Ympäristölautakunta
Pöytäkirja 26.05.2020/Pykälä 44

Ympäristölautakunta

§ 44

26.05.2020

 

Maa-aineslupa soran ja hiekan ottotoimintaan, määräala tilalla Kumputalo, Maansiirto Veljekset Nousiainen Oy, Vieremä

 

661/11.01.00/2019

 

Ymplk 26.05.2020 § 44

 

 

Valmistelija: ympäristönsuojelutarkastaja Tiina Hujanen,

puh. 0400 173 345

 

1. ASIA

 

Maa-aineslain 4 §:n mukainen maa-aineslupa soran ja hiekan ottotoimintaan, Vieremä

 

Hakemus sisältää myös maa-aineslain 21 §:n mukaisen pyynnön luvasta aloittaa maa-ainesten ottaminen ennen kuin maa-aineslupaa koskeva päätös on saanut lainvoiman.

 

2. LUVAN HAKIJA

 

Maansiirto Veljekset Nousiainen Oy

Sahintie 192

74640 SULKAVANJÄRVI

Y-tunnus: 0431187-7

 

Hakijan yhteyshenkilö: Ahti Nousiainen, puh. 040 552 9189, info@maansiirtonousiainen.fi

 

3. MAANOMISTAJA

Määräalan (1,6 ha) tilasta Kumputalo omistaa Maansiirto Veljekset Nousiainen Oy.

4. KIINTEISTÖ JA ALUE

 

Vieremän kunta, Salahmin kylä,

määräala tila Kumputalo (925-415-44-2)

 

Ottamisalueen pinta-ala: 1,6 ha

Ottamisalueen sijainti:

Kumputalon maa-ainesalue sijaitsee noin 8 kilometriä Vieremän taajamasta pohjois-luoteeseen Marttisenjärventien pohjoispuolella.

Alueelle liikennöidään Marttisenjärventieltä kääntyvän liittymän kautta. Lähin osoite Kumputalon maa-ainesalueelle on Marttisenjärventie 125. Kumputalon maa-ainesalue on vanha soran- ja hiekanottoalue.

 

Maa-ainesalueella ei ole voimassa asema- tai yleiskaavaa. Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 (vahvistettu ympäristöministeriössä 7.12.2011) Kumputalon sora-alue sijoittuu EO 28.683 (Karjumäki) - merkinnällä osoitetulle maa-ainesten ottoalueelle (soran, moreenin ja hiekan ottoa sekä kallionlouhintaa) sekä PV1 28.654 (Karjumäki)-merkinnällä osoitetulle tärkeälle tai vedenhankintaan soveltuvalle pohjavesialueelle. POSKI-projektissa maa-ainesalue on luokiteltu maa-ainesten ottoon osittain soveltuvaksi, pohjaveden suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovitusalueeksi.

 

Maa-ainesalue sijoittuu Karjumäen (0892503) veden hankinnan kannalta tärkeälle 1-luokan pohjavesialueelle. Karjumäellä on Ylä-Savon Vesi Oy:n hallinnoima Karjumäen vedenottamo n. 180 m ottoalueesta lounaaseen. Lisäksi pohjavesialueen pohjoisosassa on Salahminrannan vesiosuuskunnan vedenottamo.

 

Kumputalon maa-ainesalue on vanha soran- ja hiekanottoalue, jossa ottamistoimintaa on ollut Maansiirto Veljekset Nousiainen Oy:lla vuodesta 1983 lähtien. Hakijan mukaa alueella on otettu soraa ja hiekkaa vuosien 2010 - 2019 aikana 65 000 m3.

 

5. LUVAN VOIMASSAOLO

 

Haettu voimassaoloaika 15 vuotta

 

6. OTETTAVA MAA-AINES

 

Sora ja hiekka

Kokonaisottomäärä: 80 000 m3ktr

Vuotuinen ottoarvio: 5 300 m3ktr

 

7. OTTAMISALUEESEEN KOHDISTUVAT AIKAISEMMAT LUVAT

 

Vieremän kunnanhallitus on myöntänyt alueelle 19.4.2010 § 100 maa-ainesluvan 10 vuodeksi, 80 000 m3ktr ottomäärälle, 1,6 ha:n alueelta. Lupa on päättynyt 31.12.2019.

 

Aiemmat luvat ovat:

-Vieremän kunnanhallitus 9.8.2004 § 203 (40 000 m3 - 31.12.2009),

-Vieremän kunnanhallitus 3.5.1999 § 164 (40 000 m3 - 31.12.2003)

-Vieremän kunnanhallitus 8.7.1996 § 243 (30 000 m3- 31.12.2001)

-Vieremän kunnanhallitus 18.4.1994 § 107 (40 000 m3 -31.12.1998)

-Vieremän kunnanhallitus 27.9.1988 § 440 (40 000 m3 -31.12.1993)

-Vieremän kunnanhallitus 8.3.1983 § 255 (20 000 m3 - 31.12.1987).

 

8. OTTAMISSUUNNITELMA

 

Hakija on esittänyt 16.2.2020 päivätyn, 17.2.2020 saapuneeksi kirjatun ottamissuunnitelman, jonka mukaan 1,6 ha alueelta otetaan maa-aineksia 80 000 m3ktr 15 vuoden aikana. Vuotuinen otto on noin 5 300 m3ktr hiekkaa / soraa.

 

Ottoalue rajautuu neljään naapurikiinteistön rajaan sekä hakijan omistamaan naapurikiinteistöön. Ottoalueen pohjoisrajalla on Kumputalo-tila (925-415-44-2). Ottoalueen länsi-etelärajalla ovat Ohenmäen Sora Ky:n Patrolan ottoalue (925-415-40-2) ja Timo Torssosen Suopellon ottoalue (925-415-53-2), joissa on voimassa olevat maa-ainesten ottoluvat. Itäpuolella oleva (925-415-44-1 Kiisken Sora-alue I) tila on hakijan omistuksessa. Salahmin erämiehet ry:n ampumarata on noin 140 m etäisyydellä ottoalueen lounaispuolella. Eteläpuolella on Mäntykumpu- tila (925-415-49-0), jossa on ollut aiemmin lupa maa-ainesten ottotoimintaan. Muutoin Kumputalon maa-ainesalueen lähiympäristö on maa- ja metsätalouskäytössä.

 

Lähimpään vakituiseen asumiseen käytettävään rakennukseen on ottoalueen rajalta matkaa noin 280 m (925-415-44-3 Koiramäki) koilliseen. Tilalla on käytössä oma porakaivo. Muut lähimmät vakituisesti asutut rakennukset sijaitsevat ottoalueesta koillisetelään (925-415-53-3 Männikkö, n. 530 m) ja (925-415-49-0 Mäntykumpu, n. 720 m). Ottoalueen lähellä ei ole vapaa-ajan asuntoja.

 

Lähimmät vesistöt ovat Honkalampi n. 580 m etäisyydellä luoteessa ottoalueen rajasta, Kellopuro n. 590 m etäisyydellä koillisessa ottoalueen rajasta, Karjulampi n. 870 m etäisyydellä kaakossa ottoalueen rajasta ja Pitkälampi n. 900 m etäisyydellä luoteessa ottoalueen rajasta.

 

Maa-ainesalue sijoittuu Vuoksen vesistöalueen (04) Iisalmen reitin (04.5) Kotvakkojoen valuma-alueelle (04.535).

 

Alueella ei ole arvokkaita luontokohteita eikä maisema-alueita. Alueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelu-, Natura 2000- tai maisemansuojelualueita, muinaismuistolain suojelemia kohteita tai kulttuuriperinnön kannalta tärkeitä kohteita.

 

Ottamisalueesta itään noin 9 km päässä on Hyppyypuronsuon yksityinen luonnonsuojelualue ja Natura-alue (FI0600113), koilliseen noin 9 km päässä on Selkäsuon Natura-alue (FI0600106) ja luoteeseen noin 9 km päässä on Joutensuon Natura-alue (FI0600105).

 

Lähin muinaismuistokohde on ottoalueesta länsiluoteeseen noin 650 metrin etäisyydellä oleva Honkalammen kivikautinen asuinpaikka (inventoitu 2009, Honkalampi, inventointinumero 925010004). Ottoalueesta kaakkoon noin 670 metrin etäisyydellä on Karjumäen kivikautinen asuinpaikka (inventoitu 2010, Karjumäki, inventointinumero 1000017490).

 

Toiminta-alue sijoittuu Karjumäen (0892503) veden hankinnan kannalta tärkeälle 1-luokan pohjavesialueelle. Karjumäen pohjavesialue on pääosin kapea ja korkea harjumuodostuma, jonka itäreunalla kallio ulottuu paikoin pohjavedenpinnan yläpuolelle. Pohjavesialueen maaperä on keskiosasta pääasiassa hiekkaa ja soraa. Reunoilla on hienoa hiekkaa ja karkeaa silttiä. Pohjaveden päällä olevan suojakerroksen paksuus vaihtelee 3 - 13 metriin. Pohjavesialue on akviferityypiltään purkava harju. Pohjaveden päävirtaus tapahtuu harjun pituussuunnassa vedenjakajan sijoittuessa Pitkälammen kohdalle. Harjun pohjoispäässä pohjaveden purkautumista tapahtuu Salahminjärveen ja eteläosissa Kotvakkojokeen. Karjumäen pohjavesialueen kokonaispinta-ala on noin 3,53 km2, josta pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on noin 1,63 km2. Karjumäellä on Ylä-Savon Vesi Oy:n hallinnoima Karjumäen vedenottamo, josta vesi menee Kiuruveden taajaman käyttöön. Lisäksi alueella on Salahminrannan vesiosuuskunnan vedenottamo. Pohjavesialueelle ei ole perustettu vesioikeudellisia suoja-alueita.

 

Vieremän kunnan pohjaveden suojelusuunnitelman (2012) mukaan: "Pohjaveden muodostumisalueella vedenottamoiden läheisyydessä suojakerrospaksuuden tulisi olla vähintään 4 metriä suositellaan 6 metriä (noin 300-500 metriä vedenottamolta pohjaveden virtaussuunta huomioiden). Muualla pohjavesialueella suojakerroksen paksuus tulee olla vähintään neljä metriä, ja sen toteutumista on seurattava."

 

Kumputalon maa-ainesalueelta on tarkoitus ottaa soraa ja hiekkaa ottosuunnitelman mukaisesti erilaisten soralajikkeiden myyntiä varten. Lupaa haetaan 80 000 m3 kokonaisottomäärälle 1,16 ha:n ottoalueelle ja alin ottotaso on esitetty + 115 m (N60).

 

Alueella on asennettu 18.5.2010 pohjaveden havaintoputki (muovinen siiviläputki). Pohjaveden korkeudeksi on mitattu viimeisimmässä mittauksessa 24.8.2019 +109,5 m (N60). Pohjaveden korkeus on ottoalueen havaintoputkessa ollut ylimmillään 5.8.2016 +110,65 (N60).

 

Ottotasoksi esitetään nyt tasoa +115 m (N60), jolloin suojakerroksen paksuus on 4,3 - 4,4 m pohjaveteen. Edellisessä luvassa alin ottotaso on ollut +116 m (N60), joten alinta ottotasoa esitetään laskettavaksi nyt 100 cm, jotta alue saadaan maisemoitua ilman kynnystä naapuritilojen välillä. Viereisillä ottoalueilla alin sallittu ottotaso on + 115 m (N60).

 

Puusto ja pintamaat on poistettu koko alueelta. Pintamaat ja myyntikelvottomat savi- ja silttimaat on läjitetty n. 40 m2 alalle ottoalueen koilliskulmaukseen maisemointia varten + 133 m (N60) tasolle. Kiviaineskasa (n. 400 m2) sijaitsee alueen eteläosassa n. + 127 m (N60) tasossa. Suurin osa seulotusta kiviaineksesta hyödynnetään myyntiin ja loput käytetään alueen maisemointiin.

 

Alueella ei suoriteta murskausta.

 

Seulonta

 

Maa-aineksen kaivuu tapahtuu pääasiassa pyöräkuormaajalla. Aluelle on sijoitettu kiinteä soran seulontalaite. Seulonta suoritetaan arkisin klo 7 - 20 välisenä aikana. Erityistä pölysuojausta ei tarvita, koska seulonnassa syntyvä pöly laskeutuu ennen asutusta.

 

Ottamisalueella ei säilytetä koneiden tai laitteiden tarvitsemaa polttoöljyä eikä voiteluaineita. Maansiirtokoneiden ja kuljetuskaluston huolto järjestetään alueen ulkopuolella. Pyöräkone säilytetään tukialueella Kiisken sora-alue I puolella. Kuormaajan alla käytetään varotoimena tiivistä pressualustaa.

 

Liikennöinti ja liikennejärjestelyt

 

Alueelle liikennöidään Marttisenjärventieltä vedenottamolle menevää tietä 350 m, josta oikealle yksityistietä. Liikennemäärä 1 - 2 kertaa vuorokaudessa, enintään 7 kertaa vuorokaudessa.

 

Teiden pölyämistä voidaan vähentää kastelemalla vedellä.

 

Jätteet

 

Toiminnassa syntyy erittäin vähän jätteitä. Syntyvät jätteet kerätään ja kuljetetaan muualle.

 

Alueelle on laadittu 2.12.2019 kaivannaisjätteen jätehuollon suunnitelma. Kaivannaisjätteet 2120 m3 hyödynnetään alueen maisemointiin.

 

Vaikutukset maaperään, sekä pinta- ja pohjaveteen

 

Maa-ainesten ottaminen ei aiheuta kauniin maisemakuvan turmeltumista eikä luonnon merkittävien kauneusarvojen ja erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, sillä alueelta on otettu maa-aineksia jo aiemmin. Maa-ainesten ottaminen ei myöskään aiheuta vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa, kun noudatetaan alimman kaivuutason rajaa.

 

Toiminta ei vaikuta pohjavettä pilaavasti, vaikka pohjaveden muodostumisolosuhteet muuttuukin selvästi. Tämä edellyttää, että alin kaivuutaso on vähintään 4 metriä pohjaveden pinnan yläpuolella ja koneiden sekä laitteiden käytössä noudatetaan erityistä huolellisuutta. Maaperän saastuminen ja pohjaveden pilaantuminen estetään varastoimalla poltto- ja voiteluaineet alueen ulkopuolella sekä varautumalla ympäristövahinkoihin asianmukaisin järjestelyin. Vahingon sattuessa ryhdytään välittömästi saastuneen maa-aineksen siirtämiseen tiiviille alustalle.

 

Päästöt ilmaan

 

Toiminnasta aiheutuu pölyn leviämistä ympäristöön, mutta pölyn määrä laskee riittävän alhaiseksi lähimmän asutun rakennuksen kohdalla. Alueelle johtavan tien pölyämistä vähennetään kastelemalla puhtaalla vedellä.

 

Melu

 

Toiminnasta aiheutuu ajoittain melua, jonka on arvioitu jäävän alle 55 dB:n lähimmän asutun asunnon kohdalla. Toiminta ei siten aiheuta haittaa lähimmälle asutukselle, jonne on matkaa noin 280 metriä.

 

Tärinä

 

Hakemuksessa ei ole esitetty arviota toiminnan tärinä vaikutuksista.

 

Toiminnan ja laitteiden tarkkailu ja raportointi

 

Hakemuksessa ei ole esitetty toiminnan tarkkailua ja raportointia.

 

Päästöjen, haittojen ja jätteiden tarkkailu

 

Maa-ainesten ottamistoiminnan aikana seurataan pohjaveden pinnantasoa alueella sijaitsevasta pohjavesiputkesta.

 

Parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltaminen

 

Hakemuksessa ei ole esitetty parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamista.

 

Alueen maisemointi ja jälkihoitosuunnitelma

 

Kun alue on otettu tasoon + 115 m (N60), aloitetaan maisemointi siivoamalla alue ja tasoittamalla kaivualueen jyrkänteet ja luiskat sortumien estämiseksi kaltevuuteen 1:2. Reunoille läjitettyihin pintamaihin sekä savi- ja silttimaihin sekoitetaan keskikarkeaa tai karkeaa hiekkaa. Sekoitettu maa-aines levitetään pohjalle 0,3 - 0,5 metrin kerrokseksi. Tämän päälle levitetään uusilta alueilta kuorittua pintamaata (aluskasvillisuutta) jättäen aukkoja kasvillisuuteen puunsiemenien itämistä varten. Alueelle voidaan istuttaa sille tyypillisiä niukkaravinteisessa maaperässä menestyviä puulajeja,jos luontainen uudistuminen ei onnistu. Ellei kaivujen yhteydessä läjitetty pintamaa riitä maisemointiin voidaan käyttää maatuneen turpeen ja hiekan sekoitusta. Muualta tuodusta maa-aineksesta selvitetään sen sisältämät haitalliset herkkäliukoiset aineet.

 

Patrola 40:2 ja Suopelto 53:2 rajaa vasten muodostuva maa-aineskannas poistetaan erillisen maanomistajien kanssa tehdyn kirjallisen sopimuksen mukaisesti maa-aineksen ottamisen yhteydessä ja alueen pohja tasataan tasoon + 115 m (N60).

 

Mäntykumpu 49:0 rajaa vasten muodostuvan maa-aineskannaksen poistamisesta neuvotellaan ja tehdään erillinen kirjallinen sopimus maanomistajan kanssa. Mahdollisesti rajaa vasten jäävät luiskat muotoillaan 1:2 kaltevuuteen.

 

Turvallisuusjärjestelyt ja poikkeustilanteisiin varautuminen

 

Yli 4 metriä korkeat luiskat merkitään varoitusmerkein tai - nauhoin luiskan yläreunan puolelta. Ottamisalue ja alin sallittu kaivuutaso merkitään maastoon selvästi alueella työskenteleviä ja valvontaviranomaisia varten.

 

Maaperän saastuminen ja pohjaveden pilaantuminen estetään varastoimalla poltto- ja voiteluaineet alueen ulkopuolella sekä varautumalla ympäristövahinkoihin asianmukaisin järjestelyin.

 

Toimet onnettomuuksien ja häiriötilanteiden aikana

 

Vahingon sattuessa ryhdytään välittömästi saastuneen maa-aineksen siirtämiseen tiiviille alustalle.

 

9. ASIAN KÄSITTELY

 

9.1 Vireille tulo ja täydentäminen

 

Maansiirto Veljekset Nousiainen Oy on toimittanut ympäristölautakunnalle lupahakemuksen 10.12.2019.

 

Hakemusta on täydennetty 31.1.2020, 17.2.2020, 21.2.2020 ja 23.4.2020.

 

9.2 Hakemuksesta tiedottaminen

 

Lupahakemuksesta on kuulutettu Vieremän paikallislehdessä, Miilussa, 4.3.2020 ja Vieremän kunnan sähköisellä ilmoitustaululla 4.3. - 14.4.2020. Hakemusasiakirjat olivat edellä mainittuna aikana nähtävillä Vieremän kunnan internetsivuilla. Hakija on kuullut osan rajanaapureista, muille naapurikiinteistöille lähetettiin hakemuksesta erikseen tieto tavallisena kirjeenä 4.3.2020.

 

9.3 Muistutukset

 

Hakemuksen johdosta ei jätetty muistutuksia.

9.4 Pyydetyt lausunnot

 

Hakemuksesta on pyydetty 20.2.2020 lausunnot.

 

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristöterveydenhuollon yksikkö on lausunut 4.3.2020 saapuneessa lausunnossa mm. seuraavaa: "Toiminta sijoittuu vedenhankinnan kannalta erittäin tärkeälle Karjumäen I-luokan pohjavesialueelle. Karjumäen vedenottamo sijaitsee ottoalueiden läheisyydessä. Pohjavesialueen pohjoispäässä sijaitsee myös Salahminrannan vesiosuuskunnan vedenottamo.

 

Merkittävimmät riskit liittyvät koneiden ja laitteiden liikkumiseen pohjavesialueella ja näistä aiheutuva polttoaine- ja öljyvuotomahdollisuus. Myös suunniteltu tukitoiminta-alue sijaitsee samalla pohjavesialueella, joten koneiden säilytykseen, tankkaukseen ja mahdolliseen huoltotoimintaan tulee luvassa kiinnittää erityistä huomiota.

 

Mahdollisista onnettomuustilanteista toiminnanharjoittajan tulisi velvoittaa tekemään välittömästi ilmoitus pelastuslaitoksen ja ympäristönsuojeluviranomaisen lisäksi terveydensuojeluviranomaiselle sekä molemmille alueella toimivalle vedenottajalle.

 

Terveysvalvonnalla ei ole hakemuksesta muuta huomautettavaa."

 

Vieremän kunnanhallitus on lausunut 17.3.2020 saapuneessa lausunnossa mm. seuraavaa: "Vieremän kunnalla ei ole huomautettavaa Maansiirto Veljekset Nousiainen Oy:n maa-aineslupahakemukseen.

 

Mahdollisissa lupapäätöksissä tulee kuinkin huomioida riittävät määräykset erityisesti lähistöllä sijaitsevien vedenottamoiden ja pohjaveden laadun turvaamiseksi."

 

Kuopion kaupungin kulttuurihistoriallinen museo on lausunut 17.3.2020 saapuneessa lausunnossa mm. seuraavaa: "Suunnittelualue on jo olevaa maanainesottoaluetta eikä sillä käytettävissä olevan tiedon perusteella sijaitse muinaismuistolain nojalla suojeltuja kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita kulttuuriperintökohteita. Lähimmät tunnetut kiinteät muinaisjäännökset, Honkalammen ja Karjumäen kivikautiset asuinpaikat, jäävät ottoalueesta noin 650 metriä länsiluoteeseen (Honkalampi) ja noin 670 metriä kaakkoon (Karjumäki). Kohteet on havaittu Vieremän harjualueiden inventoinneissa v.2009 ja 2010 (Museovirasto/Vesa Laulumaa).

 

Kuopion kulttuurihistoriallisella museolla ei ole huomautettavaa lupahakemukseen ja ottosuunnitelmiin."

 

Ylä-Savon Vesi Oy on lausunut 27.3.2020 saapuneessa lausunnossaan mm. seuraavaa: "Toiminta sijoittuu Karjumäen 1-luokan pohjavesialueelle. Maa-aineksen otto-suunnitelmassa käytetty muotoilu "niin sanotulla Karjumäen pohjavesialueella" voidaan tulkita pohjavesialueen merkitystä vähätteleväksi. Pohjavesialueiden määrittäminen ja luokittelu perustuu lakiin, ja Vieremän osalta pohjavesialueiden luokat ja rajaukset on tarkistettu luokitusuudistuksen yhteydessä 2018 (POSELY/398/2018).

 

Hakemuksessa annettu selvitys pohjavesialueen hydrogeologiasta ja vedenottamosta on otsikkonumeroinninkin osalta suora kopio pohjavesialueen suojelusuunnitelmasta vuodelta 2012 ilman lähdeviittausta. Asia vahvistaa kuvaa kiireessä ja huolimattomasti laaditusta hakemuksesta.

 

Alueelta ei ole kunnollista mallia pohjaveden virtauksesta, mutta hakemuksen kohteena olevalla maanottoalueella on mahdollista muodostua myös vedenottamolle tulevaa pohjavettä, kun pohjavesi virtaa alueella karkeasti arvioituna harjun suuntaisesti etelään. Jos veden ottoa lisätään vedenottoluvan mukaiseen ylärajaan, niin kaappausalue todennäköisesti kasvaa ko. maanottoalueelle."

 

"Karjumäen vedenkäsittelylaitos on tukkuvesiyhtiön laitoksista tärkein. Sen omalta vedenottamolta otettu vesimäärä on kuitenkin ollut viime vuosina laskeva, ja vettä otetaan enää pieni osa vedenottoluvan sallimasta määrästä. Tämä johtuu verrattain korkeasta raakaveden rautapitoisuudesta (n. 200 µg/l), vaikka rauta saadaan poistettua laitoskäsittelyssä kohtuullisen hyvin. Nykyisellä vedenoton painotuksella Karjumäen vedenottamolla on yhtiön isoin vapaa kapasiteetti poikkeustilanteissa hyödynnettäväksi."

 

"Vanhentuneessa maa-aineksen ottamisluvassa (Vieremän kunnanhallitus 19.4.2010, hakemuksen s. 41) alimmaksi kaivutasoksi on määrätty + 116. Määräys perustuu oletukseen pohjaveden tasosta + 110 m, johon lisätään varovaisuusperiaatteen mukainen 6 metrin suojakerrospaksuus. Nyt käsiteltävässä hakemuksessa ei missään kohtaa mainita tasoa + 116 tai kuuden metrin suojakerrospaksuutta. Sen sijaan hakija väittää ottamis-suunnitelmassaan, että "Luvassa määritelty alin ottamistaso on +115 (N60)". Alennettu kaivutaso on myös ehditty sopia naapurimaanottajan kanssa, ja sitä on myös jo noudatettu hakemuksen liitetietojen perusteella: leikkaukset 0/080 ja 0/090, pinta 2019 (s. 24). Kaivutason laskeminen tasoon + 115 ja luvan rikkominen olisi perusteltava hakemuksessa, että esitykseen voisi ottaa kantaa."

 

" Vanhassa luvassa on määrätty pohjavesiputken asentamisesta ja pohjaveden pinnan seuraamisesta, mutta hakija ei esitä oman seurantansa päiväkirjaa (lupaehdot 9 ja 10) täydennyspyynnöstä huolimatta. YSV:n kuukausittaisen seurannan perusteella alueen pohjaveden pinnoista on kohtuullinen kuva, eikä puute ole teknisesti iso, mutta se kertoo toiminnanharjoittajan suhtautumisesta pohjavesien seurantaan ja lupaehtoihinsa. Jos seurantaa ei ole tehty, se tulisi selkeästi mainita, ettei muodostuisi mahdollisuutta epäillä, että "liian korkeita" mittaustuloksia ei haluta ilmoittaa. Toiminnanharjoittajan seuranta pohjavesipinnoista olisi hyödyllistä tietoa pohjaveden virtaussuuntien arvioimiseksi."

 

"Pohjaveden laadun tarkkailusta ei esitetä mitään, vaikka sellaisesta on jo edellisessä luvassa määrätty. Laadun tarkkailu korostuu, kun maanottotoiminnan aikainen vedenotto on aiempaa vähäisempää. Mahdollisessa luvassa tulee määrätä riittävästä pohjaveden laadun tarkkailusta. Pohjaveden pinta- ja laatutiedot pyydetään toimittamaan myös vedenottajille."

 

"Työkoneiden säilytykseen liittyen tulee määrätä riittävästä suojauksen tasosta, jos säilyttäminen pohjavesialueen ulkopuolella katsotaan kohtuuttomaksi. Pölyntorjunnassa käytetyn kaluston ja veden tulee saavuttaa talousvedeltä vaadittava laadullinen ja hygieeninen taso."

 

"Ympäristövahinkojen varalle pitää olla riittävät suunnitelmat, jossa on mm. toimintaohjeet ja yhteystiedot tilanteesta ilmoittamiseksi. Urakoitsija voi havaita alueella myös hänestä riippumatonta ympäristöriskiä aiheuttavaa tapahtumaa tai toimintaa, josta olisi syytä ilmoittaa. Ohjeet ja yhteystiedot pitää olla riittävän hyvin näkyvillä työmaalla, ja työntekijät pitää perehdyttää niihin."

 

"Hakemuksessa esitetään epäsuorasti myös luiskien kaltevuudelle asetetun ehdon lieventämistä. Vanhentuneessa luvassa on määrätty käyttämään kaltevuutta 1:3, mutta hakemuksessa päivitetynkin maisemointisuunnitelman osalta käytetty kaltevuus on 1:2. YSV:llä ei ole esitystä kaltevuuden raja-arvoksi, mutta maisemoinnin onnistumisen ja pintavalunnan hillitsemiseksi loiva luiska on jyrkkää parempi."

 

Pohjois-Savon Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on lausunut 22.4.2020 saapuneessa lausunnossaan mm. seuraavaa: "Pohjois-Savon ELY-keskuksen näkemys on, että näin lähellä

vedenottamoa ei tulisi toteuttaa kuin vanhan ottoalueen maisemallista ottoa. Pohjois-Savon ELY-keskus suosittelee, että maa-aineslupa myönnetään vedenottamon läheisyyden takia 10 vuodeksi, jonka aikana alueelta otetaan otettava maa-aines ja toteutetaan jälkihoitotoimenpiteet.

 

Toimintaan tarvittavista laitteistosta ja kalustoista mahdollisesti aiheutuvat vuodot maaperään on estettävä jo ennalta asianmukaisilla suojauksilla ja muilla varotoimenpiteillä.

 

Mikäli alueella käytetään motorisoituja seuloja, on myös niiden alla oleva maaperä suojattava. Suojaus tulee olla tehtynä niin, että seulasta, sen polttoainetankista ja sen tankkauksesta ei ole mahdollista vahinkotapauksessa päästä polttoainetta maaperään.

 

Pohjois-Savon ELY-keskuksen tiedossa ei ole, että alueelle olisi asennettu kunnollista öljyisten näytteiden ottoon soveltuvaa pohjaveden havaintoputkea. Toiminta-alueen pohjaveden pinnantaso tulee selvittää ennen toiminnan aloittamista asentamalla alueen etelä/lounaisosaan uusiöljyisten näytteiden ottoon soveltuva pohjaveden havaintoputki. Alueelle on jätettävä vähintään neljän metrin suojakerrospaksuus ylimpään havaittuun pohjaveden pintaan.

 

Maa-ainesten ottaminen pohjavesialueella edellyttää, että alueella

toteutetaan pohjaveden pinnankorkeuden ja laadun tarkkailua. Toimintaa tulee tarkkailla uudesta asennettavasta öljyisten näytteiden ottoon soveltuvasta pohjaveden havaintoputkesta. Pohjaveden pinnankorkeutta on seurattava 2 kertaa vuodessa. Pohjaveden laatunäyte on otettava ennen toiminnan aloittamista, säännöllisesti toiminnan aikana (kerran vuodessa, mikäli ottotoimintaa on vuoden aikana alueella ollut) sekä toiminnan loputtua.

 

Maa-ainesten ottotoiminnan vaikutuksia seurataan pohjavedestä seuraavin laatuparametrein: väri, sameus, happi, pH, sähkönjohtavuus, hiilidioksidi, kovuus, CODMn tai TOC, nitraattityppi, kloridi, sulfaatti, rauta, mangaani, öljyhiilivedyt (öljyhiilivetyjakeet C10-40 ja bensiinijakeet C5-10).

 

Toiminta-alueelle on suositeltavaa tehdä varautumissuunnitelma

onnettomuuksien ja poikkeuksellisten tilanteiden varalta. Alueelle on jälkihoitotoimenpiteenä muodostettava kasvukerros kasvillisuudelle. Kasvillisuus on palautettava alueelle istuttamalla ja siementämällä. Pohjois-Savon ELY-keskus suosittelee jälkihoitotoimenpiteiden toteuttamista heti toiminnan sen salliessa. Kokonaisuudessaan jälkihoitotoimenpiteet on tehtävä ennen lupa-ajan loppumista. Pohjois-Savon ELY-keskus suosittelee, että maa-ainesluvissa vakuuden määräksi asetetaan summa, jolla voidaan tarpeen niin vaatiessa kustantaa alueen kunnollinen jälkihoito.

 

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus korostaa, että toiminnanharjoittaja on aina vastuussa pohjavedelle aiheuttamastaan vahingosta."

 

9.5 Hakijan kuuleminen

 

Hakijalle on varattu mahdollisuus antaa vastineensa lausunnoista. Hakija on antanut 6.5.2020 vastineen lausunnoista:

 

"Haemme maa-aineslupaa 15 vuodeksi, jonka aikana hiekan ja soran otto loppuu ja tehdään jälkihoitotoimenpiteet. Soraa käytetään pääasiassa peltojen salaojituksessa ja vuosikäytössä saattaa olla isojakin heilahteluita, joten pitempi ottolupa varmistaa paremmin soran loppumisen luvan aikana. Jos otettava maa-aines loppuu ennen lupaa, suoritetaan maisemointikin samoin. Onhan myös lähempänä vedenottamoa sijaitsevalle naapuri montulle, 15v lupa myönnetty.

 

Ottotaso +115m on yleisesti käytössä muillakin alueen soranottopaikoilla varmistaen riittävän suojakerrospaksuuden pohjaveteen. Maisemoinninkin kannalta on parempi ettei alueelle jää turhia rappusia.

 

Ottoalueella sijaitsee pohjaveden havaintoputki. Sen avulla voidaan todeta alueen pohjaveden laatu ja pinnanseuranta riittävän tarkasti. Pinnantarkkailusta on tiedot tallennettu Notto järjestelmään ja vesinäytteitä otettu laaduntarkkailua varten. Ottoalueen koko huomioiden yksi havaintoputki riittää veden tarkkailua varten.

 

Ottoalueella ei varastoida lainkaan säiliöissä poltto- ja voiteluöljyjä. Myöskään koneiden huoltoja ei tehdä alueella, näillä toimilla on öljyvuotojen riskiä ehkäisty. Tukitoiminta-alue jonne on sijoitettu seulalaitteisto ja pyöräkone, sijaitsee toistakymmentä metriä ylempänä ottotasoon nähden. Koneiden alla oleva maaperä on suojattu vahinkotapauksia ja tankkausta varten suojakalvolla. Öljynimeytysainetta on myös käytettävissä mahdollisissa vuototilanteissa. Työkoneiden toimintahäiriöitä ja muita onnettomuuksia pyritään estämään säännöllisellä huollolla ja tarkkailulla. Mahdollisesti pilaantunut maa-aines poistetaan ja toimitetaan likaantuneen imeytysaineen kanssa asianmukaisesti käsiteltäväksi.

 

Henkilökunta on saanut työturvallisuuskoulutuksen (työturvallisuuskortti), jossa on opetettu toimimaan erilaisissa poikkeus ja onnettomuustilanteissa. Työskentely soranottoalueella vaatii erityistä varovaisuutta, ja läheinen vedenottamo otetaan huomioon kaikessa toiminnassa huolellisesti."

 

9.6 Tarkastukset

 

Alueella on tehty lupahakemukseen liittyen tarkastus 14.5.2020.

 

Valmistelijan päätösehdotus:

 

10. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU

 

Ympäristölautakunta myöntää 15 vuodeksi Maansiirto Veljekset Nousiainen Oy:lle luvan maa-ainesten ottoon 1,6 ha:n määräalalle tilalla Kumputalo (925-415-44-2) ottosuunnitelman (päivätty 16.2.2020, saapunut 17.2.2020) suunnitelmapiirustuksen mukaiselle alueelle. Hakemuksessa ja ottosuunnitelmassa esitetyn lisäksi on toiminnassa noudatettava kohdassa 11 esitettyjä lupamääräysten ehtoja.

 

Toiminnalle myönnetään myös maa-aineslain 21 §:n mukainen toiminnan aloittamisoikeus muutoksenhausta huolimatta.

 

11. LUPAMÄÄRÄYKSET

 

1. Kokonaisottomäärä on 80 000 k-m3 ja vuotuinen ottomäärä 5300 k-m3.

 

2. Alin sallittu ottotaso on + 115 m (N60). Alimman kaivutason ja ylimmän havaitun pohjavesipinnan väliin on jätettävä vähintään neljän metrin paksuinen koskematon suojakerros. Pohjaveden asemaa muuttavaa kaivua tai ottotason alapuolisia massanvaihtoja ei sallita.

 

3. Ennen toiminnan aloittamista on pidettävä aloitustarkastus, jossa käydään läpi lupaan liittyvät asiat.

 

4. Ottoalue ja suunnitelman mukaisessa korkeusjärjestelmässä (N60) oleva korkeusmerkintä on merkittävä maastoon niin, että rajat ja ottotaso ovat nähtävissä koko ottamistoiminnan ajan. Niiden naapuritilojen rajaan, joiden kanssa hakija ei ole sopinut yhteisestä otosta, rajalla on jätettävä vähintään 10 metrin suojaetäisyys.

 

5. Pohjaveden tarkkailuputken tulee olla öljyisten näytteiden ottoon soveltuva. Pohjaveden pinnankorkeutta on seurattava 2 kertaa vuodessa ottoalueella olevasta pohjaveden havaintoputkesta. Pohjaveden laatunäytteet tulee ottaa ennen toiminnan aloitusta, säännöllisesti toiminnan aikana (kerran vuodessa, mikäli ottamistoimintaa on vuoden aikana ollut) sekä toiminnan loputtua. Pohjaveden pinnankorkeus- ja laatutulokset tulee toimittaa lupaa valvovalle viranomaiselle, Ylä-Savon Vesi Oy:lle sekä Pohjois-Savon ELY-keskukselle heti tulosten valmistuttua.

Toiminnan vaikutuksia seurataan pohjavedestä seuraavin laatuparametrein: väri, sameus, happi, pH, sähkönjohtavuus, hiilidioksidi, kovuus, CODMn tai TOC, nitraattityppi, kloridi, sulfaatti, rauta, mangaani, öljyhiilivedyt (öljyhiilivetyjakeet C10-C40 ja bensiinijakeet C5-C10).

 

6. Kaikkien alueella työskentelevien (myös kuljetushenkilöstö) tietoon on saatettava, että alue sijaitsee 1-luokan pohjavesialueella ja varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella, noin 180 metrin etäisyydellä Ylä-Savon Veden Karjumäen vedenottamosta.

 

7. Ottoalueella ei saa varastoida poltto- tai voiteluaineita. Kun alueella on toimintaa, päivittäiset polttoaineet, öljyt ja muut kemikaalit tulee säilyttää poltto- ja voiteluaineille varatulla alueella. Alueen maarakenteet on tiivistettävä siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty. Alueella ei saa tarpeettomasti säilyttää koneita tai laitteita.

 

Mikäli alueella käytetään motorisoituja seuloja, myös sen öljyä tai polttoainetta sisältävät alueet tulee suojata 1 mm vahvuisella polttoainetta kestävällä muovilla, jonka päälle tulee 20 cm:n maakerros tai muu vastaava tiivis rakenne. Suoja-alueet on varustettava reunakorokkeella tai -vallilla. Suoja-alueen tulee olla niin laaja, että vuodot maaperään eivät ole mahdollisia.

 

8. Koneiden huoltotoimenpiteet tulee tehdä ensisijaisesti muualla kuin toiminta-alueella. Mikäli koneille joudutaan tekemään alueella välttämättömiä huoltotoimenpiteitä, tulee paikat suojata imeytysmatolla, muovikalvolla tai vastaavalla tiiviillä rakenteella, joilla voidaan estää vuotojen pääsy maaperään ja pohjaveteen.

 

9. Suolan ja muiden pohjavedelle ja maaperälle haitallisten ai-neiden käyttö pölynsidonnassa on kielletty.

 

10. Luvan haltijalla tulee olla toimintasuunnitelma vahinkotapausten varalle. Vahinkotapauksista, kuten poltto- tai voiteluainevuodoista, on välittömästi ilmoitettava valvovalle viranomaiselle, pelastusviranomaiselle ja Pohjois-Savon ELY-keskukselle. Ympäristöön päässeet polttoaineet ja muut ympäristölle haitalliset aineet on kerättävä välittömästi talteen. Öljyvuotojen varalta on oltava käytössä imeytysainetta ja säilytyspaikka öljyyntyneelle maa-ainekselle. Alueella tulee olla varattuna koko ajan öljyn torjuntaan tarkoitettua imeytysainetta. Lisäksi kaikille alueella työskenteleville on annettava selkeät toimintaohjeet vahinkotapauksien varalle ja tuotava ilmi, että maa-ainesalue sijaitsee pohjavesialueella.

 

11. Ottoalueelle ei saa tuoda tai läjittää muualta tuotuja maa-aineksia tai muita massoja ilman luvan valvojan suostumusta.

 

12. Hakemuksen mukaisen alueen maisemointitöitä tulee tehdä mahdollisuuksien mukaan ottotoiminnan edetessä. Mikäli otto ei ole edennyt suunnitelman mukaisesti, on uusi maisemointisuunnitelma esitettävä valvovalle viranomaiselle hyväksyttäväksi viimeistään kuusi kuukautta ennen lupa-ajan päättymistä. Maisemointi tulee suorittaa ELY-keskuksen lausunnon mukaisesti tekemällä kunnollinen kasvualusta ja kylvämällä tai istuttamalla alueelle kasvillisuus.

 

13. Oton jälkeen alue on siistittävä niin, että sinne ei jää jätettä, romua tai muuta sinne kuulumatonta ainetta tai tavaraa. Mahdolliset varastokasat on sijoitettava alueelle siten, että ne eivät estä alueen jälkihoitoa.

 

14. Päätös on voimassa 15 vuotta, 30.6.2035 saakka. Alue tulee olla kokonaisuudessaan maisemoitu viimeistään luvan päättymispäivämäärään mennessä. Maisemointitöiden suorittamisesta tulee tehdä ilmoitus lupaviranomaiselle lopputarkastuksen pitämiseksi.

 

15. Luvan haltijan on ilmoitettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä edellisenä vuonna otetut maa-ainesmäärät ja laatu lupaviranomaiselle Notto-tietokantaan.

 

16. Ainesten ottamisen valvonnasta veloitetaan tarkastusmaksu, jonka suuruus perustuu kunakin vuonna voimassa olevaan maa-ainestaksaan. Vuotuiseen ottomäärään perustuvassa valvontamaksussa vuotuisena ottomääränä käytetään 5300 m3-k.

 

17. Lupaa ei voida siirtää kolmannelle osapuolelle ilman lupaviranomaisen suostumusta.

 

12. TOIMINNAN ALOITTAMINEN MAHDOLLISESTA MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA

 

Toiminnalle myönnetään maa-aineslain 21 §:n mukainen aloittamisoikeus muutoksenhausta huolimatta.

 

Perustelut: Hakija on pyytänyt lupaa aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. Kyseessä on olemassa oleva maa-ainesalue. Täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Toiminnan aloittamisesta ei aiheudu sellaista pysyvää haittaa tai vahinkoa, joka estäisi toiminnan aloittamisen ennen päätöksen lainvoimaisuutta. Valitusviranomainen voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon.

 

13. LUVAN KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

 

Luvan käsittelystä ja ottosuunnitelman tarkastamisesta peritään 970,00 €:n maksu.

 

Luvan käsittelymaksu perustuu Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän asiakasmaksun 2019 mukaisesti. Laskuperuste käsittelymaksulle on perusmaksu 250,00 €, otettava maa-ainesten kokonaismäärä (80 000 m3 x 0,009 €/m3 = 720,00 €), eli 250,00 € + 720,00 € = 970,00 €.

 

Naapurin tai asianosaisen kuuleminen 25,00 €/kuultava (12 x 25,00 € = 300,00 €), eli 300,00 €

 

Kuulutuskustannukset (lehti-ilmoitus paikallislehti Miilu) peritään todellisten kulujen perusteella.

 

14. VAKUUS

 

Hakijan tulee toimittaa lupamääräysten noudattamiseksi 8000,00 €:n vakuus lupaviranomaiselle.

 

Vakuudeksi hyväksytään vakavaraisen kotimaisen rahoituslaitoksen pankkitakaus, takaussitoumus tai talletustodistus. Talletustodistus hyväksytään, mikäli siitä annetaan samanaikaisesti tilinomistajan allekirjoittama panttaussitoumus ja rahoituslaitoksen allekirjoittama kuittaamattomuustodistus.

 

Vakuus on toimitettava Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunnalle ennen ottotoiminnan aloittamista. Vakuuden arvoa voidaan tarkistaa kolmen vuoden välein niin, että se vastaa hintatason muutoksia.

 

Vakuuden on oltava voimassa 12 kk yli luvan voimassaoloajan eli 30.6.2036 saakka.

 

Vakuuden määrä perustuu Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän asiakasmaksuihin 2019. Laskuperuste on maa-ainesalueen pinta-ala (1,6 ha x 2 500 €/ha) ja kokonaisottomäärä (80 000 k-m3 x 0,05 €/k-m3 ) eli 4000,00 € + 4000,00 € = 8000,00 € .

 

Vakuuden laskentaperusteena käytetään 1,6 ha.

 

15. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT

 

15.1 Luvan myöntämisen edellytykset

 

Maa-aineslain (555/1981) 6 §:n mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos ottaminen ei ole ristiriidassa 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa ja jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus.

 

Maa-aineslain 3 §:ssä säädetään ainesten ottamisen rajoituksista.

 

Maa-ainesten ottamisesta ei saa aiheutua 1) kauniin maisemankuvan turmeltumista, 2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, 3) huomattavia tai laajalle ulottuvia muutoksia luonnonolosuhteissa tai 4) tärkeän tai muun vedenhankintaan soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa. Asemakaavan tai oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella on lisäksi katsottava, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Maa-aineksia ei saa ilman erityistä syytä ottaa meren tai vesistön rantavyöhykkeeltä, ellei aluetta ole asemakaavassa tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa osoitettu tätä tarkoitusta varten.

 

15.2 Yleiset perustelut

 

Tässä luvassa on tarkasteltu maa-aineksen ottoa vain maa-aineslain nojalla.

 

Maa-ainesten ottamiseen Kumputalon sora-alueella on esitetty

asianmukainen ottamissuunnitelma, jossa on tarvittavassa laajuudessa esitetty alueella vallitsevat luonnonolosuhteet, otettavan kiviaineksen määrä ja laatu sekä ottamistoiminnan vaikutukset ympäristöön ja luonnon olosuhteisiin.

 

Ottamistoiminta Kumputalon sora-alueella ei ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Kun toiminnassa noudatetaan ottamissuunnitelmassa esitettyä ja lupamääräyksissä vaadittuja suojaustoimia ei toiminta aiheuta vaaraa pohjavedelle, asutukselle tai ympäristölle.

 

Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 (vahvistettu ympäris-töministeriössä 7.12.2011) Kumputalon sora-alue sijoittuu EO 28.683 (Karjumäki) - merkinnällä osoitetulle maa-ainesten otto-alueelle (soran, moreenin ja hiekan ottoa sekä kallionlouhintaa) sekä PV1 28.654 (Karjumäki)-merkinnällä osoitetulle tärkeälle tai vedenhankintaan soveltuvalle pohjavesialueelle. Alue on myös luokiteltu maa-ainestenottoon osittain soveltuvaksi, pohjavedensuojelun ja kiviaineshuollon yhteensovitusalueeksi.

 

Alueella ei ole kuntatason kaavoja (asemakaava, yleiskaava). Alueella ei ole tiedossa uhanalaisia eläin- tai kasvilajeja tai erityisiä luonnonarvoja eikä sen välittömään läheisyyteen sijoitu luonnon- tai maisemansuojelualueita tai Natura 2000-verkostoon kuuluvia alueita.

 

Alue on entistä soranottoaluetta. Suunnitellussa laajuudessa (ottoalue 1,6 ha, ottamismäärä 15 vuoden aikana 80 000 k-m3) ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää vähäiseksi, kun ottaminen toteutetaan ottamissuunnitelman ja lupamääräysten mukaisesti ja alue saadaan lopullisesti maisemoitua ottotoiminnan päätyttyä.

 

Alue sijoittuu 1-luokan vedenhankintaa varten tärkeälle pohjavesialueelle, noin 180 metrin etäisyydelle vedenottamosta. Alueen aiemman toiminnan ei ole havaittu pohjavesitarkkailutulosten perusteella vaarantavan pohjaveden laatua tai antoisuutta. Toiminnalle on annettu lupamääräyksiä pohjaveden suojelemiseksi sekä pohjaveden pinnankorkeuden ja laadun tarkkailemiseksi.Lupamääräysten mukaisesti toimittaessa, toiminnalla ei oleteta olevan merkittävää vaikutusta pohjaveden laadulle tai antoisuudelle.

 

Ottoalue sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella alueella ja sen ympäristössä on muita maa-ainestenottoalueita. Lähimpään vakituiseen asumiseen käytettävään rakennukseen on ottoalueen rajalta matkaa noin 280 m (925-415-44-3 Koiramäki) koilliseen. Tilalla on käytössä oma porakaivo. Muut lähimmät vakituisesti asutut rakennukset sijaitsevat yli 500 metrin etäisyydellä. Ottoalueen lähellä ei ole vapaa-ajan asuntoja.

 

Asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä maa-ainesten

ottaminen ole ristiriidassa maa-aineslain 6 §:ssä säädettyjen luvan myöntämisen edellytysten kanssa. Lupa voidaan näin ollen myöntää.

 

Maa-aineslain 10 §:n 2 mom. mukaisesti maa-aineslupa voidaan myöntää erityisestä syystä 15 vuodeksi soran ja hiekan ottoon sekä 20 vuodeksi kalliokiven ottoon. Erityisenä syynä voidaan pitää mm. sitä, että alue on oikeusvaikutteisessa kaavassa merkitty maa-ainesalueeksi.

 

15.3 Lupamääräysten perustelut

 

1 - 2. Kokonais- ja vuotuinen ottomäärä, sekä alin ottotaso ovat hakemuksen mukaisia. Alimman ottotason ja pohjaveden pinnan väliin jätettävä vähintään 4 metrin suojakerrospaksuus on riittävä tällä alueella pohjaveden laadun ja määrän turvaamiseksi.

 

3. Alkutarkastus on tarpeen pitää, jotta varmistutaan, että luvan määräykset ovat selvillä ja määräysten mukaiset toimet, kuten vakuuden toimittaminen ja ottotoiminnan sijainti- ja korkeusmerkinnät on tehty ennen ottotoiminnan jatkamista.

 

4. Ottoalueen raja sekä ottotaso on merkittävä, jotta voidaan osoittaa ja valvoa, että ottotoiminta on luvan mukaisella alueella.

 

5. - 10. Määräykset on annettu pohjaveden ja maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi ja viranomaisten tiedonsaannin varmistamiseksi. Pohjaveden pinnankorkeuden ja laadun seuranta on tarpeen, koska alue sijaitsee vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella ja sen varsinaisella muodostumisalueella. Yleisesti tärkeillä pohjavesialueilla suositeltu suojaetäisyys pohjavedenpintaan on 4 - 6 m. Tapauskohtaisen harkinnan perusteella, tällä alueella voidaan sallia ottotoiminnan ulottuvan 4,3 m etäisyydelle pohjaveden pinnankorkeudesta kun pohjaveden pinnankorkeutta ja laatua seurataan säännöllisesti.

 

11. Muualta tuoduilla maa-aineksilla voi olla yllättäviä ympäristövaikutuksia. Maa-ainesten ja massojen tuonnista alueelle voidaan sopia tapauskohtaisesti vaikutusarvioinnin perusteella.

 

12. - 14. Alueen maisemointi- ja jälkihoitotyöt tulee tehdä asianmukaisesti lupa-ajan kuluessa. Mikäli alueen jatkokäyttö on metsämaana, vaiheittainen ottotoiminnan aikana suoritettu maisemointi tukee luonnollista metsän kasvua. Lopullinen maisemointisuunnitelma aikatauluineen tulee toimittaa hyväksyttäväksi ennen maisemointia, jotta työtä voidaan valvoa. Koska alue on maakuntakaavassa merkitty maa-ainesten ottoalueeksi, luvan voimassaoloajaksi voidaan hyväksyä 15 vuotta. Hakija on myös esittänyt, että hiekan ja soran otto loppuu alueella 15 vuoden aikana ja alueella tehdään tänä aikana tarvittavat jälkihoitotoimenpiteet.

 

15. Maa-aineslain 23 a §:n mukaisesti ottomäärät ja otettavan aineksen laatu on ilmoitettava lupaviranomaiselle.

 

16. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän asiakasmaksujen 2020 mukainen valvontamaksu määräytyy seuraavasti: Arvioidun vuotuisen ottomäärän mukaan 0,035 €/m3, kuitenkin vähintään 180 €.

 

17. MAL 13 a §:n mukaisesti luvan siirrosta on ilmoitettava lupaviranomaiselle ja luvan aikaisempi haltija vastaa lupavelvoitteista kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen.

 

16. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN

 

Muistutuksia tai mielipiteitä ei jätetty.

 

Lausunnoissa esitetyt seikat on huomioitu soveltuvin osin lupamääräyksissä.

 

Pohjois-Savon Ely-keskuksen lausunto

 

Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 (vahvistettu ympäris-töministeriössä 7.12.2011) Kumputalon sora-alue sijoittuu EO 28.683 (Karjumäki) - merkinnällä osoitetulle maa-ainesten otto-alueelle (soran, moreenin ja hiekan ottoa sekä kallionlouhintaa) sekä PV1 28.654 (Karjumäki)-merkinnällä osoitetulle tärkeälle tai vedenhankintaan soveltuvalle pohjavesialueelle. POSKI-projektissa maa-ainesalue on luokiteltu maa-ainesten ottoon osit-tain soveltuvaksi, pohjaveden suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovitusalueeksi. Koska alue on maakuntakaavassa merkitty maa-ainesten ottoalueeksi ja vuotuinen otto on melko vähäistä, luvan voimassaoloajaksi voidaan hyväksyä 15 vuotta. Hakija on myös esittänyt, että hiekan ja soran otto loppuu alueella 15 vuoden aikana ja alueella tehdään tänä aikana tarvittavat jälkihoitotoimenpiteet.

 

Lupamääräykset 7 - 8 on annettu maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi.

 

Pohjaveden pinnankorkeuden ja laadun tarkkailusta on annettu lupamääräys 5.

 

Lupamääräyksessä 10 toiminnanharjoittajalta edellytetään toimintasuunnitelmaa vahinkotilanteiden varalle. Tällöin toiminnanharjoittaja on velvoitettu huomioimaan toimintansa riskit.

 

Lupamääräykset 12-14 on annettu alueen jälkihoidosta.

 

Lupamääräyksen 6 mukaan kaikkien alueella työskentelevien tulee olla tietoisia sijainnista pohjavesialueella sekä vedenottamon läheisyydestä.

 

Ylä-Savon Vesi Oy:n lausunto

 

Lupamääräyksen 6 mukaan kaikkien alueella työskentelevien tulee olla tietoisia sijainnista pohjavesialueella sekä vedenottamon läheisyydestä.

 

Viereisillä soranottoalueilla (Ohenmäen Sora Ky ja Timo Torssonen) on aiemmin käsitellyissä luvissa hyväksytty alimmaksi sallituksi ottotasoksi + 115 m (N60). Maisemoinnin kannalta on parempi ettei alueelle jää rappusia. Vähintään 4 metrin suojakerrospaksuus on katsottu riittäväksi tällä alueella pohjaveden laadun ja määrän turvaamiseksi.

 

Pohjaveden pinnankorkeuden ja laadun tarkkailusta on annettu lupamääräys 5.

 

Lupamääräykset 7 - 8 on annettu maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi.

 

Lupamääräyksessä 10 toiminnanharjoittajalta edellytetään toimintasuunnitelmaa vahinkotilanteiden varalle. Tällöin toiminnanharjoittaja on velvoitettu huomioimaan toimintansa riskit.

 

Lupamääräykset 12-14 on annettu alueen jälkihoidosta.

 

Kuopion kaupungin kulttuurihistoriallinen museo

 

Lausunnossa ei ole luvassa huomioitavaa.

 

Vieremän kunnanhallituksen lausunto

 

Lupamääräyksen 6 mukaan kaikkien alueella työskentelevien tulee olla tietoisia sijainnista pohjavesialueella sekä vedenottamon läheisyydestä.

 

Lupamääräykset 7 - 8 on annettu maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi.

 

Pohjaveden pinnankorkeuden ja laadun tarkkailusta on annettu lupamääräys 5.

 

Lupamääräyksessä 10 toiminnanharjoittajalta edellytetään toimintasuunnitelmaa vahinkotilanteiden varalle.

 

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristöterveydenhuollon lausunto

 

Lupamääräykset 7 - 8 on annettu maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi.

 

Lupamääräyksessä 10 toiminnanharjoittajalta edellytetään toimintasuunnitelmaa vahinkotilanteiden varalle.

 

17. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET

 

Maa-aineslaki(555/1981)1,3-7,10-16,19-21, 23, 23a §

Vna maa-ainesten ottamisesta (926/2005)1-4, 6-9 §

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän asiakasmaksut 2019 ja 2020

18. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

 

Toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen, kun hakija asettaa MaL 12 §:n mukaisen kohdassa 14 määrätyn hyväksyttävän vakuuden ympäristönsaattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle sekä lupamääräysten noudattamiseksi. Toiminta alueella voidaan aloittaa, kun vakuus on toimitettu ympäristölautakunnalle.

Tämä päätös on lainvoimainen 11.7.2020, jos päätökseen ei haeta muutosta.

 

19. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

 

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä tiedottaa päätöksen antamisesta julkaisemalla kuulutuksen ja päätöksen kuntayhtymän verkkosivuilla: www.ylasavonsote.fi

 

Tieto kuulutuksesta julkaistaan myös Vieremän kunnan verkkosivuilla. Kuulutus julkaistaan Miilu -lehdessä.

 

19.1 Päätös

 

MAL 19 §:n mukaan maa-aineslupapäätös on toimitettava hakijalle. Päätös toimitetaan seuraaville:

 

- Maansiirto Veljekset Nousiainen Oy

- Kuopion kaupungin kulttuurihistoriallinen museo

- Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

- Ylä-Savon Vesi Oy

- Ympäristöasioiden tulosalue / Iisalmen toimipiste

- Vieremän kunnanhallitus

 

19.2 Tieto päätöksestä

 

MAL 19 §:n mukaan maa-aineslupapäätöksen antamisesta on lisäksi ilmoitettava niille, jotka ovat ilmoitusta erikseen pyytäneet sekä Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

 

Tieto päätöksestä toimitetaan seuraaville:

- niille, jotka ovat tiedon erikseen pyytäneet

 

20. PÄÄTÖKSEN ANTOPÄIVÄ, JULKAISUPÄIVÄ JA PÄÄTÖKSEN TIEDOKSISAANTIPÄIVÄ

 

Päätöksen antopäivä on 3.6.2020

Kuulutuksen julkaisupäivä on 3.6.2020

 

Päätöksen tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä (7.) päivänä päätöksen julkaisemisajankohdasta eli 10.6.2020.

 

21. MUUTOKSENHAKU

 

Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen tiedoksisaannista sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 10.7.2020.

 

Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen hallinto-oikeudelle osoitteeseen PL 1744, 70101 Kuopio. Valitusosoitus on liitteenä.

 

Ympäristöjohtajan päätösehdotus:

 

Ympäristölautakunta myöntää 15 vuodeksi Maansiirto Veljekset Nousiainen Oy:lle luvan maa-ainesten ottoon 1,6 ha:n määräalalle tilalla Kumputalo (925-415-44-2) ottosuunnitelman (päivätty 16.2.2020, saapunut 17.2.2020) suunnitelmapiirustuksen mukaiselle alueelle valmistelijan ehdotuksen mukaisesti.

 

Toiminnalle myönnetään myös maa-aineslain 21 §:n mukainen toiminnan aloittamisoikeus muutoksenhausta huolimatta.

 

Päätös:

 

Päätösehdotus hyväksyttiin.