Ympäristölautakunta
Pöytäkirja 26.05.2020/Pykälä 43

Ympäristölautakunta

§ 43

26.05.2020

 

Maa-aineslupa kalliokiven ottotoimintaan sekä ympäristölupa louhinnalle ja murskaukselle, Iisalmen Autotilaus Oy, Iisalmi

 

104/11.01.00/2020

 

Ymplk 26.05.2020 § 43

 

Valmistelija: ympäristönsuojelutarkastaja Maarit Walta

p. 0400 144 453

 

1. ASIA

 

Maa-aineslain 4 §:n mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen ja ympäristönsuojelulain 27 §:n mukainen ympäristölupa kiviaineksen louhinnalle ja murskaukselle, Iisalmi. Käsitellään maa-aineslain 4 a §:n ja ympäristönsuojelulain 47 a §:n mukaisesti samalla päätöksellä.

 

Päätös sisältää ratkaisun maa-aineslain 21 §:n ja ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisesta hakemuksesta toiminnan aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

 

2. HAKIJA

 

Iisalmen Autotilaus Oy

Kivirannantie 20

74130 IISALMI

 

Yhteyshenkilö: Tapio Ruotsalainen, puh.0400 275 289, sähköposti: tapio.ruotsalainen@iat.fi

 

Y-tunnus: 0170243-4

 

3. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

 

Maa-aineslupaa haetaan kalliokiven ottotoimintaan ja ympäristölupaa kiviaineksen louhinnalle ja louheen murskaamiselle 10 vuodeksi. Hakemuksen mukainen toiminta sijaitsee Iisalmen kaupungin Iisalmen kylässä Pappila-nimisellä tilalla (140-407-18-285). Kiinteistön omistaa Ylä-Savon evankelisluterilainen seurakuntayhtymä. Kyseessä on uusi toiminta.

 

Koordinaatit (ETRS-TM35 FIN): 512751 itä, 7053980 pohjoinen

 

4. ASIAN VIREILLETULO

 

Hakemus on tullut vireille 24.1.2020 ja sitä on täydennetty 20.2.2020 ja 18.5.2020 saapuneilla täydennyksillä.

 

5. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

 

Maa-aineslain (MAL 555/1981) 4 §:n mukaan maa-ainesten ottamiseen on oltava lupa.

 

Maa-ainesten ottamista koskevan lupa-asian ratkaisee kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain (64/1986, KYHL) mukainen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen (MAL 7 §).

 

Ympäristönsuojelulain (527/2014) liitteen 1, taulukon 2, kohtien 7 c) ja 7e) mukaan kivenlouhimo ja murskaamo, joiden toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää, edellyttävät ympäristöluvan.

 

Ympäristönsuojeluasetuksen (VnA 713/2014) 2 §:n 1 momentin kohtien 6 a) ja 6 b) mukaisesti edellä mainittujen toimintojen lupaviranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

 

MAL 4 a § ja YSL 47 a §:n mukaan maa-ainesten ottamista koskeva lupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristölupahakemus on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana.

 

6. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

 

Alueella ovat voimassa Pohjois-Savon maakuntakaava 2030, Pohjois-Savon tuulivoima-maakuntakaava ja Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava 2030. Suunniteltu ottoalue sijoittuu maakuntakaavassa alueelle, jolla on merkintä (eo2 21.696, Ruokomäki) maa-ainesten ottoalue soran, moreenin ja hiekan ottoa sekä kallion louhintaa varten. Maa-ainesalueelle ei sijoitu muita kaavamerkintöjä. Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Alueella ei ole yleis- tai asemakaavaa.

 

7. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

 

Toiminta-alue sijoittuu Iisalmen kaupungin Iisalmen kylässä kiinteistölle Pappila (140-407-18-285). Tilan koko pinta-ala on 89,90 ha ja ottamisalueen pinta-ala on 3,0 ha. Alue sijoittuu Iisalmen keskustasta linnuntietä noin 5 km koillisen suuntaan Sonkajärventieltä (tie 87) erkanevan nykyiselle ottoalueelle tulevan tien päähän. Matkaa Sonkajärventieltä ottoalueelle on noin 670 m.

 

Suunnittelun ottoalueen ympäristö on pääosin maa- ja metsätalouskäytössä, viereisellä kiinteistöllä on kallionlouhinta-alue. Suunniteltu ottoalue on luonnontilaista metsämaata. Pappilan alueella ei ole aiemmin ollut maa-ainesten ottotoimintaa. Kiinteistön omistaa Ylä-Savon evankelisluterilainen seurakuntayhtymä. Pappila-kiinteistö muodostuu yhteensä 22 palstasta, jotka sijaitsevat ympäri Iisalmea. Ruokomäessä sijaitsevalta palstalta (89,90 ha) vuokrataan maa-ainesten ottoa varten noin 3 ha kokoinen alue Iisalmen Autotilaus Oy:lle. Pappilan kallioalue liittyy viereisen Kallioharju-kiinteistön (140-407-30-41) kalliokiviaineksen ottotoimintaan. Kallioharju on toiminut yli 20 vuotta Iisalmen Autotilaus Oy:n kallioalueena ja nykyinen maa-aineslupa alueella on voimassa 31.12.2025 saakka (10 vuotta, 350 000 m3ktr). Kallioharjun alueella on voimassa kaksi ympäristölupaa; vuonna 1998 myönnetty toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa kallion louhinnalle ja murskaukselle sekä v. 2006 myönnetty toistaiseksi voimassaoleva ympäristölupa asfaltin, uusioasfaltin ja öljysoran valmistukselle sekä asfaltti- ja betonijätteen ja puun ja kantojen varastointiin ja murskaukseen.

 

Suunniteltu toiminta-alue koostuu 3,0 ha kokoisesta ottamisalueesta. Metsäkeskuksen metsävaratiedon järjestelmissä ei ole merkintöjä suojelualueista tai erityisen tärkeistä elinympäristöistä.

 

Suunniteltu ottoalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue (Kuusimäki (0814001), 1E-luokan pohjavesialue) sijaitsee luoteessa noin 6 kilometrin etäisyydellä ottoalueen rajasta. Ottamisalueella ei ole peruskartassa merkitty lähteitä. Lähin karttaan merkitty lähde on ottamisalueelta kaakossa noin 2 kilometrin etäisyydellä. Lähin tiedossa oleva ja talousvesikäytössä oleva lähde sijaitsee Ruokolampi-kiinteistöllä (140-407-34-18) noin 300 metriä pohjoisluoteessa.

 

Alle 500 m etäisyydellä suunnitellusta toiminta-alueesta ei sijaitse vakituisesti asuttuja kiinteistöjä eikä vapaa-ajan kiinteistöjä. Lähin vakituinen asunto (Ruokolampi 140-407-34-18) sijaitsee luoteessa hieman yli 500 metrin etäisyydellä suunnitelma-alueelta. Suunnitellun ottoalueen ja asutuksen välissä on kuusi- ja mäntymetsää sekä peltoalueita. Seuraavaksi lähimpiin vakituisiin asuntoihin on yli 600 metriä (etelään ja kaakkoon). Lähimmät vapaa-ajan asunnot (Taukotupa I 140-407-34-153 ja Purnu 140-407-34-111) sijaitsevat noin yli 600 metrin etäisyydellä luoteessa Ruokolammen rannalla.

 

Lähin vesistö on noin 600 metrin etäisyydellä luoteessa oleva Ruokolampi. Ruokolammen vedenpinnankorkeus on arviolta tasolla +103,4 (N2000). Toiminta-alue sijoittuu Vuoksen vesienhoitoalueen (04) Iso-Iin alueen (04.53) Iso-Iin lähialueen valuma-alueelle (04.531).

 

Ottoalueen läheisyydessä ei sijaitse herkästi häiriintyviä kohteita kuten kouluja, päiväkoteja tai hoitolaitoksia.

 

Suunnittelualueella tai sen vaikutusalueella ei ole luonnonsuojelualueita eikä Natura 2000-verkostoon kuuluvia alueita. Ottamisalueella tai sen läheisyydessä ei ole Metsälain 10§:n mukaisia erityisen arvokkaita elinympäristöjä. Alueella ei ole myöskään muinaismuistoja tai rakennusperintökohteita. Lähimmät tunnetut kiinteät muinaisjäännökset sijaitsevat ottoalueen lounaispuolella noin 4,7 kilometrin päässä Koljonvirran alueella. Lähin luonnonsuojelualue (Paskopuron metsä, yksityinen suojelualue) sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä luoteessa.

 

Suunnittelun ottoalueen maanpinta vaihtelee nykytilanteessa välillä +145,00 . +165,00 (N2000) ja alin ottotaso on +140,00 (N2000. Eli ottamissyvyys alueella on noin korkeimmillaan noin 25 metriä. Pohjaveden pinnantason arvioidaan olevan samalla tasolla kuin lähellä sijaitseva vesialue Ruokolampi +103,4 (N2000).

8. LAITOKSEN TOIMINTA

 

8.1 Yleiskuva toiminnasta

 

Suunnittelulta ottoalueelta tullaan ottamaan kalliokiviainesta sekä kuormataan ja varastoidaan eri murskelajikkeita. Ottotoiminta sisältää kallion louhintaa, rikotusta ja kalliokiviaineksen murskausta. Ennen toiminnan aloittamista koko alueelta poistetaan puusto ja pintamaat. Mikäli ottamistoiminnan aikana alueelta tulee esiin rakennustoimintaan kelpaamattomia siltti- ja muita kerrostumia, ne varastoidaan alueen reunoille ja käytetään suojavallien rakentamiseen, kuten myös pintamaat. Suojavalli rakennetaan ottoalueen reunamille onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja melu- ja tärinähaittojen vähentämiseksi. Maisemoinnissa käytetään hyväksi alueelle tuotavia ylijäämämaita.

 

Suunniteltu ottoalue merkitään maastoon, esimerkiksi rajausnauhaa käyttämällä, ennen toiminnan aloittamista. Samalla ottoalueelle asennetaan korkopukit, tai kiinteä korko merkitään esimerkiksi kallion seinämään. Merkinnät tehdään tarpeen mukaan uudelleen, jos ne häviävät tai rikkoontuvat. Ottoalueen merkkaus ja korkotasot ovat selvästi erottuvia koko toimintakauden ajan.

 

Alueelle haetaan maa-ainesten ottolupaa yhteensä 280 000 m3ktr ottomäärälle (700 000 tn) 3,0 hehtaarin ottamisalueelta sekä ympäristölupaa kallion louhintaan ja murskaukseen. Louhintaa suoritetaan kaltevuudessa 7:1. Korkeimpien rintausten alueella louhinta suoritetaan porrastuksella. Ottotoiminnan aikana jyrkät luiskat merkitään lippusiimoilla. Alueelta ei ole aikaisemmin otettu maa-aineksia, mutta alue rajautuu olemassa olevaan Kallioharjun (Harjula) ottoalueeseen. Kallioharju-kiinteistöllä olevan kiviaineksen ottoalueen ja suunnitellun ottoalueen ottosuunnitelmat esitetään yhdistettäväksi. Pappila-kiinteistön ottotoiminta alkaa olemassa olevan alueen reunasta ja alueiden yhdistäminen tapahtuu kiinteistöjen rajalla ottotasolla +140,00 (N2000). Kiinteistöjen rajalle jää kannas, mutta yhdistäminen voidaan tehdä myös luiskauksella Kallioharjutilaa vasten (alin ottotaso +130.00 N60).

 

Suunnittelun ottoalueen maanpinta vaihtelee nykytilanteessa välillä +145,00 . +165,00 (N2000) ja alin ottotaso on +140,00 (N2000. Eli ottamissyvyys alueella on korkeimmillaan noin 25 metriä.

 

Suunnitellulle maa-ainesalueelle liikennöidään Sonkajärventieltä erkanevan Kallioharjun ottoalueelle kulkevan hiekkatien kautta.

 

Louhinta- ja murskaustoimintaa ei harjoiteta yhtä aikaa Kallioharjun ja Pappilan kiviainesalueilla.

 

8.2 Louhinta ja murskaus

 

Kokonaisottomäärä on 280 000 m3ktr (700 000 tn). Ottamisaika on 10 vuotta ja vuosittain louhittavan ja murskattavan kiviaineksen määrä on noin 28 000 m3ktr (70 000 tn). Vuosittaiseen ottomäärään vaikuttaa kiviaineksen kysyntä, jolloin ottotoiminnassa voi olla vuosia jolloin alueelta otetaan enemmän ja vuosia jolloin ottotoiminta on vähäisempää.

 

Kallion louhinnan vaiheita ovat kallionporaus, kiviaineksen irrottaminen räjäyttämällä ja tarvittaessa räjäytetyn louheen pienentäminen (rikottaminen). Louhittavalta alueelta poistetaan pintamaat, jotka käytetään suojavallien rakentamiseen. Louhintaa tehdään noin 2-4 kertaa vuodessa. Yksi louhintajakso kestää noin 1-2 viikkoa kerrallaan. Vuosittainen louhittava määrä on noin 70 000 tn kiinteää kalliota, mutta se voi vaihdella menekin mukaan. Näin ollen louhintajaksolla louhitaan arviolta 17 500 - 35 000 t kiinteää kalliota. Louhintaa ja murskausta ei ole luonnonvarojen kestävän käytön ja kustannustehokkuuden periaatteilla järkevää suorittaa, jos kiviainekselle ei ole menekkiä. Hakemuksessa on esitetty, että toimintaa on arkisin klo 6-22 ja la klo 6-18, mutta koska etäisyys lähimpään melulle alttiiseen kohteeseen on yli 500 metriä, ei Vna 800/2010 aseta toiminnalle aikarajoitteita.

 

Louhintaurakoitsija laatii alueelle louhintasuunnitelman. Tavallisesti räjähdysaineena käytetään pääasiassa emulsioräjähdysaineita (esim. Kemiitti) ja räjäyttimen sekä patruunoita (esim. Kemix). Räjähdysaineiden keskimääräinen vuosikulutus on noin 19,8 tn ja maksimikulutus noin 21 tn. Räjähdysaineita ei varastoida alueella, vaan ne tuodaan paikalle vasta panostuksen alkaessa. Räjähteiden panostus suoritetaan suoraan louhintaurakoitsijan panostusajoneuvosta.

 

Tarvittaessa louhinnassa irronneita ylisuuria kalliolohkareita rikotetaan ennen murskausta. Sekä louhinnassa että rikotuksessa käytettävä kalusto määräytyy ulkopuolisen urakoitsijan käyttämän kaluston mukaan. Louhinnassa syntyvät, mahdolliset ylisuuret lohkareet tipahtavat räjäytettävältä seinämältä suoraan seinämän alareunan läheisyyteen. Tästä syystä rikotusta tehdään mahdollisimman lähellä louhoksen reunaa, jolloin siitä syntyvä meluhaitta on mahdollisimman pieni. Sekä louhinta että rikotus ovat lyhytkestoisia toimintoja, joten niiden aiheuttamat häiriöt ovat ajallisesti varsin rajattuja.

 

Louhinnassa käytettävien työkoneiden kevyt polttoöljy varastoidaan siirrettävissä ja lukittavissa kaksoisvaippasäiliöissä, jotka on varustettu lapon- ja ylitäytönestimillä. Määrä on enimmillään 5 m3. Polttoaine tuodaan alueelle säiliöautolla ja täytetään säiliöön. Tankkaus toteutetaan aina suojatulla maa-alueella (tukitoiminta-alue tai suojattu murskausaseman alusta). Maaperä on näillä alueilla tiivistetty, jolloin haitta-aineiden joutuminen maaperään estetään. Tukitoiminnan toimet sijoittuvat Kallioharju-kiinteistön alueelle.

 

Louhinnassa ja murskauksessa käytetään hakemuksen mukaan seuraavia raaka-aineita:

 

Kalliokiviaines

Keskimääräinen kulutus (t/a) 70 000

Maksimikulutus (t/a) 90 000

 

Räjähdysaineet

Keskimääräinen kulutus (t/a) 19,8

Maksimikulutus (t/a) 21

varastointitilavuus (t) ei varastoida alueella

 

Murskaimen ja työkoneiden polttoöljy

Keskimääräinen kulutus (t/a) 62

Maksimi kulutus (t/a) 70

Varastointitilavuus (litraa) 1000 - 3000

 

Voiteluaineet

Keskimääräinen kulutus (t/a) 0,2

Maksimi kulutus (t/a) 0,3

Varastointitilavuus (litraa) 500

 

Louhittu kiviaines murskataan eri kalliokivilajitteiksi. Murskausta suoritetaan alueella noin 2 kuukautta vuodessa tarpeen mukaan, maksimitoiminta-ajan ollessa 4 kuukautta. Murskauslaitos tuottaa vuorokaudessa keskimäärin noin 2500 t eri murskelajikkeita. Kerrallaan murskattavan keskimääräisen vuosituoton arvioidaan olevan 70 000 tn ja maksimituotannon 90 000 tn. Kaikki murskattava kallioaines otetaan Pappilan kallioalueelta. Jokaisesta murskauskerrasta ilmoitetaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viikkoa ennen toiminnan aloittamista.

 

Murskauslaitteisto ja muut tarvittavat koneet tuodaan alueelle erikseen ja ne viedään pois toimintajakson jälkeen. Murskattava kiviaines siirrettään murskauslaitokseen kaivinkoneella tai pyöräkuormaajalla ja murskauksen jälkeen kiviaineslajitteet varastoidaan kasoiksi varastoalueelle tai kuljetetaan suoraan käyttökohteeseen. Murskauksen suorittaa ulkopuolinen urakoitsija. Murskaus suoritetaan joko liikkuvalla tela-alustaisella ja polttomoottorikäyttöisellä Lokotrack-tyyppisellä murskauslaitoksella tai vaihtoehtoisesti perinteisellä murskauslaitoksella, johon energia otetaan polttoöljykäyttöisestä aggregaatista kaapeleilla. Murskaus tapahtuu esi- ja jälkimurskaimilla, joiden välissä käytettään mahdollisesti välimurskainta. Laitteistoon kuuluu lisäksi seuloja ja kuljettimia. Varasto- ja tukitoiminta-alueet sijaitsevat Kallioharju-kiinteistön puolella.

 

Murskausasema sijoitetaan kulloinkin parhaaksi katsottuun kohtaan. Murskausaseman sijoittamisessa otetaan huomioon eri materiaalilaatujen varastointi ja lastausmatkan minimointi kallionottokohtaan nähden. Murskekasat sijoitetaan aluksi Kallioharju-kiinteistön puolelle, jo louhitulle alueelle. Ottamistoiminnan edetessä voidaan murskekasojen varastointiin käyttää myös Pappilan kallioaluetta. Murske varastoidaan murskelaatujen mukaan useaan varastokasaan.

 

Louhintaa ja murskausta suoritetaan kysynnän mukaan ja varastoidut murskeet kuljetetaan pois alueelta tilausten mukaan.

 

Murskauksessa käytettävien työkoneiden kevyt polttoöljy varastoidaan siirrettävissä ja lukittavissa kaksoisvaippasäiliöissä, jotka on varustettu lapon- ja ylitäytönestimillä. Määrä on enimmillään 5 m3. Polttoaine tuodaan alueelle säiliöautolla ja täytetään säiliöön. Tankkaus toteutetaan aina suojatulla maa-alueella (tukitoiminta-alue tai suojattu murskausaseman alusta). Maaperä on näillä alueilla tiivistetty, jolloin haitta-aineiden joutuminen maaperään estetään. Tukitoiminnan toimet sijoittuvat Kallioharju-kiinteistön alueelle. Alueella on myös imeytysainetta.

 

Murskausaseman eri laitteiden alla on teräksiset suoja-altaat tai tiiviistä maa-aineksesta rakennettu 0,5 metrin paksuinen tiivistetty kerros. Voiteluaineet säilytetään vaihtolavalla olevassa lukitussa teräskontissa. Akut ja muut erikoistuotteet varastoidaan asianmukaisesti. Öljynvaihdossa tarvittavat vaihtoöljyt tuodaan huoltoautolla murskausasemalle ja jäteöljyt kuljetetaan alueelta pois välittömästi öljynvaihdon jälkeen.

 

Koska etäisyys lähimpään melulle alttiiseen kohteeseen on yli 500 metriä, ei Vna 800/2010 aseta toiminnalle aikarajoitteita. Kallion porausta ja räjäytyksiä sekä louheen rikotusta, murskausta, kuormausta ja kuljetusta tehdään arkipäivisin klo 6-22. Kallioalueen syrjäisen sijainnin vuoksi murskausta, kuormausta ja kuljetusta voidaan tehdä myös lauantaisin klo 6-18. Lupaa haetaan myös kiviainesten kuormaamiselle ja kuljetukselle sunnuntaisin klo 6-18, koska etenkin kevät-, kesä- ja syksyaikaan mökkiläiset ovat yleensä paikalla vain viikonloppuisin, jolloin mahdolliset kiviaineskuljetukset voidaan toimittaa.

 

Pappilan suunnitellulle kiviainesalueelle liikennöidään Sonkajärventieltä erkanevan Kallioharjun ottoalueelle kulkevan hiekkatien kautta. Liikennettä pääsääntöisesti arkisin (maanantai-perjantai) klo 6-22 sekä mahdollisesti viikonloppuisin (lauantai-sunnuntai) klo 6-18 välisenä aikana. Alueen liikennöinti on riippuvainen kiviaineksen kysynnästä. Laskennallinen keskimääräinen liikenne alueelle on noin 10 raskasta ajoneuvoa/päivä.

 

8.3 Toiminnassa muodostuvat jätteet

 

Suunnitellulla ottoalueella muodostuu jätteitä lähinnä murskaustoiminnan ajaksi työmaalle tuotavista, liikuteltavista toimisto- ja sosiaalitiloista sekä koneiden ja laitteiden mahdollisista kunnossapito- ja huoltotoimenpiteistä. Sosiaalitilat ja mahdollisesti alueelle tuotava wc ovat siirreltäviä ja ne tuodaan alueelle vain murskausjaksojen ajaksi. Mikäli murskausjaksot ovat lyhyitä, niitä ei välttämättä tuoda alueelle. Toiminnassa muodostuva yhdyskuntajäte sekä paperi ja pahvi kerätään umpinaiseen jäteastiaan ja toimitetaan peltomäen jätekeskukselle jatkokäsittelyä varten. Mahdollisesti syntyvät jätevedet kerätään umpisäiliöön sekä työntekijöiden käytössä olevan wc:n vedet kerätään umpisäiliöön ja ne toimitetaan jätevedenpuhdistamolle. Vaarallisia jätteitä ei varastoida alueella, vaan ne toimitetaan urakoitsijan huoltokorjaamolle, josta ne toimitetaan edelleen Fortum Oyj:lle.

 

Toiminnassa syntyy hakemuksen mukaan seuraavia jätteitä:

Jäte	Varastointi	Määrä (tn/vuosi)	Toimituspaikka
Yhdyskunta-jäte	jäteastia	0,1	Peltomäen jätekeskus
Paperi ja pahvi	jäteastia	0,04	Peltomäen jätekeskus
Voiteluai- neet	ei varastoida alueella	0,2	Fortum Oyj
Liuottimet	ei varastoida alueella		Fortum Oyj
Akut ja muu vaarallinen jäte	ei varastoida alueella		Fortum Oyj
Umpisäiliö-jäte	Umpisäiliö		Jätevedenpuhdista- mo

 

Alueelle on laadittu kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelma 12.12.2019. Alueelta muodostuu kaivannaisjätteeksi luokiteltavista jätteistä pintamaita sekä kivipölyä/tuhkaa. Pintamaat käytetään suojavallien rakentamiseen ja hyödynnetään myöhemmin maisemoinnissa. Kivipöly/tuhka sekoitetaan murskeeseen. Kaivannaisjätteillä ei ole ympäristövaikutuksia. Pintamaassa vastaantulevat kannot käytetään pintamaan tapaan suojavallien rakentamiseen. Kiviainesalueelta kuorittavia pintamaita arvioidaan olevan noin 1 500 m3. Kivipölyä/tuhkaa arvioidaan tulevan noin 3 000 m3. Näin ollen kaivannaisjätettä syntyy yhteensä noin 4 500 m3.

 

9. PÄÄSTÖT JA NIIDEN EHKÄISEMINEN

 

9.1 Päästöt maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin

 

Suunnitellussa laajuudessa ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemaan jää vähäiseksi. Alueella ei ole arvokkaita luontokohteita ai maisema-alueita, joten ottamisesta ei arvioida koituvan ns. kauniin maisemakuvan turmeltumista tai sellaista huomattavaa ja laajaa haittaa tai vahinkoa luonnonolosuhteissa, mitä maa-aineslain 3 §:ssä tarkoitetaan. Ottamistoiminta aiheuttaa lähinnä paikallisia maiseman muutoksia. Alueen maisemoinnilla pyritään vähentämään maisemallista haittaa alueelle.

 

Suunniteltu ottoalue ei sijaitse pohjavesialueella, eikä alueella sijaitse pohjaveden korkeutta mittaavia tarkkailuputkia. Ottotoiminnan vaikutusta pohjaveteen ei ole. Lähin pohjavesialue on noin 6 km päässä luoteessa (Kuusimäki).

 

Alueen vuosittainen sadanta on keskimäärin 650 mm.

 

Maaperän ja pohjaveden pilaantuminen on mahdollista sellaisten onnettomuuksien yhteydessä, joissa varastoitujen polttoainesäiliöiden, työkoneiden tai murskauslaitoksen poltto- tai voiteluaineita pääsee vuotamaan maahan toimintahäiriöstä, laiterikoista, tulipalosta tai ilkivallasta johtuen. Maaperän ja pohjaveden pilaantumista estetään säilyttämällä polttoaine suojarakenteellisissa säiliöissä ja siten, että murskausaseman eri laitteiden alla on teräksiset suoja-altaat tai tiiviistä maa-aineksesta rakennettu 0,5 metrin paksuinen tiivistetty kerros. Myös murskauslaitoksen alapuolinen maa on suojattu mahdollisia poltto- ja voiteluainevuotoja varten.

 

Vuodon sattuessa alue puhdistetaan ja pilaantunut maa-aines poistetaan välittömästi ja toimitetaan asianmukaiseen ja luvanvaraiseen toimipaikkaan jatkokäsittelyä varten. Pilaantuneiden maiden toimituksista pidetään kirjaa ja siirtoasiakirjoista toimitetaan kopiot valvovalle viranomaiselle. Murskaustyön aikana mahdollisiin poltto- ja voiteluainevuotoihin on varauduttu suojaamalla maaperä, varaamalla öljynimeytysmateriaalia työkoneisiin ja murskauslaitokseen sekä huoltamalla ja tarkkailemalla työkoneiden ja laitteistojen kuntoa. Työkoneet on varustettu myös alkusammuttimilla. Mahdollisista vuodoista ilmoitetaan viipymättä valvovalle viranomaiselle.

 

Alueella ei ole vesijohtoa eikä viemäriä, koska kiviainestoiminnassa ei käytetä vettä muuhun kuin tarvittaessa pölynsidontaan. Mahdollisesti käytettävä vesi tuodaan paikalle säiliöautolla.

 

Suunnitellun ottoalueen pohjan kallistus muotoillaan siten, että sade- ja sulamisvedet ohjautuvat ympäröivään maastoon. Hulevedet ohjataan Kallioharju-kiinteistön alueelle, josta ne johdetaan edelleen maastoon.

 

Polttoainesäiliöt ovat lukittavia, kaksoisvaipallisia ja lapon- ja ylitäytönestimillä varustettuja. Voiteluaineita varastoidaan alueella lukittavassa kontissa.

 

Louhinnassa ja murskauksessa käytettävien työkoneiden kevyt polttoöljy varastoidaan siirrettävissä ja lukittavissa kaksoisvaippasäiliöissä, jotka on varustettu lapon- ja ylitäytönestimillä. Määrä on enimmillään 5 m3. Polttoaine tuodaan alueelle säiliöautolla ja täytetään säiliöön. Tankkaus toteutetaan aina suojatulla maa-alueella (tukitoiminta-alue tai suojattu murskausaseman alusta). Maaperä on näillä alueilla tiivistetty, jolloin haitta-aineiden joutuminen maaperään estetään. Tukitoiminnan toimet sijoittuvat Kallioharju-kiinteistön alueelle. Alueella on myös imeytysainetta.

 

Räjähdysaineita ei varastoida alueella, vaan ne tuodaan alueelle vasta panostuksen alkaessa.

 

9.2 Päästöt ilmaan

 

Maa-ainesalueella pölyä syntyy kalliokiviaineksen louhinnassa, rikotuksessa, murskauksessa, lastauksessa ja kuljetuksessa. Kiviaineksen jalostuksessa syntyvä pöly on pääosin suurijakoista, eikä leviä haitallisesti ympäristöön. Pölyn määrään ja leviämiseen vaikuttavat useat tekijät, kuten murskeen raekoko, raaka-aineen ominaisuudet, ilman suhteellinen kosteus ja tuuliolosuhteet.

 

Porausten ja räjäytysten osuus tuotantoalueen pölypäästöistä on vähäinen muuhun toimintaan verrattuna, vaikka räjäytyksissä muodostuvissa lyhytkestoisissa pölypilvissä voi olla korkeita hiukkaspitoisuuksia. Nykyaikaiset kallioporat on varustettu pölynkeräimellä.

 

Murskaustoiminnassa syntyvää hienojakoisemman pölyn leviämistä ja syntymistä ehkäistään seuraavin toimenpitein: murskauslaitos sijoitetaan mahdollisimman lähelle rintausta, joka ehkäisee hienojakoisemman pölyn leviämistä ympäristöön, murskauslaitokselta tulevan jalostetun murskeen pudotuskorkeus kasaan pidetään mahdollisimman matalana, jotta murske ei kasaantuessaan pääsisi pölyämään ja varastokasat sijoitetaan murskauslaitoksen lähelle ehkäisemään pölyn ja melun mahdollista leviämistä lähiympäristöön sekä alentamaan varastoinnista aiheutuvaa polttoaineenkulutusta.

 

Lisäksi murskaustoiminnasta aiheutuvaa pölyä sitovat ympäristössä olevat puut, jotka estävät pölyn kulkeutumisen ottoalueen läheisyydessä oleviin kiinteistöihin. Murskauksessa pyritään käyttämään myös parasta mahdollista tekniikkaa.

 

Varastokasat eivät juurikaan pölyä, mutta niitä voidaan tarpeen vaatiessa kastella kesäaikana pölyämisen vähentämiseksi.

 

Maa-ainesalueelle johtava tie on hiekkatie, jonka pölyämistä voidaan tarvittaessa ehkäistä kastelemalla ja pitämällä ajonopeudet alhaisina. Mahdollinen pölynsidontaan käytettävä kasteluvesi tuodaan alueelle säiliöautolla. Ilmapäästöjen määrä minimoidaan koneiden ja laitteiden säännöllisellä huollolla ja kunnossapidolla. Arvio vuosittaisiin päästöihin perustuu arvioituun polttoaineen kulutukseen sekä kevyen polttoöljyn ominaisuuspäästöihin. Päästöjä ei ole mitattu.

 

Taulukko 1. Päästöt ilmaan

 

Päästö päästö (t/v)

Hiukkaset 0,25

Typen oksidit (Nox) 0,594

Rikkidioksidi (SO2) 0,0010

Hiilidioksidi (CO2) 106,3

 

9.3 Melu

Pappilan suunnitellun kallioalueen kiviainestoiminnassa syntyy melua kiviaineksen porauksesta, louhinnasta, rikotuksesta, seulonnasta ja murskauksesta. Lisäksi melua voi ilmetä lastauksessa ja kuljetuksessa. Murskaus- ja louhintajaksot tulevan olemaan 2-4 kertaa vuodessa tapahtuvaa noin 14 vuorokautta kestävää toimintaa. Vuosittaiset vaihtelut toimintajaksoissa ovat mahdollisia. Kiviaineksen menekki määrittelee pitkälti toimintajaksoja.

 

Arvio melulähteiden kokonaisäänitehotasoista Suomen ympäristökeskuksen "ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa"-oppaan mukaan on seuraava:

porausvaunu 120-125 LWA (dB)

rikotin 113-118 LWA (dB)

murskaus, liikkuva laitos 122-124 LWA (dB)

kaivinkone 110-116 LWA (dB)

kauhakuormaaja/maansiirtoajoneuvo 108-115 LWA (dB)

 

Toiminnassa käytetään murskaustoiminnalle tyypillisiä työkoneita. Louhinnan ja murskauksen aikana alueella on yleisesti poravaunu, kaivinkone, murskauslaitos ja pyöräkuormaaja. Lisäksi murske kuljetetaan tuotantopaikalta eteenpäin kuorma-autoilla, joiden määrä vaihtelee 10-20 käyntiin/päivä.

 

Lähimmän kiinteistön melutason raja-arvon ei uskota ylittyvän murskauksen aikana, sillä etäisyys murskauslaitokselta kiinteistölle tulee olemaan vähintään 503 metriä. Murskauksen melutasoon voidaan vaikuttaa käyttämällä murskauksessa uusinta tekniikkaa, koteloituja laitteistoja ja kumitettua esimurskainta. Kiinteistön ja murskauslaitoksen väliin jäävä puusto vaimentaa melun etenemistä. Lisäksi suojavalli sekä rintaukset vähentävät meluhaittaa.

 

Rikotukselle ominaista on, että se tapahtuu yleensä hyvin lähellä louhoksen reunaa, mikä vähentää rikotuksen melun häiriötä erityisesti louhoksen louhintarintauksen suuntaan. Rikotuksella on ominaista myös toiminnan lyhytkestoisuus.

 

9.4 Tärinä

 

Tärinää aiheuttavaa toimintaa kalliokiven ottoalueella ovat louhinta (poraus, räjäytykset), murskaus, lastaus ja liikenne. Murskauksesta ja louhinnasta aiheutuu tärinää arviolta 2-4 kertaa vuodessa tapahtuvien noin 1 vuorokautta kestävien murskaus- ja louhintajaksojen aikana.

 

Louhinnasta aiheutuvan tärinän etenemiseen vaikuttavat kalliokivilajin ominaisuudet, maaperän ominaisuudet, maaperän kerroksellisuus ja kallioperän rakoisuus. Tärinän siirtymiseen maaperästä tai kalliosta rakenteisiin vaikuttavat mm. tärinän suuruus, suunta, rakennuksen mitat, perustamistapa, perustuksen jäykkyys ja rakennuksen massa. Tärinää arvioidaan heilahdusnopeuden avulla (mm/s).

 

Oppaassa "ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa" on tutkittu tärinän etenemistä louhintatyömaiden läheisyydessä. Merkittävänä tärinänä on pidetty yli 5 mm/s heilahdusnopeuksia. Mittauksissa havaittiin, että alle 5 mm/s heilahdusnopeusarvoja oli 500 päässä louhinnasta ja alle 3,5 mm/s arvoja 750 m päässä louhinnasta. Suunnitellulta kalliokiviaineksen ottoalueelta lähin kiinteistö sijaitsee noin 503 metrin päässä suunnitellun ottoalueen rajasta, joten voidaan olettaa, heilahdusnopeus lähimmällä kiinteistöllä ei ylitä merkittävän tärinän arvoa 5 mm/s.

 

Jokaisesta louhinnasta laaditaan louhintasuunnitelma sekä louhintatyön kenttäkortti, joka voidaan esittää pyydettäessä ympäristönsuojeluviranomaiselle. Räjäytyksistä ympäristöön leviävää tärinää voidaan pienentää oikealla työnsuorituksella ja räjäytysten suunnittelulla. Ennen louhinnan aloittamista louhintasuunnan ja käytettävän räjähdysaineen valinnalla voidaan pienentää tärinää.

"Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa"-oppaan mukaan hydraulisella iskuvasaralla tehtävästä rikotuksesta syntyy tärinää, mutta tärinä ei leviä rikotettavan kiven ulkopuolelle.

 

Murskauksen aiheuttama lievä tärinä, jota ei havaita kuin murskaimen välittömässä läheisyydessä, ei "ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa"-oppaan mukaan aiheuta haitallisia ympäristövaikutuksia. Työmaaliikenne aiheuttaa tärinää mutta työmaaliikenteestä johtuvaa tärinää voidaan pienentää tekemällä kulkuväylät tasaisiksi ja kantaviksi ja rajoittamalla ajoneuvojen nopeuksia.

 

9.5 Liikenne

 

Suunnitellulle ottoalueelle, Pappilan kallioalueelle, liikennöidään Sonkajärventieltä (tie 87) kääntyvän liittymän kautta. Alueelle kuljetaan Kallioharju-kiinteistön kautta. Kiinteistölle johtava nimeämätön hiekkatie on suljettu lukittavalla puomilla. Henkilökunnan paikoitusalueet ovat Kallioharju-kiinteistön ajoväylän reunoilla. Murskausaseman toiminta-aikana alueelle tulee arviolta 15 kevyen liikenteen ja 10 raskaan liikenteen käyntiä vuorokaudessa. Murskaustoimintaan liittyvää liikennettä alueella on arkipäivisin klo 6-22. Mursketta kuljetetaan alueelta myös silloin kun murskausasema ei ole käytössä. Alueen liikennöinti on riippuvainen kiviaineksen kysynnästä.

 

9.6 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), ympäristön kannalta parhaat käytännöt (BEP) ja energiatehokkuus

 

"Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa"-oppaaseen on koottu mm. tietoa alan parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta (BAT). Kiviainesalueella käytetään toiminnan laajuus huomioon ottaen parasta mahdollista tekniikka mahdollisuuksien mukaan.

 

Murskausalan parhaana käyttökelpoisena tekniikkana voidaan yleisesti pitää kaikkia raaka-aineiden kulutuksen ja ympäristövaikutusten minimointiin tähtääviä toimia ja laitteita, kuten tuotannon optimointi, pöly-, melu- ja maaperäsuojaukset, koneiden ja laitteiden säännölliset huollot ja ammattitaitoisen henkilökunnan käyttö.

 

Ilmapäästöjen määrää minimoidaan koneiden ja laitteiden säännöllisellä huollolla ja kunnossapidolla. Murskauslaitoksella syntyvää pölyä vähennetään tarvittaessa kastelulla. Murskauksessa pyritään käyttämään parasta ja uusinta mahdollista tekniikkaa. Lisäksi murskaustoiminta tapahtuu pääosin louhoksen sisällä, jolloin pöly- ja meluhaitat ovat vähäiset korkeiden kallioseinämien ansiosta. Kastelua voidaan tehdä lämpiminä aikoina. Kylmänä aikana voidaan tarvittaessa lisätä kotelointeja, mikäli pölyhaittaa aiheutuu.

 

10. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN

 

Alueelta on annettu metsäkeskuksen lausunto metsän luonnosta. Metsäkeskuksen metsävaratiedon mukaan alueella ei näy suojelumerkintöjä eikä erityisiä luontoarvoja. Alue on normaalia metsämaata. Alueella ei ole huomioon otettavia luontoarvoja eikä näin ollen toiminnan oleteta vaikuttavan luontoon haitallisesti.

 

Toiminnasta ei synny jätevesiä. Toiminta-alue ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle eikä sen lähistöllä ole vesistöjä. Pappilan suunniteltua ottoaluetta lähin vesistö Ruokolampi sijaitsee ottoalueesta 490 metriä luoteeseen. Vaikutus vesistöön tai pohjaveteen jää vähäiseksi tai olemattomaksi. Ottoalueen sijaitessa syrjässä ja lähimmän kiinteistön etäisyyden ollessa tarpeeksi suuri, ei ottotoiminnalla ole vaikutusta viihtyvyyteen tai terveyteen. Ottotoiminnan suunnittelulla voidaan vaikuttaa viihtyvyyden parantamiseen.

 

Ottotoiminnasta aiheutuu ilmaan enimmäkseen pölyä, mutta syrjäinen sijainti sekä ympäröivä puusto vähentää tämän leviämistä. Vaikutukset maaperään pyritään ehkäisemään suoja-altailla sekä varautumalla onnettomuuksien varalta.

 

Ottoalueella tai sen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelu- tai Natura-alueita, muinaisjäännöksiä tai muita arvokkaita kohteita. Kallioaluetta ympäröivä alue on pääsääntöisesti kiviaineksen otto tai maa- ja metsätalouskäytössä. Lähin mahdollinen häiriintyvä kohde sijaitsee 500 metrin etäisyydellä luoteessa (vakituinen asuinrakennus). Ottoalueen ja asutuksen välissä on kuusi- ja mäntymetsää sekä peltoa.

 

Toteutuva suojaetäisyys lähimpään tiehen on 660 metriä. Etäisyys ottoalueen rajoista naapurikiinteistöjen rajoihin vaihtelee. Pienimillään etäisyys on 30 metriä, pl. Kallioharju jonka ottoalueeseen Pappila liittyy, ja pisimmillään 390 metriä.

 

11. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU

 

Murskauksesta pidetään työmaapäiväkirjaa. Päiväkirjaan merkitään päivittäin tuotantomäärät, laitteiden mahdolliset huoltotoimenpiteet ja poikkeukselliset tapahtumat (kuten onnettomuudet). Kirjanpito on tarvittaessa valvovien viranomaisten saatavilla. Jokaisesta louhinnasta laaditaan louhintatyön kenttäkortti, joka voidaan esittää pyydettäessä ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toimintajaksojen aloittamisesta ja lopettamisesta ilmoitetaan luvanvalvojalle. Valvontaviranomaisilla tulee olemaan vapaa pääsy alueelle.

 

Ottotoiminnasta raportoidaan maa-aineslain (555/1981) 23a §:n mukaisesti vuosittaiset ottomäärät lupaviranomaiselle sähköisesti NOTTO-rekisteriin.

 

Vaaralliseksi luokitellun jätteen ja yhdyskuntajätteiden toimituksista pidetään kirjaa. Kirjanpito on tarvittaessa valvovien viranomaisten saatavilla. Päästöjä ei mitata, mutta päästöjen määrä seurataan ja ehkäistään koneiden huolloilla. Pölyämistä ja tärinää seurataan toiminnan aikana aistinvaraisesti ja tarpeen tullen pölyämistä ehkäistään mursketta kastelemalla. Poikkeukselliset päästöt merkitään työmaapäiväkirjaan. Mahdollisesti syntyvien pilaantuneiden maiden toimituksista säilytetään siirtoasiakirjat ja ne toimitetaan valvovalle viranomaiselle.

 

12. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN

 

Onnettomuusriskiä ottotoiminnassa aiheuttavat murskausaseman sekä työkoneiden vuotoriski, toimintahäiriöt ja mahdolliset tulipalot. Alueelle eksymisen riski on olemassa, vaikka alue on eristetty puomilla ja syrjässä asutuksesta.

 

Alue rajataan värillisillä huomionauhoilla jyrkkien rintausten kohdilta sekä pystytetään tarpeellinen määrä jyrkänteestä varoittavia tauluja, jotta alueelle ei joudu sivullisia tahattomasti. Lisäksi reunojen läheisyyteen rakennetaan suojavallit, jotka ehkäisevät onnettomuusriskiä.

Poltto- ja voiteluaineiden valumis- ja vuotoriskejä ehkäistään huoltamalla työkoneita säännöllisesti. Työkoneisiin varataan imeytysmateriaalia mahdollisen poltto- ja voiteluainevuodon varalle. Alueella ei synny jätevesiä.

 

Suunniteltu kiviainesalue sijaitsee taajama-asutuksesta syrjässä, minkä vuoksi alueelle ei oleteta kohdistuvan suurta ilkivallan riskiä. Alueelle asiattomilta ajoneuvoilta pääsy estetään pitämällä Kallioharjulle johtavan hiekkatien puomi lukittuna aina, kun alueella ei ole toimintaa.

 

Poltto- ja voiteluaineiden louhinnan ja murskauksen aikaisen varastoinnin sekä työkoneiden mahdollisia vuotoja pyritään ehkäisemään edellä kuvatuin ratkaisuin; polttoainesäiliöt on varustettu lukituksella, laponestolla sekä ylitäytönestimillä. Räjähteitä alueella ei varastoida.

Toimintahäiriön sattuessa työkone tai murskausasema pysäytetään, korjataan vika tai poistetaan häiriö. Poltto- ja voiteluainevuodon sattuessa ryhdytään välittömästi torjuntatoimiin estämällä lisävuodot ja imeyttämällä vuotanut aine imeytysaineeseen tai poistamalla pilaantunut maa-aines. Pilaantunut maa-aines ja käytetty imeytysaine toimitetaan asianmukaiseen jätehuoltoyritykseen, jolla on tarvittavat luvat. Mahdollisista onnettomuuksista ilmoitetaan aina valvovalle viranomaiselle ja pelastuslaitokselle. Henkilökuntaa koulutetaan onnettomuuksien varalta.

 

13. ALUEEN MAISEMOINTI JA JÄLKIHOITOTYÖT

 

Ottamistoiminnan vahingollinen vaikutus maisemaan ja ympäristökuvaan saatetaan mahdollisimman vähäiseksi.

 

Kallion päällä oleva pintamaa käytetään louhinnan aikana suojavalleihin, josta se levitetään sivuluiskiin naapuritiloja vastaan maa-aineksen ottamisen päätyttyä.

 

Maisemointi suoritetaan ottotoiminnan edistyessä ottamisalueen itä- ja länsireunoilla kaltevuuteen 1:2,5-3,0. Ottamisalueen pohjoisreunalla Pappilan kiinteistön jatkuessa suoritetaan maisemointia kaltevuudessa 1:2,5-3,0. Ottamisalueen eteläreunalla Kallioharjun kiinteistöllä (140-407-30-41) sijaitsevaa ottamisaluetta vastaan ottotasot liitetään toisiinsa tasolla +140.00 (N2000). Kiinteistöjen rajalle jää kannas, mutta yhdistäminen voidaan tehdä myös luiskauksella Kallioharjutilaa vasten (alin ottotaso +130.00 N60).

 

Pohja-alueet voidaan maisemoida vasta, kun ottaminen on kokonaan loppunut. Pintamaa varastoidaan ottoalueen reunoille, josta se levitetään sivuluiskiin siinä vaiheessa, kun ottamista ei siihen suuntaan enää jatketa. Maisemoinnissa käytetään hyödyksi alueelle tuotavia ylijäämämaita. Luiskia muotoiltaessa vältetään suuria tasaisia pintoja ja käytetään mieluummin loivia kumpareita maiseman elävöittämiseksi.

 

Ottotoiminnan jälkeen alue tulee palautumaan tontin omistajan, eli Ylä-Savon seurakuntayhtymän käyttöön, joka päättää alueen käytöstä jatkossa. Metsän uudistuksessa käytetään luontaista uudistusta. Tarvittaessa alueelle tehdään taimien täydennysistutusta.

 

14. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

 

14.1 Lupahakemuksesta tiedottaminen

Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu Iisalmen Sanomat -lehdessä 11.3.2020. Lisäksi vireilläolokuulutus on ollut Iisalmen kaupungin ja Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän sähköisellä ilmoitustaululla ja on lähetty postitse lähialueelle sijoittuvien kiinteistöjen omistajille. Hakemusasiakirjat ja kuulutus ovat olleet nähtävillä Iisalmen kaupungin ja Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän sähköisellä ilmoitustaululla 11.3.-17.4.2020.

 

14.2 Tarkastukset ja neuvottelut

 

Alueelle on tehty maastokäynti 18.5.2020. Maastokäynnillä olivat

ympäristönsuojelutarkastaja Maarit Walta ja ympäristöalan harjoittelija Katri Hippi.

 

14.3 Lausunnot

 

Pohjois-Savon liitto on lausunut 25.3.2020 saapuneessa lausunnossaan mm. seuraavaa:

"Pohjois-Savon liitolla ei ole maakuntakaavoituksen näkökulmasta huomautettavaa maa-aines- ja ympäristölupahakemukseen. Hanke toteuttaa suoraan Savon maakuntakaavaa 2030, jossa alue on varattu maa-ainesten ottoalueeksi eo2 21.696, Ruokomäki."

 

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän terveysvalvontapalvelut on lausunut 3.4.2020 saapuneessa lausunnossaan mm. seuraavaa:

"Toiminta ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle.

 

Lähin asuinkiinteistö sijaitsee hakemuksen mukaan noin 500 metrin päässä ottamoalueelta. Olemassa olevien tietojen perusteella lähin talousvesikäytössä käytössä oleva kaivo sijaitsee noin 300 metrin päässä. Muita kaivoja ei tiettävästi lähistöllä ole.

 

Vaikutukset pölyn osalta lähimmässä häiriintyvässä kohteessa arvioidaan jäävän vähäiseksi. Pölynhallinta tulee ottaa huomioon ja velvoittaa toiminnanharjoittajaa käyttämään tarvittaessa teknisiä ratkaisuja ja kastelua pölyn leviämisen ehkäisemiseksi.

Melupäästöjen lähimmässä häiriintyvässä kohteessa arvioidaan hakemuksessa jäävän alle raja-arvojen. Mikäli toiminnasta epäillään aiheutuvan meluhaittaa, tulisi toiminnanharjoittaja velvoittaa selvittämään melutaso mittauksin lähimmissä häiriintyvissä kohteissa.

 

Lähimpien kiinteistöjen talousvesikaivojen kunto sekä veden laatu tulee selvittää ennen toiminnan aloittamista ja tarpeen vaatiessa sen aikana.

 

Terveysvalvonnalla ei ole hakemuksista muuta huomautettavaa."

 

Kuopion kulttuurihistoriallinen museo on lausunut 6.4.2020 saapuneessa lausunnossaan mm. seuraavaa:

"Museo on tutustunut lupahakemukseen liittyviin asiakirjoihin ja antaa lausuntonsa arkeologisen kulttuuriperinnön osalta.

 

Maakuntakaavassa alue on merkitty ottoalueeksi. Suunnittelualueella ei käytettävissä olevan tiedon perusteella sijaitse muinaismuistolain nojalla suojeltuja kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita kulttuuriperintökohteita. Lähimmät tunnetut kiinteät muinaisjäännökset sijaitsevat ottoalueen lounaispuolella noin 4,7 kilometrin päässä Koljonvirran alueella. Lähimmät tunnetut irtolöytöpaikat sijoittuvat noin kolmen kilometrin päähän suunnitellusta ottoalueesta.

 

Kuopion kulttuurihistoriallisella museolla ei ole huomautettavaa lupahakemukseen ja ottosuunnitelmiin."

 

Iisalmen kaupungin kaavoituspäällikkö on lausunut 7.4.2020 saapuneessa lausunnossaan mm. seuraavaa:

"Ylä-Savon Sote ympäristötoimi pyytää lausuntoa maa-aineslupahakemuksesta. Vieressä sijaitsee maa-ainesten ottoalue, johon nyt haettu uusi alue liittyy.

 

Kaavoituksen näkökulmasta otetaan kantaa maa-ainesten oton vaikutuksiin muuhun potentiaaliseen maankäyttöön sekä hankkeen mahdollisiin maisemallisiin vaikutuksiin.

 

Ottaen huomioon se, että hanke liittyy jo olemassa olevaan maa-ainesten ottoalueeseen, ei kaavoituksella ole huomautettavaa hankkeen suhteen. Hankkeen maisemalliset vaikutukset eivät siten ole kaavoituksen näkökulmasta olemassa olevaan tilanteeseen ja hankkeen elinkeinovaikutuksiin suhteutettuna merkittäviä.

 

Alueelle ei olla laatimassa sellaista yleiskaavaa, joka estäisi maa-ainesten oton alueelta. Kaupungilla ei ole sellaisia maankäytön intressejä alueella, jotka estäisivät maa-ainesten ottotoiminnan."

 

Pohjois-Savon ELY-keskus ei antanut lausuntoa.

 

14.4 Muistutukset ja mielipiteet

 

Hakemuksesta jätettiin yksi muistutus, * * * * * * * * * * *, saapunut 8.4.2020.

" Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta on saattanut kirjeellä 11.3.2020 tiedoksi meille asianosaisille Iisalmen Autotilaus Oy:n maa-aines- ja ympäristölupahakemuksen, joka koskee maa-aineslupaa kallion ottotoimintaan ja ympäristölupaa kallion louhintaan ja murskaukseen Pappilan kiinteistöllä (140-407-18-285). Kyseinen kiinteistö rajoittuu Iisalmen Soinlahdessa omistamaamme Ruokolammen tilaan (140-407-34-18). Suunnitellulta kallion louhintapaikalta on matkaa tilan rakennuksiin

ja pihapiiriin n. 500 m.

 

Jo nykyinen Kallioharjun (Sonkajärventie 500, Iisalmi) louhostoiminta on aiheuttanut huomattavaa melu- ja pölyhaittaa talon pihapiiriin tuulen käydessä louhoksen suunnalta puhumattakaan kallion ampumisesta aiheutuvista maan tärähtelyistä ja kiven kappaleiden lentämisestä lähimaastoon. Kivipölyhaitta on huomattavaa, jota on varsinkin kesäisin joka paikassa ympäristössä, esimerkiksi viinimarjat ym. avomaalla

kasvavat on huuhdeltava kivipölystä. Kivimurskaimen jatkuva "rumputtava" ääni on ympäristöhaitta myös. Edellä kuvatut ympäristöhaitat vaikuttavat elämis- ja asumismukavuuteen tilalla.

 

Erittäin tärkeä huomioitava asia kallion ottotoiminnan laajennussuunnitelmassa on lähdeperäinen maasto rinteen alla. Talon käyttövesi tulee kaivoksi rakennetusta lähteestä. Suunnitellulta laajennukselta lähteelle on matkaa vain 250 m. Kallion räjäyttämisen vaikutuksia maastoon ja maanalaisiin vesisuoniin ei voi ennustaa. Hyvälaatuista vettä tuottava lähde on riittänyt tilan ainoaksi puhtaan veden tuottajaksi silloinkin, kun tila toimi lypsykarjatilana. Omavaraisuus veden suhteen ollut jo yli 30 vuotta, eikä ole nähty tarvetta liittyä kaupungin vesijohtoverkkoon. Tätä ainutlaatuista vesilähdettä ei pidä asettaa riskille alttiiksi kallion louhintatoiminnan vuoksi. Laajemmin ajatellen maailmassa on pula puhtaasta vedestä, ja tällaiset lähdeperäiset maastot tulee suojella ympäristöriskeiltä.

 

Esitys: Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän Ympäristölautakunnan ei tule myöntää maa-aineslupaa kallion ottotoimintaan ja ympäristölupaa kallion louhintaan ja murskaukseen edellä kuvatut ja muut alueen luonnonsuojeluun liittyvät seikat huomioiden."

 

14.5 Vastine

 

Hakija on antanut mm. seuraavan sisältöisen vastineensa lausuntoihin ja muistutukseen 23.4.2020:

" * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * on jättänyt muistutuksen ylläoleviin Iisalmen Autotilaus Oy:n hakemuksiin. Tähän muistutukseen liittyen haluamme tuoda julki seuraavia asioita:

 

1. Lähdeperäinen maasto ja lähde

Lähteen etäisyys on lyhimmillään n. 300 metrin etäisyydellä suunnitellun louhinnan reunasta. Lähteen vedenpinnan korkeusasema on korkeuskäyrien perusteella tasoa n. +105-106. Läheisen Ruokolammen veden keskikorkeus on +102.7. Kallion ottamissuunnitelmassa louhinnan pohjatasoksi on määritelty taso +140.00. Näin ollen louhinnan pohjataso on suuruusluokkaa 34-35 metriä ylempänä kuin lähteen taso. Louhinta ei näin ollen voi aiheuttaa muutoksia lähteen veden korkeuteen ja riittävyyteen. Kallioharjun tilan puolella 1980-luvulla alkanut louhinta ei ole tietojeni mukaan aiheuttanut mitään muutoksia lähteen vesitilanteeseen. Lisäksi alueen korkeuskäyristä voidaan havaita, että louhinta-alueen pintavedet eivät suuntaudu lähteelle päin vaan pohjoisen suuntaan.

 

Jos lähteen veden ehtymisestä on edelleen epäilyksiä, esitän, että tarkkailuohjelmaan voisi ottaa lähteen veden pinnan korkeuden mittauksen kerran vuodessa.

 

2. Melu- ja pölyhaitta

Kuten aikaisemmin mainitsin, olemme harjoittaneet viereisellä Kallioharju-tilalla louhintaa ja murskausta 1980-luvulta lähtien. Nyt tilanne ei muutu olennaisesti aiemmasta toiminnasta, koska varsinainen murskaustyö tapahtuu edelleen alatasanteella kalliorintauksen suojassa ja lisäksi suurelta osin omistamamme Kallioharju- tilan puolella. Kallio porataan Pappila- tilan puolelta ja ammuttava kenttä suunnataan Kallioharju tilan suuntaan.

Toteutuva suojaetäisyys 500 metriä asuttuun rakennukseen on riittävä suositellun suojaetäisyyden ollessa 100 metriä. Käytännössä murskauslaitoksen etäisyys on aina vähintään 550 metriä asutusta rakennuksesta, kuten suunnitelmaselostuksessa on todettu."

 

Valmistelijan päätösehdotus:

 

15. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

Ympäristölautakunta myöntää 10 vuodeksi Iisalmen Autotilaus Oy:lle maa-aineslain 4 a §:n mukaisen luvan maa-ainesten ottoon (kokonaisottomäärä 280 000 k-m3 ja vuotuinen ottomäärä 28 000 k-m3) tilalta Pappila (140-407-18-285) ottamissuunnitelman (saapunut 24.1.2020) mukaiselle ottamisalueelle sekä ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan louhintaan ja murskaukseen.

 

Toiminnalle ei myönnetä maa-aineslain 21 §:n ja ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaista toiminnan aloittamisoikeutta muutoksenhausta huolimatta.

 

Hakemuksessa ja ottamissuunnitelmassa mainitun lisäksi on noudatettava seuraavia määräyksiä:

 

16. LUPAMÄÄRÄYKSET

 

Yleiset lupamääräykset

 

1. Ennen toiminnan aloittamista alueella on pidettävä aloitustarkastus, jossa käydään läpi lupaan liittyvät asiat.

 

2. Ottoalue on merkittävä maastoon niin, että alueen rajat ja alin ottotaso ovat nähtävissä koko ottamistoiminnan ajan. Alimman ottotason merkinnät tulee olla ainakin niissä paikoissa, mistä kulloinkin otetaan. Oton aikana jyrkät ottorintaukset on merkittävä selvästi ja alueella liikkujia on varoitettava kyltein. Ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle on estettävä tarvittaessa puomilla tai vastaavalla järjestelyllä.

 

3. Alin ottotaso on +140,00 m (N2000). Pohjaveden ylimmän havaitun tason ja alimman ottotason väliin tulee jäädä vähintään 1 m paksuinen häiriintymätön suojamaakerros. Pohjaveden asemaa muuttavaa kaivua tai ottotason (+140,00 m (N2000)) alapuolisia massanvaihtoja ei sallita.

 

Perustelut: Määräykset 1 - 3 ovat tarpeen tiedonkulun varmistamiseksi ja valvonnan mahdollistamiseksi. Alkutarkastus on tarpeen pitää, jotta varmistutaan, että luvan määräykset ovat selvillä ja määräysten mukaiset toimet on tehty ennen ottotoiminnan jatkamista. Ottamisalueen merkintävaatimuksen tarkoituksena on varmistaa, että ottotoiminta pysyy suunnitelluissa rajoissa. Lisäksi se helpottaa ottamistoiminnan valvontaa ja seurantaa. Jyrkät ottorintaukset on merkittävä kunnolla maastossa liikkuvien turvallisuuden vuoksi. (MaL 11 §, MaA 2 §)

 

4. Kallion louhintaa, rikotusta, murskausta ja tuotteiden kuormausta ja kuljetusta saa tehdä ympäri vuoden. Toimintaa voidaan harjoittaa hakemuksessa esitetyn mukaisesti, eikä päivittäisiä aikarajoitteita ole.

 

Perustelut: Toiminta sijoittuu yli 500 metrin päähän melulle alttiista kohteista, joten toiminnassa ei ole tarpeen noudattaa Valtioneuvoston asetuksen (800/2010) aikarajoja. (YSL 52 §, NaapL 17 §, Vna 800/2010 8 §, MaL 11 §)

 

5. Kivenmurskaamotoiminnan jokaisen toimintajakson käynnistymisestä ja kestosta on ilmoitettava etukäteen (vähintään viikkoa ennen) kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Samalla on myös ilmoitettava louhinta- ja murskaustyöstä vastuussa olevan tahon yhteystiedot.

 

Perustelut. Haitalliset ympäristö-, terveys- ja viihtyisyysvaikutukset on estettävä ennalta tai, jos se ei ole mahdollista, niin haitat on minimoitava ja torjuntatoimet on aloitettava mahdollisimman joutuisasti. Ilmoittaminen viranomaisille on tarpeen tiedonkulun varmistamiseksi sekä valvonnan ja viranomaisen ohjeiden antamisen mahdollistamiseksi. (YSL 6-7, 16-17, 52, 66, 133 ja 134 §, VNa 800/2010 12 §)

 

Melu, tärinä, hiukkaset ja pöly

 

6. Toiminnan tulee tapahtua siten, että se aiheuttaa mahdollisimman vähän melua ympäristöön. Murskauslaitteisto on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Varastoitava louhe ja murskeen varastokasat tulee sijoittaa siten, että ne toimivat meluesteinä lähiasutuksen suuntaan.

 

Koneiden ja laitteiden kunnossapidosta on huolehdittava. Toiminta-alueella siirtokuljetusmatkat on suunniteltava mahdollisimman lyhyiksi.

 

7. Toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa asumiseen käytettävillä alueilla ulkona ylittää päiväajan (klo 7-22) keskiäänitasoa LAeq 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla toiminnasta aiheutuva päiväajan (klo 7-22) keskiäänitaso (LAeq) ei saa ylittää 45 dB eikä yöohjearvoa 40 dB. Mikäli toiminnasta epäillään aiheutuvan meluhaittaa, tulee toiminnanharjoittajan selvittää melutaso mittauksin häiriintyvässä kohteessa. Mittausten tekijällä tulee olla riittävä kokemus ja asiantuntemus melumittauksista. Mittaustulokset tulee toimittaa luvan valvojalle. Jos melu sisältää iskumaista tai kapeakaistaista melua, mittaustulokseen on lisättävä 5 dB ennen sen vertaamista asetettuun raja-arvoon.

 

Perustelut: Määräyksessä on annettu raja-arvot melutasolle, joka toiminnasta saa aiheutua ilman, että se aiheuttaisi terveyshaittaa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Melutasorajat perustuvat asetukseen 800/2010, jossa melutason ohjearvot on säädetty raja-arvoiksi. Melumittaukset ovat tarpeen, jotta saadaan selville toiminnan melutaso, jos sen epäillään ylittyvän. Mittaustulosten perusteella voidaan arvioida tarvetta lisätä meluntorjuntatoimia tai muuttaa toimintaa muutoin. Mittaustulosten luotettavuuden kannalta on tarpeen, että mittauksista vastaa ulkopuolinen taho, jolla on riittävät edellytykset mittausten tekemiseen. (YSL 6-7, 8, 49, 52 ja 62 §, VNp 993/1992, VNa 800/2010 7 ja 13 §, MaL 11 §, MaA 2 §)

 

8. Räjäytysten aiheuttama tärinä ei saa aiheuttaa ympäristön rakennusten ja rakennelmien vaurioitumista. Luvan haltijan tulee ennen toiminnan aloittamista tarvittaessa selvittää räjäytyksistä aiheutuvan tärinän johtavuus sekä selvittää lähikiinteistöjen katselmustarvetoiminnan eri aikoina ja varmistaa sopivien räjähdysaineiden ja niiden määrien käyttö. Mikäli toiminnasta epäillään aiheutuvan tärinästä syntyviä haittoja, tulee toiminnanharjoittajan selvittää tärinän voimakkuus mittauksin häiriintyvässä kohteessa. Mittausten tekijällä tulee

olla riittävä kokemus ja asiantuntemus tärinämittauksista.

Mittaustulokset tulee toimittaa luvan valvojalle.

 

Perustelu: Määräys on tarpeen tärinästä aiheutuvien haittojen ennalta ehkäisemiseksi ja haittojen vähentämiseksi. Määräys on annettu omaisuudelle mahdollisesti syntyvien vahinkojen selvittämiseksi. Ympäristön pilaantumisesta ei ympäristönsuojelulain mukaan saa aiheutua vahinkoa tai haittaa omaisuudelle. Tärinämittaukset ovat tarpeen, jotta saadaan selville laitoksesta aiheutuvan tärinän voimakkuus, jos sen epäillään aiheuttavan haittaa. Mittaustulosten perusteella voidaan arvioida tarvetta lisätä tärinän leviämisen torjuntatoimia tai muuttaa toimintaa muutoin. Mittaustulosten luotettavuuden

kannalta on tarpeen, että mittauksista vastaa ulkopuolinen taho, jolla on riittävät edellytykset mittausten tekemiseen. Otto-alueen (louhinta) etäisyys lähimpään asuinrakennukseen on noin 503 metriä. (YSL 52, 62 §, NaapL 17, 18 §)

 

9. Toiminnasta aiheutuvien hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuus ulkoilmassa alueilla, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä, ei saa ylittää vuorokausikeskiarvona 50 µg/m3. Mikäli toiminnasta epäillään aiheutuvan ilmalaadun heikentymistä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa, tulee toiminnanharjoittajan luvanvalvojan määräyksestä selvittää hiukkaspitoisuusmittauksin toiminnasta aiheutuvan pölyn leviäminen toimintajaksojen aikana. Hiukkaspitoisuuksien mittaussuunnitelma tulee toimittaa etukäteen luvanvalvojalle hyväksyttäväksi. Mittausten tekijällä tulee olla riittävä kokemus ja asiantuntemus mittauksista. Mittaustulokset tulee toimittaa luvanvalvojalle.

 

10. Pölylähteet on teknisten mahdollisuuksien mukaan sijoitettava toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Kallion porauksessa on käytettävä pölynsidontalaitteistolla varustettua poravaunua tai muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kuormattavan ja murskauslaitteiston kuljettimelta varastokasaan putoavan kiviaineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi, kiinnittämällä murskauslaitteiston kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

 

Perustelut: Määräyksillä 9 - 10 varmistetaan, että toiminnan aiheuttamasta pölystä ei aiheudu lähikiinteistöillä terveyshaittaa tai kohtuutonta viihtyvyyshaittaa. Mittaustulosten perusteella voidaan arvioida tarvetta lisätä pölyntorjuntatoimia tai muuttaa toimintaa muutoin. Pölyntorjunnan on oltava tehokasta myös ajanjaksoina, jolloin veden käyttäminen pölyntorjunnassa ei ole mahdollista. (YSL 8, 17, 49, 52 ja 62 §, NaapL 18 §, VNa 800/2010 4, 5 ja 13 §, MaL 11 §, MaA 2 §)

 

Maaperän sekä pohja- ja pintavesien suojaaminen

 

11. Alueelle ei saa tuoda muualta maa-aineksia ilman valvontaviranomaisen suostumusta.

 

12. Toiminnasta ei saa aiheutua pohjaveden ja maaperän pilaantumisen vaaraa. Haitta-aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen.

 

13. Tukitoiminta-alueiden maarakenteet on tiivistettävä siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty. Poltto- ja voiteluaineiden sekä kemikaalien varastointi- ja käsittelyalueiden on oltava nesteitä läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja.

 

14. Työkoneiden ja aggregaatin polttoainesäiliöt ja -putket on sijoitettava suoja-alueille. Suojarakenteeksi käy 50 cm paksu savesta tai siltistä rakennettu tiivis maakerros tai 0,5 mm vahvuinen polttoainetta kestävä muovi, jonka päälle tulee 20 cm:n maakerros tai muu vastaava tiivis rakenne sekä varustaa reunakorokkeella tai vastaavalla. Suoja-alueiden alapuolinen perusmaa on tasattava ja siitä on poistettava sellaiset kivet, jotka voisivat rikkoa muovin.

 

Suoja-alueet tulee rakentaa riittävän laajaksi, jotta vahinkotilanteessa öljyt ja kemikaalit on mahdollista kerätä talteen. Polttoainesäiliöiden suoja-alueen (reunakorokkeen tai -vallin sisäpuolisen alueen) on ulotuttava vähintään metrin etäisyydelle alueilta, joilla käsitellään (mukaan lukien muun muassa säiliöiden täyttöletkut) tai joilla varastoidaan polttoaineita. Suojarakenteet on pidettävä kunnossa ja niiden kunto on tarkistettava päivittäin.

 

15. Murskausaseman öljyä sisältävät alueet tulee suojata vähintään 50 cm paksulla tiiviillä maa-aineskerroksella (savi tai siltti) tai vastaavalla. Suoja-alueet on varustettava reunakorokkeella tai -vallilla. Suoja-alueen tulee olla niin laaja, että vuodot maaperään eivät ole mahdollisia.

 

16. Polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä. Kaikissa käytettävissä polttoainesäiliöiden jakelulaitteistoissa tulee olla ylitäytönesto ja laponesto. Säiliöiden täyttöputket ja jakelulaitteet on oltava lukittuna, kun alueella ei työskennellä. Säiliöiden täytöt on tehtävä valvotusti.

 

17. Koneiden huoltotoimenpiteet tulee pääsääntöisesti tehdä muualla kuin toiminta-alueella. Mikäli alueella on tarpeen tehdä koneiden huoltoja, tulee käyttää imeytysmattoja tai vastaavia alustoja, jotka estävät polttonesteiden pääsyn maaperään. Alueella ei saa tarpeettomasti säilyttää koneita tai laitteita.

 

18. Voiteluaineet ja muut ympäristölle vaaralliset aineet on varastoitava tiiviissä astioissa katetussa tilassa, jonka lattia on tiivis ja voiteluaineita kestävä ja joka on varustettu korotetuilla reunoilla siten, että vuodot eivät pääse maaperään ja ne voidaan kerätä talteen. Asiattomien pääsy varastoon on estettävä lukitsemalla varasto silloin, kun alueella ei ole toimintaa. Voiteluaineiden tilapäinenkin varastointi suojaamattomalla paikalla on kielletty.

 

Perustelut: Määräykset 11 - 18 ovat tarpeen maaperän sekä pohja- ja pintaveden pilaantumisen estämiseksi. Koneiden ja ajoneuvojen huoltojen yhteydessä, polttonesteitä varastoitaessa, polttoainesäiliöitä täytettäessä tai ajoneuvoja ja työkoneita tankatessa maahan voi päästä valumaan aineita, jotka pilaavat maaperää ja aiheuttavat pohjaveden pilaamisvaaran. Myös voiteluaineita ja muita kemikaaleja voi päästä maaperään ja pohjaveteen, jos niitä ei varastoida tiivispohjaisessa varastossa (YSL 7, 8, 16, 17, 19 ja 52 §, VNa 800/2010 9 §)

 

19. Ottotoiminta on toteutettava niin, että sade- ja valumavedet eivät pääse merkittävässä määrin lammikoitumaan alueelle. Toiminta-alueelta tulevat sade- ja hulevedet tulee johtaa maastoon tarvittaessa laskeutusaltaan kautta.

 

Perustelu: Määräyksellä varmistetaan, että louhosalueen sade- ja sulamisvesistä ei aiheudu ympäristön pilaantumista. Toiminta-alueelta tulevista sade- ja sulamisvesistä voi aiheutua haittaa laskuojien ja lähivesistön vedenlaadulle. Laskeutusaltaan tarve ratkaistaan toiminnan valvonnan yhteydessä. (YSL 7, 8, 16, 17 ja 52 §, VNa 800/2010 10 §)

 

Jätehuolto

 

20. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätehuolto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu ympäristön roskaantumista, maaperän pilaantumista eikä haittaa terveydelle eikä ympäristölle. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on kerättävä erilleen muista jätteistä ja toimitettava luvan omaavaan vastaanottopaikkaan Jätteitä ei saa polttaa eikä haudata.

 

21. Vaaralliset jätteet on säilytettävä suljetussa ja katetussa tilassa erillään muista jätteistä ja toisistaan, niiden säilytykseen soveltuvissa varoaltain varustetuissa astioissa tai tiiviillä reunakorokkein varustelulla alustalla niin, että vuototilanteissa vaaralliset jätteet saadaan kerättyä talteen. Jäteastioissa tulee olla merkintä jätteiden laadusta ja vaarallisuudesta.

 

22. Kertyneet jätteet on toimitettava alueelta pois jokaisen toimintajakson päätyttyä käsiteltäväksi luvan omaavaan laitokseen. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenee niiden määrä, laatu sekä toimitusaika ja -paikka. Vaarallisia jätteitä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenee valtioneuvoston jätteistä antaman asetuksen (179/2012) mukaiset tiedot.

 

23. Toiminta-alueella syntyvät käymäläjätteet on käsiteltävä asianmukaisesti.

 

Perustelut: Määräyksillä 20 - 23 vähennetään pohjaveden ja maaperän pilaantumisriskiä sekä ehkäistään roskaantumista (YSL 7, 8, 16, 17, 52, 58 ja 66 §, JäteL 8, 12-13, 15-17, 72-73, 118-121 §, Jäteasetus (Vna 179/2012) 7-9, 11, 17, 20 §, VNa 800/2010 11 §, MaL 11 §, MaA 2 §)

 

24. Luvan saajan on noudatettava toimintaan liittyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa (päivätty 12.12.2019). Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava valvovalle viranomaiselle.

 

Perustelut: Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen käsittelemiseksi asianmukaisesti. (YSL 114 §, MaL 5 a §)

 

Häiriö- ja poikkeustilanteet sekä toiminnan tarkkailu ja raportointi

 

25. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa tekniikan kehittymistä ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi varauduttava ottamaan käyttöön toiminnan kannalta parhaan tekniikan mukaisia mahdollisimman kehittyneitä ja tehokkaita laitteita sekä työmenetelmiä.

 

26. Luvan haltijalla tulee olla toimintasuunnitelma vahinkotapausten varalle. Vahinkotapauksista, kuten poltto- tai voiteluainevuodoista, on välittömästi ilmoitettava valvovalle viranomaiselle, pelastusviranomaiselle ja Pohjois-Savon ELY-keskukselle. Ympäristöön päässeet polttoaineet ja muut ympäristölle haitalliset aineet on kerättävä välittömästi talteen. Öljyvuotojen varalta on oltava käytössä imeytysainetta ja suojattu säilytyspaikka öljyyntyneelle maa-ainekselle. Alueella tulee olla varattuna koko ajan öljyn torjuntaan tarkoitettua imeytysainetta. Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminta-alueella on oltava riittävä alkusammutus- ja vuotojen torjuntakalusto. Laitteiden läheisyydessä on oltava hätäkytkimet sekä ohjeet menettelystä vuotoja tulipalotapauksissa. Ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle tulee tarvittaessa estää.

 

Perustelut: Ympäristönsuojelulain 5 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista ja -riskeistä. (YSL 6, 7, 8, 14, 15, 16, 17, 52, 53, 62, 64, 65 ja 66§)

 

27. Luvan saajan tulee laatia tarkkailusuunnitelma, jossa on esitetty toiminta-alueen läheisyydessä sijaitsevan talousvesikäytössä olevan lähdekaivon pinnankorkeuden ja laadun tarkkailu. Suunnitelma tulee toimittaa ennen toiminnan aloittamista lupapäätöstä valvovalle viranomaiselle hyväksyttäväksi.

 

Pinnankorkeutta on seurattava talousvesi käytössä olevasta lähdekaivosta (kiinteistöllä Ruokolampi 140-407-34-18) kerran vuodessa, mikäli alueella on toimintaa. Kaivoveden laatunäyte tulee ottaa samasta lähdekaivosta ennen toiminnan aloittamista, säännöllisesti toiminnan aikana (3 vuoden välein) sekä toiminnan loputtua. Toiminnan vaikutuksia seurataan lähdekaivovedestä

seuraavin parametrein; Väri, sameus, happi, pH, sähkönjohtavuus, hiilidioksidi, kovuus, CODMn tai TOC, nitraattityppi, kokonaistyppi, kloridi, sulfaatti, rauta, mangaani, öljyhiilivedyt (öljyhiilivetyjakeet C10-40 ja bensiinijakeet C5-10).

Luvansaajan hakemuksesta, vedenlaadun tutkimusten tulosten perusteella, vedenlaadun tarkkailutiheyttä ja vedestä tehtäviä määrityksiä voidaan muuttaa lupapäätöstä valvovan viranomaisen hyväksymällä tavalla. Tarkkailusta on pidettävä kirjaa. Tarkkailun tuloksista on raportoitava valvovalle viranomaiselle ja Pohjois-Savon ELY-keskukselle.

 

Perustelut: Määräyksellä varmistetaan, että toiminta ei ole vaikuttanut haitallisesti lähdekaivon veden pinnankorkeuteen tai laatuun. Ympäristönsuojelulain 5 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista ja -riskeistä. (YSL 6, 7, 8, 14, 15, 16, 17, 52, 53, 62, 64, 65 ja 66§)

 

28. Luvan saajan on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä toimitettava valvovalle viranomaiselle laitoksen edellistä vuotta koskeva raportti, josta käyvät ilmi seuraavat tiedot:

 

- Räjäytysten määrät ja päivämäärät

- Murskauslaitoksen toimintapäivät ja kokonaiskäyttötunnit

- Tiedot tuotteiden määristä

- Käytettyjen polttoaineiden sekä pääraaka-aineiden määrät

- Toimenpiteet melu- ja pölyhaittojen ehkäisemiseksi

- Jätteiden määrä, varastointitapa ja toimituspaikat

- Tiedot mahdollisista häiriötilanteista ja niiden aikana syntyneistä päästöistä.

 

Yhteenvedon perusteena oleva kirjanpito on säilytettävä vähintään kolme vuotta.

 

Perustelut: Määräyksillä 25 - 28 ehkäistään haitallisia ympäristövaikutuksia. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja sen mukaan käytettävä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (YSL 6-7, 16, 17, 52, 53, 66, 133 ja 134 §, VNa 800/2010 12 §, MaL 11§, MaA 2 §)

 

Raportointi- ja kirjanpitomääräykset ovat tarpeen valvontaa varten. (YSL 8 ja 62 §, JäteL 12, 118-119 §, JäteA 20 §)

 

29. Luvan haltijan on ilmoitettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä edellisenä vuonna otetut maa-ainesmäärät ja laatu lupaviranomaiselle Notto-tietokantaan.

 

Perustelut: Luvan haltijan on maa-aineslain 23 a §:n mukaisesti ilmoitettava lupaviranomaiselle edellisenä vuonna otettujen maa-ainesten määrä ja laatu. (MaL 11, 23 §, MaA 9 §)

 

30. Ainesten ottamisen valvonnasta veloitetaan vuosittain tarkastusmaksu, jonka suuruus perustuu kunakin vuonna voimassa olevaan maa-ainestaksaan. Vuotuiseen ottomäärään perustuvassa valvontamaksussa vuotuisena ottomääränä käytetään 28 000 m3-k.

 

Perustelut: Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän asiakasmaksujen 2020 mukainen valvontamaksu määräytyy seuraavasti: Arvioidun vuotuisen ottomäärän mukaan 0,035 €/m3, kuitenkin vähintään 180 €.

 

Toiminnan lopettaminen

 

31. Toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta lopettamisesta tai toiminnan oleellisesta muuttumisesta on hyvissä ajoin ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikäli maa-ainesten ottotoiminnan yhteydessä ilmenee jotain sellaista, mikä estää maa-ainesten oton hyväksyttyjen suunnitelmien mukaisesti, luvan haltijan on viipymättä ilmoitettava asiasta valvovalle viranomaiselle. Tätä lupaa ei voida siirtää kolmannelle osapuolelle ilman lupaviranomaisen hyväksyntää.

 

32. Ottotoiminnan jälkeen alue on siistittävä niin, että sinne ei jää jätettä, romua tai muuta sinne kuulumatonta ainetta tai tavaraa. Mahdolliset varastokasat on sijoitettava alueelle siten, että ne eivät estä alueen jälkihoitoa. Mikäli alueelle ei esitetä hyväksytysti muuta käyttötarkoitusta, on alue palautettava metsämaaksi siementämällä ja istuttamalla puusto. Ottorintaukset tulee porrastaa turvallisuuden vuoksi tai yli 10 metrin seinämät tulee aidata pysyvällä esim. teräsverkkoaidalla. Jos toiminta alueella ei jatku enää tämän lupakauden jälkeen, tulee luvan haltijan esittää 31.12.2029 mennessä maa-ainesviranomaiselle hyväksyttäväksi lopullinen, yksityiskohtainen alueen jälkihoitosuunnitelma.

 

33. Päätös on voimassa 10 vuotta, 30.6.2030 saakka. Alue tulee olla kokonaisuudessaan maisemoitu viimeistään luvan päättymispäivämäärään mennessä. Maisemointitöiden suorittamisesta tulee tehdä ilmoitus ympäristölautakunnalle lopputarkastuksen pitämiseksi.

 

Perustelut: Määräykset 31 - 33 ovat tarpeen tiedonkulun varmistamiseksi ja valvonnan mahdollistamiseksi. Alueen siistimisellä ehkäistään roskaantumista. Luvassa hyväksytään pääpiirteet alueen maisemoimiseksi oton jälkeen. Yksityiskohtainen suunnitelma on esitettävä viranomaiselle ennen lopullista maisemointia, jotta mm. alueen turvallisuus louhintatoiminnan jälkeen voidaan varmistaa. Siinä hyväksytään myös mm. alueen metsittämiseen liittyvät suunnitelmat. Samalla varmistetaan myös, että toiminnan vaikutukset maisemaan jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Maisemoinnista ilmoittaminen on tarpeen töiden suorittamisen valvomiseksi. (YSL 52, 94 ja 170 §, JäteL 72 §, MaL 10 - 11§, 13 - 14 §, MaA 7 - 8 §)

 

17. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN

 

Lausunnoissa ja muistutuksessa esitetyt seikat on huomioitu soveltuvin osin lupamääräyksissä. Vastauksessa otetaan kantaa lausunnossa ja muistutuksessa olleisiin ympäristölupaan liittyviin asioihin.

 

17.1 Vastauksen lausuntoihin

 

Pohjois-Savon liiton lausunto:

Ei vastattavaa.

 

Kuopion kulttuurihistoriallisen museon lausunto:

Ei vastattavaa.

 

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristöterveysvalvonnan lausunto:

Lupamääräykset 6-7 on annettu meluhaittojen estämiseksi.

 

Lupamääräykset 9-10 on annettu pölyhaittojen estämiseksi

 

Lupamääräys 27 on annettu toiminta-alueen läheisyydessä olevan lähdekaivon vedenpinnan korkeuden ja laadun tarkkailusta.

 

Iisalmen kaupungin kaavoituspäällikön lausunto:

Ei vastattavaa.

 

17.2 Vastaus muistutukseen

 

Lähin häiriintyvä kohde, Ruokolampi-kiinteistön vakituinen asunto sijaitsee hieman yli 500 metrin etäisyydellä louhinta-alueesta. Ns. muraus-asetuksen (Vna 800/2010) vähimmäisetäisyysvaatimus (300 m) täyttyy ja louhinnan sijoittuminen alueelle on mahdollista.

 

Muistutuksessa esille tulleet Iisalmen Autotilaus Oy:n Kallioharju-kiinteistöllä olevan louhinta- ja murskaustoiminnan mahdolliset haitat käsitellään valvonnallisesti eivätkä ne vaikuta tämän maa-aines- ja ympäristöluvan käsittelyyn. Kallioharjun toiminta-alueelta mahdollisesti aiheutuneista haitoista (melu, pöly, louhintakappaleiden kulkeutuminen alueen ulkopuolelle) ei ole aiemmin ilmoitettu valvovalle viranomaiselle, joten niihin ei ole ollut mahdollista aiemmin puuttua.

 

Lupamääräykset 6-7 on annettu meluhaittojen estämiseksi. Suunnitellun toiminnan etäisyys lähimmästä häiriintyvästä kohteesta ja sen pihapiiristä ehkäisee meluhaittaa ja toiminnan melutaso ei ylitä melulle asetettuja raja-arvoja. Mikäli melutasojen epäillään ylittyvän, tulee toiminnan aikana toteuttaa melumittauksia, joiden perusteella voidaan antaa tarvittaessa lisämääräyksiä meluntorjunnasta.

 

Lupamääräykset 9-10 on annettu pölyhaittojen estämiseksi ja sen varmistamiseksi, että toiminnan aiheuttamasta pölystä ei aiheudu lähikiinteistöillä terveyshaittaa tai kohtuutonta viihtyvyyshaittaa. Suurin osa louhinta- ja murskaustoiminnan pölypäästöistä on halkaisijaltaan yli 10 µm hiukkasia, jotka laskeutuvat lähelle päästölähdettä. Ilmanlaadusta alueilla, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä ja joilla ihmiset saattavat altistua ilman epäpuhtauksille, säädetään ilmanlaadusta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (79/2017), jossa on annettu raja-arvot myös hengitettäville hiukkasille (PM10). Hengitettävien hiukkasten (PM10) raja-arvo on 50 µg/m3 24 tunnin keskiarvona laskettuna ja 40 µg/m3 vuosikeskiarvona laskettuna. Ilman laatuasetuksen (VNA 79/2017) mukaisten raja-arvojen ylittyminen murskaus toiminnan vaikutuksesta on epätodennäköistä lähelläkin murskausaluetta. Valtioneuvoston päätöksessä (480/1996) on annettu ohjearvot kokonaisleijuman pitoisuuksista ulkoilmassa.

 

Toiminta ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Ympäristönsuojelulain mukaan pohjaveden pilaaminen yleisesti on kielletty ja sen perusteella on annettu lupamääräykset

11 - 18 maaperän, pohja- ja pintavesien suojaamiseksi. Määräys 27 on annettu toiminta-alueen läheisyydessä olevan lähdekaivon vedenpinnan korkeuden ja laadun tarkkailusta. Lähdekaivon vedelle on määrätty tutkimukset ennen toiminnan aloittamista, sen aikana ja toiminnan päättymisen jälkeen sen varmistamiseksi, ettei toiminta aiheuta pilaantumista. Lupamääräyksessä 19 on edellytetty, että louhosalueelta kertyneet sade- ja hulevedet tulee johtaa maastoon tarvittaessa laskeutusaltaan kautta.

 

Alueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita eikä Natura 2000-verkostoon kuuluvia alueita. Ottamisalueella tai sen läheisyydessä ei ole Metsälain 10§:n mukaisia erityisen arvokkaita elinympäristöjä. Lähin luonnonsuojelualue (Paskopuron metsä, yksityinen suojelualue) sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä luoteessa.

 

18. LUVAN VOIMASSAOLO

 

Lupa on voimassa 10 vuotta, eli 30.6.2030 saakka.

 

Perustelut: Maa-aineslupa ja ympäristölupa on haettu 10 vuodeksi. MAL 4a §:n ja YSL 47a §:n mukaisesti samaa hanketta koskevat maa-aines- ja ympäristölupa on käsiteltävä yhdessä ja päätettävä samalla päätöksellä. MAL 4a §:n ja YSL 47a §:n mukaisen luvan voimassaoloon sovelletaan MAL 10 §:n mukaista voimassaoloa. Lupa voidaan myöntää 10 vuodeksi.

 

19. TOIMINNAN ALOITTAMINEN MAHDOLLISESTA MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA

 

Toiminnalle ei myönnetä maa-aineslain 21 §:n ja ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaista aloittamisoikeutta muutoksenhausta huolimatta.

 

Hakija on perustellut hakemustaan sillä, että ottotarve voi alkaa mahdollisesti pitkän lupaprosessin aikana.

 

Perustelut: Maa-aineslain 21 § ja ympäristönsuojelulain 101 §:n mukaan lupaviranomainen voi perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, luvan hakijan pyynnöstä määrä, että toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle.

 

Aloitusluvan myöntäminen tekisi muutoksenhaun asiassa hyödyttömäksi. Aluetta ei voida saattaa ennalleen, jos louhinta ja murskaus aloitetaan. Hakemuksen perusteeksi ei ole myöskään esitetty sellaista perusteltua syytä, että valituksenalaisen päätöksen täytäntöönpano voitaisiin sallia.

 

20. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT

 

20.1 Maa-aineslain mukaiset perustelut

 

Luvan myöntämisen edellytykset

 

Maa-aineslain (555/1981) 6 §:n mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos ottaminen ei ole ristiriidassa 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa ja jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus.

 

Maa-aineslain 3 §:ssä säädetään ainesten ottamisen rajoituksista.

 

Maa-ainesten ottamisesta ei saa aiheutua 1) kauniin maiseman kuvan turmeltumista, 2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, 3) huomattavia tai laajalle ulottuvia muutoksia luonnonolosuhteissa tai 4) tärkeän tai muun vedenhankintaan soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa. Asemakaavan tai oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella on lisäksi katsottava, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Maa-aineksia ei saa ilman erityistä syytä ottaa meren tai vesistön rantavyöhykkeeltä, ellei aluetta ole asemakaavassa tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa osoitettu tätä tarkoitusta varten.

 

Yleiset perustelut lupapäätökselle

 

Maa-ainesten ottamiseen Pappila-kiinteistöllä on esitetty asianmukainen ottamissuunnitelma (saapunut 24.1.2020, täydennetty 20.2.2020) jossa on tarvittavassa laajuudessa esitetty alueella vallitsevat luonnonolosuhteet, otettavan kiviaineksen määrä ja laatu sekä ottamistoiminnan vaikutukset ympäristöön ja luonnonolosuhteisiin.

 

Ottamistoiminta Pappila -kiinteistöllä ei ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Kun toiminnassa noudatetaan ottamissuunnitelmassa esitettyä ja lupamääräyksissä vaadittuja suojaustoimia ei toiminta aiheuta vaaraa pohjavedelle, asutukselle tai ympäristölle. Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 ottamisalue sijoittuu maa-ainesten ottoalue eo2 (21.696, Ruokomäki) kaavamerkinnän alueelle. Alueella ei ole kuntatason kaavoja (asemakaava, yleiskaava). Alueella ei ole tiedossa uhanalaisia eläin- tai kasvilajeja tai erityisiä luonnonarvoja eikä sen välittömään läheisyyteen sijoitu luonnon- suojelualueita tai Natura 2000-verkostoon kuuluvia alueita. Suunnitellussa laajuudessa (ottoalue 3,0 ha, ottamismäärä 10 vuoden aikana 280 000 k-m3) ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää vähäiseksi, kun ottaminen toteutetaan ottamissuunnitelman ja lupamääräysten mukaisesti. Maa-ainekset otetaan alueelta mahdollisimman tehokkaasti.

 

Alue ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle.

 

Alle 500 m etäisyydellä suunnitellusta toiminta-alueesta ei sijaitse vakituisesti asuttuja kiinteistöjä eikä vapaa-ajan kiinteistöjä. Lähin vakituinen asunto sijaitsee luoteessa noin 503 metrin etäisyydellä suunnitelma-alueesta. Seuraavaksi lähimpiin vakituisiin asuntoihin on yli 600 metriä. Lähimmät vapaa-ajan asunnot sijaitsevat yli 600 metrin etäisyydellä luoteessa suunnittelun ottoalueen rajasta. Suunniteltu ottoalue sijaitsee metsätalousvaltaisella alueella ja olemassa olevan kallion louhinta-alueen vieressä. Ottoalueen ja asutuksen väliin jää metsää, mikä estää alueen näkymisen asutukseen.

 

Asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä maa-ainesten ottaminen ole ristiriidassa maa-aineslain 6 §:ssä säädettyjen luvan myöntämisen edellytysten kanssa. Lupa voidaan näin ollen myöntää.

 

20.2 Ympäristönsuojelulain mukaiset perustelut

 

Lupaharkinnan perustelut

 

Ympäristönsuojelulain 48 §:n 2 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 49 §:n mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 16 - 18 §:ssä kiellettyä seurausta (maaperän ja pohjaveden pilaamiskielto) 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

 

Ympäristönsuojelulain 12 §:n mukaan luvanvaraista toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Lisäksi alueella, jolla on voimassa maakuntakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on katsottava, ettei toiminnan sijoittaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä ympäristönsuojelulain 11 §:ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 11 §:n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja, että pilaantumista voidaan ehkäistä.

 

Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat.

 

Ympäristönsuojelulain 52 §:n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi: 1) päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta, päästöpaikan sijainnista; 2) maaperän ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemisestä; 3) jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä; 4) toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa; 5) toiminnan lopettamisen jälkeisestä alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä sekä muista toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista; 6) muista toimista, joilla ehkäistään tai vähennetään ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan.

 

Ympäristöluvan myöntämisen edellytykset

 

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta voi myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukainen kalliokiviaineksen louhinta- ja murskaustoiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti, kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä.

 

Alueen kaavoitus ei aseta estettä luvan myöntämiselle. Ottoalueen ympäristö on metsätalousmaata ja sen vieressä on olemassa oleva kallion ottoalue. Suunnitellun ottoalueen läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita. Alueella ei ole tiedossa uhanalaisten, harvinaisten tai erityistä suojelua vaativien eliölajien esiintymiä tai vastaavia luontotyyppejä. Ottoalueella ei ole rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita.

 

Toiminta ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Hakemuksessa ja lupamääräyksissä esitettyjä pohjaveden pilaantumisen estämiseksi tehtävien toimien mukaisesti toimittaessa, ei toiminnasta aiheudu ympäristönsuojelulain 17 §:ssä kiellettyä seurausta. Koska ottoalueelta on noin 300 m talousvesikäytössä olevaan lähdekaivoon, on lupapäätöksessä annettu määräykset sen pinnankorkeuden ja vedenlaadun tarkkailusta.

 

Lähimmät häiriintyvät kohteet, vakituinen asunto sijaitsee lähimmillään hieman yli 500 metrin etäisyydellä louhinta-alueesta. Lähimmät vapaa-ajan asuinrakennukset sijaitsevat yli 600 metrin metrin etäisyydellä louhinta-alueesta. Ns. muraus-asetuksen (Vna 800/2010) vähimmäisetäisyysvaatimus (300 m) täyttyy ja louhinnan sijoittuminen alueelle on mahdollista.

 

Lupamääräyksissä on kiinnitetty erityisesti huomiota toiminnasta lähialueelle aiheutuvien kohtuuttomien melu-, pöly-, hiukkas- ja tärinähaittojen sekä pinta- ja pohjaveden sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseen. Meluhaittojen ehkäisemiseksi on annettu määräys enimmäismelutasosta sekä melun mittaamisesta mikäli epäillään melutason ylittyvän. Pöly- ja hiukkashaittojen ehkäisemiseksi on annettu määräys pölyntorjuntatoimista sekä pölynleviämisen mittaamisesta tarvittaessa. Tärinästä aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi varmistamiseksi on annettu määräys tärinämittauksista sekä lähikiinteistöjen katselmuksista. Pintavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi on annettu määräys toiminta-alueelta tulevien sade- ja hulevesien käsittelystä tarvittaessa laskeutusaltaassa. Alueet, joilla käsitellään tai varastoidaan maaperän pilaantumista aiheuttavia aineita, on määrätty suojattavaksi öljyä pidättävillä rakenteilla.

 

Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. Toimittaessa hakemuksessa esitetyn ja tämän luvan määräysten mukaisesti toiminnan voidaan katsoa olevan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista toiminnan sijaintipaikan olosuhteissa. Annettujen lupamääräysten mukaan toimintaa tai siihen liittyviä suojaustoimenpiteitä on myös mahdollista tarkistaa tai muuttaa, jos mittaustulosten perusteella havaitaan siihen tarvetta.

 

Kun otetaan huomioon toiminnasta aiheutuvien päästöjen ehkäiseminen ja rajoittaminen, toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden vaarantumista, yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista ympäristössä tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla. Edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa.

 

Lähin vesistö on noin 600 metrin etäisyydellä luoteessa oleva Ruokolampi. Toiminta-alue sijoittuu Vuoksen vesienhoitoalueen (04) Iso-Iin alueen (04.53) Iso-Iin lähialueen valuma-alueelle (04.531). Päätöksen mukainen toiminta annetut lupamääräykset huomioiden ei ennalta arvioiden vaaranna Vuoksen vesienhoitoaluetta koskevan vesienhoitosuunnitelman pinta- ja pohjavesiä koskevia tavoitteita (Laki vesienhoidon järjestämisestä 1299/2004).

 

Toiminnanaloittamisluvan perustelut

 

Maa-aineslain 21 § ja ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaan lupaviranomainen voi perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksen hakua hyödyttömäksi, luvan hakijan pyynnöstä määrätä, että toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle.

 

Hakemuksen mukaan toiminnan aloittamista muutoksenhausta huolimatta on perusteltu sillä, että ottotarve voi alkaa mahdollisesti pitkän lupaprosessin aikana.

 

Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta ei ole mahdollista. Aloitusluvan myöntäminen tekisi muutoksenhaun asiassa hyödyttömäksi. Aluetta ei voida saattaa ennalleen, jos louhinta ja murskaus aloitetaan. Hakemuksen perusteeksi ei ole myöskään esitetty sellaista perusteltua syytä, että valituksenalaisen päätöksen täytäntöönpano voitaisiin sallia.

 

Vaasan hallinto-oikeus on antanut 22.2.2013 päätöksen (Nro 13/0074/3), jossa on ratkaistu Savon Kuljetus Oy:lle 19.8.2011 myönnettyä kiviaineksen louhinnan ja murskauksen ympäristölupaa Iisalmen kaupungin Itikan louhosalueella koskevat valitukset. Vaasan hallinto-oikeus on antanut 22.2.2013 myös päätöksen (Nro 13/0076/3), jossa on ratkaistu em. ympäristölupaan liittyvästä YSL 101 §:n mukaisesta päätöksestä (Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta 8.11.2011 § 98) tehty valitus. Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi päätöksessä luvanhakijan tekemän valituksen ja perusteli päätöstään mm. sillä, että lautakunnan tuli hylätä hakemus, koska luvanhakija ei esittänyt YSL 101 §:n 1 momentin tarkoittamaa perusteltua syytä toiminnan aloittamiselle. Vaasan hallinto-oikeuden mukaan toiminnanharjoittajan toimintaedellytysten turvaaminen ei ole perusteltu syy.

 

21. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN

 

Jos asetuksella annetaan tätä lupaa ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta noudatettava. (YSL 70 §)

 

22. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

 

Tämä päätös on lainvoimainen 11.7.2020, jos päätökseen ei haeta muutosta.

 

23. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET

 

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Ympäristönsuojeluasetus (713/2014)

Jätelaki (646/2011)

Jäteasetus (Vna 179/2012)

Laki eräistä naapuruussuhteista (NaapL 26/1920)

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010)

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (79/2017)

Valtioneuvoston asetus räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta (644/2011)

 

Ratkaisu on tehty vireilletuloajankohtana voimassa olleen lainsäädännön mukaisesti.

 

24. KÄSITTELYMAKSU

 

Maa-ainesten ottosuunnitelman tarkastamisesta sekä louhinnan ja murskauksen ympäristöluvan käsittelystä peritään 4 695 €:n maksu.

 

Perustelut: Hakemus on tullut vireille 24.1.2020.

 

Luvan saajalta peritään Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän asiakasmaksujen 2020 mukaisesti ottamissuunnitelman tarkastusmaksu 250 € + 0,009 €/ hakemuksen mukainen otettava maa-ainesmäärä m3 ja lisäksi louhinnan ja murskauksen ympäristölupahakemuksen käsittelystä 1925 €.

 

(250 € + 0,009 €/m3 * 280 000 m3 + 1925 € = 4 695 €)

 

Kuulutuskustannukset peritään todellisten kulujen perusteella.

 

25. VAKUUDET

 

Hakijan tulee toimittaa MaL 12 §:n mukainen 29 000 € suuruinen hyväksyttävä vakuus lupamääräysten noudattamiseksi Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunnalle. Vakuuden on oltava voimassa 12 kk luvan päättymisen jälkeen, eli 30.6.2031 saakka.

 

Vakuudeksi hyväksytään vakavaraisen kotimaisen rahoituslaitoksen pankkitakaus, takaussitoumus tai talletustodistus hyväksytään, mikäli siitä annetaan samanaikaisesti tilinomistajan allekirjoittama panttaussitoumus ja rahoituslaitoksen allekirjoittama kuittaamattomuustodistus.

 

Vakuus on toimitettava ympäristölautakunnalle ennen ottotoiminnan aloittamista. Vakuuden arvoa voidaan tarkistaa kolmen vuoden välein niin, että se vastaa hintatason muutoksia.

 

Vakuuden määrä perustuu Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän asiakasmaksuihin 2020. Laskuperuste on ottoalueen pinta-ala (3,0 ha * 5 000 €/ha) ja kokonaisottomäärä (280 000 k-m3 * 0,05 €/k-m3) = 15 000 €+ 14 000 € = 29 000 €.

 

26. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

 

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä tiedottaa päätöksen antamisesta julkaisemalla kuulutuksen ja päätöksen kuntayhtymän verkkosivuilla: www.ylasavonsote.fi

 

Tieto kuulutuksesta julkaistaan myös Iisalmen kaupungin verkkosivuilla. Kuulutus julkaistaan Iisalmen Sanomat -lehdessä.

 

26.1 Päätös

Ympäristönsuojelulain 85 §:n mukaan ympäristölupapäätös on toimitettava luvan saajalle ja niille, jotka ovat sitä erikseen pyytäneet sekä valvontaviranomaisille ja asiassa yleistä etua valvoville viranomaisille. Päätös toimitetaan seuraaville:

 

- Iisalmen Autotilaus Oy

- Ylä-Savon evankelisluterilainen seurakuntayhtymä

- Pohjois-Savon ELY-keskus /ympäristövastuualue

- Iisalmen kaupunginhallitus

- Ympäristönsuojelun tehtäväalue/Iisalmen toimipiste

 

26.2 Tieto päätöksestä

 

Ympäristönsuojelulain 85 §:n mukaan ympäristölupapäätöksen antamisesta on lisäksi ilmoitettava niille, jotka ovat tehneet muistutuksen asiassa tai ovat ilmoitusta erikseen pyytäneet sekä niille joille ympäristönsuojelulain 44 §:n 1 momentin mukaan annettu lupahakemuksesta erikseen tieto.

 

Tieto päätöksestä toimitetaan seuraaville:

- niille, joille on annettu erikseen tieto lupahakemuksesta

- muistuttajat

 

27. PÄÄTÖKSEN ANTOPÄIVÄ, JULKAISUPÄIVÄ JA PÄÄTÖKSEN TIEDOKSISAANTIPÄIVÄ

 

Päätöksen antopäivä on 3.6.2020

Kuulutuksen julkaisupäivä on 3.6.2020

 

Päätöksen tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä

(7.) päivänä päätöksen julkaisemisajankohdasta eli 10.6.2020.

 

28. MUUTOKSENHAKU

 

Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hallinto-

oikeuteen. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä

(30) päivää tämän päätöksen tiedoksisaannista sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 10.7.2020.

 

Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle osoitteeseen PL 204, 65101 VAASA. Valitusosoitus on liitteenä.

 

Ympäristöjohtajan päätösehdotus:

 

Ympäristölautakunta myöntää 10 vuodeksi Iisalmen Autotilaus Oy:lle maa-aineslain 4 a §:n mukaisen luvan maa-ainesten ottoon (kokonaisottomäärä 280 000 k-m3 ja vuotuinen ottomäärä 28 000 k-m3) tilalta Pappila (140-407-18-285) ottamissuunnitelman (saapunut 24.1.2020) mukaiselle ottamisalueelle sekä ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan louhintaan ja murskaukseen valmistelijan ehdotuksen mukaisesti.

 

Toiminnalle ei myönnetä maa-aineslain 21 §:n ja ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaista toiminnan aloittamisoikeutta muutoksenhausta huolimatta.

 

Päätös:

 

Päätösehdotus hyväksyttiin.