Ympäristölautakunta
Pöytäkirja 26.05.2020/Pykälä 45

Ympäristölautakunta

§ 45

26.05.2020

 

Ilmoituspäätös ja vähimmäisetäisyydestä poikkeaminen eläinsuojalle, Pennanen Petteri, Pielavesi

 

236/11.01.00/2020

 

Ymplk 26.05.2020 § 45

 

 

Valmistelija: ympäristönsuojelutarkastaja Tiina Hujanen,

puh. 0400 173 345.

 

1. ASIA

 

Päätös ympäristönsuojelulain 115 a §:n yleisen ilmoitusmenettelyn mukaisesta eläinsuojan toiminnasta sekä päätös Valtioneuvoston asetuksen ilmoituksenvaraisen eläinsuojan (138/2019) 3 § vähimmäisetäisyydestä poikkeamisesta.

 

Ilmoitus koskee Rokkalan eläinsuojan toimintaa Pielaveden kunnan Karjalan kylässä tilalla Rokkala 595-405-2-64.

 

2. ILMOITTAJA

 

Petteri Pennanen

Maaningantie 452 A

72400 PIELAVESI

 

Yhteyshenkilönä toimii Petteri Pennanen, puhelin 040 738 1439, sähköposti jaakkopetteripennanen@gmail.com

Liike- ja yhteisötunnus: 1179120-7

Tilatunnus: 595070849

 

Eläinsuoja sijaitsee osoitteessa Maaningantie 452 A, 72400 PIELAVESI.

 

Eläinsuojan karttakoordinaatit I: 493091 P: 7010254 (ETRS-TM35FIN).

 

Tilan omistaa hakija.

 

3. ILMOITUKSEN KÄSITTELEMISEN PERUSTE JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA

 

Tilalla on voimassa oleva Pielaveden kunnan ympäristölautakunnan 20.11.2001 § 65 ja Pielaveden, Vesannon ja Keiteleen kuntien yhteisen ympäristölautakunnan 24.6.2014 § 36 tarkistama ympäristölupa.

Eläinsuojan laajentaminen edellyttää ilmoituksen käsittelyä. Lain ympäristönsuojelulain muuttamisesta (1166/2018) liitteen 4 kohdan 5) mukaan eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 50 ja alle 300 lypsylehmälle, on ilmoitusvelvollinen.

Valtioneuvoston asetuksen ilmoituksenvaraisista eläinsuojista (138/2019) mukaan eläinsuoja, jonka eläinyksikkömäärä on 991 ja lietelantaloiden katteena toimii kuorettuma, vähimmäisetäisyys häiriintyviin kohteisiin on 250 metriä. Eläinsuoja, eläinsuojan laajennusosa ja ympärivuotisesti ulkona kasvatettavien eläinten säänsuoja on sijoitettava vähintään 50 metrin etäisyydelle vesistöstä.

 

Ympäristönsuojelulain (527/2014, muutos 1166/2018) 22 §:n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee ilmoituksen.

 

Pielaveden kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toimii Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta.

 

4. ILMOITUKSEN VIREILLETULO

 

Ilmoitus on tullut vireille 19.3.2020.

 

5. ALUEEN KAAVOITUS JA YMPÄRISTÖOLOSUHTEET

 

Tilakeskus sijaitsee Pielaveden kunnan Itäosan rantayleiskaavan alueella. Kohdalla on seuraavat kaavamerkinnät: ma "Maisemallisesti ja / tai historiallisesti merkittävä kulttuurimaisema-alue", AM/1 "Maatilantalouskeskusten alue", AR/118 "Arvokas rakennus" ja 55 dB:n meluvyöhyke sekä Luupään rannalla on kaavassa merkintä luo-kohteesta, Luupään luhdat.

 

Tilakeskus sijoittuu maa- ja metsätalousvaltaiselle haja-asutusalueelle Karjalan kylään Maaningantien (77) läheisyyteen, noin 5 kilometriä Pielaveden keskustasta kaakkoon.

 

Eläinsuoja ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on n. 1,8 km:n etäisyydellä (Pajuskylä, 1-luokan pohjavesialue 0859503). Yksi tilan peltolohkoista (595-02423-04, 0,79 ha) sijaitsee Pajuskylän pohjavesialueella, mutta lohkolle ei levitetä karjanlantaa. Tilan alueella ei ole arvokkaita luonto- tai maisemakohteita.

 

Tilakeskus sijaitsee noin 100 metrin etäisyydellä Luupäästä, joka sijaitsee Kymijoen vesistön Rautalammin reitin Petäjäjoen valuma-alueella (14.748). Luupään ekologista tilaa ei ole luokiteltu. Viereisen Iso-Pajusen ekologinen tila on luokiteltu hyväksi (SYKE, Vesikartta-ekologinen tila, 2020).

 

Laajennusosan lähimmät vakituiset asunnot ovat Anttila (595-405-2-38) 227 m, Lepola (595-405-2-42) 245 m, Kallioranta (595-405-2-44) 300 m, Niirala (595-405-2-32) 325 m, Peltola (595-405-2-56) 370 m, Kumpula (595-405-3-3) 435 m, Laurila (595-422-6-17) 485 m ja Katajaharju (595-405-1-30) 550 m. Lähimmät vapaa-ajanasunnot ovat Huhmarniemi (595-405-2-48) 420 m ja Seppälä (595-405-2-37) 500 m.

 

Lähellä ei ole luonnonsuojelualueita tai Natura-kohteita. Lähimmät luonnonsuojelualueet Pappilan metsä ja Pappilan metsä 2 sijaitsevat n. 2 km:n etäisyydellä.

 

6. TOIMINNAN KUVAUS

 

Rokkalan tilalla tuotetaan nykyisellään maitoa asemapihatossa, jossa on 45 lypsylehmäpaikkaa ja paikat 22 hieholle ja 6 - 12 kuukauden ikäiselle vasikalle sekä 21:lle alle 6 kuukauden ikäiselle vasikalle. Tilalla suunnitellaan eläinsuojan laajentamista ja muuttamista robottipihatoksi. Laajennetussa pihatossa on paikat 78 lypsylehmälle, 17 hieholle, 10 6-12 kuukauden ikäiselle vasikalle ja 27 alle 6 kuukauden ikäiselle vasikalle. Laajennuksen jälkeen eläinsuojassa on eläinpaikkoja yhteensä 991 eläinyksikköä vastaavalle eläinmäärälle.

 

Lypsylehmät (78 eläintä), hiehot (17 eläintä) ja 6-12 kuukauden ikäiset vasikat (10 eläintä) laiduntavat noin 4 kuukautta vuodessa peltolaitumilla. Laidunalueita on yhteensä noin 10 hehtaaria. Laitumilla ei ole kiinteitä ruokinta- tai juottopaikkoja, juotto hoidetaan siirrettävällä juottovaunulla, jotka täytetään verkostovedellä. Eläimet eivät pääse veteen vesistöihin rajoittuvilta laidunlohkoilta. Laidunnuskäytännöt tarkentuvat toiminnan käynnistyttyä: lypsylehmät laiduntavat todennäköisesti vain osan vuorokaudesta, muut eläimet laiduntavat vuorokauden ympäri. Laidunnusta ei ole huomioitu lantavarastojen tilavuudessa.

 

Tilan kaikki eläimet ovat lietelannalla. Lietelantaa syntyy laskennallisesti vuodessa 2303 m3. Maitohuoneen pesuvedet 50 m³ ja muut pesuvedet 100 m³ johdetaan lietesäiliöihin. Kattamattomiin lietesäiliöihin kertyy sadevettä n. 230 m3. Lietesäiliötilavuuden tarve on laskennallisesti 2683 m3.

 

Tilalle ei rakenneta uutta lannanvarastointitilavuutta. Tilalla on 1100 m3 ja 700 m3 lietesäiliöt tilakeskuksen yhteydessä sekä 500 m3 etäsäiliö tietä pitkin noin 1,8 kilometrin päässä tilalta. Lisäksi tilan käytössä on vuokrattu etäsäiliö (700 m3) noin 3 kilometrin päässä tilalta. Kaikki lietesäiliöt ovat betonirakenteisia ja vesitiiviitä. Lietelannan varastotilavuutta on yhteensä 3000 m3. Lietesäiliöiden tilavuus on tilalla laskennallisesti riittävä 12 kk:n varastointiin.

Eläinsuojassa ei muodostu vessavesiä.

 

Lanta käytetään lannoitteena tilan pelloilla ja vuokrapelloilla, lannanlevitysalaa on noin 78 ha. Kokonaisuudessaan tilalla on peltoa 176 ha, mutta pohjavesialueilla oleville pelloille ei levitetä karjanlantaa. Eläinsuojan maksimieläinmäärän suhteen laskettuna lannan levitystä varten tarvitaan noin 69,53 ha peltoa. Laskenta perustuu lannan ravinnepitoisuuksiin ja se on esitetty valtioneuvoston asetuksessa 138/2019. Hakijalla on käytössään riittävästi peltopinta-alaa lannan levitykseen.

 

Tilalla tuotetaan esikuivattua säilörehua noin 900 tonnia vuodessa. Säilörehu varastoidaan pyöröpaaleissa peltolohkoilla ja siirretään tilakeskukseen tarpeen mukaan. Paalit puretaan katetussa ja tiivispohjaisessa rehustamossa, josta puristeneste voidaan koota lietekuiluihin ja edelleen lietesäiliöön.

 

Talouskeskuksen vesi tulee vesijohtoverkostosta, vedenkulutus on noin 8 m3/vrk.

 

Maidon, eläinten lannan ja rehujen kuljetusten määrät vaihdellen noin 0 - 2 kertaa/vrk. Tilalla käy maitoauto joka toinen päivä. Eläinkuljetuksia ja erilaisia tavarantoimituksia on noin 3 kertaa kuukaudessa. Lisäksi tilan toiminnasta syntyy traktori- ja työkoneliikennettä, jota on eniten sesonkitöiden, kuten lannanlevityksen, kylvötöiden ja sadonkorjuun yhteydessä.

 

Tilalla on polttoaineen varastointiin 2 x 2000 l maanpäällistä 2-vaippasäiliötä betonilaatalla. Säiliöissä on ylitäytönestin ja laponesto, toinen säiliö on tarkastettu 2016 ja toinen 2014. Tilalla on muita öljytuotteita enintään 200 litraa, jotka säilytetään tynnyrissä maatilakorjaamossa, tilassa on betonilattia, ei viemäröintiä. Rehun säilöntäaineet 10 kg säilytetään myyntipakkauksissaan (esim. 0,25 kg pullo) eläinsuojan varastotilassa tai pakastimessa. Lannoitteet noin 40 tn varastoidaan suursäkeissä maatilakorjaamon varastotilassa tai lavoilla peitettynä. Kasvinsuojeluaineet noin 50 l varastoidaan maatilakorjaamon lukittavassa säilytystilassa. Eläinten lääkkeet, vähäinen määrä, käytetään vain tarpeen mukaan, varastoidaan pakkauksissaan eläinsuojan toimiston lääkekaapissa / varastossa. Eläinsuojissa käytettävät pesuaineet 200 l varastoidaan kanistereissa eläinsuojan varastotilassa. Desinfiointiaineet 30 l varastoidaan pakkauksissaan eläinsuojan varastotilassa.

 

Tilalla muodostuva sekajäte 1000 kg/a varastoidaan jäteastiassa ennen kunnallisen jätehuollon tyhjennystä. Maatalouden muoveja syntyy n. 2000 kg/a. Paalimuovit säilytetään kasassa tiiviillä alustalla, paaliverkot säkissä erikseen, muut muovit jäteastiassa; paalimuovit ja säkit: kierrätys maatalousmuovikeräyksen kautta 2 kertaa vuodessa, muut muovit toimitetaan muovin keräyspisteisiin.

Lisäksi tilalla syntyy seuraavia vaarallisia jätteitä: jäteöljyt 50 l/a, muut öljyiset jätteet 50 kg/a, akut ja paristot 1-2 kpl/a sekä loisteputkia 10 kpl/a. Liuotinjätettä ja kyllästettyä puuta syntyy satunnaisesti. Vaaralliset jätteet toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn vähintään kerran vuodessa. Keräykseen toimitettavissa jätteistä ja kunnallisen jätehuollon noutamista jätteistä säilytetään kuitit, jonka perusteella jätteiden määrää voidaan tarkkailla. Pilaantuneet rehut 3000 kg/a kompostoidaan tiiviillä alustalla ja levitetään pellolle lannoitteeksi. Kuolleet eläimet säilytetään peitettynä tiivispohjaisella alustalla, toimitetaan raatokeräilyn kautta Honkajoki Oy:lle.

 

Ilmoittajan mukaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa tilalla on lietelannan levitys multaimella, lämmön talteenotto maidosta käytetään käyttöveden lämmitykseen, ilmanvaihto muuttuu laajennuksen yhteydessä painovoimaiseksi koko rakennuksessa.

Ilmoittaja on arvioinut seuraavasti toimintaan liittyviä riskejä jne. seuraavasti: Tilalla on palo- ja pelastussuunnitelma. Suurimmat toimintaan liittyvät riskit ovat tulipalo, lietesäiliön tai polttoainesäiliön vuoto, mahdollinen eläintautiepidemia ja pitkäaikainen sähkö- tai vesikatko.

 

Rakentamisessa huomioidaan paloturvallisuussäädökset ja tuotantorakennuksissa on palovaroitinjärjestelmä. Lisäksi kaikkiin tuotantorakennuksiin on sijoitettu alkusammutuskalustoa. Varoittimet ja sammutuskalusto tarkastetaan ja huolletaan säännöllisesti.

 

Liete- ja polttoainesäiliövuotoja ehkäistään tarkkailemalla rakennusten ja rakenteiden kuntoa ja tiiveyttä säännöllisesti päivittäisen töiden yhteydessä. Tarvittavat korjaukset tehdään heti kun mahdollista. Polttoainesäiliöt ovat 2-vaippasäiliötä. Mahdollisen vuodon varalta polttoainesäiliöiden läheisyyteen on sijoitettu myös imeytysainetta.

 

Tarttuvia eläintauteja ehkäistään tautisululla ja tarjoamalla eläinsuojissa vieraileville henkilöille suojavarusteet. Mahdollisen tautiepäilyn yhteydessä otetaan yhteyttä eläinlääkäriin ja toimitaan annettujen ohjeiden mukaisesti.

 

Tilalle on laadittu varautumis- ja pelastussuunnitelma. Sähkökatkoja varten tilalla on aggregaatti. Pidempien vesikatkojen varalle tilalla on siirtovaunuja, joilla voidaan hakea lisävettä. Mahdollisissa poikkeustilanteissa ollaan yhteydessä kunnan pelastus- ja ympäristöviranomaisiin.

 

Ilmoittaja on arvioinut toiminnan päästöjä ja vaikutuksia ympäristöön seuraavasti: Tila sijaitsee maatalousvaltaisella haja-asutusalueella. Toiminta on normaalia maataloustoimintaa, josta syntyvät haju-, melu- ja pölypäästöt ovat paikallisia ja ajoittaisia. Lähimmät häiriintyvät kohteet ovat vakituisia asuinkiinteistöjä, jotka sijaitsevat noin 230 metrin päässä eläinsuojan laajennusosasta.

Toiminnasta syntyy hajuhaittoja lähinnä lantavarastojen tyhjennyksen ja lannan levityksen yhteydessä. Hajuhaittoja pyritään vähentämään levittämällä liete mahdollisuuksien mukaan sijoittavalla laitteella. Hajuhaittoja ehkäisee myös kattamattomien lietesäiliöiden pinnalle muodostuva luonnollinen kuorettuma. Lietesäiliöiden kuorettuma säilytetään täyttämällä lietesäiliöt altapäin tai etäsäiliöissä kuorettuman alle.

 

Melu- ja pölyhaittoja syntyy pääosin tilan toimintaan liittyvästä liikenteestä. Tilalla käy maitoauto joka toinen päivä. Eläinkuljetuksia ja erilaisia tavarantoimituksia on noin 3 kertaa kuukaudessa. Lisäksi tilan toiminnasta syntyy traktori- ja työkoneliikennettä, jota on eniten sesonkitöiden, kuten lannanlevityksen, kylvötöiden ja sadonkorjuun yhteydessä.

 

Tilan toiminta ei aiheuta ravinnepäästöjä pohja- ja pintavesiin tai maaperään. Eläinsuoja ja lantavarastot kuormausalueineen sekä lannan ja kemikaalien käsittelyssä käytettävä kalusto ja laitteet ovat tiiviitä. Lannan levityspinta-alaa on riittävästi ja lanta voidaan käyttää lannoitteena pelloilla ympäristökorvauksen ehtojen ja viljelysuunnitelman mukaisesti. Pohjavesialueilla sijaitsevalle peltoalalle ei levitetä karjanlantaa. Valtaojiin ja vesistöihin rajoittuvilla peltolohkoilla on tukiehtojen mukaiset pientareet ja suojakaistat.

 

7. VÄHIMMÄISETÄISYYDESTÄ POIKKEAMINEN

 

Ilmoituksen mukaisella eläinmäärällä ja olemassa olevalla lietesäiliöratkaisulla valtioneuvoston asetuksen 138/2019 mukainen vähimmäisetäisyys 250 m lähimpien naapuriasuinrakennusten ja eläinsuojan laajennusosan välillä ei täyty. Alle 250 m päässä eläinsuojan laajennuksesta on kaksi vakituisesti asuttua kiinteistöä, Anttila (595-405-2-38) 227 m ja Lepola (595-405-2-42) 245 m.

Ilmoituksen mukaan kiinteistöllä ei ole vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja laajennukselle. Eläinsuojan laajennus on sekä rakennuksen sisäisen että pihapiirin toiminnallisuuden vuoksi järkevää toteuttaa jatkamalla olemassa olevan rakennuksen länsi(-/luoteis)päätyä. Maaston muodot ja tilakeskuksen muut rakennukset rajoittavat laajennusosan sijoittamista muihin kohtiin kiinteistöllä.

 

Lähin häiriintyvä kohde on vakituinen asuinkiinteistö, jonka etäisyys laajennusosasta on 227 metriä. Häiriintyvä kohde sijoittuu laajennettavan eläinsuojan luoteis-pohjoispuolelle. Häiriintyvä kohde jää tuulen yläpuolelle, kun tuulen suunta on pohjoisesta. Eläinsuojan laajennuksen ja häiriintyvän kohteen välillä on jonkin verran puustoa, mikä estää hajun kulkeutumista tilakeskuksesta lähimpään naapuriin.

 

Eläinsuojan laajennus lisää jonkin verran tilalla syntyvän lietelannan määrää. Tilalla on kuitenkin riittävästi olemassa olevaa lietelannan varastotilavuutta, joten uusia lantavarastoja ei ole tarpeen rakentaa tilakeskukseen eikä lantavarastojen aiheuttama hajuhaitta kasva merkittävästi. Suurin tilakeskuksen lietesäiliöistä sijoittuu naapureista katsoen rakennuksen taakse. Eläinsuojan itsensä aiheuttama hajuhaitta on vähäistä; rakennuksessa on luonnollinen ilmanvaihto harjan kautta.

 

Toiminnasta syntyy hajuhaittoja pääasiassa lantavarastojen tyhjennyksen ja lannan levityksen yhteydessä, muuna aikana lietesäiliöiden pinnalle muodostuva luonnollinen kuorettuma ehkäisee lantavaraston aiheuttamia hajuhaittoja. Kuorettuma säilytetään täyttämällä lietesäiliöt joko alaosaan tai kuorettuman alle. Lisäksi lannan levityksen hajuhaittoja pyritään vähentämään levittämällä mahdollisimman suuri osa lietteestä sijoittaen.

 

8. ILMOITUKSEN KÄSITTELY

 

8.1 Kuulutus

 

Ilmoitus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Pielaveden kunnan sähköisellä ilmoitustaululla 25.3. - 4.5.2020. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Pielavesi-Keitele-lehdessä 25.3.2020. Kuulutuksesta on lisäksi annettu tieto erikseen niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee (eläinsuojan vaikutusalue 600 m).

 

8.2 Lausunnot

 

Ilmoituksesta pyydettiin lausunto ympäristönsuojelulain 42 § kohdan 2) mukaisesti sijaintikunnan terveydensuojeluviranomaiselta.

Kunnan terveydensuojeluviranomaisen lausunto on saapunut 4.5.2020.

 

8.3 Muistutukset ja mielipiteet

 

Ilmoituksen johdosta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä.

 

8.4 Vastine

 

Ilmoittajalle annettiin mahdollisuus jättää vastine annettuun lausuntoon. Ilmoittaja on antanut vastineen terveydensuojeluviranomaisen lausuntoon 12.5.2020.

 

Valmistelijan päätösehdotus:

 

9 YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU

 

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta myöntää Petteri Pennaselle ympäristönsuojelulain 115 a §:n mukaisen ilmoituspäätöksen Rokkalan eläinsuojan toimintaan Pielaveden kunnan Karjalan kylässä tilalle Rokkala (595-405-2-64).

 

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta myöntää Petteri Pennaselle Valtioneuvoston asetuksen mukaisen ilmoituksenvaraisen eläinsuojan (138/2019) vähimmäisetäisyydestä poikkeamisen toimintaan Pielaveden kunnan tilalla Rokkala (595-405-2-64).

 

Päätöksen saajan on noudatettava toiminnassaan ilmoituksessa ja sen liitteissä sitovasti esittämiään tietoja ja tässä päätöksessä annettuja määräyksiä.

 

10. MÄÄRÄYKSET

 

10.1. Eläinsuojaan saa yhteensä sijoittaa kerrallaan enintään 991 eläinyksikköä vastaavan eläinmäärän. Eläinpaikkojen ikäjakaumaa voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät keskimäärin ylitä edellä mainitun eläinyksikkömäärän lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia.

 

Perustelut: Ilmoitus on hyväksytty eläinsuojan enimmäispaikkaluvun mukaisesti. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti sekä eläinaineksen uusimisen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa päätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän puitteissa siten, että tuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä yllä mainitun eläinyksikkömäärän lannantuotantoa tai muita ympäristövaikutuksia. (YSL 52 §)

 

10.2. Lantavarastojen tulee riittää 12 kuukauden lantamäärän varastointiin.

 

Perustelut: Lannan varastointitilavuuksien tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastointitilavuutta. Varastointitilavuudessa on otettava huomioon eläinsuojan pesuvedet ja avoimiin lietesäiliöihin kertyvät sadevedet. Ilmoittajan käytössä on laskennallisesti riittävästi varastointitilavuutta 12 kk:n ajaksi. (YSL 7-8, 16-17, 52 §, VNA 1250/2014 5 §)

 

10.3. Eläinsuojien rakenteet sekä lantavarastojen rakenteet tulee ylläpitää vesitiiviinä siten, etteivät lanta ja muut siellä muodostuvat nesteet pääse valumaan pohjaveteen ja muualle ympäristöön. Rakenteet on pidettävä kunnossa ja tarkastettava vuosittain. Lantalat on tyhjennettävä ja niiden kunto on tarkastettava vuosittain. Rakenteiden ja laitteiden on oltava sellaisia, ettei lantalan tyhjennyksen ja lannan siirtojen ja kuljetuksen aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Mahdolliset vuodot on siistittävä.

Tilan lantavarastojen edustoilla on oltava kovapohjaiset kuormausalustat.

 

Perustelut: Tiiviit rakenteet, lantavarastojen tyhjennys ja lannan kuljetus asiamukaisin laittein sekä määräys lietelantalan rakenteista estävät lannan ja muiden jätevesien pääsyn maaperään ja pohjaveteen sekä ympäristön likaantumisen. Vuosittaisilla tarkastuksilla varmistetaan rakenteiden kunto ja mahdolliset vauriot havaitaan ja korjataan mahdollisimman nopeasti. Asetuksen 7 §:n 5 momentin mukaan lannan kuormausalustan tulee olla kovapohjainen. (YSL 7-8, 16-17, 52 §, NaapL 17-18 §, JäteL 13 §, VNA 1250/2014 5, 7 §)

 

10.4. Lanta on hyödynnettävä suunnitelmallisesti. Lannan levitykseen tulee olla riittävästi peltopinta-alaa, joka lasketaan eläinsuojan todellisen eläinmäärän perusteella. Ilmoituksen mukaisella maksimieläinmäärällä 991 ey peltoa tulee olla 69,53 ha. Tai lannan hyödyntämiseen muulla tavoin on oltava asianmukaiset kirjalliset sopimukset.

 

Pohjavesialueella oleville pelloille ei saa levittää lietelantaa, virtsaa, puristenestettä tai muuta nestemäistä orgaanista lannoitetta. Kuivalantaa voidaan levittää pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolelle keväällä, kun lanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Lantaa tai muita orgaanisia lannoitteita voi käyttää pohjavesialueella, jos maaperätutkimukset tai riittävät tiedot pohjavesialueesta osoittavat, että käytöstä ei aiheudu riskiä pohjaveden laadulle.

 

Pohjavesialueella saa käyttää ainoastaan siellä käytettäväksi soveltuvia torjunta-aineita.

 

Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille on jätettävä maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen vähintään 30 -100 m levyinen suojavyöhyke käsittelemättä kotieläinten lannalla.

 

Perustelut: Lannan levitykseen soveltuva peltopinta-ala lasketaan Valtioneuvoston asetuksen 138/2019 liitteen 2 mukaisesti. Ilmoittajalla on käytettävissä riittävästi peltohehtaareja lannan levitykseen. Ilmoittaja on esittänyt, ettei levitä karjanlantaa pohjavesialueella olevalle peltolohkolle.

 

Valtioneuvoston antaman asetuksen eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) mukaan talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille jätetään maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen vähintään 30?100 metrin levyinen suojavyöhyke käsittelemättä kotieläinten lannalla. (YSL 6-8, 14-17, 52, 58 §, NaapL 17-18 §, JäteL 13 §, VNA 1250/2014 10 §)

 

10.5. Kemikaalien, rehujen ja jätteiden (lanta ja pilaantunut rehu mukaan lukien) varastoinnista ja käsittelystä ei saa aiheutua terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pohja- tai pintavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Kemikaalit ja vaaralliset jätteet on varastoitava tiivispohjaisessa varastossa, josta mahdolliset vuodot voidaan kerätä talteen.

 

Kuolleet eläimet on varastoitava ennen poiskuljetusta tiivispohjaisella alustalla siten, että varastoinnista ei aiheudu valumia ympäristöön eikä kärpäs- tai hajuhaittaa. Jos kuolleita eläimiä varastoidaan vähintään kolme vuorokautta, tulee varastointiin käytetyn tilan olla jäähdytetty tai sen lämpötilan on muutoin oltava riittävän matala, jotta raadot säilyvät pilaantumattomina.

 

Perustelut: Määräyksellä estetään maaperän ja pinta- ja pohjavesien pilaantumista. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annetut määräykset.

Eläinjätteiden varastoinnista ei saa aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa eikä terveyshaittaa. (YSL 16-17, 52 §, JäteL 12-13, 72 §, NaapL 17 §, VNA 1250/2014 7 §, VNA 138/2019 7 - 8 §, Ylä-Savon jätehuoltomääräykset)

 

10.6. Polttoainesäiliöt tulee olla sijoitettuna tiivispohjaiselle alustalle sekä koneiden tankkauspaikka tulee olla tiivistettynä siten, että mahdolliset säiliön vuodot ja tankkauksen yhteydessä syntyvät roiskeet on mahdollista kerätä talteen. Polttonestesäiliöt tulee olla varustettuna laponestolla, tyyppikilvellä, lukituksella sekä ylitäytönestolla. Polttonestesäiliöiden kunto on tarkastettava riittävän usein ja tarvittaessa huollettava. Säiliöiden läheisyydessä tulee olla riittävästi imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. Mahdollisessa vahinkotilanteessa maahan päässyt öljy on kerättävä välittömästi talteen.

Perustelut: Polttonestesäiliöiden ja - varastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa. Tiivispohjainen alusta mahdollistaa vuotojen nopean havaitsemisen ja vuotojen poistamisen riittävän ajoissa ennen kuin polttoaine pääsee maaperään. Polttonestesäiliöiden varustus pienentää säiliön täyttämisen tai tankkaamisen yhteydessä syntyvää öljyvuotoriskiä. (YSL 15-17, 52 §)

 

10.7. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Hyötykäyttöön kelpaavat jätteet on lajiteltava ja toimitettava niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Hyötykäyttöön kelpaamaton jäte on toimitettava jätekeskukselle, jolla on ympäristölupa jätteen käsittelyyn. Vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään tai niihin ei saa sekoittaa muuta jätettä tai ainetta siten, että siitä voi aiheutua haittaa terveydelle, ympäristölle tai öljyjätehuollon järjestämiselle. Vaaralliset jätteet on toimitettava vähintään kerran vuodessa vaarallisen jätteen käsittelyyn. Jätteiden käsittelyssä on noudatettava voimassa olevia Ylä-Savon jätehuoltomääräyksiä.

 

Perustelut: Jätteen synnyn ehkäiseminen on jätelain keskeinen tavoite, minkä takia jätteet on hyödynnettävä mahdollisuuksien mukaan. Jätteen haltijaa koskevat jätelain 8 §:n mukaiset yleiset velvollisuudet noudattaa lain etusijajärjestystä, jätelain 12 §:n mukaiset selvilläolovelvollisuudet sekä jätelain 13 §:n mukaiset jätehuollon huolehtimisvelvollisuudet. Valtioneuvoston jätteistä antaman asetuksen mukaan jätteet on koottava, pakattava ja merkittävä siten, että niille voidaan järjestää asianmukainen jätehuolto. Lämmityskattilassa poltettavaksi soveltuvat jätteet (käsittelemätön ja puhdas puujäte sekä sytykkeenä pieninä määrinä esim. paperi ja pahvi) voidaan polttaa. Muiden jätteiden polttaminen on kielletty. Poltettava puu ei saa sisältää halogenoituja orgaanisia yhdisteitä tai raskasmetalleja. Näitä yhdisteitä saattaa olla puunsuoja- tai pintakäsitellyssä puussa. (YSL 52, 58 §, JäteL 6, 8, 12-13, 15-17, 72 §, Ylä-Savon jätehuoltomääräykset)

 

10.8. Ilmoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon.

 

Perustelut: Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja sen takia seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. (YSL 6-8, 52 §, YSA 15 § )

 

10.9. Eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteiden tarkkailusta, huolloista ja korjauksista on pidettävä kirjaa, johon merkitään tarkastuksen ajankohdat, tehdyt havainnot ja tehdyt huoltotoimet.

Toiminnanharjoittajan on ylläpidettävä vuosittain seurantatietoja eläinsuojan toiminnasta:

1) eläinten määrä;

2) toiminnassa vuosittain muodostuva lannan kuutiometrimäärä eläinlajeittain ja lantatyypeittäin;

3) lannan toimituspaikat tai vastaanottajat ja lannan toimittamisen ajankohdat eläinlajeittain ja lantatyypeittäin;

4) uudet tai muuttuneet lannan levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset; sekä

5) ympäristöluvanvaraiseen laitokseen vuosittain toimitettavien ja haudattujen kuolleiden eläinten määrä kappaleina tai tonneina ja toimitusten ajankohdat.

 

Seurantatiedot on säilytettävä viiden vuoden ajan ja pyydettäessä esitettävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tilalla tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Myös toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava.

 

Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi ympäristönsuojeluviranomaiselle.

 

Perustelut: Määräykset tuotantoon liittyvien rakennusten ja rakenteiden tarkkailusta annetaan ympäristön pilaantumisen estämiseksi. Määräykset toiminnan seurannasta ja muutosten ilmoittamisesta ovat tarpeen toiminnan valvomiseksi. (YSL 8, 62, 94, 170 §, JäteL 12, 118-122 §, VNA 138/2019 9 §)

 

10.10. Toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta lopettamisesta tai toiminnan oleellisesta muuttumisesta on hyvissä ajoin ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

 

Perustelut: Määräys on tarpeen tiedonkulun varmistamiseksi ja valvonnan mahdollistamiseksi. (VNA 138/2019 9 §)

 

11. RATKAISUN PERUSTELUT

 

Kun toimintaa harjoitetaan ilmoituksessa ja sen liitteissä sekä tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan päätöksen määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

 

Ympäristölautakunta katsoo, että toiminnasta ei aiheudu toiminnan laatu, päätöksen määräykset ja sijoituspaikka huomioon ottaen terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset.

 

Toiminta sijoittuu alueelle, jossa karjatalouden harjoittaminen on tavanomaista ja vakiintunutta toimintaa. Kyse on olemassa olevan toiminnan laajentamisesta.

 

Vähimmäisetäisyys ilmoituksenvaraisien eläinsuojien asetuksen mukaan, kun tilalla on 991 ey ja lietelantaloissa kuorettuma, tulee olla 250 metriä. Alle 250 metrin etäisyydelle jää kaksi vakituisesti asuttua kiinteistöä, Anttila (595-405-2-38) 227 m ja Lepola (595-405-2-42) 245 m.

 

Poikkeus eläinsuojan vähimmäisetäisyyteen voidaan myöntää, koska kyseessä on olemassa olevan eläinsuojarakennuksen laajennus. Maaston muodot ja tilakeskuksen muut rakennukset rajoittavat laajennusosan sijoittamista muihin kohtiin kiinteistöllä. Eläinsuojan laajennuksen ja häiriintyvän kohteen välillä on peltoaukea, Maaningantie ja jonkin verran puustoa, mikä estää hajun kulkeutumista tilakeskuksesta lähimpiin naapureihin.

Eläinsuojan laajennuksen sijoittamisesta em. vähimmäisetäisyyttä lähemmäksi ei ennalta arvioiden aiheudu merkittävää muutosta nykyiseen tilanteeseen verrattuna eikä toiminnasta aiheudu huomattavaa hajuhaittaa lähimpään naapuriasuinrakennukseen.

Edellytykset ilmoituksen hyväksymiselle ovat olemassa.

 

12. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN

 

Muistutuksia ja mielipiteitä ei ole jätetty.

 

Kunnan terveydensuojeluviranomaisen lausunto

 

Kunnan terveydensuojeluviranomaisen lausunto on huomioitu soveltuvin osin määräyksissä ja päätöksen perusteluissa ilmenevällä tavalla.

 

Ilmoitusmenettelypäätökseen ei sisälly eläintautien ehkäisemiseen ja leviämiseen, eläinsuojelulain ja -asetuksen tai rakentamiseen liittyviä vaatimuksia, koska ympäristönsuojeluviranomainen ei ole toimivaltainen ko. asiassa.

 

Talousvesikaivoihin liittyen on annettu määräys 10.4.

 

Vesistöihin liittyen on annettu määräykset 10.1 - 10.4.

 

Naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaan kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta ja melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa on otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat.

 

Ilmoittaja on esittänyt ilmoituksessa arvion toimintaan liittyvistä riskeistä, onnettomuuksien ehkäisemisestä ja toimista häiriötilanteissa.

 

13. ILMOITUSPÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO

 

Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on haettava ympäristölupa tai tehtävä ympäristönsuojelulain mukainen ilmoitus. (YSL 29, 87, 115 a §)

 

14. ASETUSTEN NOUDATTAMINEN

 

Jos asetuksella annetaan tätä ilmoituspäätöstä ankarampia säännöksiä tai ilmoituspäätöksestä poikkeavia säännöksiä ilmoituspäätöksen voimassaolosta, on asetusta noudatettava. (YSL 70 §)

 

15. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

 

Tämä päätös kumoaa Pielaveden kunnan ympäristölautakunnan 20.11.2001 § 65 myöntämän ja Pielaveden, Vesannon ja Keiteleen kuntien yhteisen ympäristölautakunnan 24.6.2014 § 36 tarkistaman ympäristöluvan.

 

Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, jos päätökseen ei haeta muutosta. Ilmoituspäätöstä on noudatettava mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta (YSL 115 d §, YSL 198 §).

 

16. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

 

Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014, muutos 1166/2018)

Ympäristönsuojeluasetus (YSA 713/2014, muutos 50/2019)

Jätelaki (JäteL 646/2011)

Laki eräistä naapuruussuhteista (NaapL 26/1920)

Valtioneuvoston asetus ilmoituksenvaraisista eläinsuojista (138/2019)

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014)

 

Lisäksi on otettu huomioon:

Pielaveden kunnan ympäristönsuojelumääräykset 1.2.2012,

Ylä-Savon jätehuoltomääräykset (voimaantulo 1.2.2016),

Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet:

Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto (MMM-RMO C4, 7.1.2001)

 

Ratkaisu on tehty vireilletuloajankohtana voimassa olleen lainsäädännön mukaisesti.

 

16. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

 

Koska ilmoitus on tullut vireille 19.3.2020, ilmoituspäätöksen saajalta peritään eläinsuojan ilmoituksen käsittelystä 1925 euroa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän taksan 2020 mukaisesti.

 

Kuulutuskustannukset peritään todellisten kulujen perusteella.

 

17. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

 

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä tiedottaa päätöksen antamisesta julkaisemalla kuulutuksen ja päätöksen kuntayhtymän verkkosivuilla: www.ylasavonsote.fi

 

Tieto kuulutuksesta julkaistaan myös Pielaveden kunnan verkkosivuilla. Kuulutus julkaistaan Pielavesi-Keitele -lehdessä.

 

17.1 Päätös

 

Ympäristönsuojelulain 85 §:n mukaan ilmoituspäätös on toimitettava luvan saajalle ja niille, jotka ovat sitä erikseen pyytäneet sekä valvontaviranomaisille ja asiassa yleistä etua valvoville viranomaisille. Päätös toimitetaan seuraaville:

 

- Petteri Pennanen

- Pohjois-Savon ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue

- Pohjois-Savon ELY -keskus, Maaseutuelinkeinot-vastuualue

- Pielaveden kunnan terveydensuojeluviranomainen

- Pielaveden kunnan rakennusvalvontaviranomainen

- Ympäristönsuojelun tehtäväalue/Pielaveden toimipiste

 

17.2 Tieto päätöksestä

 

Ympäristönsuojelulain 85 §:n mukaan ilmoituspäätöksen antamisesta on lisäksi ilmoitettava niille, jotka ovat tehneet muistutuksen asiassa tai ovat ilmoitusta erikseen pyytäneet sekä niille joille ympäristönsuojelulain 44 §:n 2 momentin mukaan annettu lupahakemuksesta erikseen tieto.

 

Tieto päätöksestä toimitetaan seuraaville:

- niille, joille on annettu erikseen tieto lupahakemuksesta

- muistuttajat

 

18. PÄÄTÖKSEN ANTOPÄIVÄ, JULKAISUPÄIVÄ JA PÄÄTÖKSEN TIEDOKSISAANTIPÄIVÄ

 

Päätöksen antopäivä on 3.6.2020

Kuulutuksen julkaisupäivä on 3.6.2020

Päätöksen tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä (7.) päivänä päätöksen julkaisemisajankohdasta eli 10.6.2020.

 

19. MUUTOKSENHAKU

 

Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen tiedoksisaannista sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 10.7.2020.

 

Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle osoitteeseen PL 204, 65101 VAASA. Valitusosoitus on liitteenä.

 

Ympäristöjohtajan päätösehdotus:

 

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta myöntää Petteri Pennaselle ympäristönsuojelulain 115 a §:n mukaisen ilmoituspäätöksen Rokkalan eläinsuojan toimintaan Pielaveden kunnan Karjalan kylässä tilalle Rokkala (595-405-2-64) ja Valtioneuvoston asetuksen mukaisen ilmoituksenvaraisen eläinsuojan (138/2019) vähimmäisetäisyydestä poikkeamisen toimintaan Pielaveden kunnan tilalla Rokkala (595-405-2-64) valmistelijan ehdotuksen mukaisesti.

 

Päätös:

 

Päätösehdotus hyväksyttiin.