Ympäristölautakunta
Pöytäkirja 19.06.2019/Pykälä 73

Ympäristölautakunta

§ 73

19.06.2019

 

Maa-aineslupa kalliokiven ottotoimintaan sekä ympäristölupa louhinnalle ja murskaukselle, Kuljetus Timpek Oy, Iisalmi

 

77/11.01.00/2019

 

Ymplk 19.06.2019 § 73

 

 

Valmistelijat: ympäristönsuojelutarkastaja Tiina Hujanen p. 0400 173 345 ja ympäristönsuojelutarkastaja Maarit Walta p. 0400 144 453

 

1. ASIA

 

Maa-aineslain 4 §:n mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen ja ympäristönsuojelulain 27 §:n mukainen ympäristölupa kiviaineksen louhinnalle ja murskaukselle, Iisalmi.

 

Käsitellään maa-aineslain 4 a §:n ja ympäristönsuojelulain 47 a §:n mukaisesti samalla päätöksellä.

 

2. HAKIJA

 

Kuljetus Timpek Oy

Iijärventie 582

74100 IISALMI

 

Yhteyshenkilö: Pekka Eskelinen, puh.040 544 9285 sähköposti: timpek1@luukku.com

 

Y-tunnus: 1460122-9

 

3. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

 

Maa-aineslupaa kalliokiven 100 000 m3-ktr ottotoimintaan ja ympäristölupaa kiviaineksen louhinnalle ja louheen murskaamiselle haetaan 10 vuodeksi Messulan kallioalueelle. Hakemuksen mukainen toiminta sijaitsee Iisalmen kaupungin Ryhälänmäen kylän Messula-nimisellä tilalla (140-424-2-131) n. 1,2 ha:n ottamisalueella. Kiinteistön omistaa hakija. Kyseessä on olemassa oleva toiminta.

 

Koordinaatit (ETRS-TM35 FIN): 511757 itä, 7058237 pohjoinen

 

4. ASIAN VIREILLETULO

 

Hakemus on tullut vireille 22.1.2019 ja sitä on täydennetty 12.2.2019 ja 13.2.2019 saapuneilla täydennyksillä.

 

5. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

 

Maa-aineslain (MAL 555/1981) 4 §:n mukaan maa-ainesten ottamiseen on oltava lupa.

 

Maa-ainesten ottamista koskevan lupa-asian ratkaisee kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain (64/1986, KYHL) mukainen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen (MAL 7 §).

 

Ympäristönsuojelulain (527/2014) liitteen 1, taulukon 2, kohtien 7 c) ja 7e) mukaan kivenlouhimo ja murskaamo, joiden toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää, edellyttävät ympäristöluvan.

 

Ympäristönsuojeluasetuksen (VnA 713/2014) 2 §:n 1 momentin kohtien 6 a) ja 6 b) mukaisesti edellä mainittujen toimintojen lupaviranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

 

MAL 4 a § ja YSL 47 a §:n mukaan maa-ainesten ottamista koskeva lupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristölupahakemus on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana.

 

6. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

 

Alueella on voimassa Pohjois-Savon maakuntakaava 2030, Pohjois-Savon tuulivoima-maakuntakaava ja Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava 2030, alueella on merkintä (eo2 21.698, Petäjämäki) maa-ainesten ottoalue soran, moreenin ja hiekan ottoa sekä kallion louhintaa varten.

 

Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Alueella ei ole yleiskaavaa tai asemakaavaa. POSKI-projektin loppuraportissa alueelle ei ole määritetty erityisiä toimintoja.

 

Vanhat luvat:

- Maa-aineslupa 24.2.2009 § 54 Iisalmen kaupungin tekninen lautakunta

- Ympäristölupa 9.8.2011 § 79 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta

 

7. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

 

Toiminta-alue, Messulan kallioalue, sijaitsee noin 10 kilometrin päässä Iisalmen keskustasta pohjoiseen Iisalmen kaupungissa Ryhälänmäen kylässä kiinteistölle Messula (140-424-2-131).

 

Messulan kallioalueen ympäristö on maa- ja metsätalousaluetta. Suunnitelma-alueelta on suurempi metsä hakattu kokonaan pois ja alueella on suoritettu louhintaa ja murskausta aiempien lupien nojalla.

 

Lähimmät häiriintyvät kohteet, vakituisesti asutut asuinkiinteistöt ovat noin 510 metriä ottoalueen reunasta oleva Mustikkamäki (140-424-2-32) ja noin 630 metriä ottoalueen reunasta oleva Multaharju (140-424-2-103). Muu asutus sijaitsee etäämpänä.

 

Alueen vieressä, noin 170 metrin etäisyydellä louhoksesta, on korkeajännitteinen johto.

 

Toiminta-alue ei sijaitse pohjavesialueella, lähin pohjavesialue Kuusimäki (0814001B) sijaitsee yli 5 kilometrin etäisyydellä.

 

Lähin vesistö Soinjoki sijaitsee noin 0,9 km:n etäisyydellä toiminta-alueesta. Soinjärvi sijaitsee yli kilometrin etäisyydellä toiminta-alueesta, Taivallampi on noin 1,9 km:n etäisyydellä ja Koskilampi noin 2,1 km:n etäisyydellä.

 

Kulkuyhteys toiminta-alueelle on Petäjämäen metsätietä pitkin Latukan yksityistielle, jota kautta on tieyhteys Iijärven maantielle.

 

Kaivoja tai lähteitä ei ole lähistöllä hakemusvaiheessa tiedossa.

 

Alin ottotaso alueella on +128,3 m (N2000).

 

8. LAITOKSEN TOIMINTA

 

8.1 Yleiskuva toiminnasta

 

Maa-ainesten ottolupaa haetaan 100 000 m-3ktr:n ottomäärälle kalliokiviainesta sekä ympäristölupaa kallion louhintaan ja murskaukseen. Lupaa haetaan 10 vuoden ajaksi. Ottamisalue on noin 1,2 ha. Kalliokiviainesta otetaan vuosittain 10 000 m3-ktr, määrä voi vaihdella kysynnän mukaan huomattavasti.

 

Alueella on louhos, josta materiaalin ottotoiminta on jatkuvaa, sekä toimintaan liittyvä varasto- ja toimintakenttä.

 

Kiviaineksen louhinta ja murskaus tapahtuu 1-2 vuoden välein silloin, kun tarvittavasta materiaalista on Kuljetus Timpek Oy:llä tarvetta. Sekä louhinta että murskaus, samoin kuin kuljetus voidaan tehdä mihin aikaan vuodesta tahansa ja ajankohta määräytyy työtilanteiden ja materiaalin tarpeen mukaan.

 

Louhinta ja murskaus tehdään ulkopuolisen urakoitsijan toimesta. Molemmat toiminnot sijoittuvat yleensä samaan toimintajaksoon, jolloin louhittu kallioaines murskataan välittömästi eri murskelaatuihin.

 

Louhintaporaukset suoritetaan telaketjualustaisella poravaunulla, joka tuodaan jokaista porauskertaa varten paikalla ja kuljetaan työn päättyessä pois. Louhinnassa käytettävä räjähdysaine tuodaan paikalle ennen räjäytystä, eikä alueella säilytetä räjähdysaineita.

 

Murskauslaitteisto ja muut tarvittavat koneet tuodaan alueelle myös jokaista murskauskertaa varten ja viedään kunkin toimenpiteen jälkeen pois. Aseman koneet ja laitteet voivat olla alueella varastoituna odottamassa siirtoa tai uuden toimintakauden alkua.

 

Tarvittaessa pölynsidonnassa käytettävä vesi tuodaan alueelle kuljettamalla säiliöautolla.

 

Alkuvaiheessa kalliorintauksen esille kaivamisen yhteydessä otetaan pinnasta vähäiset määrät soraa ja murskataan ne.

 

Kallion päällä oleva pintamaakerros varastoidaan louhoksen päällä ja maata käytetään louhintarintausten suojavalleina estämään liikkumista vaarallisella alueella lippusiiman ohella.

 

Liikennöinti alueelle tapahtuu Petäjämäen metsätietä pitkin Latukan yksityistielle, jota kautta on tieyhteys Iijärven maantielle. Tulotie on päällystetty lähes pölyämättömällä murskeella.

 

Louhintatoiminnan aikana ei pohja-aluetta maisemoida, koska alueita käytetään louhintaan ja murskaukseen ja varastoalueena. Maisemointi suoritetaan ottamistoiminnan päätyttyä.

 

8.2 Louhinta ja murskaus

 

Louhinnan ja louhintaporauksen suorittaa ulkopuolinen urakoitsija.

 

Kiviaineksen louhinta tehdään suunnitelmakartassa esitetyllä periaatteella alkuvaiheessa yhdessä ja loppuvaiheessa kahdessa rintauksessa, jolloin louhosrintauksen korkeutena käytetään maksimissaan 10 - 25 m mahdollisimman hyvän louhekoon aikaansaamiseksi.

 

Louhintarintaus avataan kentän tasolla, n +128,3 m, jolloin tuleva louhos liittyy saumattomasta rakennettuun kenttään. Louhoksen pohja rakennetaan ulospäin kaltevaksi siten, että kaikki louhokseen tulevat pintavedet voidaan johtaa sieltä pois. Irtilouhinta suoritetaan 1-1,5 metriä suunnitellun pohjatason alapuolelle.

 

Kallion päällä oleva pintamaakerros varastoidaan louhoksen päälle ja maata käytetään louhintarintausten suojavalleina estämään liikkumista vaarallisella alueella lippusiiman ohella. Suojavallia siirretään rintauksen etenemisen mukaan. Suojavallin ja louhosrintauksen välillä pidetään vähintään 5 metrin levyistä turvatasannetta, ns. "jätkänkäytävää", joka on puhdistettu irtomaista.

 

Louhintaporauksessa rintauksen kaltevuutena käytetään kaltevuutta noin 7:1 mahdollisimman hyvän ja tasalaatuisen louheen irtisaamiseksi ja ylisuurien lohkareiden rikottamistarpeen vähentämiseksi.

 

Räjähdysaineena käytetään dynamiittia, kemiittiä sekä sytytyksessä sähkönalleja (VA-L). Räjäytystyöstä tehdään aina räjähdeasetuksen mukaiset ilmoitukset viranomaisille. Lisäksi kenttien räjäytys ilmoitetaan asetuksen mukaisilla summerin äänimerkeillä.

 

Louhittaessa tehdään jokaisesta räjäytyskentästä erikseen poraus- ja panostussuunnitelmapöytäkirja kolmena kappaleena, josta yksi kappale jää työmaapäiväkirjaan. Pöytäkirjasta ilmenee jokaisen räjäytettävän kentän räjähdysainemäärä, kentän koko tonneina tai kiintokuutioina, ominaispanostus ja sytytyskaavio. Pöytäkirjaan merkitään lisäksi räjähdyshetki kellonaikoineen. Räjäytysaineiden (dynamiitti ja kemiitti) keskimääräinen kulutus on noin 10 t ja maksimikulutus noin 15 tonnia vuodessa.

 

Vuosittainen ottamismäärä arvioidaan olevan noin 10 000 - 20 000 k-m3. Arvioitu vuosittainen ottamismäärä voi vaihdella huomattavasti eri murskelaatujen kysynnän mukaan. Louhinnan ja murskauksen toiminta-aika on noin 20 - 30 vuorokautta kerrallaan mihin aikaan vuodesta tahansa.

 

Irrotettu louhe pyritään jalostamaan ja murskaamaan mahdollisimman suuressa määrin toimintakentällä.

 

Murskattava louhe tuodaan murskauslaitokselle kauhakuormaajalla alueella olevista rintauksista. Murskaus tapahtuu esi- jälkimurskaimilla, joiden välissä käytetään mahdollisesti välimurskainta. Lisäksi murskauslaitteistoon kuuluu seuloja ja kuljettimia. Tarvittaessa suuret lohkareet rikotetaan ennen syöttämistä murskauslaitokseen.

 

Murskausasema sijoitetaan louhoksen ottoalueelle, tarkempi sijainti määritellään jokaisen toimintajakson alussa, jolloin se pystytetään kulloinkin toiminnan kannalta edullisimpaan ja turvallisimpaan paikkaan. Aseman eri laitteiden alla on teräksiset öljyaltaat. Lisäksi jokainen työyksikkö on varustettu rajakatkaisimella, joka katkaisee virran ja sammuttaa moottorin estäen esim. laitteen vaurioitumisen mahdollisen öljyvuodon tapahtuessa.

 

Murskattavan materiaalin menekki voi vaihdella hyvin paljon kulloisenkin markkinatilanteen ja vuosittaisten tarjouspyyntöjen mukaan. Tästä syystä keskimääräisten vuosituotannon arviointi on hyvin vaikeaa. Vuosittaisen murskausajan on oltava riittävän pitkä ja maksimimäärän on oltava riittävän suuri, että mursketoimitukset voidaan tarjouspyyntöjen mukaan suorittaa.

 

Murskauslaitos tuottaa vuorokaudessa keskimäärin 2000 tonnia eri murskelajikkeita. Tuotteiden arvioitu keskimääräinen vuosituotanto on 30 000 tonnia ja maksimissaan vuosituotanto on 60 000 tonnia, että nykyisten tarjouspyyntöjen mukaiset murskemäärät voitaisiin toimittaa ja pyydettyihin tarjouksiin voitaisiin vastata. Laitoksen käyttämä kiviainesmäärä koko toiminta-aikana on noin 270 000 tonnia. Kaikki murskattava kiviaines otetaan alueelta.

 

Murskeet kuljetetaan alueella olevalle varastoalueelle kauhakuormaajalla. Mursketta kuljetetaan varastoalueelta maanrakennustöihin ympäri vuoden arkipäivisin klo 6 - 22 välisenä aikana myös silloin, kun murskausasema ei ole käytössä.

 

Louhinnassa ja murskauksessa käytetään hakemuksen mukaan seuraavia raaka-aineita:

 

Kalliolouhe

Keskimääräinen kulutus (t/a) 30 000

Maksimikulutus (t/a) 60 000

Varastotilavuus (t/a) 60 000

 

Räjähdysaineet

Keskimääräinen kulutus (t/a) 10

Maksimikulutus (t/a) 15

varastointitilavuus (t) ei varastoida alueella

 

Aggregaatin ja työkoneiden polttoöljy

Keskimääräinen kulutus (t/a) 20

Maksimikulutus (t/a) 50

Varastotilavuus (t/a) 30

 

Voiteluaineet

Keskimääräinen kulutus (t/a) 0,5

Maksimikulutus (t/a) 1,0

Varastotilavuus (t/a) 0,5

 

Esitetyt toiminta-ajat ovat seuraavat:

- poraus tehdään arkipäivisin klo 7.00 - 21.00 välisenä aikana,

- räjäytykset tehdään arkipäivisin klo 8.00-18.00 välisenä aikana,

- rikotus tehdään arkipäivisin klo 8.00-18.00 välisenä aikana,

- murskaus tehdään arkipäivisin klo 7.00-22.00 sekä

- kuormaaminen ja kuljetus arkipäivisin klo 6.00-22.00 välisinä aikoina.

 

Pölyämistä torjutaan kastelemalla puhtaalla vedellä. Vesi tuodaan alueelle säiliöautolla.

 

Laitoksen tarvitsema käyttöenergia tehdään aggregaatilla, jonka polttoainesäiliönä on vaihtolavalle rakennettu 15 000 litran kokoinen katettu, kevyttä polttoöljyä sisältävä kaksinkertaisella suojarakenteella varustettu säiliö. Aggregaatti ja polttoainesäiliö sijoitetaan murska-aseman välittömään läheisyyteen. Työkoneiden polttoöljy varastoidaan samaan säiliöön aggregaatin käyttämän öljyn kanssa.

 

Polttoainesäiliön ja tankkauspaikan maaperä suojataan 20 cm paksulla tiivistetyllä maa-aineskerroksella. Suojattava alue määritellään ennen aseman rakentamista tehtävässä katselmuksessa.

Murskauslaitteiston päivittäistä huoltoa varten tarvittavat voiteluaineet säilytetään lukitussa vaihtolavalla olevassa teräskontissa. Akut ja muut erikoistuotteet varastoidaan urakoitsijan huoltokorjaamolla. Öljynvaihdossa tarvittavat vaihtoöljyt tuodaan huoltoautolla murska-asemalle ja jäteöljyt kuljetetaan huoltokorjaamolle välittömästi öljynvaihdon jälkeen.

 

Alueella ei säilytetä polttoaineita eikä muita öljytuotteita suojarakenteettomissa eikä lukitsemattomissa varastoissa tai säiliöissä. Maksimikulutus voiteluaineille 1,0 t/a.

 

8.3 Toiminnassa muodostuvat jätteet

 

Jätteitä muodostuu työmaan toimistorakennuksessa sekä koneiden ja laitteiden huollossa.

 

Yhdyskuntajätteet kerätään umpinaiseen 1 m3 jäteastiaan, ja toimitetaan jätekeskukselle. Yhdyskuntajätemäärä on maksimissaan 0,1 t vuodessa. Jäteöljyt, öljynsuodattimet, trasselit ym. vaaralliset jätteet varastoidaan urakoitsijan huoltokorjaamolle, josta ne määräajoin toimitetaan vaarallisten jätteiden keräykseen.

 

Toiminnassa syntyy hakemuksen mukaan seuraavia jätteitä:

 

Yhdyskuntajäte 0,1 t/a

varastoidaan jätesäiliössä ja toimitetaan jätekeskukselle

 

Paperi ja pahvi 0,1 t/a

varastoidaan jätesäiliössä ja toimitetaan jätekeskukselle

 

Voiteluainejäte (öljy) 1 t/a

varastoidaan yrityksen huoltokorjaamolla ja toimitetaan vaarallisten jätteiden keräykseen jätekeskukselle

 

Vaaralliset jätteet 0,1 t/a

varastoidaan yrityksen huoltokorjaamolla ja toimitetaan vaarallisten jätteiden keräykseen jätekeskukselle

 

Työntekijöillä on käytössä siirrettävä lasikuituinen bajamaja, jonka umpinainen säiliö tyhjennetään sen täyttyessä jätevedenpuhdistamolle.

 

Alueelle on laadittu 21.1.2019 kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelma. Suunnitelman mukaan alueella syntyy kaivannaisjätteeksi luokiteltavista jätteistä pintamaita noin 2000 m3ktr. Hakijan mukaan pintamaat käytetään "ottamisalueen suojarakenteisiin, jälkihoitoon ja maisemointiin".

 

9. PÄÄSTÖT JA NIIDEN EHKÄISEMINEN

 

9.1 Päästöt maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin

 

Murskauslaitokselta ei normaaliolosuhteissa tapahdu päästöjä maaperään.

 

Maa-ainesten ottamisella tai käytetyillä räjähdysaineilla ei ole vaikutusta pohjavesiin eikä lähimpien vesistöjen veden laatuun. Louhokseen tulevat sade- ja sulamisvedet johdetaan pois louhoksesta louhimalla louhoksen pohja n. 1 % kallistuksella nousevaksi, tämän jälkeen ne suodattuvat suon kautta ennen vesistöön valumista.

 

Päästöjä ehkäistään varastoimalla polttoaineet kaksinkertaisella suojarakenteella varustetuissa säiliöissä. Öljynvaihdot suoritetaan urakoitsijan huoltoautolla, joka välittömästi ottaa voiteluaineet, suodattimet yms. vaaralliset jätteet ja kuljettaa ne suoraan huoltokorjaamolle varastoon. Lisäksi aseman voiteluaineita sisältävät kohteet ja aggregaatin alusta varustetaan ylivuotoaltaalla. Lisäksi jokainen murskauslaitteiston työyksikkö on varustettu rajakatkaisimella, joka katkaisee virran ja sammuttaa moottorin estäen esim. laitteen vaurioitumisen mahdollisen öljyvuodon tapahtuessa sekä katkaisee öljyn virtauksen esim. katkenneesta öljyputkesta.

 

Vuotovahingon sattuessa suojattu alue puhdistetaan välittömästi, mikäli sille valuu voitelu- tai polttoaineita ja pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan luvan saaneeseen käsittelypaikkaan. Alueella on käytössä 160 litraa imeytysainetta, joka varastoidaan murskauslaitteiston varastossa. Vuodoista ilmoitetaan ympäristölupaa valvovalle viranomaiselle ja palolaitokselle.

 

Toiminta ei sijoitu pohjavesialueelle eikä vesistön läheisyyteen. Vaikutuksia pinta- ja pohjavesien laatuun torjutaan kuvatuilla poltto- ja voiteluaineiden varastoinnin menetelmillä ja onnettomuuksissa keräämällä valunut aine nopeasti talteen. Toiminnalla ei ole vaikutuksia vesien laatuun. Vaikutuksia pohjaveteen ei ole.

 

9.2 Päästöt ilmaan

 

Louhinnassa käytettävä porausvaunu on varustettu pölynkeräyslaitteella, jonka kuntoa seurataan viikkotarkastuksilla.

 

Murskausasemalla syntyy pölyä kuljetuksissa, murskauksessa sekä seulonnoissa. Murskausaseman pölyämistä estetään koteloinneilla.

 

Murskeen varastoalueen pölypäästöistä ei arvioida olevan haittaa ympäristölle. Varastokasojen pölyämistä ehkäistään tarvittaessa kastelemalla niitä vedellä. Toiminta-alueelle johtava tie on murskepintainen. Myös tien pölyäminen estetään tarvittaessa kastelemalla. Vesi tuodaan alueelle säiliöautolla.

 

Taulukko 1. Päästöt ilmaan.

Päästö (t/a)

Hiukkaset (sis.pöly) 0,1

Typen oksidit (NOx) 0,82

Rikkidioksidi (SO2) 0,02

Hiilidioksidi (CO2) 55

 

9.3. Melu ja tärinä

 

Murskauksessa syntyvällä melulla ja tärinällä ei ole vaikutusta lähialueen rakennuksiin, eikä ole haittaa ympäristölle syrjäisen sijainnin vuoksi.

 

9.4 Liikenne

 

Liikennöinti alueelle tapahtuu Petäjämäen metsätietä pitkin Latukan yksityistielle, jota kautta on tieyhteys Iijärven maantielle.

 

Murskauksen toiminta-aikana alueelle tulee 10-15 kevyen liikenteen käyntiä vuorokaudessa ja 1-2 raskaan liikenteen käyntiä vuorokaudessa. Liikennettä on arkipäivisin (maanantai-perjantai) klo 6 - 22 välillä. Mursketta kuljetetaan maanrakennustöihin myös silloin kun murskauslaitos ei ole käytössä.

 

9.5 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), ympäristön kannalta parhaat käytännöt (BEP) ja energiatehokkuus

 

BAT:n ja BEP:n osalta todetaan, että päästöjä ilmaan vähennetään toiminnan sijoittelulla, kaluston kunnolla ja oikealla varustelulla. Melupäästöjä vähennetään oikealla varustelulla (mm. koteloinnit).

 

10. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN

 

Alueella ei ole arvokkaita luontokohteita tai arvokkaita maisema-alueita. Toiminnalla ei ole vaikutusta luonnonsuojeluarvoihin. Alueen lähellä ei myöskään sijaitse suojelualueita, muinaismuistoja tms.

 

Hakijan mukaan toiminnan ympäristövaikutukset tulevat olemaan paikallisia ja ensisijaisesti maisemallisia. Toiminnasta aiheutuva melu, pöly ja tärinä eivät aiheuta haittaa syrjäisen sijainnin vuoksi. Kesäaikaan pölyhaittoja voidaan tarvittaessa vähentää kastelemalla kiviaines ja kulkutiet puhtaalla vedellä. Pölyämisen estämisessä käytetään ainoastaan puhdasta vettä eikä suolaa tai suolaliuosta käytetä.

 

Hydrogeologisiin olosuhteisiin ottamisen vaikutukset ovat vähäisiä, koska alue ei sijaitse pohjavesialueella ja louhoksesta valuvat pintavedet suodattuvat suon kautta ennen vesistöön valumista.

 

Toiminnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota öljyjen ja kemikaalien käsittelyyn.

 

Maisemoinnissa käytetään ainoastaan ottoalueelta otettua tai em. rakennustoiminnasta tuotua puhdasta maa-ainesta.

 

Kasvillisuuteen ottotoiminnan vaikutukset ovat paikallisia ja alue palautuu ottotoiminnan päätyttyä maa- ja metsätalouskäyttöön.

 

Lähimmät vesistöt ovat Soinjoki noin 0,9 km:n etäisyydellä toiminta-alueesta. Soinjärvi sijaitsee yli kilometrin etäisyydellä toiminta-alueesta, Taivallampi on noin 1,9 km:n etäisyydellä ja Koskilampi noin 2,1 km:n etäisyydellä.

 

Alue sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella alueella.

 

11. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU

 

Toiminta-alueella ei ole pohjaveden tarkkailuputkia.

 

Louhittaessa tehdään jokaisesta räjäytyskentästä erikseen poraus- ja panostussuunnitelmapöytäkirja osana työmaapäiväkirjaa. Pöytäkirjasta ilmenee jokaisen räjäytettävän kentän räjähdysainemäärä, kentän koko tonneina tai kiintokuutioina, ominaispanostus, sytytyskaavio ja räjähdyshetki kellonaikoineen.

 

Toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa, johon kirjataan tuotantomäärät sekä laitteiden huollot ja poikkeukselliset tapahtumat kuten onnettomuudet. Kirjanpito on lupaa valvovien viranomaisten saatavilla tarvittaessa.

 

Jätteiden toimituksista pidetään kirjaa. Vaarallisten jätteiden kuitit säilytetään. Jätteiden pidettävä kirjanpito on ympäristölupaa valvovien viranomaisten saatavilla tarvittaessa.

 

Toimintajaksojen aloittamisesta ja lopettamisesta ilmoitetaan ympäristölautakunnalle.

 

Päästöjä ei mitata, mutta päästöjen määrä pidetään hakemuksen mukaisena tarkkailemalla ja huoltamalla asemien laitteita päivittäin.

 

12. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN

 

Onnettomuusriskiä aiheuttavat polttoaineiden varastointi, voiteluaineiden varastointi, työkoneiden vuotoriski sekä asemien toimintahäiriöt ja mahdolliset tulipalot.

 

Polttoaineiden, voiteluaineiden ja vaarallisten jätteiden varastoinnin sekä työkoneiden varastoinnin aiheuttamaa ympäristöriskiä vähennetään suojauksilla ja sijoittamalla varastot turvalliseen paikkaan. Asemien toimintahäiriöitä ja muita onnettomuuksia vähennetään päivittäisillä huolloilla ja tarkkailulla.

 

Tarvittaessa asemat pysäytetään, korjataan vika tai poistetaan häiriö. Vuodon sattuessa ryhdytään välittömästi torjuntatoimiin estämällä vuodon jatkuminen sekä imeytetään vuotanut aine imeytysaineeseen tai poistetaan pilaantunut maa-aines. Pilaantunut maa-aines säilytetään 1000 l muovisessa keräilyastiassa ennen kuin se toimitetaan luvan saaneeseen käsittelypaikkaan.

 

Onnettomuudesta ilmoitetaan välittömästi palolaitokselle ja ympäristölautakunnalle. Asemalla on näkyvässä paikassa kirjalliset ohjeet ilmoitusten tekemisestä onnettomuustilanteissa. Aseman henkilökuntaa on myös koulutettu toimimaan erilaisissa onnettomuus- ja häiriötilanteissa.

 

13. ALUEEN MAISEMOINTI JA JÄLKIHOITOTYÖT

 

Alue palautuu ottotoiminnan päätyttyä maa- ja metsätalouskäyttöön.

 

Louhintatoiminnan aikana ei pohja-alueita maisemoida, koska alueita käytetään louhintaan ja murskaustoimintaan sekä varastoalueena. Maisemointi suoritetaan ottotoiminnan päätyttyä matalilla reuna-alueilla (3 - 6 m) noin kaltevuuteen 1:2 - 1:2.5. Korkeilla rintauksilla reuna-alueet säilytetään toimintakuntoisina, mikäli ottotoimintaa alueella jatketaan.

 

Tiivistynyt kenttäalue pehmennetään esimerkiksi kauhalla noin 20-30 cm syvyyteen ja pintamaat levitetään pohjalle sekä toiminta- ja varastokentälle siinä vaiheessa, kun ottaminen alueelta on loppunut. Jos pintamaita on vähän, sekoitetaan pintamaista ja hiekasta 0,2 - 0,3 metriä paksu kerros kasvualustaksi. Pohjaa muotoillessa tulisi välttää suuria tasaisia pintoja ja käyttää mieluummin loivia maaston muotoja maiseman luonnonmukaistamiseksi.

 

Metsänistutus tehdään ottamisen kokonaan päätyttyä mäntytaimilla metsänhoitoyhdistyksen antamien ohjeiden mukaan. Metsänuudistamisessa voidaan käyttää myös luontaista uudistamista.

 

Aluetta voidaan käyttää ottamisen jälkeen lähialueelta rakennustoiminnasta tulevien puhtaiden kaivumaiden läjitysalueena, koska alue sijaitsee taajamaan nähden sopivan ajomatkan päässä, ja tällaisen läjitysalueen tarve todetaan kaupungin viranomaisten taholta tarpeelliseksi.

 

Maisemoinnissa käytetään ainoastaan ottoalueelta otettua tai em. rakennustoiminnasta tuotua puhdasta maa-ainesta.

 

14. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

 

14.1 Lupahakemuksesta tiedottaminen

 

Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu Iisalmen Sanomat-lehdessä 21.2.2019. Lisäksi vireilläolokuulutus on ollut Iisalmen kaupungin ilmoitustaululla ja on lähetty postitse ottoalueen sisältävään kiinteistöön rajoittuvien kiinteistöjen omistajille sekä alle 500 metrin etäisyydelle louhinta-alueesta sijoittuvien kiinteistöjen omistajille. Hakemusasiakirjat ja kuulutus ovat olleet nähtävillä Iisalmen kaupungintalolla 22.2. - 22.3.2019.

 

14.2 Tarkastukset ja neuvottelut

 

Alueelle ole erikseen tehty tarkastusta, koska alueella on käyty aiemmin.

 

14.3 Lausunnot

 

Hakemuksesta on pyydetty 15.2.2019 lausunnot Iisalmen kaupungin kaavoitusosastolta ja kunnan terveydensuojeluviranomaiselta.

 

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän terveysvalvontapalvelut on lausunut 19.3.2019 saapuneessa lausunnossaan mm. seuraavaa:

"Toiminta ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Lähin asuinkiinteistö sijaitsee hakemuksen mukaan noin 500 metrin päässä ottoalueelta. Ottoalueen sijainnin perusteella pöly- ja meluhaittojen voidaan arvioida jäävän vähäisiksi. Terveysvalvonnalla ei ole hakemuksista muuta huomautettavaa."

 

14.4 Muistutukset ja mielipiteet

 

Hakemuksen johdosta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä.

 

14.5 Vastine

 

Hakija ei antanut vastinetta kunnan terveydensuojeluviranomaisen lausunnosta.

 

Valmistelijan päätösehdotus:

 

15. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

 

Ympäristölautakunta myöntää 10 vuodeksi Kuljetus Timpek Oy:lle maa-aineslain 4 a §:n mukaisen luvan maa-ainesten ottoon (kokonaisottomäärä 100 000 k-m3 ja vuotuinen ottomäärä noin 10 000 k-m3) tilalla Messula (140-424-2-131) ottamissuunnitelman (21.1.2019, saapunut 22.1.2019) mukaiselle ottamisalueelle sekä ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan louhintaan ja murskaukseen.

 

Hakemuksessa ja ottamissuunnitelmassa mainitun lisäksi on noudatettava seuraavia määräyksiä:

 

16. LUPAMÄÄRÄYKSET

 

Yleiset lupamääräykset

 

1. Ennen toiminnan aloittamista alueella on pidettävä aloitustarkastus, jossa käydään läpi lupaan liittyvät asiat.

 

2. Ottoalue on merkittävä maastoon niin, että alueen rajat ja alin ottotaso ovat nähtävissä koko ottamistoiminnan ajan. Alimman ottotason merkinnät tulee olla ainakin niissä paikoissa, mistä kulloinkin otetaan. Oton aikana jyrkät ottorintaukset on merkittävä selvästi ja alueella liikkujia on varoitettava kyltein. Ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle on estettävä tarvittaessa puomilla tai vastaavalla järjestelyllä. Alimman ottotason ja pohjaveden pinnan väliin on jätettävä vähintään 1 metrin suojakerros, jos pohjavettä löytyy.

 

3. Alin ottotaso on +128,3 m (N2000).

 

Perustelut: Määräykset 1 - 3 ovat tarpeen tiedonkulun varmistamiseksi ja valvonnan mahdollistamiseksi. Alkutarkastus on tarpeen pitää, jotta varmistutaan, että luvan määräykset ovat selvillä ja määräysten mukaiset toimet on tehty ennen ottotoiminnan jatkamista. Ottamisalueen merkintävaatimuksen tarkoituksena on varmistaa, että ottotoiminta pysyy suunnitelluissa rajoissa. Lisäksi se helpottaa ottamistoiminnan valvontaa ja seurantaa. Jyrkät ottorintaukset on merkittävä kunnolla maastossa liikkuvien turvallisuuden vuoksi. (MaL 11 §, MaA 2 §)

 

4. Toimintaa voidaan harjoittaa hakemuksessa esitettyjen toiminta-aikojen mukaisesti. Päivittäiset toiminta-ajat ovat seuraavat: Toiminnot ovat sallittuja arkipäivisin (ma-pe, ei arkipyhinä)

- poraaminen 7-21

- räjäytykset 8-18

- rikotus 8-18

- murskaaminen 7-22

- kuormaukset ja kuljetukset 6-22

 

Perustelut: Toiminta-ajat ovat hakijan esittämiä. Lähimmät häiriintyvät kohteet ovat yli 500 metrin päässä. (YSL 52 §, NaapL 17 §, Vna 800/2010 8 §, MaL 11 §)

 

5. Kivenmurskaamotoiminnan jokaisen toimintajakson käynnistymisestä ja kestosta on ilmoitettava etukäteen (vähintään viikkoa ennen) luvan valvojalle. Samalla on myös ilmoitettava louhinta- ja murskaustyöstä vastuussa olevan tahon yhteystiedot.

 

Perustelut. Haitalliset ympäristö-, terveys- ja viihtyisyysvaikutukset on estettävä ennalta tai, jos se ei ole mahdollista, niin haitat on minimoitava ja torjuntatoimet on aloitettava mahdollisimman joutuisasti. Ilmoittaminen viranomaisille on tarpeen tiedonkulun varmistamiseksi sekä valvonnan ja viranomaisen ohjeiden antamisen mahdollistamiseksi. (YSL 6-7, 16-17, 52, 66, 133 ja 134 §, VNa 800/2010 12 §)

 

Melu, tärinä, hiukkaset ja pöly

 

6. Toiminnan tulee tapahtua siten, että se aiheuttaa mahdollisimman vähän melua ympäristöön. Murskauslaitteisto on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Varastoitava louhe ja murskeen varastokasat tulee sijoittaa siten, että ne toimivat meluesteinä lähiasutuksen suuntaan.

 

Koneiden ja laitteiden kunnossapidosta on huolehdittava. Toiminta-alueella siirtokuljetusmatkat on suunniteltava mahdollisimman lyhyiksi. Kivenmurskaamon melua tulee torjua koteloinnein, kumituksin tai muilla vastaavilla ääniteknisillä parhailla meluntorjuntatoimilla.

 

7. Toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa asumiseen käytettävillä alueilla ulkona ylittää päiväajan (klo 7-22) keskiäänitasoa LAeq 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla toiminnasta aiheutuva päiväajan (klo 7-22) keskiäänitaso (LAeq) ei saa ylittää 45 dB eikä yöohjearvoa 40 dB. Mikäli toiminnasta epäillään aiheutuvan meluhaittaa, tulee toiminnanharjoittajan selvittää melutaso mittauksin häiriintyvässä kohteessa. Mittausten tekijällä tulee olla riittävä kokemus ja asiantuntemus melumittauksista. Mittaustulokset tulee toimittaa luvan valvojalle. Jos melu sisältää iskumaista tai kapeakaistaista melua, mittaustulokseen on lisättävä 5 dB ennen sen vertaamista asetettuun raja-arvoon.

 

Perustelut: Määräyksessä on annettu raja-arvot melutasolle, joka toiminnasta saa aiheutua ilman, että se aiheuttaisi terveyshaittaa lähimmissä häiriintyvissä. Melutasorajat perustuvat asetukseen 800/2010, jossa melutason ohjearvot on säädetty raja-arvoiksi. Melumittaukset ovat tarpeen, jotta saadaan selville laitoksen melutaso, jos sen epäillään ylittyvän. Mittaustulosten perusteella voidaan arvioida tarvetta lisätä meluntorjuntatoimia tai muuttaa toimintaa muutoin. Mittaustulosten luotettavuuden kannalta on tarpeen, että mittauksista vastaa ulkopuolinen taho, jolla on riittävät edellytykset mittausten tekemiseen. (YSL 6-7, 8, 49, 52 ja 62 §, VNp 993/1992, VNa 800/2010 7 ja 13 §, MaL 11 §, MaA 2 §)

 

8. Räjäytysten aiheuttama tärinä ei saa aiheuttaa ympäristön rakennusten ja rakennelmien vaurioitumista. Luvan haltijan tulee ennen toiminnan aloittamista tarvittaessa selvittää räjäytyksistä aiheutuvan tärinän johtavuus sekä selvittää lähikiinteistöjen katselmustarvetoiminnan eri aikoina ja varmistaa sopivien räjähdysaineiden ja niiden määrien käyttö. Mikäli toiminnasta epäillään aiheutuvan tärinästä syntyviä haittoja, tulee toiminnanharjoittajan selvittää tärinän voimakkuus mittauksin häiriintyvässä kohteessa. Mittausten tekijällä tulee olla riittävä kokemus ja asiantuntemus tärinämittauksista. Mittaustulokset tulee toimittaa luvan valvojalle. Kallion räjäytyksistä on ilmoitettava vähintään viikkoa ennen 700 metrin säteellä oleville lähikiinteistöjen omistajille. Lähiasutukselle on myös tiedotettava louhinta- ja murskaustyöstä vastuussa olevan tahon yhteystiedot.

 

Perustelu: Määräys on tarpeen tärinästä aiheutuvien haittojen ennalta ehkäisemiseksi ja haittojen vähentämiseksi. Määräys on annettu omaisuudelle mahdollisesti syntyvien vahinkojen selvittämiseksi. Ympäristön pilaantumisesta ei ympäristönsuojelulain mukaan saa aiheutua vahinkoa tai haittaa omaisuudelle. Tärinämittaukset ovat tarpeen, jotta saadaan selville laitoksesta aiheutuvan tärinän voimakkuus, jos sen epäillään aiheuttavan haittaa. Mittaustulosten perusteella voidaan arvioida tarvetta lisätä tärinän leviämisen torjuntatoimia tai muuttaa toimintaa muutoin. Mittaustulosten luotettavuuden kannalta on tarpeen, että mittauksista vastaa ulkopuolinen taho, jolla on riittävät edellytykset mittausten tekemiseen. Otto-alueen (louhinta) etäisyys lähimpään asuinrakennukseen yli 500 metriä. (YSL 52, 62 §, NaapL 17, 18 §)

 

9. Toiminnasta aiheutuvien hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuus ulkoilmassa alueilla, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä, ei saa ylittää vuorokausikeskiarvona 50 µg/m3. Mikäli toiminnasta epäillään aiheutuvan ilmalaadun heikentymistä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa, tulee toiminnanharjoittajan luvanvalvojan määräyksestä selvittää hiukkaspitoisuusmittauksin toiminnasta aiheutuvan pölyn leviäminen toimintajaksojen aikana. Hiukkaspitoisuuksien mittaussuunnitelma tulee toimittaa etukäteen luvanvalvojalle hyväksyttäväksi. Mittausten tekijällä tulee olla riittävä kokemus ja asiantuntemus mittauksista. Mittaustulokset tulee toimittaa luvanvalvojalle.

 

10. Pölylähteet on teknisten mahdollisuuksien mukaan sijoitettava toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Maa-ainesten varastointi ja käsittely sekä alueet, joilla työkoneet ja kuljetuskalusto liikkuvat, tulee hoitaa niin, että haitallinen pölyäminen voidaan tehokkaasti estää. Pölyämisen estämiseksi murskaamossa on mahdollisuuksien mukaan käytettävä koteloituja kuljettimia ja kastelua. Myös toiminta-alueen teitä ja tuotekasoja on tarvittaessa kasteltava pölyämisen estämiseksi. Kallion porauksessa on käytettävä pölynsidontalaitteistolla varustettua poravaunua tai muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

 

Perustelut: Määräyksillä 9 - 10 varmistetaan, että toiminnan aiheuttamasta pölystä ei aiheudu lähikiinteistöillä terveyshaittaa tai kohtuutonta viihtyvyyshaittaa. Mittaustulosten perusteella voidaan arvioida tarvetta lisätä pölyntorjuntatoimia tai muuttaa toimintaa muutoin. Pölyntorjunnan on oltava tehokasta myös ajanjaksoina, jolloin veden käyttäminen pölyntorjunnassa ei ole mahdollista. (YSL 8, 17, 49, 52 ja 62 §, NaapL 18 §, VNa 800/2010 4, 5 ja 13 §, MaL 11 §, MaA 2 §)

 

Maaperän sekä pohja- ja pintavesien suojaaminen

 

11. Alueelle ei saa tuoda muualta maa-aineksia ilman valvontaviranomaisen suostumusta.

 

12. Toiminnasta ei saa aiheutua pohjaveden ja maaperän pilaantumisen vaaraa. Haitta-aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen.

 

13. Tukitoiminta-alueiden maarakenteet on tiivistettävä siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty. Poltto- ja voiteluaineiden sekä kemikaalien varastointi- ja käsittelyalueiden on oltava nesteitä läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja.

 

14. Työkoneiden ja aggregaatin polttoainesäiliöt ja -putket on sijoitettava suoja-alueille. Suojarakenteeksi käy 50 cm paksu savesta tai siltistä rakennettu tiivis maakerros tai 0,5 mm vahvuinen polttoainetta kestävä muovi, jonka päälle tulee 20 cm:n maakerros tai muu vastaava tiivis rakenne sekä varustaa reunakorokkeella tai vastaavalla. Suoja-alueiden alapuolinen perusmaa on tasattava ja siitä on poistettava sellaiset kivet, jotka voisivat rikkoa muovin.

 

Suoja-alueet tulee rakentaa riittävän laajaksi, jotta vahinkotilanteessa öljyt ja kemikaalit on mahdollista kerätä talteen. Polttoainesäiliöiden suoja-alueen (reunakorokkeen tai -vallin sisäpuolisen alueen) on ulotuttava vähintään metrin etäisyydelle alueilta, joilla käsitellään (mukaan lukien muun muassa säiliöiden täyttöletkut) tai joilla varastoidaan polttoaineita. Suojarakenteet on pidettävä kunnossa ja niiden kunto on tarkistettava päivittäin.

 

15. Murskausaseman öljyä sisältävät alueet tulee suojata vähintään 50 cm paksulla tiiviillä maa-aineskerroksella (savi tai siltti) tai vastaavalla. Suoja-alueet on varustettava reunakorokkeella tai -vallilla. Suoja-alueen tulee olla niin laaja, että vuodot maaperään eivät ole mahdollisia.

 

16. Polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä. Kaikissa käytettävissä polttoainesäiliöiden jakelulaitteistoissa tulee olla ylitäytönesto ja laponesto. Säiliöiden täyttöputket ja jakelulaitteet on oltava lukittuna, kun alueella ei työskennellä. Säiliöiden täytöt on tehtävä valvotusti.

 

17. Koneiden huoltotoimenpiteet tulee pääsääntöisesti tehdä muualla kuin toiminta-alueella. Mikäli alueella on tarpeen tehdä koneiden huoltoja, tulee käyttää imeytysmattoja tai vastaavia alustoja, jotka estävät polttonesteiden pääsyn maaperään. Alueella ei saa tarpeettomasti säilyttää koneita tai laitteita.

 

18. Voiteluaineet ja muut ympäristölle vaaralliset aineet on varastoitava tiiviissä astioissa katetussa tilassa, jonka lattia on tiivis ja voiteluaineita kestävä ja joka on varustettu korotetuilla reunoilla siten, että vuodot eivät pääse maaperään ja ne voidaan kerätä talteen. Asiattomien pääsy varastoon on estettävä lukitsemalla varasto silloin, kun alueella ei ole toimintaa. Voiteluaineiden tilapäinenkin varastointi suojaamattomalla paikalla on kielletty.

 

Perustelut: Määräykset 11 - 18 ovat tarpeen maaperän sekä pohja- ja pintaveden pilaantumisen estämiseksi. Koneiden ja ajoneuvojen huoltojen yhteydessä, polttonesteitä varastoitaessa, polttoainesäiliöitä täytettäessä tai ajoneuvoja ja työkoneita tankatessa maahan voi päästä valumaan aineita, jotka pilaavat maaperää ja aiheuttavat pohjaveden pilaamisvaaran. Myös voiteluaineita ja muita kemikaaleja voi päästä maaperään ja pohjaveteen, jos niitä ei varastoida tiivispohjaisessa varastossa (YSL 7, 8, 16, 17, 19 ja 52 §, VNa 800/2010 9 §)

 

19. Ottotoiminta on toteutettava niin, että sade- ja valumavedet eivät pääse merkittävässä määrin lammikoitumaan alueelle. Toiminta-alueelta tulevat sade- ja hulevedet tulee johtaa maastoon tarvittaessa laskeutusaltaan kautta.

Perustelu: Määräyksellä varmistetaan, että louhosalueen sade- ja sulamisvesistä ei aiheudu ympäristön pilaantumista. Toiminta-alueelta tulevista sade- ja sulamisvesistä voi aiheutua haittaa laskuojien ja lähivesistön vedenlaadulle. Laskeutusaltaan tarve ratkaistaan toiminnan valvonnan yhteydessä. (YSL 7, 8, 16, 17 ja 52 §, VNa 800/2010 10 §)

 

Jätehuolto

 

20. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätehuolto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu ympäristön roskaantumista, maaperän pilaantumista eikä haittaa terveydelle eikä ympäristölle. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on kerättävä erilleen muista jätteistä ja toimitettava luvan omaavaan vastaanottopaikkaan Jätteitä ei saa polttaa eikä haudata.

 

21. Vaaralliset jätteet on säilytettävä suljetussa ja katetussa tilassa erillään muista jätteistä ja toisistaan, niiden säilytykseen soveltuvissa varoaltain varustetuissa astioissa tai tiiviillä reunakorokkein varustelulla alustalla niin, että vuototilanteissa vaaralliset jätteet saadaan kerättyä talteen. Jäteastioissa tulee olla merkintä jätteiden laadusta ja vaarallisuudesta.

 

22. Kertyneet jätteet on toimitettava alueelta pois jokaisen toimintajakson päätyttyä käsiteltäväksi luvan omaavaan laitokseen. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenee niiden määrä, laatu sekä toimitusaika ja - paikka. Vaarallisia jätteitä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenee valtioneuvoston jätteistä antaman asetuksen (179/2012) mukaiset tiedot.

 

23. Toiminta-alueella syntyvät käymäläjätteet on käsiteltävä asianmukaisesti.

 

Perustelut: Määräyksillä 20 - 23 vähennetään pohjaveden ja maaperän pilaantumisriskiä sekä ehkäistään roskaantumista (YSL 7, 8, 16, 17, 52, 58 ja 66 §, JäteL 8, 12-13, 15-17, 72-73, 118-121 §, Jäteasetus (Vna 179/2012) 7-9, 11, 17, 20 §, VNa 800/2010 11 §, MaL 11 §, MaA 2 §)

 

24. Luvan saajan on noudatettava toimintaan liittyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa (päivätty 21.1.2019). Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava valvovalle viranomaiselle.

 

Perustelut: Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen käsittelemiseksi asianmukaisesti. (YSL 114 §, MaL 5 a §)

 

Häiriö- ja poikkeustilanteet sekä toiminnan tarkkailu ja raportointi

 

25. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa tekniikan kehittymistä ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi varauduttava ottamaan käyttöön toiminnan kannalta parhaan tekniikan mukaisia mahdollisimman kehittyneitä ja tehokkaita laitteita sekä työmenetelmiä.

 

26. Luvan haltijalla tulee olla toimintasuunnitelma vahinkotapausten varalle. Vahinkotapauksista, kuten poltto- tai voiteluainevuodoista, on välittömästi ilmoitettava valvovalle viranomaiselle, pelastusviranomaiselle ja Pohjois-Savon ELY-keskukselle. Ympäristöön päässeet polttoaineet ja muut ympäristölle haitalliset aineet on kerättävä välittömästi talteen. Öljyvuotojen varalta on oltava käytössä imeytysainetta ja säilytyspaikka öljyyntyneelle maa-ainekselle pohjavesialueen ulkopuolella. Alueella tulee olla varattuna koko ajan öljyn torjuntaan tarkoitettua imeytysainetta. Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminta-alueella on oltava riittävä alkusammutus- ja vuotojen torjuntakalusto. Laitteiden läheisyydessä on oltava hätäkytkimet sekä ohjeet menettelystä vuotoja tulipalotapauksissa. Ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle tulee tarvittaessa estää.

 

27. Luvan saajan tulee selvittää lähimpien kaivojen ja luonnontilaisten sekä talousvesikäytössä olevien lähteiden sijainti.

 

Luvan saajan tulee laatia selvitys, jossa on esitetty toiminta-alueen läheisyydessä sijaitsevien talousvesikäytössä olevien lähteiden ja kaivojen sijainti.

 

Mikäli toiminnasta epäillään aiheutuvan pohjaveden pilaantumista, tulee toiminnanharjoittajan luvanvalvojan määräyksestä selvittää laatunäyttein pohjaveden laatu talousvesikäytössä olevissa kaivoissa tai lähteissä. Näytteiden ottosuunnitelma tulee toimittaa etukäteen luvanvalvojalle hyväksyttäväksi. Näytteiden ottajalla ja tutkijalla tulee olla riittävä kokemus ja asiantuntemus tutkimuksista.

 

Tarkkailusta on pidettävä kirjaa. Tarkkailun tuloksista on raportoitava valvovalle viranomaiselle ja Pohjois-Savon ELY-keskukselle.

 

Perustelut: Määräyksellä varmistetaan, että toiminta ei ole vaikuttanut haitallisesti lähimpien talousvesikäytössä olevien kaivo- ja lähdevesien pinnankorkeuteen tai laatuun. Ympäristönsuojelulain 5 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista ja -riskeistä. (YSL 6, 7, 8, 14, 15, 16, 17, 52, 53, 62, 64, 65 ja 66§)

 

28. Luvan saajan on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä toimitettava valvovalle viranomaiselle laitoksen edellistä vuotta koskeva raportti, josta käyvät ilmi seuraavat tiedot:

 

- Räjäytysten määrät ja päivämäärät

- Murskauslaitoksen toimintapäivät ja kokonaiskäyttötunnit

- Tiedot tuotteiden määristä

- Käytettyjen polttoaineiden sekä pääraaka-aineiden määrät

- Toimenpiteet melu- ja pölyhaittojen ehkäisemiseksi

- Jätteiden määrä, varastointitapa ja toimituspaikat

- Tiedot mahdollisista häiriötilanteista ja niiden aikana syntyneistä päästöistä.

 

Yhteenvedon perusteena oleva kirjanpito on säilytettävä vähintään kolme vuotta.

 

Perustelut: Määräyksillä 19 - 22 ehkäistään haitallisia ympäristövaikutuksia. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja sen mukaan käytettävä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (YSL 6-7, 16, 17, 52, 53, 66, 133 ja 134 §, VNa 800/2010 12 §, MaL 11§, MaA 2 §)

 

Raportointi- ja kirjanpitomääräykset ovat tarpeen valvontaa varten. (YSL 8 ja 62 §, JäteL 12, 118-119 §, JäteA 20 §)

 

29. Luvan haltijan on ilmoitettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä edellisenä vuonna otetut maa-ainesmäärät ja laatu lupaviranomaiselle Notto-tietokantaan.

 

Perustelut: Luvan haltijan on maa-aineslain 23 a §:n mukaisesti ilmoitettava lupaviranomaiselle edellisenä vuonna otettujen maa-ainesten määrä ja laatu. (MaL 11, 23 §, MaA 9 §)

 

30. Ainesten ottamisen valvonnasta veloitetaan vuosittain tarkastusmaksu, jonka suuruus perustuu kunakin vuonna voimassa olevaan maa-ainestaksaan. Vuotuiseen ottomäärään perustuvassa valvontamaksussa vuotuisena ottomääränä käytetään 10 000 m3-k.

 

Perustelut: Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän asiakasmaksujen 2019 mukainen valvontamaksu määräytyy seuraavasti: Arvioidun vuotuisen ottomäärän mukaan 0,035 €/m3, kuitenkin vähintään 180 €.

 

Toiminnan lopettaminen

 

31. Toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta lopettamisesta tai toiminnan oleellisesta muuttumisesta on hyvissä ajoin ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikäli maa-ainesten ottotoiminnan yhteydessä ilmenee jotain sellaista, mikä estää maa-ainesten oton hyväksyttyjen suunnitelmien mukaisesti, luvan haltijan on viipymättä ilmoitettava asiasta valvovalle viranomaiselle. Tätä lupaa ei voida siirtää kolmannelle osapuolelle ilman lupaviranomaisen hyväksyntää.

 

32. Ottotoiminnan jälkeen alue on siistittävä niin, että sinne ei jää jätettä, romua tai muuta sinne kuulumatonta ainetta tai tavaraa. Mahdolliset varastokasat on sijoitettava alueelle siten, että ne eivät estä alueen jälkihoitoa. Mikäli alueelle ei esitetä hyväksytysti muuta käyttötarkoitusta, on alue palautettava metsämaaksi siementämällä ja istuttamalla puusto. Jos toiminta alueella ei jatku enää tämän lupakauden jälkeen, tulee luvan haltijan esittää 31.12.2028 mennessä maa-ainesviranomaiselle hyväksyttäväksi lopullinen, yksityiskohtainen alueen jälkihoitosuunnitelma.

 

33. Päätös on voimassa 10 vuotta, 30.6.2029 saakka. Alue tulee olla kokonaisuudessaan maisemoitu viimeistään luvan päättymispäivämäärään mennessä. Maisemointitöiden suorittamisesta tulee tehdä ilmoitus ympäristölautakunnalle lopputarkastuksen pitämiseksi.

 

Perustelut: Määräykset 31 - 33 ovat tarpeen tiedonkulun varmistamiseksi ja valvonnan mahdollistamiseksi. Alueen siistimisellä ehkäistään roskaantumista. Luvassa hyväksytään pääpiirteet alueen maisemoimiseksi oton jälkeen. Yksityiskohtainen suunnitelma on esitettävä viranomaiselle ennen lopullista maisemointia, jotta mm. alueen turvallisuus louhintatoiminnan jälkeen voidaan varmistaa. Siinä hyväksytään myös mm. alueen metsittämiseen liittyvät suunnitelmat. Samalla varmistetaan myös, että toiminnan vaikutukset maisemaan jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Maisemoinnista ilmoittaminen on tarpeen töiden suorittamisen valvomiseksi. (YSL 52, 94 ja 170 §, JäteL 72 §, MaL 10 - 11§, 13 - 14 §, MaA 7 - 8 §)

 

17. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN

 

Lausunnossa esitetyt seikat on huomioitu lupamääräyksissä.

 

17.1 Vastaus lausuntoon

 

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristöterveysvalvonnan lausunto:

 

Lupamääräykset 6-7 on annettu meluhaittojen estämiseksi.

 

Lupamääräykset 9-10 on annettu ilmapäästöjen estämiseksi.

 

18. LUVAN VOIMASSAOLO

 

Lupa on voimassa 10 vuotta, eli 30.6.2029 saakka.

 

Perustelut: Maa-aineslupa ja ympäristölupa on molemmat haettu 10 vuodeksi. MAL 4a §:n ja YSL 47a §:n mukaisesti samaa hanketta koskevat maa-aines- ja ympäristölupa on käsiteltävä yhdessä ja päätettävä samalla päätöksellä. MAL 4a §:n ja YSL 47a §:n mukaisen luvan voimassaoloon sovelletaan MAL 10 §:n mukaista voimassaoloa: Lupa myönnetään määräajaksi, hakemuksen mukaisesti 10 vuodeksi.

 

19. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT

 

19.1 Maa-aineslain mukaiset perustelut

 

Luvan myöntämisen edellytykset

 

Maa-aineslain (555/1981) 6 §:n mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos ottaminen ei ole ristiriidassa 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa ja jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus.

 

Maa-aineslain 3 §:ssä säädetään ainesten ottamisen rajoituksista.

 

Maa-ainesten ottamisesta ei saa aiheutua 1) kauniin maiseman kuvan turmeltumista, 2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, 3) huomattavia tai laajalle ulottuvia muutoksia luonnonolosuhteissa tai 4) tärkeän tai muun vedenhankintaan soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa. Asemakaavan tai oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella on lisäksi katsottava, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Maa-aineksia ei saa ilman erityistä syytä ottaa meren tai vesistön rantavyöhykkeeltä, ellei aluetta ole asemakaavassa tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa osoitettu tätä tarkoitusta varten.

 

Yleiset perustelut lupapäätökselle

 

Maa-ainesten ottamiseen Messula-kiinteistön kallioalueella on esitetty asianmukainen ottamissuunnitelma (päivätty 21.1.2019), jossa on tarvittavassa laajuudessa esitetty alueella vallitsevat luonnonolosuhteet, otettavan kiviaineksen määrä ja laatu sekä ottamistoiminnan vaikutukset ympäristöön ja luonnonolosuhteisiin.

 

Ottamistoiminta Messula-kiinteistön kallioalueella ei ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Kun toiminnassa noudatetaan ottamissuunnitelmassa esitettyä ja lupamääräyksissä vaadittuja suojaustoimia ei toiminta aiheuta vaaraa pohjavedelle, asutukselle tai ympäristölle. Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 ottamisalue on merkitty kaavamerkinnällä (eo2 21.698, Petäjämäki) maa-ainesten ottoalue soran, moreenin ja hiekan ottoa sekä kallion louhintaa varten.

 

Alueella ei ole kuntatason kaavoja (asemakaava, yleiskaava). Alueella ei ole tiedossa uhanalaisia eläin- tai kasvilajeja tai erityisiä luonnonarvoja eikä sen välittömään läheisyyteen sijoitu luonnon- suojelualueita tai Natura 2000-verkostoon kuuluvia alueita. Suunnitellussa laajuudessa (ottamisalue 1,2 ha, ottamismäärä 10 vuoden aikana 100 000 k-m3) ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää vähäiseksi, kun ottaminen toteutetaan ottamissuunnitelman ja lupamääräysten mukaisesti.

 

Alue ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Alueen lähellä ei ole kaivoja tai lähteitä.

 

Alue sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella alueella. Lähimmät häiriintyvät kohteet sijaitsevat yli 500 metrin päässä ottamisalueesta.

 

Asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä maa-ainesten ottaminen ole ristiriidassa maa-aineslain 6 §:ssä säädettyjen luvan myöntämisen edellytysten kanssa. Lupa voidaan näin ollen myöntää.

 

19.2 Ympäristönsuojelulain mukaiset perustelut

 

Lupaharkinnan perustelut

 

Ympäristönsuojelulain 48 §:n 2 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 49 §:n mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 16 - 18 §:ssä kiellettyä seurausta (maaperän ja pohjaveden pilaamiskielto) 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

 

Ympäristönsuojelulain 12 §:n mukaan luvanvaraista toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Lisäksi alueella, jolla on voimassa maakuntakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on katsottava, ettei toiminnan sijoittaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä ympäristönsuojelulain 11 §:ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 11 §:n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja, että pilaantumista voidaan ehkäistä.

 

Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat.

 

Ympäristönsuojelulain 52 §:n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi: 1) päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta, päästöpaikan sijainnista; 2) maaperän ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemisestä; 3) jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä; 4) toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa; 5) toiminnan lopettamisen jälkeisestä alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä sekä muista toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista; 6) muista toimista, joilla ehkäistään tai vähennetään ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan.

 

Ympäristöluvan myöntämisen edellytykset

 

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta voi myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukainen kalliokiviaineksen louhinta- ja murskaustoiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti, kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä.

 

Alueen kaavoitus ei aseta estettä luvan myöntämiselle. Ottoalueen ympäristö on pääosin maa- ja metsätalousmaata. Ottoalueen läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita. Alueella ei ole tiedossa uhanalaisten, harvinaisten tai erityistä suojelua vaativien eliölajien esiintymiä tai vastaavia luontotyyppejä. Ottoalueella ei ole rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita.

 

Toiminta ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Hakemuksessa ja lupamääräyksissä esitettyjä pohjaveden pilaantumisen estämiseksi tehtävien toimien mukaisesti toimittaessa, ei toiminnasta aiheudu ympäristönsuojelulain 17 §:ssä kiellettyä seurausta.

 

Lähimmät häiriintyvät kohteet, vakituisesti asutut asuinkiinteistöt ovat noin 510 metriä ottoalueen reunasta oleva Mustikkamäki (140-424-2-32) ja noin 630 metriä ottoalueen reunasta oleva Multaharju (140-424-2-103). Muu asutus sijaitsee etäämpänä. Ns. muraus-asetuksen vähimmäisetäisyysvaatimus (300 m) täyttyy ja louhinnan sijoittuminen alueelle on mahdollista.

 

Lupamääräyksissä on kiinnitetty erityisesti huomiota toiminnasta lähialueelle aiheutuvien kohtuuttomien melu-, pöly-, hiukkas- ja tärinähaittojen sekä pinta- ja pohjaveden sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseen. Meluhaittojen ehkäisemiseksi on annettu määräys enimmäismelutasosta sekä tarvittaessa melun mittaamisesta. Pöly- ja hiukkashaittojen ehkäisemiseksi on annettu määräys pölyntorjuntatoimista ja tarvittaessa hiukkasmittauksista. Tärinästä aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi varmistamiseksi on annettu määräys tarvittaessa tärinämittauksista sekä lähikiinteistöjen katselmuksista ja sopivien räjähteiden ja niiden määrien käytöstä. Lähimpien kaivo- ja lähdevesien pilaantumisen ehkäisemiseksi on annettu määräykset lähimpien kaivojen ja lähteiden sijainnin selvittämisestä ja talousvesikäytössä olevien kaivovesien tarkkailusuunnitelmasta ja tarkkailusta. Pintavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi on annettu määräys toiminta-alueelta tulevien sade- ja hulevesien käsittelystä tarvittaessa laskeutusaltaassa. Alueet, joilla käsitellään tai varastoidaan maaperän pilaantumista aiheuttavia aineita, on määrätty suojattavaksi öljyä pidättävillä rakenteilla.

 

Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. Toimittaessa hakemuksessa esitetyn ja tämän luvan määräysten mukaisesti toiminnan voidaan katsoa olevan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista toiminnan sijaintipaikan olosuhteissa. Annettujen lupamääräysten mukaan toimintaa tai siihen liittyviä suojaustoimenpiteitä on myös mahdollista tarkistaa tai muuttaa, jos mittaustulosten perusteella havaitaan siihen tarvetta.

 

Kun otetaan huomioon toiminnasta aiheutuvien päästöjen ehkäiseminen ja rajoittaminen, toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden vaarantumista, yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista ympäristössä tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla. Edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa.

 

Päätöksen mukainen toiminta annetut lupamääräykset huomioiden ei ennalta arvioiden vaaranna Vuoksen vesienhoitoaluetta koskevan vesienhoitosuunnitelman pinta- ja pohjavesiä koskevia tavoitteita (Laki vesienhoidon järjestämisestä 1299/2004).

 

20. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN

 

Jos asetuksella annetaan tätä lupaa ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta noudatettava. (YSL 70 §)

 

21. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

 

Tämä päätös on lainvoimainen 2.8.2019, jos päätökseen ei haeta muutosta.

 

22. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET

 

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Ympäristönsuojeluasetus (713/2014)

Maa-aineslaki (555/1981)

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005)

Jätelaki (646/2011)

Jäteasetus (Vna 179/2012)

Laki eräistä naapuruussuhteista (NaapL 26/1920)

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010)

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (38/2011)

Valtioneuvoston asetus räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta (644/2011)

 

Ratkaisu on tehty vireilletuloajankohtana voimassa olleen lainsäädännön mukaisesti.

 

23. KÄSITTELYMAKSU

 

Maa-ainesten ottosuunnitelman tarkastamisesta sekä louhinnan ja murskauksen ympäristöluvan käsittelystä peritään 3075 €:n maksu.

 

Perustelut: Hakemus on tullut vireille 22.1.2019

 

Luvan saajalta peritään Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän asiakasmaksujen 2019 mukaisesti ottamissuunnitelman tarkastusmaksu 250 € + 0,009 €/ hakemuksen mukainen otettava maa-ainesmäärä m3 ja lisäksi louhinnan ja murskauksen ympäristölupahakemuksen käsittelystä 1925 €.

 

(250 € + 0,009 €/m3 * 100 000 m3 + 1925 € = 3075 €)

 

Kuulutuskustannukset peritään todellisten kulujen perusteella.

 

24. VAKUUDET

 

1. Hakijan tulee toimittaa MaL 12 §:n mukainen 11000 € suuruinen hyväksyttävä vakuus lupamääräysten noudattamiseksi vakuus Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunnalle. Vakuuden on oltava voimassa 12 kk luvan päättymisen jälkeen, eli 30.6.2030 saakka.

 

Vakuudeksi hyväksytään vakavaraisen kotimaisen rahoituslaitoksen pankkitakaus, takaussitoumus tai talletustodistus hyväksytään, mikäli siitä annetaan samanaikaisesti tilinomistajan allekirjoittama panttaussitoumus ja rahoituslaitoksen allekirjoittama kuittaamattomuustodistus.

 

Vakuus on toimitettava ympäristölautakunnalle ennen ottotoiminnan aloittamista. Vakuuden arvoa voidaan tarkistaa kolmen vuoden välein niin, että se vastaa hintatason muutoksia.

 

Vakuuden määrä perustuu Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän asiakasmaksuihin 2019. Laskuperuste on otto-alueen pinta-ala (1,2 ha* 5 000 €/ha) ja kokonaisottomäärä (100 000 k-m3 * 0,05 €/k-m3) = 6000 €+ 5 000 € = 11 000 €.

 

25. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

 

25.1 Päätös

 

Ympäristönsuojelulain 85 §:n mukaan ympäristölupapäätös on toimitettava luvan saajalle ja niille, jotka ovat sitä erikseen pyytäneet sekä valvontaviranomaisille ja asiassa yleistä etua valvoville viranomaisille. Päätös toimitetaan seuraaville:

 

- Kuljetus Timpek Oy

- Pohjois-Savon ELY-keskus /ympäristövastuualue

- Ympäristönsuojelun tehtäväalue/Iisalmen toimipiste

- Iisalmen kaupunginhallitus

 

25.2 Tieto päätöksestä

 

Ympäristönsuojelulain 85 §:n mukaan ympäristölupapäätöksen antamisesta on lisäksi ilmoitettava niille, jotka ovat tehneet muistutuksen asiassa tai ovat ilmoitusta erikseen pyytäneet sekä niille joille ympäristönsuojelulain 44 §:n 1 momentin mukaan annettu lupahakemuksesta erikseen tieto.

 

Tieto päätöksestä toimitetaan seuraaville:

- niille, joille on annettu erikseen tieto lupahakemuksesta

 

25.3 Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä

 

Päätöksen antamisesta kuulutetaan Iisalmen kaupungin ilmoitustaululla. Kuulutus julkaistaan Iisalmen Sanomat-lehdessä.

 

26. PÄÄTÖKSEN ANTOPÄIVÄ

 

Päätös annetaan julkipanon jälkeen.

 

Julkipanopäivä on 1.7.2019

Päätöksen antopäivä on 2.7.2019

 

27. MUUTOKSENHAKU

 

Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Lupapäätös annetaan Iisalmen kaupungin ilmoitustaululle asetettavassa kuulutuksessa mainittuna päivänä (julkipano), jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen antopäivästä. Valitusaikaa laskettaessa antopäivää ei oteta lukuun. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle osoitteeseen PL 204, 65101 VAASA. Valitusosoitus on liitteenä.

 

Ympäristöjohtajan päätösehdotus:

 

Ympäristölautakunta myöntää 10 vuodeksi Kuljetus Timpek Oy:lle maa-aineslain 4 a §:n mukaisen luvan maa-ainesten ottoon (kokonaisottomäärä 100 000 k-m3 ja vuotuinen ottomäärä noin 10 000 k-m3) tilalla Messula (140-424-2-131) ottamissuunnitelman (21.1.2019, saapunut 22.1.2019) mukaiselle ottamisalueelle sekä ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan louhintaan ja murskaukseen valmistelijan ehdotuksen mukaisesti.

 

Päätös:

 

Päätösehdotus hyväksyttiin.