Ympäristölautakunta
Pöytäkirja 23.04.2020/Pykälä 33

Ympäristölautakunta

§ 33

23.04.2020

 

Lausunto Terrafame Oy:n ympäristölupahakemuksesta nikkeli- ja kobolttisulfaattien tuotantoon

 

238/11.01.00/2020

 

Ymplk 23.04.2020 § 33

 

 

Valmistelijat ympäristöjohtaja Martti Veteli, puhelin 0400 271 193, ympäristönsuojelutarkastaja Osmo Koivistoinen, puhelin 0400 144 452 ja ympäristöterveystarkastaja Mikko Piippo, puhelin 0400 144 461

 

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt ympäristölautakunnan lausuntoa lupahakemuksesta 27.4.2020 mennessä. Asian diaarinumero on PSAVI/3626/2019.

Kuulutus ja hakemusasiakirjat ovat sähköisesti osoitteessa www.avi.fi/tietopalvelu.

 

Terrafame Oy hakee lupaa aloittaa sähköautojen akkujen valmistuksessa käytettävien nikkeli- ja kobolttisulfaattien valmistamisen kaivosalueelle sijoittuvassa uudessa tehtaassa, jonka kapasiteetti vuodessa on noin 170 000 tonnia nikkelisulfaattia ja noin 7 400 tonnia kobolttisulfaattia. Valmistusprosessissa muodostuu sivutuotteena kemianteollisuudessa ja lannoitusaineena käytettävää ammoniumsulfaattia noin 115 000 tonnia vuodessa.

 

Lisäksi lupaa haetaan Kiinteää polttoainetta käyttävälle 11,3 MW kattilalle prosessihöyryn valmistukseen, polttoaineteholtaan 5 MW paineliuotuksen korkeapainehöyrykattilalle, polttoaineteholtaan 5 MW nikkeli- ja kobolttisulfaattitehtaan varavoimakeskukselle, uudelle happitehtaalle sekä nikkeli- ja kobolttisulfaattitehtaan sakkojen ja metallisulfaattiliuosten hyödyntämiseen bioliuotuksessa.

 

Lupaa aloittaa hakemuksessa tarkoitettu toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta haetaan ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisesti. Nikkeli- ja kobolttisulfaattituotanto, uusi voimalaitos sekä uusi happilaitos rakennetaan olemassa olevalle teollisuusalueelle. Uudesta toiminnasta ei ympäristövaikutusten arvioinnin perusteella aiheudu Terrafamen ympäristövaikutusten olennaista lisääntymistä. Toiminnan aloittaminen ei aiheuta sellaisia muutoksia tai vaikutuksia ympäristöön, että muutoksen hakeminen päätökseen tulisi hyödyttömäksi.

 

Nikkeli- ja kobolttisulfaattien valmistusprosessin päävaiheet ovat paineliuotus, uutto ja kiteytys. Tuotannossa tarvitaan korkeapainehöyryä paineliuotus- ja kiteytysvaiheissa. Kiteytysvaihe toteutetaan höyrynkierrätystekniikalla, jossa lauhteen jäännöslämpö hyödynnetään kierrättämällä uudelleen kiteyttimelle kaksivaiheisen mekaanisen puristuksen jälkeen. Tehdas voi käyttää raaka-aineenaan 70 000 tonnia vuodessa nikkeli-kobolttisulfidia, joka sisältää noin 50 % nikkeliä, eli koko Terrafamen suunnitellun nikkeli-kobolttisulfidituotannon 37 000 tonnia nikkelisisältönä laskettuna vuodessa. Muina tuotannon raaka-aineina käytetään ammoniakkia 28 000 t/a (vaihtoehtoisesti tai lisäksi natriumkarbonaatti eli sooda), rikkihappoa 100 000 t/a , soodaa 2 000 t/a, happea 60 000 t/a, rikkidioksidia 16 t/a sekä lipeää 5 000 t/a . Lisäksi tuotannossa tarvitaan höyryä, vettä sekä orgaanisia uuttokemikaaleja. Nikkeli- ja kobolttisulfaattien valmistusprosessi on huoltoseisakkeja lukuun ottamatta jatkuvassa toiminnassa. Myös happilaitos ja lämpölaitos ovat jatkuvatoimisessa ajossa.

 

Nikkeli- ja kobolttisulfaattituotannossa käytettävä vesi saadaan teollisuusalueella olemassa olevista prosessi- ja jäähdytysvesiverkostoista. Nikkeli- ja kobolttisulfaattien valmistuksen primääritarve on 950 000 kuutiometriä vettä vuodessa, josta osa saadaan kierrättämällä vesijakeita eri prosessivaiheista vedenvalmistukseen. Lisäksi tuotannossa käytetään demineralisoitua vettä noin 200 000 kuutiometriä vuodessa. Vedenkulutuksen takia Terrafamen vesitalous- ja ympäristölupaa ei ole tarpeen muuttaa, vaan tarvittava vesi hankitaan nykyisten luparajojen puitteissa. Nikkeli- ja kobolttisulfaattituotannosta, happilaitokselta tai uudelta energiantuotantolaitokselta ei tule erillistä keskusvedenpuhdistamolle ja edelleen vesistöön johdettavaa jätevesivirtaa. Prosessien nestemäiset sivuvirrat kierrätetään liuoskiertoon. Kierrätettävien liuosten määrä on vähäinen liuoskierron virtaamaan verrattuna, eikä kierrätyksellä ole havaittavaa vaikutusta kiertoliuoksen laatuun.

 

Nikkeli- ja kobolttisulfaattien valmistuksessa sekä energiantuotantolaitoksella muodostuu jätteitä ja sivuvirtoja. Rautasakka, 15 000 t/a, hyödynnetään sekundääriliuotuskasoilla. Uuton metallisulfaattiliuokset, 650 000 m3/a, toimitetaan bioliuotuksen liuoskiertoon. Uuttoliuospuhdistuksen bentoniittisakka 300 - 450 t/a, hyödynnetään sekundääriliuotuskasoilla. Käytetty aktiivihiili, 1000 t/a, hyödynnetään sekundääriliuotuksessa. Lisäksi eri prosesseissa muodostuu kaasuja, joka käsitellään pesurilla tai kiintopetiadsorptiolla sekä lauhteita (laatu vastaa prosessiraakaveden laatua) 800 000 t/a ja energialaitoksen tuhkaa.

 

Merkittävimmiksi ympäristöriskeiksi on tunnistettu ammoniakkivuoto, prosessiliuoksen tai prosessikemikaalin vuoto, kaasunpuhdistinlaitteen toimintahäiriö ja tulipalo/räjähdys. Ammoniakin hallitsematon ja massiivinen vuoto onnettomuuden tai muun poikkeuksellisen tilanteen seurauksena on keskeinen toimintaan liittyvä riski. Ammoniakkivuodon mallinnustuloksien mukaan, että vakavien terveysvaikutusten esiintymisriski rajoittuu kaivospiirin alueelle, mutta suurissa vuodoissa lievempiä oireita olisi mahdollista esiintyä lähimmän asutuksen tai lomarakennusten alueella. Muu mahdollinen laitoksen ulkopuolelle pääsevä kemikaali- tai prosessiliuosvuoto suuntautuisi etelään kohti Kortelammen patoallasta, jossa myös vaikutukset ilmenisivät. Varautumisesta johtuen teollisuusalueelta maastoon päätyvä kemikaali- tai prosessiliuosvuoto on epätodennäköinen. Mahdollisen vuodon vaikutukset maaperään ja pohjaveteen voivat vuotavan aineen määrästä ja ominaisuuksista riippuen olla paikallisesti suuria. Vuoto kuitenkin kohdistuisi alueelle, jonka herkkyys muutoksille arvioitiin pieneksi. Näin ollen vuodoista aiheutuvien ympäristövaikutusten merkittävyys arvioidaan vähäiseksi.

 

Nikkeli- ja kobolttisulfaattien valmistuksesta, uudesta happilaitoksesta tai energiantuotantolaitoksesta ei normaalitilanteessa aiheudu vaikutuksia maaperään tai pohjaveteen. Vaikutukset olisivat mahdollisia poikkeus- ja onnettomuustilanteissa. Maaperän ja pohjaveden laadun heikentymisen riskiä aiheuttaviksi poikkeus- ja onnettomuustilanteiksi on tunnistettu nestemäisen prosessikemikaalin vuoto (lipeävuoto, rikkihappovuoto, uuttoliuotinvuoto) sekä prosessiliuoksen vuoto. Myös sammutusvesien hallitsematon purkautuminen maastoon voisi aiheuttaa haitallisia maaperä- ja pohjavesivaikutuksia.

 

Ympäristöjohtajan päätösehdotus:

 

Ympäristölautakunta antaa ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon, joka sisältää ympäristönsuojeluviranomaisen ja terveydensuojeluviranomaisen näkemyksen:

Hakemuksen mukaan akkukemikaalitehtaan toiminnasta ei aiheudu merkittäviä ympäristöön liittyviä vaikutuksia laitoksen normaalin toiminnan aikana. Akkukemikaalitehtaan toiminta kytkeytyy kaivoksen ja metallien talteenoton prosesseihin ja täten akkukemikaalitehtaan vaikutukset tulevat ilmi Terrafamen koko toiminnan vaikutusten osana. Asia tulee ottaa huomioon Terrafamen toiminnalle haetussa ympäristöluvassa.

Onnettomuus- ja poikkeustilanteissa ammoniakkivuodosta tai nestemäisten kemikaalien vuodosta voi aiheutua suurta haittaa ympäristölle, jos vahinkojen torjuntaan ei varauduta riittävällä tavalla. Kemikaali- tai liuosvuoto suuntautuisi kohti Kortelammen patoallasta ja Vuoksen vesistöä. Lupapäätöksessä tulee antaa määräykset kemikaalivuotoihin varautumisesta sekä määräykset mahdollisten vuotojen torjumiseksi, siten että onnettomuus- ja poikkeustilanteissa ympäristölle aiheutuvat haitat saadaan rajoitettua mahdollisimman pieniksi. Onnettomuuksien ja poikkeustilanteiden vaikutukset Vuoksen vesistöalueelle tulee pysyä estämään kaikissa tilanteissa.

 

Päätös:

 

Päätösehdotus hyväksyttiin.