Ympäristölautakunta
Pöytäkirja 19.06.2019/Pykälä 74

Ympäristölautakunta

§ 74

19.06.2019

 

Ympäristöluvan muutos eläinsuojalle, MTY Heinonen, Kiuruvesi

 

101/11.01.00/2019

 

Ymplk 19.06.2019 § 74

 

 

Valmistelija: ympäristönsuojelutarkastaja Veera Kajanus,

puh. 040 568 2619

 

1. ASIA

 

Päätös ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisesta eläinsuojan ympäristöluvasta.

 

Hakemus koskee lihanautatilan toimintaa Kiuruveden kaupungin Niemiskylässä, tilalla Heinola (263-411-18-81).

 

2. HAKIJA

 

MTY Heinonen

Kylmäläntie 141

74270 Niemiskylä

Yhteyshenkilönä toimii Eero Heinonen puhelin 044 091 3040

Liike- ja yhteisötunnus: 0654917-6

 

3. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

 

Tilan tuotantosuunta on lihan tuotanto.

 

Eläinsuoja sijaitsee Kiuruvedellä Heinola -nimisellä tilalla (263-411-18-81). Eläinsuojan karttakoordinaatit I: 472920.59 P: 7060136.95 (ETRS-TM35FIN).

 

Eläinsuojan omistavat Eero Heinonen ja Jesse Heinonen. Kiinteistön omistavat Heinonen Antti Jesse, Heinonen Antti Eero Juhani, Heinonen Antti Juhani ja Heinonen Seija Annikki.

 

4. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

 

Tilalla harjoitetaan lihan tuotantoa. Tilalle on myönnetty ympäristölupa 9.8.2001.

 

Ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 mukaan eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 100 lihanaudalle, on ympäristölupavelvollinen.

 

Ympäristönsuojeluasetuksen 2 §:n 10) a) kohdan mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee eläinsuojan ympäristölupahakemuksen, joka on tarkoitettu vähintään 100 ja alle 300 lihanaudalle.

 

Kiuruveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimii Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta.

 

5. HAKEMUKSEN VIREILLETULO

 

Ympäristölupahakemus on tullut vireille 23.1.2019. Hakemusta on täydennetty 17.4.2019.

 

6. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

 

Eläinsuojalla on voimassaoleva ympäristölupa.

 

Tilakeskus sijoittuu haja-asutusalueelle.

 

Lannan levitykseen käytettävä peltoala on tällä hetkellä 119,18 ha. Omaa peltoa on 83,2 ha, vuokrapeltoa 4,41 ha ja sopimuspeltoa 31,57 ha. Nykyisten vuokra- ja sopimuspeltojen sopimukset ovat hakemuksen liitteenä.

 

Tila on liittynyt ympäristökorvausjärjestelmään nykyisellä sopimuskaudella.

 

Tilakeskuksen kohdalla on Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 merkintä MA1. Merkintä tarkoittaa maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti merkittävää maisema-aluetta. Koskenjoki-Niemisjärven rantaosayleiskaavassa on asuinrakennuksen kohdalla merkintä AM 1. Eläinsuojan kohdalla on merkinnät MA ja M sekä sr-1 11. Merkintä AM 1 tarkoittaa maatilakeskusten aluetta, M maa- ja metsätalousvaltaista aluetta ja MA maatalousvaltaista aluetta, jolla on kulttuurimaisema-arvoja. Merkintä sr-1 11 tarkoittaa suojeltua rakennusta.

 

7. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

 

Tilakeskus sijoittuu maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle noin 7,5 kilometriä Kiuruveden keskustasta länteen Niemisjärven rannalle. Eläinsuoja ja pellot eivät sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Tilaan rajoittuu suojelualue Niemisjärvi 2, joka on yksityisen maalla oleva suojelualue.

 

Tilakeskus sijaitsee Vuoksen (04) päävesistössä, Iisalmen reitin valuma-alueen (04.5) 2. jakovaiheen Sulkavanjärven alueen (04.55) 3. jakovaiheen Niemisjärven alueen (04.556) valuma-alueilla.

 

Niemisjärven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi (Ympäristöhallinnon Karpalo -karttapalvelu aineisto ekologisen tilan luokittelu vuodelta 2016). Tilan käytössä olevista pelloista useat rajoittuvat vesistöön (Niemisjärvi) ja vesistöön rajoittuvilla peltolohkoilla on noin 25-30 m perinnebiotooppi -kaista ennen vesistöä.

 

Lähin vesistö (Niemisjärvi) sijaitsee noin 160 metrin etäisyydellä nykyisestä eläinsuojasta länteen. Lähin pohjavesialue (Kangaslampi, Kiuruvesi) sijaitsee noin 15 km päässä tilakeskuksesta etelään.

 

Lähin vakituisesti asuttu kiinteistö sijaitsee eläinsuojasta noin 230 m itään (Lehto 263-411-18-74). Seuraavaksi lähin vakituisesti asuttu kiinteistöt sijaitsee noin 300 m etäisyydessä koillisessa (Kylmälä 263-411-18-15). Lähin vapaa-ajanasunto sijaitsee noin 700 metrin etäisyydellä kaakossa (Kinttula 263-411-18-124) ja toiseksi lähin lännessä 870 m etäisyydellä (Niemismetsä 263-411-30-1).

 

8. TOIMINTA

 

8.1 Yleiskuvaus toiminnasta

 

Tilan nykyisessä eläinsuojassa on paikat 100 sonnille 12-24 kk, 80 sonnivasikalle 6-12 kk ja 140 vasikalle alle 6 kk. Nykyinen eläinyksikkömäärä eläinpaikkojen mukaan laskettuna on 1080 ey.

 

Laajennuksen jälkeen tilalla on käytössä mullinavetta ja vasikkanavetta. Vanha navetta otetaan mahdollisesti käyttöön 25 uuhelle karitsoineen. Laajennuksen jälkeen tilalla on paikat 165 sonnille 12-24 kk, 120 sonnivasikalle 6-12 kk ja 200 vasikalle alle 6 kk. Tuleva eläinmäärä on yhteensä 510 eläintä ja eläinyksikkömäärä eläinpaikkojen mukaan laskettuna on 1704 ey.

 

Tilalla tuotetaan jatkossa lihaa noin 100 000 kg/v.

 

Eläinpaikkojen nykyinen ja tuleva eläinmäärä on esitetty taulukossa 1.

 

Taulukko 1. Eläinsuojan eläinpaikat

 

	Nykyiset eläinpaikat	Tulevat eläinpaikat
Sonnit 12-24 kk	100	165
Sonnivasikat 6-12 kk	80	120
Vasikat < 6 kk	140	200
Uuhet karitsoineen		25
Yhteensä	320	510

 

Uuhet sekä noin 8 kpl vasikoita alle 6 kk laiduntaa 10 ha kokoista perinnebiotooppia 4-6 kk vuodessa. Laitumet rajoittuvat vesistöön ja niissä on kiertävät juoma- ja ruokintapaikat. Eläimet ovat öisin ulkona.

 

Tilalla ei ole käytössä jaloittelualuetta.

 

8.2. Käytettävät raaka-aineet

 

Tilalla tehdään rehu esikuivattuna pyöröpaaleihin 1300 tonnia vuodessa. Paalit avataan piha-alueella. Muovijäte varastoidaan kasassa ulkona ja toimitetaan muovin kierrätykseen. Rehun säilöntään ei käytetä säilöntäainetta.

 

Talouskeskuksen vesi tulee kunnallisesta vesijohtoverkostosta. Vedenkulutus on vuosittain eläinsuojassa noin 3000 m³.

 

Tilakeskuksessa on käytössä yksi maanpäällinen kiinteällä suoja-altaalla varustettu polttoainesäiliö, joka on tiiviillä alustalla katoksessa. Tiivis alusta yltää vähän matkaa tankkausalueelle. Työkoneiden tankkausta varten olevassa 2 700 litran polttoainesäiliön varusteina on laponesto ja tyyppikilpi. Ylitäytönestintä ei ole kun säiliötä täytetään. Imeytysaineena on käytettävissä purua. Polttoainetta käytetään vuodessa nykyään noin 12 000 litraa.

 

Muita öljytuotteita (voiteluaineet) säilytetään tilalla enintään noin 200 litraa. Öljytuotteet ja jäteöljyt säilytetään tynnyreissä konehallissa tiiviillä betonilattialla, jossa ei ole viemäröintiä. Tilalla käytetään myös muita kemikaaleja. Lannoitteita käytetään 15 000 kiloa vuodessa ja ne varastoidaan suursäkeissä konehallissa. Desinfiointiaineet 20 kg säilytetään vanhan navetan varastossa ja eläinten lääkkeet 1 l navetan toimistossa tai jääkaapissa.

 

8.3 Lannan käsittely

 

Tilan eläimistä lietelantajärjestelmässä on sonnivasikat 6-12 kk 120 kpl ja sonnit 12-24 kk 165 kpl. Lietelantaa syntyy vuodessa yhteensä 3137 m³. Kuivikepohjalla on vasikat alle 6 kk 200 kpl ja uuhet 25 kpl. Kuivikelantaa syntyy vuodessa 1453 m³.

 

Tilalla on käytössä lietelannan varastointitilavuutta tällä hetkellä 4400 m3. Olemassa olevat säiliöt ovat 200 m³, 1600 m³, 1800 m³ ja 430 m3. Säiliöitä ei ole katettu, kuorettuma toimii katteena. Kaikki säiliöt ovat betonisia ja kuormausalueilla on kiveä tai kalliomursketta. Muut säiliöt ovat alta täytettäviä ja 800 m³ säilöön lanta pumpataan alaosaan. Säiliöt on aidattu. Lietekuilujen tilavuus on 600 m³.

 

Tilakeskuksessa on kuivalantala, jonka pinta-ala on 65 m² ja reunojen korkeus on 1 m. Ajoluiskan korkeus on 40 cm. Kukkuroilleen täytettynä (+1 m reunan korkeuteen) kuivalantalan tilavuus on 130 m³. Kuivalantalaa ei ole katettu.

 

Eläinsuojien pesuvedet 5 m³ vuodessa johdetaan lietesäiliöihin.

 

Sadevettä syntyy vuodessa noin 440 m³ lietelantaloihin ja 6,5 m³ kuivalantalaan.

 

Taulukko 2. Lietelannankäsittely

 

	Muodostuva määrä m³/vuosi
Lietelanta	3137
Sadevedet	440
Pesuvedet	5
Puristenesteet	0
Yhteensä	3582

 

Lietelantaloiden tilavuus 4400 m³

Tilavuus on laskennallisesti riittävä 12 kk:n varastointiin.

 

Taulukko 3. Kuivalannan käsittely

 

 

	Muodostuva määrä m³/vuosi
Kuivalanta	1453
Pilaantuneet rehut	10
Sadevedet	6,5
Yhteensä	1469,5

 

Kuivalantala 130

Tilavuus ei ole laskennallisesti riittävä 12 kk:n varastointiin. Toiminnanharjoittajan toimittamassa täydennyksessä kuitenkin todetaan, että tilalle rakennetaan riittävän iso kuivalantala laajennuksen toteutuessa.

 

Lantavarastot pyritään tyhjentämään kokonaan vuosittain.

 

8.4 Lannan levitys

 

Lanta käytetään lannoitteena viljelysuunnitelman ja ns. nitraattiasetuksen mukaisesti tilan omilla pelloilla (83,2 ha), vuokrapelloilla (4,41 ha) ja sopimuspelloilla 31,57 ha. Yhteensä lannan levitykseen on peltoa käytössä 119,18 ha. Eläinsuojan maksimieläinmäärän suhteen laskettuna lannan levitystä varten tarvitaan noin 117,2 ha peltoa. Laskenta perustuu lannan ravinnepitoisuuksiin ja se on esitetty Ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeessa 1/2010. Hakijalla on käytössään riittävästi peltopinta-alaa lannan levitykseen.

Lietelannan levitys tapahtuu pääsääntöisesti kolme kertaa vuodessa: keväällä mullokselle, kesällä rehunteon jälkeen nurmelle ja syksyllä kynnökselle. Lanta levitetään pinta- ja sijoituslevityksenä. Pilaantuneet rehut levitetään lannoitteeksi pelloille.

 

Tilan pelloista osa rajoittuu vesistöön ja vesistöön rajoittuvilla peltolohkoilla on perinnebiotooppi -kaista.

 

8.5 Jätteiden muodostuminen, käsittely ja varastointi

 

Jätteitä muodostuu asuinrakennuksessa sekä tilan toiminnassa. Tilalla muodostuvat jätteet on esitetty taulukossa 4.

 

Taulukko 4. Tilalla muodostuvat jätteet ja niiden käsittely.

 

Jäte	Muodostuva määrä vuosittain
Yhdyskuntajäte	1 t
Muovijäte	3 t
Kuolleet eläimet	2 t
Pilaantunut rehu	10 m3
Vaaralliset jätteet (mm. jäteöljyt)	0,4 t
Metalliromut	2 t

 

- Tila on liittynyt järjestettyyn jätehuoltoon, jäteastia tyhjennetään kaksi kertaa kuussa kesäisin ja kerran kuussa talvisin.

- Muovijäte varastoidaan pihalla kasassa ja toimitetaan muovin keräykseen.

- Kuolleet eläimet varastoidaan betonilaatalla pressulla peitettynä ja toimitetaan Honkajoki Oy:n raadonkeräilyyn.

- Metalliromu varastoidaan pihalla kasassa ja toimitetaan metallinkeräykseen.

- Pilaantunut rehu varastoidaan kuivalantalassa ja levitetään pellolle lannoitteeksi.

- Vaaralliset jätteet (mm. jäteöljyt) varastoidaan tiiviillä betonilaatalla ja toimitetaan vaarallisten jätteiden keräykseen.

 

Eläinsuojan wc-vedet johdetaan 5 m³ umpisäiliöön.

 

9. TOIMINNAN AIHEUTTAMAT PÄÄSTÖT JA VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN

 

9.1 Päästöt ja niiden ehkäisy

 

Hakijan mukaan toiminnasta aiheutuvat päästöt ympäristöön ovat vähäiset.

 

Lannan poiston, lietteen sekoituksen ja ajon yhteydessä syntyy hajuja, jotka eivät poikkea normaaleista lannanlevitysajan hajuista. Vasikkanavetassa tulee olemaan luonnollinen ilmanvaihto (avoin harja ja kennoikkunat tai rakolautaseinä). Mullinavetassa ja vanhassa navetassa on koneellinen ilmanvaihto. Mullinavetassa on 6 poistohormia noin 6 m korkeudella navetan lattiatasosta mitattuna ja Vanhassa navetassa 1 poistohormi 5 m korkeudella. Kasvattamon ilmanvaihto vie sisätiloista tulevat hajut riittävän ylös. Ilmanvaihdossa käytetään sopivinta järkevää tekniikkaa.

 

Toiminnasta ei hakijan mukaan aiheudu normaalista poikkeavaa melua. Melua syntyy tilalla pääosin liikenteestä. Teuraskuljetuksia on noin 10 kertaa vuodessa, rehun ja kivennäisten kuljetusta 12 kertaa vuodessa ja polttoainetta tilalle tuodaan 6 kertaa vuodessa. Myös muuta traktoriliikennettä pelloille on peltotöiden aikaan tarpeen mukaan.

 

Suurin osa peltopinta-alasta sijaitsee noin 3 km säteellä tilakeskuksesta. Kaukaisimmat noin 8 ha peltoja sijaitsevat 7 km etäisyydellä. Rehupaaleja ajetaan pelloilta tilakeskukseen tarpeen mukaan.

 

Tilalla lanta käytetään pelloilla lannoitteena. Lannan levitykseen on käytettävissä riittävästi peltopinta-alaa, joten lanta voidaan käyttää viljelysuunnitelman mukaisesti lannoitteena. Lannanlevityskaluston kunnosta huolehditaan. Lietelantatilavuutta on riittävästi.

 

Päästöjä vesistöön ei hakija mukaan synny. Kaikki eläinsuojan jätevedet johdetaan lietesäiliöön. Lannan levityksessä noudatetaan huolellisuutta ja ympäristötukisitoumuksen ja nitraattiasetuksen määräyksiä. Lannan säilytystilavuudet pidetään riittävän suurina. Lannan ajossa noudatetaan hyvää hygieniaa ja huolellisuutta. Piha-alueet pidetään kunnossa.

 

Normaali toiminta ei aiheuta päästöjä ilmaan. Lannan ajon yhteydessä syntyy pieniä määriä typpipäästöjä.

 

9.2 Vaikutukset ympäristöön

 

Tila toimii maa- ja metsätalousvaltaisella alueella.

Eläinsuojasta ja lannan varastointiloista ei aiheudu haitallisia vaikutuksia maaperään tai pohja- ja pintavesiin, koska rakenteet ovat tiiviitä eikä niistä tule valumia ympäristöön. Eläinsuoja sekä pellot eivät sijaitse pohjavesialueella. Haju- ja melupäästöt ovat vähäisiä. Polttoaineet varastoidaan tiiviillä alustalla.

 

Hakijan mukaan toiminnasta ei aiheudu mainittavaa haittaa ympäristöön.

 

10. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA

 

Hakijan mukaan lanta levitetään pääasiassa sijoittamalla ja koneellinen ilmanvaihto eläinsuojassa vie kaasut riittävän ylös.

 

11. TOIMINNAN TARKKAILU

 

Eläinsuojan sekä lantavarastojen ja muiden rakennusten kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti ja mahdolliset rikkoutumiset korjataan.

Lantavarastot tarkastetaan tyhjennyksen yhteydessä kerran vuodessa.

 

Ympäristöviranomaiselle raportoidaan merkittävistä muutoksista tilan toiminnassa.

 

12. POIKKEUKSELLISET TILANTEET

 

Hakijan mukaan eläintautien suhteen toimitaan ennaltaehkäisevästi: vierailuja rajoitetaan ja vierailijoilta vaaditaan suojavaatetus. Eläinsuoja on mukana NASEVASSA. Hygieniasta huolehditaan ja mahdollisen tautiepäilyn kohdalla otetaan yhteyttä eläinlääkäriin.

 

Tulipalon varalle rakennustyömaalla ja valmiissa rakennuksessa pidetään asianmukaista sammutuskalustoa ja eläinsuojaan tulee palovaroittimet. Sähkökatkoksia varten on aggregaatti. Mahdollisissa ongelmatilanteissa otetaan yhteys asianmukaiseen viranomaiseen. Tilalla on voimassaoleva pelastussuunnitelma.

 

Polttoainesäiliöiden vuotoa varten tilalla on purua mahdollisen vuodon imeyttämiseksi.

 

Ympäristöviranomaiselle tehdään ilmoitus, jos vuotoja pääsee maaperään tai vesistöön.

 

13. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

 

13.1 Lupahakemuksesta tiedottaminen

 

Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Kiuruveden kaupungin ilmoitustaululla 25.4. - 24.5.2019. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Kiuruvesi-lehdessä 24.4.2019. Kuulutuksesta on lisäksi annettu tieto erikseen niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee.

 

13.2 Tarkastus

 

Ympäristönsuojelutarkastaja on käynyt tilalla tarkastuksella 4.6.2019. Tarkastukseen osallistuivat toiminnanharjoittajat Eero Heinonen ja Jesse Heinonen sekä ympäristönsuojelutarkastaja Veera Kajanus. Tarkastuspöytäkirja on liitetty asiakirjoihin.

 

13.3 Lausunnot

 

Hakemuksesta pyydettiin lausunto ympäristönsuojelulain 42 § kohdan 2) mukaisesti sijaintikunnan terveydensuojeluviranomaiselta ja Kiuruveden kaupungin kaavoittajalta.

 

Kunnan terveydensuojeluviranomaisella ei ollut ympäristölupahakemuksesta huomautettavaa. Kiuruveden kaupungin kaavoittajan lausunto on liitetty asiakirjoihin.

 

13.4 Muistutukset ja mielipiteet

 

Hakemuksen johdosta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä.

 

13.5 Vastine

 

Hakijalle annettiin mahdollisuus jättää vastine annettuun lausuntoon.

 

Hakija ei jättänyt vastinetta.

 

Valmistelijan päätösehdotus:

 

14. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU

 

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta myöntää MTY Heinoselle ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan eläinsuojan toimintaan Kiuruveden kaupungissa tilalla Heinola (263-411-18-81). Luvan saajan on noudatettava toiminnassaan lupahakemuksessa esitettyä suunnitelmaa ja tässä lupapäätöksessä annettuja lupamääräyksiä.

 

15. LUPAMÄÄRÄYKSET

 

Yleiset määräykset

 

1.

Eläinsuojiin saa yhteensä sijoittaa kerrallaan enintään seuraavat eläinmäärät: 165 sonnia 12-24 kk, 120 sonnivasikkaa 6-12 kk ja 200 sonnivasikkaa alle 6 kk sekä 25 uuhta kileineen (1704 eläinyksikköä). Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät keskimäärin ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia.

 

Perustelut: Lupa on myönnetty eläinsuojan enimmäispaikkaluvun mukaisesti. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti sekä eläinaineksen uusimisen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän puitteissa siten, että tuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa tai muita ympäristövaikutuksia. (YSL 52 §)

 

Lannan varastointi ja käsittely

 

2.

Lantavarastojen tulee riittää 12 kuukauden lantamäärän varastointiin. Uuden kuivalantalan piirustukset ja tilavuuslaskelmat tulee toimittaa 4 vk ennen rakentamisen aloittamista ympäristönsuojelutarkastajalle hyväksyttäviksi. Kuivalantalan tulee olla käyttövalmis ennen eläinmäärän kasvattamista.

 

Perustelut: Lannan varastointitilavuuksien tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastointitilavuutta. Varastotilaisuudessa on otettava huomioon eläinsuojan pesuvedet sekä jaloittelualueiden ja avoimiin säiliöihin kertyvät sadevedet. Riittävän suurilla lantavarastoilla varmistetaan, että lannan levitys voidaan toteuttaa sekä viljelyn että ympäristöhaittojen ehkäisyn kannalta parhaaseen aikaan. Hakijan käytössä on riittävästi lietelannan varastointitilavuutta 12 kk:n ajaksi ja riittävästi kuivalantatilavuutta kun tilalle rakennetaan riittävän iso kuivalantala, joka tulee kattaa (YSL 7-8, 16-17, 52 §, VNA 1250/2014 5 §)

 

3.

Eläinsuojien rakenteet sekä lantavarastojen rakenteet tulee ylläpitää vesitiiviinä siten, etteivät lanta ja muut siellä muodostuvat nesteet pääse valumaan pohjaveteen ja muualle ympäristöön. Rakenteet on pidettävä kunnossa ja tarkastettava vuosittain. Lantalat on tyhjennettävä ja niiden kunto on tarkastettava vuosittain. Rakenteiden ja laitteiden on oltava sellaisia, ettei lantalan tyhjennyksen ja lannan siirtojen ja kuljetuksen aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Mahdolliset vuodot on siistittävä.

 

Tilan liete- ja kuivalantavarastojen edustoilla on oltava kovapohjaiset kuormausalustat.

 

Perustelut: Tiiviit rakenteet, lantavarastojen tyhjennys ja lannan kuljetus asiamukaisin laittein sekä määräys lietelantalan rakenteista estävät lannan ja muiden jätevesien pääsyn maaperään ja pohjaveteen sekä ympäristön likaantumisen. Vuosittaisilla tarkastuksilla varmistetaan rakenteiden kunto ja mahdolliset vauriot havaitaan ja korjataan mahdollisimman nopeasti. Asetuksen 7 §:n 5 momentin mukaan lannan kuormausalustan tulee olla kovapohjainen. (YSL 7-8, 16-17, 52 §, NaapL 17-18 §, JäteL 13 §, VNA 1250/2014 5, 7 §)

 

Lannan käyttö

 

4.

Lanta on hyödynnettävä ensisijaisesti lannoitteena pelloilla. Lannan levitykseen tulee olla käytettävissä eläinmäärän ja lannan ravinnesisältöön nähden riittävästi lannan levittämiseen soveltuvaa peltoa tai lannan hyödyntämiseen muulla tavoin on oltava asianmukaiset kirjalliset sopimukset. Peltopinta-alan on oltava luvan mukaiselle eläinmäärällä vähintään 117,2 ha. Lannan levitysajankohtaa valittaessa on otettava huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapurustolle aiheutuva hajuhaitta.

 

Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille on jätettävä maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen vähintään 30 -100 m levyinen suojavyöhyke käsittelemättä kotieläinten lannalla.

 

Perustelut: Lannan hyödyntäminen lannoitteena edellyttää muun muassa sitä, että peltoja ei ylilannoiteta. Huuhtoutumisriski kasvaa myös silloin, jos lantaa levitetään kasvun kannalta epäedulliseen aikaan. Peltoalavaatimus on laskettu siten, että käytettävissä on vähintään yksi peltohehtaari 2,7 sonnia (12-24 kk) kohden, yksi ha 3,5 sonnivasikkaa (6-12 kk) kohden ja yksi ha 11 vasikkaa (alle 6 kk) kohden sekä 1 ha 7 uuhelle karitsoineen. Vähimmäispeltoalan määrittelyn perustana on lannan keskimääräinen fosforisisältö sekä ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta antama ohje 29.6.2009. Hakijalla on käytettävissä riittävästi peltohehtaareja lannan levitykseen. Lannan levitysajankohtaa koskeva määräys on tarpeen mahdollisesti aiheutuvan hajuhaitan ennaltaehkäisemiseksi.

 

Valtioneuvoston antaman asetuksen eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) mukaan talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille jätetään maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen vähintään 30?100 metrin levyinen suojavyöhyke käsittelemättä kotieläinten lannalla. Ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta antaman ohjeen 29.6.2009 mukaan eläinten laiduntamisessa kaivoihin ja vedenottamoihin tulee jättää tapauskohtaisesti riittävät suojaetäisyydet, vähintään nitraattiasetuksen suosittelemat 30-100 metriä. (YSL 6-8, 14-17, 52, 58 §, NaapL 17-18 §, JäteL 13 §, VNA 1250/2014 10 §)

 

Kemikaalien, raaka-aineiden ja jätteiden varastointi ja käsittely

 

5.

Kemikaalien, rehujen ja jätteiden (lanta ja pilaantunut rehu mukaan lukien) varastoinnista ja käsittelystä ei saa aiheutua terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pohja- tai pintavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Pyöröpaalit on avattava tiiviillä alustalla, jotta pyöröpaaleista mahdollisesti valuva puristeneste ei imeydy maaperään. Kemikaalit ja vaaralliset jätteet on varastoitava tiivispohjaisessa varastossa, josta mahdolliset vuodot voidaan kerätä talteen.

 

Pyöröpaalien tiivis avauspaikka on tehtävä 30.12.2020 mennessä.

 

Kuolleet eläimet on varastoitava ennen poiskuljetusta tiivispohjaisella alustalla siten, että varastoinnista ei aiheudu valumia ympäristöön eikä kärpäs- tai hajuhaittaa. Kuolleiden eläinten varastoinnissa on otettava huomioon myös se, että varastointia voidaan tehdä lämpimään vuodenaikaan ja että haittaeläimet eivät pääse käsiksi eläinjätteeseen.

Perustelut: Määräyksellä estetään maaperän ja pinta- ja pohjavesien pilaantumista. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annetut määräykset.

 

Kuolleet eläimet ovat maa- ja metsätalousministeriön eläinjätteen käsittelystä antaman asetuksen mukaan suuririskistä jätettä. Eläinjätteiden varastoinnista ei saa aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa eikä terveyshaittaa. (YSL 16-17, 52 §, JäteL 12-13, 72 §, NaapL 17 §, VNA 1250/2014 7 §, Ylä-Savon jätehuoltomääräykset)

 

6.

Polttonestesäiliöt tulee olla sijoitettuna tiivispohjaiselle alustalle sekä koneiden tankkauspaikka tulee tiivistää siten, että mahdolliset säiliön vuodot ja tankkauksen yhteydessä syntyvät roiskeet on mahdollista kerätä talteen. Polttonestesäiliöt tulee olla varustettuna laponestolla, tyyppikilvellä, lukituksella sekä ylitäytönestolla. Polttonestesäiliöiden kunto on tarkastettava riittävän usein ja tarvittaessa huollettava. Säiliöiden läheisyydessä tulee olla riittävästi imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. Mahdollisessa vahinkotilanteessa maahan päässyt öljy on kerättävä välittömästi talteen.

 

Polttoainesäiliöiden varustus tulee saattaa tämän määräyksen mukaiseksi 30.12.2020 mennessä.

 

Perustelut: Polttonestesäiliöiden ja - varastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa. Tiivispohjainen alusta mahdollistaa vuotojen nopean havaitsemisen ja vuotojen poistamisen riittävän ajoissa ennen kuin polttoaine pääsee maaperään. Polttonestesäiliöiden varustus pienentää säiliön täyttämisen tai tankkaamisen yhteydessä syntyvää öljyvuotoriskiä. (YSL 15-17, 52 §)

 

Jätehuolto

 

7.

Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Hyötykäyttöön kelpaavat jätteet on lajiteltava ja toimitettava niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Hyötykäyttöön kelpaamaton jäte on toimitettava jätekeskukselle, jolla on ympäristölupa jätteen käsittelyyn. Vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään tai niihin ei saa sekoittaa muuta jätettä tai ainetta siten, että siitä voi aiheutua haittaa terveydelle, ympäristölle tai öljyjätehuollon järjestämiselle. Vaaralliset jätteet on toimitettava vähintään kerran vuodessa vaarallisen jätteen käsittelyyn. Jätteiden käsittelyssä on noudatettava voimassa olevia Ylä-Savon jätehuoltomääräyksiä.

 

Perustelut: Jätteen synnyn ehkäiseminen on jätelain keskeinen tavoite, minkä takia jätteet on hyödynnettävä mahdollisuuksien mukaan. Jätteen haltijaa koskevat jätelain 8 §:n mukaiset yleiset velvollisuudet noudattaa lain etusijajärjestystä, jätelain 12 §:n mukaiset selvilläolovelvollisuudet sekä jätelain 13 §:n mukaiset jätehuollon huolehtimisvelvollisuudet. Valtioneuvoston jätteistä antaman asetuksen mukaan jätteet on koottava, pakattava ja merkittävä siten, että niille voidaan järjestää asianmukainen jätehuolto. Lämmityskattilassa poltettavaksi soveltuvat jätteet (käsittelemätön ja puhdas puujäte sekä sytykkeenä pieninä määrinä esim. paperi ja pahvi) voidaan polttaa. Muiden jätteiden polttaminen on kielletty. Poltettava puu ei saa sisältää halogenoituja orgaanisia yhdisteitä tai raskasmetalleja. Näitä yhdisteitä saattaa olla puunsuoja- tai pintakäsitellyssä puussa. (YSL 52, 58 §, JäteL 6, 8, 12-13, 15-17, 72 §, Ylä-Savon jätehuoltomääräykset)

 

Paras käyttökelpoinen tekniikka

 

8.

Luvanhakijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon.

 

Perustelut: Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja sen takia seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. (YSL 6-8, 52 §, YSA 15 § )

 

Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi

 

9.

Eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteiden tarkkailusta, huolloista ja korjauksista on pidettävä kirjaa, johon merkitään tarkastuksen ajankohdat, tehdyt havainnot ja tehdyt huoltotoimet.

 

Kirjanpidon tulee sisältää myös seuraavat asiat:

 

- Lannan käsittely, lannan levitysajankohdat, paikat ja määrä

- Jätteiden määrä, toimituspaikat sekä käsittelytavat

- Kuolleiden eläinten määrä, käsittely ja toimituspaikat

- Toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset tilanteet

 

Kirjanpito on oltava ympäristölupaa valvovien viranomaisten saa tavilla. Tarvittavat tiedot on pyynnöstä raportoitava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tilalla tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava kunnan ympäristölupaviranomaiselle. Myös toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava.

 

Mikäli tila poistuu ympäristötukijärjestelmän piiristä eikä ole sitoutunut noudattamaan ympäristötuen sitoumusehtoja, muutoksesta on ilmoitettava ympäristönsuojeluviranomaiselle.

 

Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoitus tulee tehdä esimerkiksi lietesäiliön rikkoontuessa.

 

Perustelut: Määräykset tuotantoon liittyvien rakennusten ja rakenteiden tarkkailusta annetaan ympäristön pilaantumisen estämiseksi. Määräykset kirjanpidosta ja muutosten ilmoittamisesta ovat tarpeen lupamääräysten valvomiseksi. (YSL 8, 62, 94, 170 §, JäteL 12, 118-122 §)

 

16. RATKAISUN PERUSTELUT

 

16.1. Lupaharkinnan perusteet

 

Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan lupamääräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

 

16.2. Luvan myöntämisen yleiset perustelut

 

Eläinsuoja sijaitsee maatalousvaltaisella alueella, jossa kotieläintalouden harjoittaminen on alueelle tavanomaista toimintaa. Alueen kaavoitus ei aseta estettä luvan myöntämiselle. Eläinsuoja ja lannan levitykseen käytettävät pellot eivät sijoitu vedenhankinnan kannalta tärkeälle pohjavesialueelle. Eläinsuojan sijaintipaikka, etäisyydet asutukseen ja alueen aikaisempi käyttö huomioon ottaen ei hakemuksen mukaisesta toiminnasta aiheudu merkittävää ympäristön pilaantumista tai kohtuutonta rasitusta lähiasutukselle.

 

Ympäristölautakunta katsoo, että toiminnasta ei aiheudu toiminnan laatu, lupamääräykset ja sijoituspaikka huomioon ottaen terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset. Edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa.

 

17. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN

 

Muistutuksia ei jätetty.

 

Kunnan terveydensuojeluviranomaisella ja kaavoittajalla ei ollut hakemuksesta huomautettavaa.

 

18. LUVAN VOIMASSAOLO

 

Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on haettava ympäristölupa tai tehtävä ympäristönsuojelulain mukainen ilmoitus. (YSL 29, 87, 115 a §)

 

19. KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET

 

Tämä lupaa korvaa kokonaisuudessaan nyt voimassa olevan Pohjois-Savon ympäristökeskuksen myöntämän ympäristölupapäätöksen 9.8.2001 Dnro 0601Y0439-131.

 

20. ASETUSTEN NOUDATTAMINEN

 

Jos asetuksella annetaan tätä lupaa ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta noudatettava. (YSL 70 §)

 

21. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

 

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen (2.7.2019).

Tämä päätös on lainvoimainen 2.8.2019, jos päätökseen ei haeta muutosta. Nykyistä toimintaa voidaan jatkaa ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa.

 

22. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

 

Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014) 6-8, 14-17, 27, 29, 42, 44, 52, 58, 62, 70, 85, 87, 94, 115, 170, 231 §, liite 1 ja 3

Ympäristönsuojeluasetus (YSA 713/2014) 2, 15 §

Jätelaki (JäteL 646/2011) 6, 8, 12,13, 15-17, 72, 118-122 §

Laki eräistä naapuruussuhteista (NaapL 26/1920) 17 ja 18 §

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014)

 

Lisäksi on otettu huomioon:

 

Kiuruveden kaupungin ympäristönsuojelumääräykset 1.4.2012,

Ylä-Savon jätehuoltomääräykset (voimaantulo 1.2.2016),

Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet:

Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto (MMM-RMO C4, 7.1.2001)

Ympäristöministeriön antama ohje Kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 1/2010.

Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinjätteen käsittelystä (1022/2000) 3 §

 

Ratkaisu on tehty vireilletuloajankohtana voimassa olleen lainsäädännön mukaisesti.

 

23. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

 

Koska hakemus on tullut vireille 23.1.2019, luvan saajalta peritään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen käsittelystä 1 925 euroa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän yhtymähallituksen 17.4.2018 § 80 hyväksymän taksan mukaisesti. Kuulutuskustannukset peritään todellisten kulujen perusteella.

 

24. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

 

24.1 Päätös

 

Ympäristönsuojelulain 85 §:n mukaan ympäristölupapäätös on toimitettava hakijalle ja niille, jotka ovat päätöstä erikseen pyytäneet sekä valvontaviranomaisille ja asiassa yleistä etua valvoville viranomaisille. Päätös toimitetaan seuraaville:

 

- Eero Heinonen

- Jesse Heinonen

- Pohjois-Savon ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue

- Pohjois-Savon ELY -keskus, Maaseutuelinkeinot

- Kiuruveden rakennusvalvontaviranomainen

- Kiuruveden kaavoittaja

- Ympäristönsuojelun tehtäväalue/Kiuruveden toimipiste

 

24.2. Tieto päätöksestä

 

Ympäristönsuojelulain 85 §:n mukaan ympäristölupapäätöksen antamisesta on lisäksi ilmoitettava niille, jotka ovat tehneet muistutuksen asiassa tai ovat ilmoitusta erikseen pyytäneet sekä niille joille ympäristönsuojelulain 44 §:n 1 momentin mukaan annettu lupahakemuksesta erikseen tieto. Tieto päätöksestä toimitetaan seuraaville:

 

- Ne, joille on annettu tieto lupahakemuksesta

 

24.3. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä

 

Päätös julkaistaan Kiuruveden kaupungintalon ilmoitustaululla. Kuulutus julkaistaan Kiuruvesi -lehdessä.

 

25 .PÄÄTÖKSEN ANTOPÄIVÄ

 

Päätös annetaan julkipanon jälkeen.

Julkipanopäivä on 1.7.2019

Päätöksen antopäivä on 2.7.2019

 

26. MUUTOKSENHAKU

 

Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Lupapäätös annetaan Kiuruveden kaupungin ilmoitustaululle asetettavassa kuulutuksessa mainittuna päivänä (julkipano), jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen antopäivästä (1.8.2019 mennessä). Valitusaikaa laskettaessa antopäivää ei oteta lukuun. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle osoitteeseen PL 204, 65101 VAASA. Valitusosoitus on liitteenä.

 

Ympäristöjohtajan päätösehdotus:

 

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta myöntää MTY Heinoselle ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan eläinsuojan toimintaan Kiuruveden kaupungissa tilalla Heinola (263-411-18-81) valmistelijan ehdotuksen mukaisesti.

 

Päätös:

 

Päätösehdotus hyväksyttiin.