Ympäristölautakunta
Pöytäkirja 18.03.2021/Pykälä 27

Ympäristölautakunta

§ 27

18.03.2021

 

Lausunto Olvi Oyj:n ympäristölupahakemuksesta

 

120/11.01.00/2021

 

Ymplk 18.03.2021 § 27

 

 

Valmistelijat ympäristönsuojelutarkastaja Osmo Koivistoinen,

puh. 0400 144 452 ja ympäristöterveystarkastaja Mikko Piippo,

puh. 0400 144 461.

 

Itä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt Iisalmen ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisen lausuntoa Olvi Oyj:n ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Olvin Iisalmen tehtaalle haettavaa muutosta lupapäätökseen. Lausunto on annettava 26.03.2021 mennessä. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta hoitaa Iisalmen kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisen tehtävät.

 

Yleistä

 

Pohjois-Savon ELY-keskus on kehottanut hakemaan ympäristöluvalle muutosta, koska toiminta on laajentunut edellisen ympäristöluvan myöntämisen jälkeen siten, että tuotanto ylittää direktiivilaitoksen rajan. Ympäristölupaan haetaan muutosta, jotta lupa kattaa direktiivilaitostoiminnan mukaisen tuotannon laajuuden.

 

Ympäristölupahakemuksessa kuvataan toiminnassa tapahtuneet merkittävimmät viimeaikaiset muutokset sekä esitetään laitoksen tuotantokapasiteetin nostamista 300 miljoonaan litraan vuodessa. Tuotantomäärien kasvu ei vaikuta merkittävästi laitokselta aiheutuviin päästöihin, jotka ovat normaalitilanteessa vähäisiä. Toiminnasta ei aiheudu normaalitilanteessa päästöjä vesistöön, maaperään tai pohjaveteen. Laitoksen kuljetuksista aiheutuu alueella vähäisiä pöly-, melu- ja tärinävaikutuksia, mutta niiden vaikutus läheisellä Luuniemen asuinalueella on vähentynyt kuljetusreittien optimoinnin seurauksena. Ajojen optimointi ja kuljetusten täyttöasteen nosto on myös vähentänyt kuljetusten tarvetta.

 

Toiminnan sijaintipaikka, ympäristöolosuhteet, ympäristön laatu tai asutus eivät ole muuttuneet merkittävästi nykyisessä, voimassa olevassa ympäristöluvassa esitetystä. Olvi on hakenut asemakaavan muutosta toisen korkean varaston toteuttamiseksi Luuniemenkadun ja olemassa olevan korkean varaston väliin. Asemakaava astui voimaan 30.7.2019.

 

Olvi on ottanut käyttöönsä laitoksellaan uuden biokattilalaitoksen vuoden 2017 lopulla. Biokattilalaitos on korvannut vanhan öljyllä toimivan lämpölaitoksen. Biokattilalaitoksella tuotetaan lämpöä ja höyryä Olvin toiminnan tarpeisiin. Pääpolttoaineena biokattilalaitoksessa on puunkuori, sahanpuru sekä metsähake. Kevyt polttoöljysäiliö on jätetty laitosalueelle ja se toimii laitoksen varaenergianlähteenä. Kevyttä polttoöljyä varastoidaan laitoksen piha-alueella kerralla enintään 250 m3 yhdessä säiliössä. Lämpölaitos ja sittemmin biokattilalaitos ovat kuuluneet aiemmin rekisteröintimenettelyn piiriin (biokattilalaitos rekisteröity 18.4.2017), mutta Olvin laitoksen toiminnan muuttuessa direktiivilaitostoiminnaksi siirtyy biokattilalaitos ympäristöluvan alaisuuteen.

 

Olvin toiminta edellytti vuonna 2019 keskimäärin 7 900 kuljetusta. Kuljetusten määrä on arvioitu laskennallisesti. Laitoksen suunnitellulla enimmäiskapasiteetilla kuljetuksia aiheutuisi tulevaisuudessa laskennallisesti 11 600.

 

Vuonna 2014 varastohallien pohjoispuolelle valmistui uusi kuorma-alue, josta kuormat lähtevät. Uuden kuorma-alueen valmistuminen on mahdollistanut raskaan liikenteen ohjaamisen laitosalueelle lyhyempää reittiä, mikä on vähentänyt huomattavasti raskaan liikenteen ohiajoja läheisellä asuinalueella. Kokonaisuudessaan laitoksen rekkaliikenne on myös pienentynyt. Olvi on lisäksi ottanut käyttöönsä HCT-kuljetukset (High Capacity Transport), joissa on 30 % enemmän kuljetuskapasiteettiä normaaleihin yhdistelmäajoneuvoihin verrattuna. HCT-kuljetuksia hyödyntämällä on toiminnassa vähennetty liikenteestä aiheutuvaa energiankulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä

 

Laitosalueella on rakennettu uusi korkea varasto, jossa varastoidaan kaikkia Olvin valmistamia tuotteita. Varastossa on yhteensä 13 800 lavapaikkaa. Varaston itäpuolelle on suunnitteilla vastaavan kokoinen toinen varastotila, joka on tarkoitus rakentaa vuosien 2022-2023 aikana. Tyhjien tölkkien ja kertalasipullojen kylmävarastoina ovat vuonna 2018 käyttöön otetut PVC-hallit. Molemmat varastot sijaitsevat laitosrakennuksen itäpuolella.

 

Toiminnan kuvaus

 

Tuotteet

 

Olvi valmistaa olutta, siideriä, long drink -juomia, kivennäisvesiä ja virvoitusjuomia. Tulevat laajennustarpeet huomioiden Olvi esittää uudeksi tuotannon enimmäiskapasiteetiksi 300 miljoonaa litraa vuodessa. Laitoksen toiminnan luonne on pysynyt samana kuin edellisessä ympäristöluvassa on esitetty. Laitoksessa ja laitosalueella on tehty uudistuksia ja muutoksia linjastoihin. Vuonna 2019 vettä kului yhteensä 472 000 m3. Maksimikapasiteetilla veden kulutuksen tarve on laskennallisesti noin 700 000 m3.

 

Oluen valmistusprosessi koostuu vierteen valmistuksesta, käymisestä ja oluen käsittelystä. Vierre valmistetaan maltaasta ja humalasta apuaineiden avulla keittämällä ja siivilöimällä. Keittämisen jälkeen vierre jäähdytetään, suodatetaan ja ilmastetaan. Suodatuksessa käytetään membraanisuodattimia. Suodatuksessa syntyvä mäski toimitetaan rehuksi. Käymisvaiheessa ilmastettu vierre annetaan käydä hiivan kanssa tankeissa. Käymisen vaiheet ovat pääkäyminen, jälkikäyminen ja kylmästabilointi. Käymisen aikana prosessista poistetaan hiivaa, joka toimitetaan hyötykäyttöön rehuksi. Samalla poistuu hiilidioksidia ilmaan. Olut kirkastetaan separoimalla ja suodattamalla se membraanisuodattimella. Separaattorissa poistuu hiivaa, joka toimitetaan hyötykäyttöön.

 

Viiniä valmistetaan mehutiivisteetä ja sokerista käyttämällä. Viini käytetään siidereiden ja lonkeroiden valmistukseen.

 

Panimon laitteistot ja putkistot pestään säännöllisesti vesi-lipeäseoksella. Puhdistusvesi kiertää järjestelmässä ja se käytetään useamman kerran ennen sen johtamista jätevesiviemäriin. Viimeinen huuhteluvesi johdetaan säiliöön ja käytetään seuraavan pesun ensimmäisenä huuhteluvetenä. Muu huuhteluvesi johdetaan käytön jälkeen jätevesiviemäriin.

 

Mehuttamossa valmistetaan mehut virvoitusjuomien, siidereiden, lonkeroiden ja long drink -juomien valmistukseen. Tämän lisäksi mehuttamossa valmistetaan kivennäisvesien puolivalmisteet. Tuotteet valmistetaan sekoittamalla raaka-aineet suodatettuun veteen. Long drink -juomiin lisätään tämän lisäksi alkoholia. Lopuksi juomat hiilihapotetaan ja astioidaan. Mehuttamon laitteistot ja putkistot pestään samalla menetelmällä vettä kierrättämällä kuin panimon laitteistot.

 

Panimosta ja mehuttamosta tulevat tuotteet pakataan erilaisiin pakkauksiin ja astioihin. Täyttölinjoilla tulevat tuotteet pakataan kierrätettäviin lasi- tai muovipulloihin tai tölkkeihin, näiden monipakkauksiin tai ravintola-astioihin. Täyttövaiheessa astioihin voidaan lisätä hiilidioksidia ja niiden vahvuutta voidaan vakioida. Pullot ja ravintola-astiat etiketöidään, pakkauksiin leimataan eräkoodit, parasta ennen -päiväykset ja tuotteet lastataan lavoille sovitusti toimitettaviksi tai varastoitaviksi. Myös astioinnin laitteistot ja putkistot pestään samalla menetelmällä kuin panimossa ja mehuttamossa.

 

Muutoksia valmistuksessa

 

Vuonna 2020 laitoksen pohjoisreunalle on lisätty kuusi kappaletta sokeritankkeja. Uusi täyttölinja on myös rakennettu sokeritankkien viereen ja se on otettu käyttöön heinäkuussa 2020. Täyttölinjalla on mahdollista täyttää 13 000 muovipulloa tunnissa. Myös mehuttamo on uusittu ja sen sijainti laitoksella on samalla siirretty rakennuksen itäreunaan.

 

Tankkikellari II otettiin käyttöön vuonna 2019. Tankkikellarissa on kahdeksan kappaletta uusia käymistankkeja, jotka lisäävät laitoksen käymiskapasiteettia.

 

Vuonna 2018 rakennettiin uusi kertalasipullolinja, jonka kapasiteetti on 15 000 pulloa tunnissa. Pestävistä lasipulloista on toiminnassa luovuttu, mikä on vähentänyt toiminnassa kuluvan veden määrää. Vuonna 2018 on otettu käyttöön uusi astialinja, joka korvasi vanhan astialinjan. Astialinjan uusimisen yhteydessä astialinjan sijaintia laitoksella myös muutettiin. Astialinjalla täytetään 30 litran astioita.

 

Kylmäkonehuonetta on laajennettu ja ammoniakkikompressorit on otettu käyttöön. Ammoniakin varastomäärä kiinteistöllä on 1,8 tonnia.

 

Kemikaalit

 

Olvin toiminta luokitellaan kemikaalilainsäädännön perusteella kemikaalien laajamittaiseksi käsittelyksi ja varastoinniksi toiminnassa käytettävien kemikaalien ja niiden käyttömäärien perusteella. Palavat nesteet, emäkset ja hapot varastoidaan kemikaalivarastossa, joka on sijainnut laitoksen pohjoispäädyssä vuodesta 2020 lähtien. Kemikaalivarasto sijaitsee laitosrakennuksen sisällä lukitussa tilassa. Kemikaalivarasto on varustettu erotuskaivoilla, jotka ovat normaalitilanteissa suljettuja.

 

Kiinteistöllä varastoitavia kemikaaleja ovat etanoli (17 tonnia), joka varastoidaan sisällä olevassa säiliössä, hiilidioksidi (80 tonnia), joka varastoidaan ulkona olevassa säiliössä sekä kalsiumkloridi (5 m3), sitruunahappo (6 m3), Dicolube CA ratavoiteluaine (2 m3) ja Pascal VA5 pesuaine (1,2 tonnia), jotka varastoidaan 1 m3 IBC-konteissa sisällä.

 

Kierrätyslipeäsäiliöt on poistettu, mutta yksi lipeäsäiliö (5 m3) on jätetty putkistopesuja varten pesukeskukseen. Laitoksen ulkopuolella sijaitsevan lipeäsäiliön koko on 70 m3 ja maksimitäyttöaste on 35 m3. Suoja-altaan tilavuus on 74 m3 ja lipeäsäiliön allastetun tankkauspaikan tilavuus on 20 m3. Lipeän purkupaikka on uusittu vuonna 2016. Lisäksi laitoksella sisätiloissa on käytössä kuusi automaattipesukeskusta (CIP), joissa käytetään lipeää.

 

Uuden biopolttolaitoksen käyttöönoton myötä raskaan polttoöljyn käytöstä on luovuttu, mutta kevyt polttoöljy toimii tarvittaessa varaenergianlähteenä. Kevyttä polttoöljyä varastoidaan laitoksen piha-alueella kerralla enintään 250 m3 yhdessä säiliössä, jonka suoja-altaan tilavuus on 290 m3.

 

Energia

 

Lämpö- ja höyryenergia tuotetaan Olvin oman biokattilalaitoksen avulla ja sähkö on ostoenergiaa. Kaikki käytetty sähkö on vihreää sähköä ja 57 % kiinteistön lämmityksestä saadaan biokattilalaitoksen savukaasupesureista. Vuonna 2019 Olvin laitos kulutti biokattilalaitoksen tuottamaa energiaa yhteensä 34 118 MWh ja ostettua sähköä kului 18 175 MWh. Vuosiraportin tietojen mukaan päästöt ilmaan vuonna 2019 olivat noin 3 tonnia hiukkasia, noin 9 tonnia typen oksideja, 450 tonnia fossiilista hiilidioksidia ja 13000 tonnia hiilidioksidia biokattilasta.

 

Laitoksen energiantarve nykyisillä tuotantomäärillä ja teknisillä ratkaisuilla on yhteensä noin 55 000 MWh vuodessa. Toiminnan laajentumisen myötä energiantarve olisi laskennallisesti noin 80 000 MWh. Olvi pyrkii kuitenkin jatkuvasti lisäämään resurssi- ja energiatehokkuuttaan, mikä vähentää kuluvan energian määrää.

 

Jätevedet

 

Jätevettä johdettiin viemäriin laitokselta vuonna 2019 yhteensä

274 000 m3, mistä pieni osa on hulevesiä. Maksimikapasiteetin mukaisessa toiminnassa jätevesiä muodostuisi laskennallisesti noin 400 000 m3 vuodessa. Kaikki tuotantolaitoksella muodostuva jätevesi johdetaan viemärijärjestelmän kautta jäteveden esikäsittelyyn ja edelleen käsiteltäväksi Iisalmen kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Olvin omistama jätevesien esikäsittelylaitteisto sijaitsee Vuohiniemen jätevedenpuhdistamolla. Esikäsittelyssä panimojätevedet johdetaan 2000 m3 tasausaltaaseen, jossa on tehokas pohjailmastus. Tasausaltaasta jätevedet johdetaan kantoaineilmastukseen ja siitä edelleen flotaatiolaitteistoon ennen jätevedenpuhdistamolle johtamista. Jäteveden esikäsittelynprosessin toimintaa sekä jäteveden määrää ja laatua tarkkaillaan Vuohiniemen jätevedenpuhdistamoa koskevan ympäristölupapäätöksen mukaisesti.

 

Voimassa olevassa ympäristöluvassa esikäsitellylle jätevedelle on annettu laatuun ja määrään liittyvät raja-arvot, joita mitataan kantoaineilmastuksen ja flotaation välisessä pisteessä. Nykyisen ympäristöluvan luparajat eivät tällä hetkellä huomioi Olvin flotaation vaikutusta jäteveden puhdistustulokseen.

 

Toiminnan vaikutus ympäristöön

 

Toiminnasta ei aiheudu normaalitoiminnassa päästöjä vesistöön. Kaikki toiminnassa muodostuvat jätevedet ohjataan viemäriputkia pitkin jätevedenpuhdistamolle. Piha-alueiden hulevedet ohjautuvat pääosin Poroveteen, mutta pihalla on myös hulevesikaivoja, joiden kautta osa sadevesistä kulkeutuu jätevesiviemäriin ja sitä kautta kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Pihan sadevesiviemärit on varustettu hiekanerotuskaivoilla ja kevyen polttoöljyn säiliön kohdalla on öljynerotuskaivo.

 

Lämpölaitoksen toiminnasta aiheutuu vähäisiä määriä päästöjä ilmaan. Tuotantoprosesseissa muodostuu hiilidioksidipäästöjä, jotka vapautuvat ilmaan. Hiilidioksidia vapautuu ilmaan vuosittain noin

8 000 tonnia. Olvi on selvittänyt mahdollisuuksia hiilidioksidin talteenottoon, joka mahdollistaisi hiilidioksidin uudelleen käytön prosessissa.

 

Toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Päästöt maaperään ovat epätodennäköisiä, koska piha-alueet ovat pääosin asfaltoitu. Piha-alueiden sadevesiviemärit ovat varustettu hiekanerotuskaivoilla. Hulevedet ja palosammutusvedet eivät pääse valumaan maaperään. Asfaltin kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Ulkona säilytettävät kemikaali- sekä polttoainesäiliöt ovat varustettu valuma-altailla.

 

Melua ympäristöön aiheutuu jonkin verran liikenteestä sekä ilmastointilaitteista. Ilmastointilaitteet ovat asetettu panimon sisäpihan puolelle, joten niistä aiheutuva melu ei merkittävästi leviä laitosalueen ulkopuolelle.

 

Suurin osa laitoksen toiminnasta tapahtuu rakennusten sisäpuolella, joten toiminta ei merkittävästi heikennä ihmisten viihtyvyyttä alueella. Vierteen keitosta aiheutuu ajoittain leipämäinen, makea tuoksu, joka voi levitä parin sadan metrin etäisyydelle laitoksesta. Suurin vaikutus yleiseen viihtyvyyteen on vilkas liikenne laitokselle. Ajoreittimuutoksen vuoksi liikenteen aiheuttamat vaikutukset viihtyvyyteen ovat kuitenkin merkittävästi vähentyneet, kun raskaan liikenteen ei tarvitse enää ajaa Luuniemen asuinalueen ohitse.

 

Tehdyn perustilaselvityksen tietojen mukaan on arvioitu, että Iisalmen laitosalueen maaperässä tai pohjavedessä ei todennäköisesti ole toiminnasta aiheutuneita haitta-aineita pitoisuuksissa, jotka viittaisivat pilaantuneisuuteen. Merkityksellisten aineiden kulkeutumisreitit ympäristöön on tunnistettu huomioiden riskit ja suojatoimenpiteet, minkä perusteella haitta-aineiden kulkeutuminen maaperään tai pohjaveteen on epätodennäköistä.

 

Olvilla kerätään erikseen kaikki jätejakeet mahdollisuuksien mukaan. Erilliskerättäviä jätejakeita ovat mm. pahvi, paperi, muovi, metallit, lasi, biojäte, sähkö- ja elektroniikkaromu sekä vaarallinen jäte. Jätteitä varten on laitoksella jätepiste, jossa on eri jätejakeille keräilyastiat tai -lavat. Vaaralliset jätteet lajitellaan jätejakeittain omiin keräilyastioihinsa. Jätepiste sijaitsee katetussa ja lukitussa tilassa, jonne ulkopuolisilla ei ole pääsyä. Vuonna 2019 jätteitä muodostui yhteensä noin 1000 t, josta noin 6 t oli vaarallista jätettä. Vuonna 2019 Olvin toiminnassa muodostuneiden jätejakeiden kierrätys- ja uudelleenkäyttöaste oli 71 %. Hakemuksessa on myös esitetty laskennallinen arvio muodostuvista jätemääristä täyden kapasiteetin (300 milj. litraa vuodessa) toiminnassa.

 

Ympäristöriskit ja niihin varautuminen

 

Olvilla on käytössään sertifioitu ympäristöjohtamisjärjestelmä ISO 14001, jota hyödynnetään riskien ja onnettomuus- ja häiriötilanteiden hallinnassa. Ympäristöriskienarviointi päivitetään vähintään kerran vuodessa. Olville ja sen kiinteistölle on laadittu pelastuslain (379/2011) vaatimat pelastussuunnitelmat. Toiminnan merkittävimmät ympäristöriskit liittyvät hallitsemattomasti leviävään tulipaloon, poikkeustilanteessa jätevesistä aiheutuvaan ravinnekuormitukseen vesistössä sekä laajaan kemikaalivuotoon. Laitokselle on laadittu riskinarviointiin perustuva ennalta varautumissuunnitelma, joka pidetään ajan tasalla. Riskinarviointia tehdään työpistekohtaisesti vuosittain.

 

Turvallisuusasioita mitataan mittareiden avulla kuukausittain. Tarkastuskierroksia ja johdon katselmuksia toteutetaan säännöllisesti. Onnettomuus- ja läheltä piti -tilanteet kirjataan ylös ja seurausten arviointi ja korjaavien toimenpiteiden suunnittelu tehdään välittömästi tapahtuman jälkeen. Henkilökunnalle järjestetään koulutusta toiminnassa onnettomuus- ja häiriötilanteissa säännöllisesti. Toimintaa suuronnettomuuksissa harjoitellaan yhteistyössä viranomaisten kanssa. Johtamisen, tiedotuksen ja yleisen hallinnan vastuut on ennalta määritelty.

 

Tulipalojen varalta laitokselle on asennettu automaattinen hälytyslaitteisto ja laitoksella on alkusammutuskalustoa. Laitosalueen sisällä sammutusvedet ohjautuvat viemäröinnin kautta jätevedenpuhdistamolle, jossa on muutaman tuhannen kuution kokoinen tasausallas, jota voidaan tarvittaessa käyttää sammutusvesien säilömiseen. Kaikki kiinteistön viemärit ovat suljettavissa onnettomuustilanteissa. Pelastuslaitokselle toimitetaan ulkoisten viemärien kartta, josta käy ilmi hulevesiputkien purkupaikat. Mahdollisessa onnettomuustilanteessa pelastuslaitos voisi täten varautua puomittamaan etukäteen purkupaikan rajatakseen mahdollisten sammutusvesien vaikutuksia vesistöön.

 

Kemikaaliputket on asennettu suojaputkien sisälle. Suojaputkiin on asennettu tarkastuspisteitä, joiden avulla voidaan havaita kemikaalivuodot putkistossa. Öljynerotuskaivoissa on hälyttimet, ja kaivot tyhjennetään vähintään kerran vuodessa. Kemikaalivaraston, vaarallisten jätteiden varaston, kemikaalisäiliöiden, varoaltaiden ja täyttöpaikkojen sekä kemikaali- ja jätevesiputkistojen kunto tarkastetaan säännöllisesti. Vuotoihin on varauduttu valuma-altailla, jotka ovat tilavuudeltaan vähintään 1,1-kertaiset verrattuna kemikaalisäiliöiden kokoon. Piha-alueet on asfaltoitu. Lattiat toimivat varoaltaina ja lattiakaivot ovat normaalitilanteissa suljettu.

 

Ammoniakkivuodosta lähtee automaattinen hälytys tekstiviestinä. Lisäksi järjestelmä antaa paikallisen hälytyksen kohteessa vilkkuvaloilla ja summerilla. Vuodon varalta laitoksella on käytettävissä paloasuja ja paineilmahengityslaitteita. Korkeissa kaasupitoisuuksissa toimimista varten on kaasutiiviitä kemikaalisuojapukuja. Palavan ammoniakin sammutusta varten laitoksella on sammutusvälineistöä.

 

Laitoksella on kemikaalivuotojen varalta varattuna imeytysaineita ja tarvittavia henkilösuojaimia. Tulipalon varalta on varattu alkusammutusvälineistöä. Henkilöstö on ohjeistettu toimimaan vuoto- ja tulipalotilanteissa sekä mahdollisissa tarvittavissa jälkitoimenpiteissä, kuten kemikaalien neutraloinnissa.

 

Direktiivilaitosta koskevat tiedot

 

Toimintaa koskee elintarvikkeiden ja maidon valmistus- ja jalostustekniikoiden parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät. Olvin toimintaan sovelletaan varastojen päästöjen ja energiatehokkuuden BAT-referenssidokumentteja. Toiminnassa ei sovelleta jäähdytysjärjestelmiin liittyvää BAT-referenssidokumenttia. Laitoksella on ollut toimintaa vuodesta 1879 lähtien. Tiedossa ei ole merkittäviä vuoto- tai onnettomuustilanteita, mutta laitoksen pitkästä historiasta johtuen perustilaselvityksen laatiminen on katsottu tarpeelliseksi maaperän ja pohjaveden tilan varmistamiseksi.

 

Olvilla on sertifioitu ISO 14 001 -standardin mukainen ympäristöjohtamisen hallintajärjestelmä. Olvi raportoi osana vuosiraportointia toiminnassa muodostuneet jätejakeet, jätemäärät sekä jätteenkäsittelijän, raaka-aineiden, tuotteiden ja sivuvirtojen määrät sekä vedenkulutuksen.

 

Hätätilanteita varten laitoksella on ennaltavarautumis- ja pelastussuunnitelma. Olvi on sopinut energiatehokkuussopimuksen ja liittynyt Elintarviketeollisuuden vapaaehtoiseen energiatehokkuussopimusjärjestelmään. Melun- ja hajunhallintasuunnitelmia ei katsota tässä kohtaa olennaisiksi, sillä toiminnasta syntyy hyvin vähäisiä melupäästöjä laitoksen ulkopuolelle.

 

Olvi seuraa veden, raaka-aineiden ja energian kulutusta vuositasolla ja raportoi ne eteenpäin viranomaiselle. Olvi seuraa veden ja energiankulutusta valmistettua tuotetta kohti ja pyrkii näin vähentämään kulutustaan sekä kehittämään resurssitehokkuuttaan. Lisäksi laitoksella seurataan jäteveden päästöjä ja veden laatua päivittäin tai viikoittain päästömuuttujasta riippuen. Toiminnassa vapautuvan hiilidioksidin määrää tarkkaillaan ja investointi hiilidioksidin talteenottolaitteistoon on suunnitteilla.

 

Olvi seuraa jäteveden päästöjä teollisuusjätevesisopimuksen tarkkailusuunnitelman mukaisesti ja raportoi ne viranomaiselle. Jätevesi ei päädy suoraan vesistöön, vaan se ohjataan Vuohiniemen jätevedenpuhdistamoon. Kloridipäästöjä ei tällä hetkellä tarkkailla, koska kloridin ei oleteta olevan säännöllinen päästö. Päästön olennaisuuden selvittämiseksi Olvi suorittaa koemittauksia.

 

Toiminnasta aiheutuu vähäisiä pölypäästöjä maltaan käsittelystä. Laitoksen ulkopuolelle mahdollisesti leviävien pölypäästöjen määrästä ei ole tarkkaa tietoa, sillä päästöjä ei ole mitattu.

 

Keskimääräistä energiankulutusta seurataan vuositasolla sekä valmistettua tuotetta kohden. Energiankulutus on laskenut vuosien aikana, kun energiatehokkuutta on parannettu.

 

Kierrätettävien lasipullojen käytön lopettaminen ja siirtyminen kertakäyttöisiin lasipulloihin on laskenut pesuihin käytetyn veden määrää. Merkittävä osa vedestä käytetään itse tuotteisiin, joten vedenkulutus on osittain riippuvainen myös tuotannon määrästä ja sen vaihteluista.

 

Puhdistusaineiden määrä optimoidaan pesujärjestelmässä mittaamalla veden ominaisuuksia. Jäähdytyslaitteistossa käytetään ammoniakkia, jolla ei ole otsonia tuhoavia vaikutuksia, ja jolla on alhainen ilmakehän lämmityspotentiaali. Jätevesi ei päädy laitokselta suoraan vesistöön, vaan se ohjataan Vuohiniemen jätevedenpuhdistamoon. Puhdistamolla on tasausallas, jossa jätevettä voidaan tarvittaessa säilöä. Erillistä ulkotiloja koskevaa melunhallintasuunnitelmaa ei tarvita, koska laitoksen ulkopuolelle kantaudu ohjearvoja ylittävää melua. Tuotannosta syntyvän maltaan hajua ei yleisesti koeta häiritseväksi.

 

Ominaisenergiankulutus tuotetta kohden (MWh/tuotehehtolitra) oli 0,0248 vuonna 2019 eli suuntaa antavan ympäristönsuojelun tason mukainen.

 

Toiminnan ja vaikutusten tarkkailu ja raportointi

 

Toiminnan käyttötarkkailua ei ehdoteta muutettavan nykyisestä. Päästötarkkailu koostuu jätevesien tarkkailusta, johon ei ehdoteta tehtävän muutoksia. Toiminnalle ei ole tunnistettu uusia ympäristövaikutuksia, joten vaikutustarkkailua ei ehdoteta muutettavan.

 

Valmistelijan päätösehdotus:

 

Ympäristölautakunta esittää lausuntonaan seuraavaa:

 

Terveydensuojeluviranomaisen tietoon ei Olvi Oyj:n nykyisestä toiminnasta ole tullut valituksia tai terveyshaittaa aiheuttavia epäkohtia. Ympäristölupahakemuksessa ei myöskään nouse esille sellaisia seikkoja, joilla voisi epäillä olevan melun, tärinän, hajujen tai muiden päästöjen osalta merkittäviä terveydellisiä vaikutusta. Tämän johdosta terveydensuojeluviranomaisella ei ole ympäristölupahakemuksesta huomautettavaa.

 

Voimassa olevassa ympäristölupapäätöksessä viitataan vesihuoltolain liittymissopimukseen jätevesien johtamisesta kaupungin puhdistamolle. Lupapäätöksessä ei ole erikseen annettu tarkempia määräyksiä poikkeuksellisesta kuormituksesta, joka johtuu esimerkiksi viallisten tuote-erien johtamisesta viemäriin tai muusta suurta kuormitusta aiheuttavasta jätevesierästä. Asiasta on sovittu yrityksen ja kaupungin välisessä jätevesien johtamista koskevassa sopimuksessa. Koska suuret yksittäiset kuormituspiikit voivat aiheuttaa jäteveden puhdistusprosessin häiriöitä, olisi perusteltua antaa asiasta määräys myös lupapäätöksessä.

 

Hakemuksen mukaan jätevettä johdettiin viemäriin laitokselta vuonna 2019 yhteensä 274 000 m3, mistä pieni osa on hulevesiä. Maksimikapasiteetin mukaisessa toiminnassa jätevesiä muodostuisi laskennallisesti noin 400 000 m3 vuodessa. Lupahakemuksessa ei ole tarkemmin arvioitu maksimikapasiteetilla muodostuvien jätevesien käsittelymahdollisuuksia nykyisessä esikäsittelyssä tai puhdistamoprosessissa, josta syystä lausunnon antaminen asiasta on vaikeaa. Lupapäätöksessä pyydetään ottamaan huomioon jäteveden puhdistamon lisääntyvä kuormitus.

 

Nykyisessä lupapäätöksessä on määräykset esikäsittelyn jälkeen jätevedenpuhdistamolle johdettavan jäteveden virtaamasta, laadusta ja kuormituksesta. Näytepisteeksi on määrätty esikäsittelyprosessin jälkeinen näytteenottopiste BS, joka tarkoittaa jätevesisopimusten mukaan esikäsittelystä tulevaa pistettä ennen flotaatioselkeytystä. Ympäristölautakunnan käsityksen mukaan parempi näytteenottokohta olisi flotaatioselkeytyksen jälkeinen piste, jolloin koko esikäsittelyprosessi tulisi huomioitua ja vaihtelu näytetuloksissa vähenisi.

 

Olvi Oyj:n lämpökeskukseen on hankittu uusi kiinteää polttoainetta käyttävä kattila, jolla tuotetaan pääosa tuotannossa tarvittavasta höyrystä ja lämmöstä. Lisäksi lämpökeskuksessa on kaksi öljykattilaa varalla. Lämpökeskus on rekisteröity vuonna 2017, jolloin sen on ilmoitettu täyttävän nykyiset lämpökeskuksia koskevat päästövaatimukset. Kiinteää polttoainetta käyttävässä kattilassa on syklonisuodatin ja savukaasupesuri sekä asetuksen korkeusvaatimukset täyttävä piippu. Lämpökeskuksen savukaasupäästöjen osalta asetuksen päästörajat ja muut asetuksessa säädetyt velvoitteet katsotaan riittäviksi.

 

Direktiivilaitoksilla on velvoite seurata raaka-aineiden käsittelyn pölypäästöjä. Hakemuksen mukaan maltaan käsittelystä mahdollisesti leviävien pölypäästöjen määrästä ei ole tarkkaa tietoa, sillä päästöjä ei ole mitattu. Maltaan käsittelypaikalla on pussisuodattimet, joiden ollessa ehjiä, pölypäästön voidaan arvioida jäävän hyvin vähäiseksi. Tästä syystä usein toistuvien määräaikaisten mittausten tekeminen ei ole tarpeen. Riittävää on, että päästöt mitataan kerran ja ylläpidolla ja huollolla varmistetaan laitteiston pysyminen jatkuvasti kunnossa.

 

Uuden lämpökeskuksen meluvaikutuksia on selvitetty mittaamalla. Mittausten mukaan lämpökeskuksen keskimääräinen melutaso jää laitosalueen rajalla alle 50 dB:n. Lämpökeskuksen melua ei ole tarpeen enemmälti selvittää. Olvi Oyj:n muun toiminnan aiheuttamaa melua on mitattu kunnan meluselvityksen yhteydessä. Tulosten mukaan toiminnan aiheuttamat meluhaitat jäävät vähäisiksi. Tämä asia on myös muutoin todettu. Normaalin toiminnan melupäästöt ovat vähäisiä, koska tuotantolaitteet ovat sisätiloissa ja kuljetukset on ohjattu siten, että lähimmille asuinkiinteistöille ei aiheudu melua rekkaliikenteestä.

 

Jätteiden käsittely sekä kemikaalien varastointi ja käsittely hoidetaan hyvin, eikä niiden osalta ole tarpeen antaa uusia määräyksiä.

 

Onnettomuuksiin varautumisesta, kuten tulipaloon ja sammutuksessa tuleviin sammutusvesiin sekä kemikaalivuotoihin varautumisesta on nykyisessä lupapäätöksessä määräyksiä. Ympäristölautakunta haluaa korostaa, että laitoksen sijainti huomioiden tulee erityisesti varautua mahdollisten sammutusvesien ja kemikaalivuotojen valumiseen Poroveteen onnettomuustilanteen yhteydessä. Tästä syystä varautumissuunnitelman pitäminen ajan tasalla on ensiarvoisen tärkeää.

 

Ympäristöjohtajan päätösehdotus:

 

Ympäristölautakunta hyväksyy lausunnon valmistelijan ehdotuksen mukaisesti.

 

Päätös:

 

Päätösehdotus hyväksyttiin.