Ympäristölautakunta
Pöytäkirja 18.03.2021/Pykälä 26

Ympäristölautakunta

§ 26

18.03.2021

 

Lausunto Ylä-Savon Jätehuolto Oy:n ympäristölupahakemuksesta, toiminnan muuttaminen

 

150/11.01.00/2021

 

Ymplk 18.03.2021 § 26

 

 

Valmistelijat ympäristönsuojelutarkastajat Osmo Koivistoinen, puh. 0400 144 452 ja Helena Tukiainen, puh. 040 723 5894 ja ympäristöterveystarkastaja Mikko Piippo, puh. 0400 144 461.

 

Itä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt Iisalmen ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisen lausuntoa Ylä-Savon jätehuolto Oy:n ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Peltomäen kaatopaikan joidenkin toimintojen muutoksia. Lausunto on annettava 6.4.2020 mennessä. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta hoitaa Iisalmen kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisen tehtävät.

 

Yleistä

 

Ylä-Savon Jätehuolto Oy:llä on alun perin Pohjois-Savon ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa Peltomäen jätekeskuksen toimintaan. Lupaa on muutettu viimeksi Itä-Suomen aluehallintoviraston 4.10.2011 antamalla päätöksellä. Nyt Pohjois-Savon ELY-keskus on kehottanut hakemaan ympäristöluvalle muutosta toiminnan muututtua aiemmassa lupahakemuksessa esitetystä.

 

Lupaa haetaan pohjoisosan jätteenkäsittely- ja varastointikentän laajentamiseen ja alueelle tehtävälle varaukselle jätteenkäsittelytoimintojen kattamisesta. Lupaa haetaan myös pientuojien vastaanottoalueelle ja sen toiminnoille, orgaanisen jätteen kompostoinnille biomädätyssoluissa, jätteiden, uusiomateriaalien ja teollisuuden sivutuotteiden hyötykäytölle jätekeskuksen alueella maarakentamisessa ja jätetäyttöalueiden rakennekerroksissa, uusille vastaanotettavien, käsiteltävien ja loppusijoitettavien jätteiden määrille sekä uudelle nestemäisten jätteiden käsittelyalueelle (rasvan- ja hiekanerotuskaivojen jätteet) tai vaihtoehtoisesti lupa käyttää vanhaa aluetta.

 

Lisäksi lupaa haetaan sijoittaa tavanomaisen jätteen täyttöalueelle asbestijätteitä ja alitteen hyödyntämiseen jätetäyttöalueiden pintarakenteiden muotoilukerroksessa.

 

Hakemuksessa on esitykset asbesti- ja tuhkajätealueen sulkemisen periaatteista ja rakenteista ja jätetäyttöalueiden pintarakenteiden rakentamisesta ohennetuin rakennekerroksin. Lisäksi esitetään, että tavanomaisen jätteen kaatopaikalle ei tarvitse rakentaa kaasunkeräyskerrosta, jos alueella ei muodostu kaatopaikkakaasua. Hakemus sisältää myös vakuuslaskelman päivityksen ja tarkkailusuunnitelman päivityksen.

 

Toiminnan kuvaus

 

Ylä-Savon jätekeskukseen otetaan vastaan osakaskuntien kotitalouksien, yritysten sekä julkisten toimintojen jätteitä. Lisäksi vastaanotetaan vähäisiä määriä jätteitä toiminta-alueen ulkopuolisilta alueilta. Hakemuksessa esitetty arvio tulevista vuotuisista jätemääristä on noin 27 000 tonnia vuodessa ja varastoitava määrä on maksimissaan noin 20 000 tonnia. Täyttöalueelle loppusijoitettavaksi ohjautuu lajittelu- ja käsittelytoimintojen jälkeen hyödyntämiskelvoton jäte, joka on kelpoista tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Jätekeskus on normaalioloissa avoinna arkisin maanantaista perjantaihin klo 7:30-17:30 ja lisäksi muutamana lauantaina vuosittain. Poikkeuksellisesti alueella voidaan työskennellä arkisin klo 6-21.

 

Jätekeskuksen liikennemäärä on ollut noin 40 raskasta ja 80 kevyttä ajoneuvoa vuorokaudessa. Jätekeskuksen liikenteen lisäksi Kierrätyskadulla liikennöi ympäristöyrityspuiston muiden toimijoiden sekä heidän asiakkaidensa liikenne, joka on ollut noin 50 ajoneuvoa vuorokaudessa.

 

Jätekeskuksen alueella käytettävissä työkoneissa käytetään polttoaineena kevyttä polttoöljyä. Alueen konetöistä sekä niihin liittyvistä polttoaineiden ja kemikaalien käytöstä vastaa ulkopuolinen urakoitsija. Polttoöljyn kulutus on noin 30 m3/a. Polttoaineet varastoidaan hallirakennuksessa, jossa on tiivis betonipohja. Hallissa on tilavuudeltaan 4 m3:n kokoinen polttoainesäiliö. Jätekeskuksen vuosittainen sähkönkulutus on noin 200 MWh. Toiminnassa tarvittava sähköenergia otetaan alueellisen sähköyhtiön verkosta.

 

Yritysasiakkaiden ja suurtuojien kuormat punnitaan vastaanotettaessa ja punnitusta jätekuormasta annetaan jätteen tuojalle punnitustosite. Kotitalouksien pienjäteasemalle tuomia kuormia ei pääsääntöisesti punnita. Jätekuormia koskevat asiakirjat tarkastetaan. Kuormista vaaditaan siirtoasiakirja, jos kuormassa on asbestia, biojätettä, rakennusjätettä, tuhkaa/kuonaa, hiekkapuhallushiekkaa, välppäjätettä, hiekanerotuskaivojätettä, rasvakaivojätettä, muuta nestemäistä jätettä, teollisuus- tai prosessijätettä, riskijätteitä, muuta peitettävää jätettä tai vaarallisia jätteitä. Myös pilaantuneista maa-aineksista vaaditaan siirtoasiakirja. Jätteiden soveltuvuus jätekeskuksen loppusijoitusalueelle selvitetään perusmäärittelylomakkeen avulla. Jätekeskukseen tuotavat kuormat tarkastetaan vaa'alla ja/tai vastaanottopisteessä. Lisäksi suoritetaan pistokoeluonteisia tarkastuksia. Kuormantarkastuksilla pyritään varmistamaan, ettei kaatopaikalle päädy läjitettäväksi sinne kuulumattomia jätteitä.

 

Jätekeskukselle on vuonna 2016 rakennettu pientuoja-asema, jonne erilliskerättyjä jätejakeita voi tuoda pienkuormissa. Vaarallisten jätteiden vastaanotto tapahtuu myös pienjäteasemalla. Jätekeskuksen alueella on opasteet pienkuormien tuojille ja tarvittaessa jätekeskuksen henkilöstö neuvoo asiakkaitaan tuotavien jätteiden lajittelussa, pakkaamisessa sekä sijoittamisessa oikeaan astiaan.

 

Jätekeskuksessa siirtokuormataan biojätettä sekä kiinteistökeräyksestä ja jäteasemilta tulevaa sekajätettä. Siirtokuormattavat jätejakeet välivarastoidaan jätekeskuksen pohjoisosassa sijaitsevalla kentällä. Siirtokuormausalueella jäteautoilla tuotava biojäte vastaanotetaan betonibunkkeriin, josta se siirretään pyöräkuormaajalla kannellisiin siirtolavoihin. Biojäte toimitetaan biokaasulaitokseen Kuopioon. Jäteautoilla tuotava sekajäte vastaanotetaan betoniseinäkkeillä rajattuun tilaan, josta se siirretään pyöräkuormaajalla siirtolavoille. Polttokelpoinen jäte toimitetaan ensisijaisesti Leppävirran Riikinvoiman ekopolttolaitokselle. Siirtokuormattavan sekajätteen ja muun tavanomaisen jätteen määrä on noin12 000 tonnia vuodessa ja biojätteen määrä noin 1 500 tonnia vuodessa. Sekajätteen välivarastoitava määrä on enintään 2 500 tonnia ja biojätteen enintään 200 tonnia. Hakemuksessa on osoitettu laajennusvaraus olemassa olevan varastointi- ja käsittelykentän pohjoispuolelle.

 

Rakennusjätteen ja yritysjätteen lajittelu tapahtuu jätetäytön päällä tai pinnoitetulla käsittely- ja välivarastointikentällä. Esikäsiteltävä ja/tai välivarastoitava rakennusjätteen ja yritysjätteen jätemäärä on noin 4 000 tonnia vuodessa. Lajittelussa erotellaan tarpeen mukaan muun muassa metalliromu, puujäte, polttokelpoinen jäte ja loppusijoitettava jäte.

 

Jätekeskukseen vastaanotettavia nestemäisiä jätteitä ovat sadevesi-, hiekanerotus- ja rasvanerotuskaivojätteet. Sadevesi- ja hiekanerotuslietteet vastaanotetaan öljyisten maiden kentälle, josta vesi valuu öljynerotuskaivon kautta jätevedenpuhdistamolle. Kiintoaines kasataan pyöräkoneella ja kompostoidaan tukiaineiden kanssa öljyisten maiden kentällä ja käytetään peitossa, kun öljypitoisuus alittaa 2500 mg/kg. Hulevesikaivojen lietteitä otetaan vastaan noin

1 000 tonnia vuodessa. Rasvanerotuskaivojätettä vastaanotetaan nestemäisen jätteen vastaanottoaltaaseen. Altaassa neste erottuu painovoimaisesti rasvasta. Nesteestä erottunut rasva kompostoidaan biosoluissa tukimateriaalin kanssa. Rasvanerotusjätteen lisäksi nestemäisen jätteen altaaseen otetaan myös viemärinpesuhiekkoja Iisalmen Vedeltä. Vastaanotettava ja käsiteltävä nestemäisten jätteiden määrä on noin 1300 tonnia vuodessa.

 

Betoni-, tiili- ja asfalttijätteet vastaanotetaan käsittely- ja välivarastointikentälle, jossa ne välivarastoidaan ja murskataan. Betonin ja tiilen välivarastointimäärä on enintään 9000 tonnia ja asfaltin enintään 1200 tonnia. Murskausaika on noin 2-3 viikkoa kerrallaan ja murskaus tehdään arviolta kerran 1-2 vuodessa. Murskeet toimitetaan hyödynnettäväksi jätekeskusalueen maarakennuskohteissa tai muissa kohteissa, joilla on hyväksyntä hyödyntämiseen. Murskattava betoni-, tiili- ja asfalttijätteiden määrä on noin 3 400 tonnia vuodessa.

 

Kenttäalueiden, loppusijoitusalueiden ja tiealueiden rakenteissa hyödynnettäviä jäte- ja uusiomateriaaleja ovat tuhkat ja kuonat, rengasmurske/ rengasrouhe, betoni- ja tiilimurske, asfalttimurske, lasi, kuitusavi, seulakivet, kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset ylijäämämaa-ainekset, kompostituotteet ja kompostirejektit. Lisäksi jätetäyttöalueiden muotoilussa käytetään sekajätteen ja rakennusjätteen alitteita. Betoni- ja tiilimursketta käytetään rakennekerroksissa, penkereissä ja täytöissä. Kuonaa käytetään täyttöihin, pengerryksiin ja pintaeristerakenteen kuivatus- ja kaasunkeräyskerrokseen sekä mahdollisesti myös pohjarakenteen keinotekoisen eristeen suojakerrokseen. Tuhkaa käytetään suodatinrakenteissa, penkereissä ja täytöissä sekä pohjarakenteen keinotekoisen eristeen suojakerroksessa. Asfalttimursketta käytetään rakennekerroksissa, penkereissä ja täytöissä. Rengasmurske/ rengasrouhe soveltuu pintaeristerakenteen kuivatuskerrokseen ja seulakivet soveltuvat kuivatus- ja tukirakenteisiin. Kompostituotteet ja kompostirejekti soveltuvat käytettäväksi viherrakentamisessa maanparannusaineena. Ylijäämämaa-ainesten ja kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten käyttökohteet valitaan maamassojen ominaisuuksien perusteella. Maiden haitta-ainepitoisuudet ovat alle Vna 214/2007 mukaisten alempien ohjearvojen. Kuitusavea käytetään pintaeristerakenteen tiivistyskerrokseen. Sekajätteen ja rakennusjätteen alitetta käytetään jätetäyttöalueiden muotoilukerrokseen.

 

Käytöstä poistettuja loppusijoitusalueita on neljä kappaletta. Ne ovat Iisalmen kaupungin tavanomaisen jätteen, asbestijätteen ja raskasöljytuhkan täyttöalueet sekä Ylä-Savon Jätehuolto Oy:n käytöstä poistettu tavanomaisen jätteen täyttöalue. Alueella on yksi käytössä oleva tavanomaisen jätteen täyttöalue ja alueelle on suunniteltu jätetäyttöalueiden laajennusalueet II-IV, jotka voidaan rakentaa tavanomaisen jätteen täyttöalueiksi.

 

Iisalmen kaupungin tavanomaisen jätteen alueen täyttötilavuus on noin 500 000 m3 ja pinta-ala noin 2,8 ha. Täyttöalueelle on tehty esipeittoa ja esipeittokerroksen päälle on tehty maisemointia maa-aineksilla. Alueella ei ole kaatopaikka-asetuksen (Vna 331/2013) mukaisia pohja- tai pintaeristerakenteita.

 

Vanhan asbestijätteen täyttöalue sekä raskasöljytuhkan täyttöalue sijaitsevat vierekkäin. Alueet kuuluvat Iisalmen kaupungille. Molempien jätealueiden pinta-ala on noin 400 m2. Niille on rakennettu pohjaeristerakenne. Pääosa jätetäytöstä koostuu asbestijätteistä, koska raskasöljytuhkan loppusijoituksen tarve ei ollut ennakoidun mukainen. Jätteet on peitetty sijoittamisen jälkeen. Jätteiden sijoittaminen alueille lopetettiin vuonna 2016.

 

Ylä-Savon Jätehuolto Oy:n vanhan käytöstä poistetun täyttöalueen pinta-ala on noin 8,5 ha. Täyttöalueelle on sijoitettu yhdyskunta-, rakennus- ja teollisuusjätteitä, joita ei ole voitu hyödyntää muuten. Hiekanerotuskaivojen ja sadevesikaivojen liete on sijoitettu erilliseen altaaseen täyttöalueelle. Neste on imeytetty jätetäyttöön ja hiekka on jäänyt lietealtaaseen. Alueelle on sijoitettu myös erityisjätteitä, kuten sairaalajätteitä ja eläinten ruhoja. Aluetta on maisemoitu vaiheittain. Alueelle on rakennettu kaasunkeräysjärjestelmä. Täyttöalueen eteläpäätyyn rakennettiin biojätteen mädätysolut vuonna 2009-2010 toteutetun vanhan täyttöalueen maisemointivaiheen I rakennusurakan yhteydessä.

 

Käytössä oleva täyttöalue otettiin käyttöön vuonna 2008. Sen kokonaistäyttötilavuus noin 204 000 m3 ja täyttötilavuutta oli loppuvuodesta 2019 jäljellä 19 100 m3. Nykyisillä jätemäärillä täyttötilavuus riittää vielä joitakin vuosia. Jätetäyttöalueelle on loppusijoitettu pääasiassa yhdyskuntajätteitä, rakennusjätteitä ja yritysjätteitä. Jätteet on peitetty PIMA- ja ylijäämämaa-aineksilla. Jätetäyttöön on lisäksi vuodesta 2016 lähtien sijoitettu asbestijätteitä, jotka ovat asbestia sisältävää rakennus- ja purkujätettä tai muuta loppusijoitettavaksi soveltuvaa asbestijätettä. Täyttöalueen kuivatusrakenteiden avulla kerätyt suotovedet johdetaan tasausaltaan kautta kaupungin jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Täyttöalueen lakialueella käsitellään rakennusjätteitä. Käsittelyä on tarkoitus jatkaa niin, kauan kun täyttöalue on avoinna. Kun alue on täyttynyt ja painunut riittävästi alueelle rakennetaan pintaeriste- ja kaasunkeräysrakenteet. Pintaeristerakenteet tehdään tavanomaisen jätteen kaatopaikan vaatimusten mukaisesti. Käytössä olevalle täyttöalueelle rakennetaan kaasunkeräysjärjestelmä viimeistään maisemointitöiden yhteydessä.

 

Laajennusalueet II-IV toteutetaan, jos jätteiden loppusijoitukselle tulee tarvetta.. Laajennusalueet rakennetaan tavanomaisen jätteen kaatopaikkaluokituksen mukaisin rakentein ja niihin sijoitetaan tavanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuusvaatimukset täyttäviä jätteitä, asbestia ja jätteitä, joiden sijoittamiselle on saatu poikkeuslupa. Laajennusalueet toteutetaan numerojärjestyksessä vaiheittain. Tässä vaiheessa haetaan lupaa vain laajennusalueelle II. Laajennusalueiden pohjan tasaiselle alueelle rakennetaan tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueen pohjaeristerakenteet. Pohjarakenteen kuivatuskerrokseen asennetaan suotovesien keräysputkisto, jonka avulla suotovedet kerätään ja johdetaan edelleen tasausaltaaseen ja käsiteltäviksi. Pohjaeristerakenteen vanhaa täyttöaluetta vasten nojaavaan rakenteeseen esitetään vastaavat rakenteet, kuin mitä on toteutettu laajennusvaiheen I nojaavassa rakenteessa.

 

Jätekeskuksessa otetaan vastaan ja hyödynnetään tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltuja lievästi pilaantuneita maa-aineksia. Maa-ainekset välivarastoidaan soveltuvilla tiivisasfalttipohjaisilla ja viemäröidyillä kenttäalueilla tai välivarastoidaan ja hyödynnetään tai loppusijoitetaan täyttöalueelle. Lievästi pilaantuneille maille on varastokenttä, jossa niitä voidaan varastoida enintään 500 tonnia. Maa-aineksia käytetään mm. täyttöalueiden esipeittoon ja muotoiluun pintarakenteiden alapuolisissa rakenteissa. Lievästi pilaantuneita maa-aineksia ei käytetä täyttöalueiden pintarakenteen tiivistyskerroksen yläpuolisissa rakenteissa.

 

Pelastusviranomaisen tai ympäristöviranomaisen määräyksestä jätekeskukselle voidaan ottaa vastaan ja välivarastoida myös ympäristövahingoissa (esim. liikenneonnettomuudet) muodostuneita voimakkaasti pilaantuneita maita. Nämä voimakkaasti pilaantuneet maat välivarastoidaan kenttäalueella siihen varatulla alueella tai erillisessä varastorakennuksessa ja otetaan lopullisesti vastaan tai toimitetaan asianmukaiseen vastaanottopaikkaan analyysitulosten valmistuttua. Välivarastointimäärä on enintään 300 tonnia kerrallaan. PIMA-kentän laajennukselle on osoitettu varaus olemassa olevan kentän pohjoispuolelle.

 

Jätekeskuksen alue on liitetty Iisalmen kaupungin viemäriverkostoon. Loppusijoitusalueiden likaiset suotovedet kerätään salaojituksin ja johdetaan tasausaltaan kautta kaupungin viemäriverkostoon. Pientuoja-alueen, käsittely- ja välivarastokentän (takakenttä) sekä PIMA-kentän hulevedet kerätään viemäröinnin kautta ja johdetaan tasausaltaaseen ja edelleen kaupungin viemäriverkostoon. Myös näiden alueiden laajennusten osalta vedet on tarkoitus johtaa altaan kautta viemäriverkostoon. Jätehuoltoyhtiön täyttöalueiden ja kenttä-alueiden ulkopuoliset puhtaat pintavedet ohjataan niskaojien avulla niin, etteivät ne pääse sekoittumaan viemäröitäviin vesiin. Tasausaltaasta vuosittain jätevedenpuhdistamolle pumpattujen jätevesien määrä on vaihdellut vuosina 2014-2019 välillä noin 8 500 - 35 500 m3. Maisemoitaviksi tulevat vanhan täyttöalueen pohjoisosa sekä kaupungin vanhat asbesti- ja raskasöljytuhka-alueet, minkä johdosta vanhojen jätetäyttöjen suotovesimäärät vähenevät, kun pintarakenteiden avulla sade- ja sulamisvedet ohjataan pintavaluntana puhtaisiin hulevesiin. Uudet jätteiden käsittely- ja välivarastokentät voivat hieman lisätä viemäröitävien hulevesien määrää.

 

Hakemuksen mukaiselle toiminnalle ei ole tällä hetkellä olemassa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevaa referenssiasiakirjaa (BREF). Toiminnassa käytetään yleisesti alalla käytettävää, parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa sekä pyritään päästöjen, ympäristöriskien ja ympäristövaikutusten minimoimiseen. Jätteen siirtokuormauksella muualla hyötykäytettäväksi poistetaan kaatopaikkatoiminnan haittoja, kun jätteen loppusijoitus kaatopaikalle vähenee. Kaatopaikan pohja- ja pintarakenteiden suunnittelussa on huomioitu paras käyttökelpoinen tekniikka. Myös alueen vesien keräämisessä ja käsittelyssä on huomioitu paras käyttökelpoinen tekniikka. Kaatopaikkakaasujen hallinta edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Työkoneet ovat nykyaikaisia ja edustavat parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Toiminnan muuttuessa tai rakennettaessa uutta, otetaan käyttöön BAT-tekniikka.

 

Ylä-Savon Jätehuollolla on toimintaansa ohjaava valmiussuunnitelma, missä on määritelty toiminnan normaalitila sekä poikkeuksellisten tapahtumien vaikutus yrityksen toimintaan.

 

Toiminnan vaikutus ympäristöön

 

Jätekeskuksen vesitarkkailutulosten perusteella vesistökuormitus pohjoiseen, Vääränlahden suuntaan, on ollut hyvin vähäistä. Näytepiste (P3) sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä jätetäyttöalueesta. Jätetäytön eteläpuolisesta näytepisteestä (P2) otettujen näytteiden tuloksista on selvästi havaittavissa jätevesivaikutusta.

 

Vaikutuksia maaperään ja pohjavesiin ehkäisevät jätteen loppusijoitusalueiden pohjarakenteet ja tiivis pohjamaa. Täyttöalueilta muodostuvaa kuormitusta on vähennetty ja vähennetään edelleen rakentamalla vanhoille jätetäyttöalueille tiiviit pintarakenteet, jotka estävät sadevesien suotautumista jätetäyttöön, ja siten vähentävät suotovesien kuormitusta maaperään ja pohjavesiin. Jätekeskuksen normaalitoiminnasta ei aiheudu polttoaine-, kemikaali- tai muita päästöjä, jotka voisivat aiheuttaa merkittävää maaperän tai pohjaveden pilaantumista

 

Jätekeskuksessa jätteidenkäsittelystä aiheutuu jonkin verran pölyämistä ilmaan. Pölyämistä aiheutuu lähinnä tuulisena ja kuivana aikana jätetäyttöalueelta, jätemateriaalien murskauksesta, alueen liikennöinnistä sekä hajapäästöinä kenttä- ja liikennealueilta.

 

Jätetäyttöalueille rakennetut pintarakennekerrokset sekä täyttöalueille rakennettu kaasunkeräysjärjestelmä estävät kaatopaikkakaasujen pääsyä täyttöalueilta ilmaan. Tulevaisuudessa kaatopaikkakaasua muodostuu vähemmän kuin nykyisin, koska vanhojen täyttöalueiden kaasuntuotanto vähenee ja uusilla alueilla ei juurikaan muodostu kaatopaikkakaasua.

 

Jätekeskuksen toiminnassa aiheutuu melua lähinnä alueelle suuntautuvasta liikenteestä, alueen sisäisestä liikenteestä, kuormien tyhjentämisestä, sekä jätteenkäsittelytoiminnoista, kuten lajittelusta ja murskauksesta. Toiminnat jätekeskuksessa toteutetaan siten, että melupäästöt ja -vaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Murskauslaitteistot pyritään sijoittamaan ja murskaustoiminta toteuttamaan siten, että toiminnoista aiheutuu mahdollisimman vähän meluhaittaa ympäristölle. Melua vähennetään myös laitteiden ja koneiden kunnossapidolla sekä välttämällä niiden turhaa käyttöä ja liikennöintiä. Meluntorjunta otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon koneiden ja ajoneuvojen valinnassa, käytössä ja kunnossapidossa, teiden kunnossapidossa sekä liikennöinnissä. Meluhaittojen lieventämiseksi jätekeskusalueen ympärillä on suojavyöhykkeitä/-viheralueita. Jätekeskuksen normaalitoiminnasta ei aiheudu merkittävää ympäristöön leviävää tärinää.

 

Jätekeskuksen toiminnoista on ajoittain aiheutunut hajupäästöjä, mutta 25 vuoden aikana hajuista ei ole tullut yhtäkään valitusta toiminnanharjoittajalle. Täyttöalueella orgaanisista biohajoavista jätteistä muodostuu mm. metaania ja sen rinnalla pieninä määrinä alhaisen hajukynnyksen omaavia haisevia kaasuja, kuten haisevia rikkiyhdisteitä. Hakemuksen mukaisessa toiminnassa rikkiyhdisteiden hajupäästöjä voi syntyä poikkeustilanteissa, kuten kaasunkeräysjärjestelmän vikatilanteissa tai jos polttokelpoista- tai biojätettä joudutaan varastoimaan kenttäalueella normaalia pidempään poikkeuksellisten kuljetus- tai vastaanottokatkosten vuoksi. Uusilta jätteiden käsittely- ja välivarastokentiltä taikka muista uusista tai muuttuvista toiminnoista ei aiheudu merkittäviä hajupäästöjä ympäristöön.

 

Jätekeskuksen toiminnasta aiheutuu jonkin verran ympäristön roskaantumista. Roskaantumista aiheutuu lähinnä jätetäyttöalueilta ja kenttäalueilta, joilta voi tuulisella säällä kulkeutua roskia jätekeskusalueen reunoilla ja lähiympäristöön. Roskaantumista vähennetään pitämällä kulloinkin käytössä oleva jätetäyttöala mahdollisimman pienenä, jätetäytön tiivistämisellä ja peittämisellä sekä alueiden siivouksella ja jätekeskusalueen tai käsittelykenttäalueiden aitauksella. Yhdyskuntajätteen välivarastoinnin aikana linnut käyvät toisinaan levittämässä jätteitä kenttäalueille.

 

Haittaeläinten määrä jätekeskusalueella on vähentynyt huomattavasti biojätteiden määrän vähennyttyä sekajätteissä sekä sekajätteen loppusijoituksen päätyttyä. Polttokelpoisen jätteen ja biojätteen välivarastointi ja siirtokuormaus on keskitetty jätekeskusalueen pohjoispäätyyn ns. takakentälle. Haittaeläinten torjunnasta ja seurannasta vastaa ammattimainen aliurakoitsija. Polttokelpoisen- ja biojätteen välivarastointialue houkuttelee ajoittain jonkin verran haittaeläimiä ruokailemaan alueelle. Haittaeläinten määrää rajoitetaan tehokkaasti pitämällä polttokelpoisen- ja biojätteen välivarastot mahdollisimman pieninä.

 

Toiminnasta ei arvioida aiheutuvan terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

 

Vaikutusten tarkkailu

 

Jätekeskuksen toiminnoista, jätteistä, niiden hyödyntämisestä ja käsittelystä sekä jätteiden kaatopaikkakelpoisuuden valvonnasta pidetään kirjaa. Jätetäyttöjen painumista tarkkaillaan painumamittarein. Jätetäyttöjen kokoa ja muotoa tarkkaillaan tarvittaessa maastomittauksin ja jäljellä oleva täyttökapasiteetti ja käyttöaika arvioidaan säännöllisesti, noin kerran vuodessa. Jätekeskuksen päästöjä viemäriin ja vesistöön tarkkaillaan säännöllisesti. Hakija esittää, että vesitarkkailu jatkuu määritysten osalta samana. Pohjavettä tarkkailtaisiin jatkossa 3 pisteestä; kahdesta olemassa olevasta sekä jäteaseman eteläosaan asennettavasta uudesta tarkkailuputkesta, mikäli alueelle saadaan asennettua sellainen pohjavesiputki, että siitä saadaan otettua vesinäytteitä.

 

Muut hakemuksessa esitetyt asiat

 

Täydennetyt ja päivitetyt vallitsevaa tilannetta vastaavat suunnitelmat toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista sekä esitys jälkitarkkailusta esitetään hyvissä ajoin ennen toiminnan päättymistä ympäristöviranomaiselle hyväksyttäväksi. Toimenpiteitä ja selvityksiä voivat olla mm. alueella olevien rakennelmien/rakennusten mahdollinen purkaminen, purkutoiminnoista kertyvien materiaalien käsittely, alueen siistiminen ja jätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn, selvitys alueen maaperän kunnosta ja mahdollinen kunnostustarpeen arviointi sekä jälkitarkkailun tarve. Tavanomaisen jätteen kaatopaikkaluokituksen pintaeristerakenteet rakennetaan myös nykyiselle täyttöalueelle (laajennusalue I) sekä tavanomaisen jätteen laajennusalueille II-IV.

 

Asbestijätteet sijoitetaan yleisen käytännön mukaan tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueille, joille rakennetaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan pintaeristerakenteet. Asbestijätteen kaatopaikan täyttö koostuu asbestijätteistä ja peittomateriaaleista. Raskasöljytuhkan loppusijoitusalueen jätetäytöstä pääosa koostuu asbestijätteistä ja peittomateriaaleista ja vain pieni osa raskasöljytuhkasta. Tämän vuoksi näille alueille esitetään rakennettavaksi tavanomaisen jätteen pintaeristerakenteet. Täyttöalueille ei tehdä kaasunkeräyskerrosta, koska alueille sijoitettu jäte ei muodosta kaatopaikkakaasua. Tiivistys- ja kuivautuskerros voidaan tehdä ohennetuin rakentein (bentoniitti- ja salaojamatto).

 

Voimassa olevaan ympäristölupaan haetaan muutosta siten, että tavanomaisen jätteen kaatopaikan pintarakenteen tiivistys- ja kuivatuskerroksissa voidaan käyttää valtioneuvoston asetuksen 331/2013 mukaisia vaatimuksia ohuempia rakennekerroksia. Perusteena on, että pintaeristerakenteisiin kuuluvan tiivistyskerroksen toteuttaminen bentoniittimatolla ja kuivatuskerroksen salaojamatolla ei aiheuta kaatopaikka-asetuksen mukaista vaaraa tai haittaa terveydelle, eikä YSL 7-8 §:n mukaisten maaperän tai pohjaveden pilaamiskiellon rikkomista. Hakemuksen mukaiset rakenteet täyttävät myös kaatopaikka-asetuksen 13 §:n 3 momentin vaatimukset parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta sekä ympäristön kannalta parhaasta käytännöstä. Lisäksi esitetään, että valtioneuvoston asetuksen 331/2013 mukaista kaasunkeräyskerrosta ei tarvitsisi rakentaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle, jos täyttöalueella ei muodostu kaatopaikkakaasua.

 

Ennen toiminnan päättymistä laaditaan alueen jälkiseurantaa koskeva tarkkailuohjelma, joka hyväksytetään valvovalla viranomaisella. Tarkkailujen piiriin kuuluvat jätetäyttöalueiden geoteknisen vakavuuden, mahdollisten pintarakenteiden kunnon ja kasvillisuuden seuranta sekä vesienhallinnan seuranta. Tarvittaessa seurantatulosten perusteella voidaan suunnitella ja toteuttaa korjaavia toimenpiteitä.

 

Valmistelijan päätösehdotus:

 

Ympäristölautakunta esittää lausuntonaan seuraavaa:

 

Ympäristölupa Peltomäen jäteaseman muutoksille voidaan hyväksyä haetun mukaisesti.

 

Haittaeläinten (rotat, lokit) laajamittaisen esiintymisen välttämiseksi tulee takakentän biojätteen ja polttokelpoisen jätteen varastokasat pitää mahdollisimman pieninä. Biojäte tulee kuormata siirtokontteihin mahdollisimman pikaisesti kuormien saavuttua. Polttokelpoisen jätteen varastokasat tulee peittää hakemuksen mukaisesti aumamuovilla, jotta jätteet eivät roskaa ympäristöä. Koska jatkossakin jätteiden käsittelyyn Peltomäen alueella sisältyy enenevässä määrin jätteiden siirtämistoimintaa, voitaisiin luvassa velvoittaa luvanhaltija selvittämään kunnollisen katetun siirtokuormausaseman kustannuksia ja rakentamisen aikataulua.

 

Toiminnan tarkkailuohjelma voidaan hyväksyä esitetyn mukaisesti. Lautakunta kuitenkin esittää, että koska pohjaveden tarkkailuputki HP1B on ollut kuivillaan niin, että siitä ei ole vuoden 2015 jälkeen saatu vesinäytettä, tulee alueelle asentaa uusi pohjavesiputki sellaiseen paikkaan, että pohjaveden tarkkailu voidaan suorittaa. Lisäksi lautakunta pyytää huolehtimaan, että tutkimustulokset toimitetaan ympäristölautakunnalle tiedoksi heti niiden valmistuttua.

 

Ympäristöjohtajan päätösehdotus:

 

Ympäristölautakunta hyväksyy lausunnon valmistelijan ehdotuksen mukaisesti.

 

Päätös:

 

Päätösehdotus hyväksyttiin.