Dynasty tietopalvelu Haku RSS Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä

RSS-linkki

Kokousasiat:
https://dynasty.ylasavonsote.fi:443/yssoteInternet/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
https://dynasty.ylasavonsote.fi:443/yssoteInternet/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Ympäristölautakunta
Pöytäkirja 18.03.2021/Pykälä 21

Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa

Ympäristölautakunta

§ 21

18.03.2021

 

Maa-aineslupa soran ja hiekan ottotoimintaan, tilalla Poskikangas, J.S.T Kauppinen Oy, Sonkajärvi

 

404/11.01.00/2020

 

Ymplk 18.03.2021 § 21

 

 

Valmistelija: ympäristönsuojelutarkastaja Tiina Hujanen,

puh. 0400 173 345

 

1. ASIA

 

Maa-aineslain 4 §:n mukainen maa-aineslupa soran ja hiekan ottotoimintaan Poskikangas-tilalla (762-415-7-40), Sonkajärvi

 

Hakemus sisältää myös maa-aineslain 21 §:n mukaisen pyynnön luvasta aloittaa maa-ainesten ottaminen ennen kuin maa-aineslupaa koskeva päätös on saanut lainvoiman.

 

2. LUVAN HAKIJA

 

J.S.T Kauppinen Oy

Kajaanintie 92B

74300 Sonkajärvi

Y-tunnus: 2425717-7

 

Hakijan yhteyshenkilö: Juha Kauppinen, puh. 0400 375 399, jst-kauppinen@hotmail.com

 

3. MAANOMISTAJA

 

Tilan Poskikangas omistaa J.S.T Kauppinen Oy.

 

4. KIINTEISTÖ JA ALUE

 

Sonkajärven kunta, Sälevän kylä,

tila Poskikangas (762-415-7-40) kiinteistön pinta-ala 12,121 ha

 

Ottamisalueen pinta-ala: 3,4 ha

 

Ottamisalueen sijainti:

 

Poskikankaan maa-ainesalue sijaitsee noin 20 kilometriä Sonkajärven taajamasta kaakkoon lähellä Lapinlahden kunnan rajaa. Alue sijoittuu Poskilammentien ja pienemmän Poskikankaantien risteysalueen läheisyyteen, kahden lammen Poskilammen ja Sulkalammen väliselle alueelle. Alueelle liikennöidään Poskilammentieltä kääntyvän liittymän kautta. Maa-ainesalueen lähin osoite on Poskilammentie 616.

 

Poskikankaan maa-ainesalueella on ollut maa-ainesten ottotoimintaa 1980-luvulta asti. Maa-ainesalue rajautuu pohjoisessa Destia Oy:n Poskirinne (762-415-7-36) tilaan, jossa on soran otto-toimintaa sekä Rajamäki (762-415-7-39) tilaan, jossa on ollut aiemmin maa-ainesten ottoa. Maa-ainesalueen muu ympäristö on maa- ja metsätalousaluetta

 

Maa-ainesalueella ei ole voimassa asema- tai yleiskaavaa. Poh-jois-Savon maakuntakaavassa 2030 (vahvistettu ympäristöminis-teriössä 7.12.2011) Poskikankaan maa-ainesalue sijoittuu EO2 merkintä, maa-ainesten ottoalue soran, moreenin ja hiekan ottoa sekä kallion louhintaa varten.

 

5. LUVAN VOIMASSAOLO

 

Haettu voimassaoloaika 15 vuotta

 

6. OTETTAVA MAA-AINES

 

Sora ja hiekka

 

Kokonaisottomäärä: 117 000 m3ktr

Vuotuinen ottoarvio: 7 800 m3ktr

 

7. OTTAMISALUEESEEN KOHDISTUVAT AIKAISEMMAT LUVAT

 

Poskikankaan maa-ainesalueella on ollut aiemmin seuraavat Sonkajärven kunnan rakennuslautakunnan myöntämät maa-ainesluvat:

- 29.7.2010 § 25 Ylä-Savon Sora Ay (nyk. J.S.T Kauppinen Oy) 123 000 m3ktr sora ja hiekka, 2010 - 2020, otettu 2921 k-m3

- 5.10.2000 § 48 Ylä-Savon Sora Ay 25 000 m3ktr sora ja hiekka, 2000 - 2010, otettu 9741 k-m3

- tätä aiemmista luvista ei ole tietoa NOTTO-rekisterissä

 

8. OTTAMISSUUNNITELMA

 

Hakija on esittänyt 10.6.2020 päivätyn (päivitetty suunnitelma-alueen rajauksella 31.8.2020) 10.7.2020 saapuneen ottamissuunnitelman, jonka mukaan 3,14 ha alueelta otetaan maa-aineksia 117 000 m3ktr 15 vuoden aikana. Vuotuinen otto on noin 7 800 m3ktr hiekkaa ja soraa, vaihdellen kysynnän mukaan.

 

Ottoalueen maanpinta vaihtelee nykytilanteessa välillä + 152,0.+140,28 m (N2000). Tuleva alin ottamistaso on +140,28 m (N2000). Ottosyvyys on enintään 12 metriä. Alin ottotaso esitetään yhdistyvän viereisen Destia Oy:n maa-ainesalueen kanssa. Ottoalue sekä alin sallittu ottotaso merkitään maastoon selvästi niin, että alueella työskentelevien sekä valvontaviranomaisten on ne helppo havaita.

 

Koska alueella on ollut ottotoimintaa jo aiemmin, on puusto poistettu lähes koko alueelta. Rakennustoimintaan kelpaamattomat pintamaat sekä siltti- yms. kerrostumat on läjitetty/läjitetään alueen reunoille ja tullaan hyödyntämään alueen suojavalleissa tai maisemoinnissa. Mikäli soralaadut rintauksessa eri tyyppisinä ja eri asennossa olevina kerroksina, ottotoiminnassa pyritään seuraamaan muodostuneita soralaatujen rajoja. Eri materiaalit pyritään erottelemaan jo ottotoiminnan aikana. Ottotoiminnan aikana jyrkät liuskat (yli neljämetriä korkeat) merkitään lippusiimoilla. Pintamaakerrokset leviteään pohjalle ottotoiminnan edetessä.

 

Alueelle tullaan rakentamaan erillinen tukitoiminta-alue, mikäli alueella säilytetään pyöräkuormaajaa tai kaivinkonetta. Tukitoiminnan ja varastoinnin alue sijaitsee heti tuloliittymän lähellä.

 

Poskikangas- kiinteistö rajautuu seitsemään naapurikiinteistön rajaan. Kiinteistön pohjoisrajalla ovat Destia Oy:n Poskirinne-kiinteistö (762-415-7-36), jolla on maa-ainesten ottotoimintaa sekä yksityishenkilöiden omistama Rajamäki-kiinteistö (762-415-7-39), jolla on ollut aiemmin maa-ainestenottotoimintaa. Itäpuolella ottoalueen kiinteistö rajautuu maa-ja metsätalouskäytössä olevaan tilaan Alapiha (762-415-7-39) ja Sälevän osakaskunnan Sulkalampeen (762-415-876-2). Ottoalue rajautuu idässä Poskilammentiehen. Kiinteistön eteläpuolella on maa-ja metsätalouskäytössä olevan tila Sulkapuro (762-415-7-9). Kiinteistön länsipuolella on maa-ja metsätalouskäytössä olevat Päiväranta (762-415-7-30) ja Poskilampi (762-415-7-4) kiinteistöt.

 

Alle 500 metrin etäisyydellä ottamisalueesta sijaitsee yksi asuinkäytössä oleva kiinteistö. Poskilammen kiinteistön (762-415-7-4) lähin rakennus sijaitsee noin 340 metrin etäisyydellä ottoalueesta. Poskilammentien varrella sijaitsevan Lamminpää kiinteistön (762-415-7-33) lähin rakennus sijaitsee noin 480 metrin etäisyydellä ottoalueesta. Puisto kiinteistön (762-415-16-4) rakennukset sijaitsevat yli 600 metrin etäisyydellä ottoalueesta. Ottoalueen ja asutuksen välissä on kuusi- ja mäntymetsää sekä pelto- ja piha-alueita. Ottoalueen läheisyydestä metsä on pääosin hakattu ja osalla alueesta kasvaa taimikkoa sekä mäntykangasta.

 

Poskikankaan maa-ainesalue ei ole pohjavesialueella. Alueella aiemmin ollut Poskikankaan pohjavesialueen luokitus poistettiin vuonna 2009, koska alueella ei ole ohuen pohjavesikerroksen vuoksi merkistystä yhdyskunnan vedenhankinnassa. Lähin pohjavesialue on noin kahden kilometrin päässä oleva Maaselänkankaan pohjavesialue (0891606). Viereisellä Destian Poskirinteen sora-alueella on kaksi pohjaveden havaintoputkea, joissa pohjaveden pinta on keskiarvoltaan HP1 +130,47 m (N2000) ja HP1 +129,54 m (N2000) vuosien 2013-2019 havaintojen perusteella. Nykyisen alimman ottotason +140,28 m (N2000) ja pohjaveden pinnantason väliin jää noin 10 metrin suojakerros.

 

Hakijalla ei ole tiedossa lähellä olevia kaivoja joihin ottotoiminta voisi vaikuttaa. Lähin lähde on ottoalueen eteläreunasta noin 1,7 kilometrin päässä Pienellä Teerisuolla.

 

Poskikankaan maa-ainesalue sijoittuu kahden lammen väliin. Ottoalueesta itään noin 50 metriä on Sulkalampi (+137,9 m), ottoalueen ja lammen välissä on Poskilammentie. Ottoalueesta noin 400 metriä länteen on Poskilampi (40,32 ha, +127,3 m). Ottoalueesta etelään noin 450 metrin etöisyydellä sijaitsee Pirttilampi (+127,8 m).

 

Maa-ainesalue sijoittuu Vuoksen vesistöalueen (04) Iisalmen reitin valuma-alueen (04.5) Sonkajärven reitin valuma-alueen (04.58) Varpasjoen valuma-alueelle (04.589).

 

Poskikankaan maa-ainesalueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita, Natura 2000-verkostoon tai luonnonsuojeluohjelmiin kuuluvia alueita eikä muinaisjäännöksiä tai muita arvokkaita kohteita. Ottoalueesta noin 800 metriä etelään on Helvetinkattilan arvokas kallioalue. Ottoalueesta noin 1,4 kilometriä etelään on yksityinen luonnonsuojelualue Helve-tinkallio. Ottoalueesta noin 5 kilometriä länteen on Pieni Mustan-selän metsä Natura 2000-alue (FI0600111).

 

Lähin muinaismuistolain suojelema kohde on ottamisalueesta lounaaseen noin 6 kilometrin etäisyydellä oleva Laitilankangas 3 kiinteä muinaisjäännös, asuinpaikka (140010015).

 

Seulonta

 

Vain pieni osa vuotuisesta ottomäärästä (7800 m3ktr) seulotaan ja seulontaa ei välttämättä tehdä ollenkaan. Mikäli alueella on seulontaa, se suoritetaan tarpeen mukaan ympäri vuoden toiminta-aikojen puitteissa alueelle erikseen tuotavalla seulontavaunulla.

 

Seulonnassa kiviaines siirretään seulontayksikköön kaivinkoneella tai pyöräkuormaajalla ja seulonnan jälkeen kiviainekset varastoidaan kasoiksi varastoalueelle tai kuljetetaan suoraan käyttökohteeseen. Seulonnassa tyypillisesti käytettävät koneet ja laitteet ovat seulontavaunu, kaivinkone, pyöräkuormaaja ja vaihteleva määrä kuorma-autoja.

 

Murskaus

 

Soran seasta aiemmin erotettu karkea kiviaines murskataan luvan aikana, mikäli tarvetta murskesoraan ilmenee. Aiemmasta ottotoiminnasta olevaa murskattavaa kiviainesta on arviolta 500 t. Murskaustoimintaa on 1-3 kertaa 5- 10 päivää luvan aikana. Hakija on arvioinut, että tuleva toiminta alueella huomioiden murskauksen kesto alueella ei tule ylittämään 50 päivää.

 

Murskausta tehdään MURAUS-asetuksen mukaisesti klo 7 - 22 välisenä aikana. Murskauslaitteisto ja muut tarvittavat koneet tuodaan alueelle erikseen ja ne viedään pois toimintajakson jälkeen.

 

Liikennöinti ja liikennejärjestelyt

 

Alueelle liikennöidään Poskilammentieltä kääntyvän liittymän kautta. Ottotoiminnan ollessa käynnissä raskasta liikennettä on arviolta 1 - 4 kertaa vuorokaudessa ja kevyttä liikennettä 5 kertaa vuorokaudessa.

 

Liikennettä on pääsääntöisesti arkipäivisin (ma - pe) klo 6 - 22 välillä, mutta tarvittaessa myös viikonloppulauantaisin klo 8 - 18.

 

Jätteet

 

Mikäli alueelta tulee jätteitä, toimitetaan ne Iisalmen Peltomäen jätekeskukseen. Vaaralliseksi luokitellun jätteen ja yhdyskuntajätteiden toimituksista pidetään kirjaa. Kirjanpito on tarvittaessa valvontaviranomaisen saatavilla.

 

Alueelle on laadittu 9.6.2020 kaivannaisjätteen jätehuollon suunnitelma. Kaivannaisjätteet 1300 m3 hyödynnetään alueen maisemointiin.

 

Vaikutukset maaperään, sekä pinta- ja pohjaveteen

 

Ottotoiminta pyritään järjestämään siten, että haitta ympäristölle ja viihtyisyydelle on mahdollisimman pieni.

 

Seulontavaunun poltto- ja voiteluaineita sisältävien osien alla maaperäsuojaus suoritetaan asentamalla maaperään poltto- ja voiteluaineita läpäisemätön muovikalvo. Maaperä muotoillaan altaan muotoiseksi ja reunat muotoillaan ympäröivää maanpintaa korkeammalle. Kalvon päälle laitetaan 20 cm:n kerros hiekkaa suojaksi estämään kalvon rikkoontuminen. Seulonnan aikana työkoneissa säilytetään myös öljynimeytysainetta vuototapausten varalle.

 

Työkoneet ja seulontayksikkö tankataan tuomalla alueelle erillinen siirrettävä polttoainesäiliö esim. perävaunussa. Mikäli polttoaineita säilytetään alueella suojataan maaperä tarkoituksen mukaisilla kaksoisvaipallisilla säiliöillä. Työkoneiden huoltoja ei päivittäisiä tarkastuksia pois lukien suoriteta maa-ainesalueella.

 

Melu

 

Melun vaikutukset jäävät vähäisiksi ottotoiminnan ollessa vähäistä ja metsän sekä kumpareiden vähentäessä meluhaittoja.

 

Toiminnan ja laitteiden tarkkailu ja raportointi

 

Ottotoiminnasta ja mahdollisesta murskauksesta pidetään työmaapäiväkirjaa. Päiväkirjaan merkitään päivittäin tuotantomäärät, laitteiden mahdolliset huoltotoimenpiteet ja poikkeukselliset tapahtumat kuten onnettomuudet. Kirjanpito on tarvittaessa valvovien viranomaisten saatavilla. Mikäli alueella murskataan, ilmoitetaan asiasta ympäristölautakunnalle.

 

Päästöjen, haittojen ja jätteiden tarkkailu

 

Päästöjä ei mitata, mutta päästöjä seurataan ja ehkäistään koneiden huollolla. Pölyämistä ja tärinää seurataan toiminnan aikana aistinvaraisesti ja tarpeen tullen pölyämistä ehkäistään kastelemalla. Poikkeukselliset päästöt merkitään työmaapäiväkirjaan.

 

Mahdolllisesti syntyvien pilaantuneiden maiden toimituksista säilytetään siirtoasiakirjat ja ne toimitetaan valvovalle viranomaiselle.

 

Parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltaminen

 

Hakemuksessa ei ole esitetty parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamista.

 

Alueen maisemointi ja jälkihoitosuunnitelma

 

Ottamistoiminnan vahingollinen vaikutus maisemaan ja ympäristökuvaan saatetaan mahdollisimman vähäiseksi.

 

Pintamaat sekä ottotoimintaan kelpaamattomat muodostumat sijoitetaan ottoalueen reunoille, josta se levitetään sivuluiskiin maa-aineksen ottamisen päätyttyä. Korkeissa rintauksissa pintamaat voidaan muotoilla maisemointiluiskiin porrastetusti.

 

Maisemointi suoritetaan ottotoiminnan päätyttyä reuna-alueilla n. 1:2-2,5 kaltevuudessa. Ottamissuuntaa vasten maisemointia ei voi tehdä ennen ottotoiminnan lopettamista. Luiskat maisemoidaan pudottamalla louhoksen reunoilla olevat pintamaat alas ja muotoilemalla sopivaan kaltevuuteen.

Pohjamaat voidaan maisemoida vasta, kun ottaminen on kokonaan loppunut. Pintamaa varastoidaan ottoalueen reunoille, josta se levitetään sivuluiskiin siinä vaiheessa, kun ottamista ei enää siihen suuntaan jatketa. Maisemoinnissa voidaan käyttää hyödyksi alueelle tuotavia ylijäämämaita. Alueella ei kuitenkaan säilytetä muualta tulevia ylijäämämaita pitkiä aikoja. Luiskia muotoiltaessa vältetään suuria tasaisia pintoja ja käytetään mieluummin loivia kumpareita maiseman elävöittämiseksi.

 

Ottotoiminnan jälkeen alue tulee palautumaan mäntytaimikoksi ja -metsäksi. Ylä-Savon Metsänhoitoyhdistys Savotta voi arvioida alueen parhaan uudistuskeinon soranottotoiminnan ollessa alueella maisemointiin sopivassa vaiheessa.

 

Turvallisuusjärjestelyt ja poikkeustilanteisiin varautuminen

 

Onnettomuusriskiä ottotoiminnassa aiheuttavat mahdollisen murskausaseman sekä työkoneiden vuotoriski, toimintahäiriöt ja mahdolliset tulipalot. Syrjäisen sijainnin vuoksi alueelle ei tulisi olla kovin suurta eksymis- ja ilkivaltariskiä.

 

Alue rajataan värillisillä huomionauhoilla jyrkkien rintausten kohdilla sekä pystytetään tarpeellinen määrä jyrkänteestä varoittavia tauluja, jotta alueelle ei joudu sivullisia tahattomasti.

 

Poltto- ja voiteluaineiden valumis- ja vuotoriskejä ehkäistään huoltamalla työkoneita säännöllisesti. Työkoneisiin varataan imeytysmateriaalia mahdollisen poltto- ja voiteluainevuodon varalle.

 

Toimet onnettomuuksien ja häiriötilanteiden aikana

 

Toimintahäiriön sattuessa työkone tai mahdollinen murskausasema pysäytetään, korjataan vika tai poistetaan häiriö. Poltto- tai voiteluainevuodon sattuessa ryhdytään välittömästi torjuntatoimiin estämällä lisävuodot ja imeyttämällä vuotanut aine imeytysaineeseen tai poistamalla pilaantunut maa-aines.

 

9. ASIAN KÄSITTELY

 

9.1 Vireille tulo ja täydentäminen

 

J.S.T Kauppinen Oy on toimittanut ympäristölautakunnalle lupahakemuksen 10.7.2020. Hakemusta on täydennetty 10.9.2020.

 

9.2 Hakemuksesta tiedottaminen

 

Lupahakemuksesta on kuulutettu Sonkajärven kunnan sähköisellä ilmoitustaululla 2.12.2020. - 8.1.2021. Hakemusasiakirjat olivat edellä mainittuna aikana nähtävillä Sonkajärven kunnan ja Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän internetsivuilla. Naapurikiinteistöille lähetettiin hakemuksesta erikseen tieto tavallisena kirjeenä 30.11.2020 sekä sähköpostitse Lapinlahden kunnan ympäristösihteerille.

 

9.3 Muistutukset

 

Hakemuksen johdosta ei jätetty muistutuksia.

9.4 Pyydetyt lausunnot

 

Hakemuksesta on pyydetty 30.11.2020 lausunnot.

 

Pohjois-Savon ELY-keskus Y-vastuualue on 2.2.2021 lausunut mm. seuraavaa:

" Alueen maankäytön suunnittelutilanne ja suojelulliset arvot

 

Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 toiminta-alue sijoittuu EO2- alueelle. Alueella ei ole yleis- tai asemakaavaa. Toiminta-alue ei sijoitu pohjavesialueelle. Alueella ei ole muita suojeluvarauksia.

 

Pohjavedensuojelu

 

Toimintaan tarvittavista laitteistosta ja kalustoista mahdollisesti aiheutuvat vuodot maaperään on estettävä jo ennalta asianmukaisilla suojauksilla ja muilla varotoimenpiteillä. Nestemäisten polttoaineiden, voiteluaineiden ja muiden pohjavedelle vaaraa aiheuttavien aineiden varastointialueet sekä kuljetus- ja maansiirtokaluston paikoitus ja polttonesteiden jakelupaikka on sijoitettava tukitoiminta-alueelle. Tukitoiminta-alue on varustettava vettä heikosti läpäisevällä pinnoitteella tai suojakalvolla. Mikäli alueella säilytetään öljytuotteita, on säiliöiden oltava kaksoisvaipallisia tai ne on sijoitettava niiden tilavuutta vastaavaan katoksella varustettuun suoja-altaaseen. Polttonesteiden jakelulaitteistossa on oltava järjestelmä ylitäytön estämiseksi. Motorisoitujen seulojen alla oleva maaperä on myös suojattava. Suojaus tulee olla tehtynä niin, ettei seulasta, polttoainetankista ja tankkauksista ole mahdollista vahinkotapauksessa päästä polttoainetta maaperään.

 

Maa-ainesten ottaminen edellyttää pohjaveden pinnankorkeuden ja laadun tarkkailua. Pohjaveden pinnankorkeutta on suositeltavaa seurata 2 kertaa vuodessa alueen pohjaveden havaintoputkista. Pohjaveden laatunäyte on suositeltavaa ottaa ennen toiminnan aloittamista, säännöllisesti toiminnan aikana (kerran vuodessa, mikäli ottotoimintaa on vuoden aikana ollut) sekä toiminnan loputtua. Maa-ainesten ottotoiminnan vaikutuksia seurataan pohjavedestä seuraavin laatuparametrein: väri, sameus, happi, pH, sähkönjohtavuus, hiilidioksidi, kovuus, CODMn tai TOC, nitraattityppi, kloridi, sulfaatti, rauta, mangaani, öljyhiilivedyt (öljyhiilivetyjakeet C10-40 ja bensiinijakeet C5-10).

 

Jälkihoitotoimenpiteenä on alueelle muodostettava kasvukerros kasvillisuudelle. Kasvillisuus on suositeltavaa palauttaa alueelle istuttamalla ja siementämällä. Pohjois-Savon ELY-keskus suosittelee jälkihoitotoimenpiteiden toteuttamista heti toiminnan sen salliessa. Kokonaisuudessaan jälkihoitotoimenpiteet on tehtävä ennen lupa-ajan loppumista.

 

Toiminta-alueelle on suositeltavaa tehdä varautumissuunnitelma onnettomuuksien ja poikkeuksellisten tilanteiden varalta.

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus korostaa, että toiminnanharjoittaja on aina vastuussa pohjavedelle aiheuttamastaan vahingosta

 

Pohjois-Savon ELY-keskuksen kannanotto

 

Pohjois-Savon ELY-keskus katsoo, että toiminta voidaan toteuttaa hakemuksen ja suunnitelman mukaisesti, mikäli edellä mainitut sekä liitteenä olevat asiat otetaan toiminnassa ja lupamääräyksissä huomioon."

 

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän terveydensuojeluviranomainen on lausunut 29.12.2020 saapuneessa lausunnossa mm. seuraavaa: "Lähin asuinkiinteistö sijaitsee hakemuksen mukaan noin 340 metrin päässä ottamoalueelta. Toiminnan aiheuttamat melu ja pölyhaitat voidaan arvioida jäävän vähäisiksi. Pölynhallinta on syytä ottaa huomioon ja velvoittaa toiminnanharjoittajaa käyttämään tarvittaessa teknisiä ratkaisuja ja kastelua pölyn leviämisen ehkäisemiseksi. Mikäli toiminnasta epäillään aiheutuvan meluhaittaa, tulisi toiminnanharjoittaja velvoittaa selvittämään melutaso mittauksin lähimmissä häiriintyvissä kohteissa.

 

Lähimpien kiinteistöjen mahdolliset talousvesikaivot eivät ole tiedossa. Lähimpien kiinteistöjen talousvesikaivojen kunto sekä veden laatu olisi syytä selvittää ennen toiminnan aloittamista ja tarpeen vaatiessa sen aikana.

 

Terveysvalvonnalla ei ole hakemuksista muuta huomautettavaa."

 

Kuopion kulttuurihistoriallinen museo on 21.12.2020 saapuneessa lausunnossaan todennut mm. seuraavaa:

" Ottoalue on laajenemassa välittömästi nykyisen ottoalueen länsi- ja luoteispuolelle. Oleva ottoalue rajoittuu näillä alueilla talousmetsään. Lupahakemusalueelta tai sen välittömästä läheisyydestä ei tunneta arkeologisen kulttuuriperinnön tai rakennetun kulttuuriympäristön suojelukohteita eikä alueellinen vastuumuseo myöskään edellytä kulttuuriympäristöselvityksiä hankkeen johdosta. Museoviranomaisella ei ole huomautettavaa lupahakemukseen."

 

Sonkajärven kunnanhallitus on 16.12.2020 saapuneessa lausunnossaan todennut mm. seuraavaa: "Sonkajärven kunnalla ei ole huomauttamista J.S.T Kauppinen Oy:n maa-aineslupahakemukseen."

 

Pohjois-Savon liitto on 11.12.2020 saapuneessa lausunnossaan todennut mm. seuraavaa:" Pohjois-Savon liitolla ei ole maakuntakaavoituksen näkökulmasta maa-aineslupahakemukseen huomautettavaa.

 

Suunnitelma-alue sisältyy Pohjois-Savon maakuntakaavan 2030 (vahvistettu 7.12.2011) maa-ainesottoalueelle EO2 26.682 Poskikangas. EO2 -merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävät soran-, moreenin- ja hie-kanottoalueet sekä kallionlouhinta-alueet. Suunnittelumääräys: Laajoilla, usean toimijan käsittävillä maa-ainesten ottoalueilla ottosuunnitelmien tulisi perustua koko alueen kattavaan osayleiskaavaan tai maisemaselvitykseen (MAL 5.2 §). Ennen alueilla tehtävää maa-ainestenottoa tulee olla hyvissä ajoin yhteydessä Museovirastoon, jotta arkeologisen inventoinnin tarve voidaan arvioida."

 

9.5 Hakijan kuuleminen

 

Hakijalle on varattu mahdollisuus antaa vastineensa lausunnoista. Hakija on antanut 4.2.2021 vastineen lausunnoista:

" Poskikangas 7:40 ottoalueella ei säilytetä polttoaineita ja voiteluaineita, eikä varastoida. Kuljetuskalusto käy vain hakemassa alueelta kuormia. Pyöräkone alueella vain kuormia otettaessa. Seulan ja murskaimen polttoaine tankin alle asianmukainen suojaus.Pohjaveden tarkkailu putki ottoalueen ja Destian ottoalueen rajalla."

 

9.6 Tarkastukset

 

Alueella on tehty lupahakemukseen liittyen tarkastus 27.7.2020.

 

Valmistelijan päätösehdotus:

 

10. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU

 

Ympäristölautakunta myöntää 15 vuodeksi J.S.T Kauppinen Oy:lle luvan maa-ainesten ottoon 3,4 ha:n alalle tilalla Poskikangas (762-415-7-40) ottosuunnitelman (päivätty 10.6.2020, saapunut 10.7.2020; täydennetty 10.9.2020) suunnitelmapiirustuksen mukaiselle alueelle. Hakemuksessa ja ottosuunnitelmassa esitetyn lisäksi on toiminnassa noudatettava kohdassa 11 esitettyjä lupamääräysten ehtoja.

 

Toiminnalle myönnetään myös maa-aineslain 21 §:n mukainen toiminnan aloittamisoikeus muutoksenhausta huolimatta.

 

11. LUPAMÄÄRÄYKSET

 

1. Kokonaisottomäärä on 117 000 k-m3 ja vuotuinen ottomäärä 7800 k-m3.

 

2. Alin sallittu ottotaso on + 140,28 m (N2000). Alimman kaivutason ja ylimmän havaitun pohjavesipinnan väliin on jätettävä vähintään kahden metrin paksuinen koskematon suojakerros. Pohjaveden asemaa muuttavaa kaivua tai ottotason (+140,28 m (N2000)) alapuolisia massanvaihtoja ei sallita.

 

3. Ennen toiminnan aloittamista on pidettävä aloitustarkastus, jossa käydään läpi lupaan liittyvät asiat.

 

4. Ottoalue ja suunnitelman mukaisessa korkeusjärjestelmässä (N2000) oleva korkeusmerkintä on merkittävä maastoon niin, että rajat ja ottotaso ovat nähtävissä koko ottamistoiminnan ajan. Hakijan tulee sopia yhteisestä otosta Poskirinne-tilan rajalla, jos otosta ei sovita on tilojen rajalle jätettävä vähintään 10 metrin suojaetäisyys. Alimman ottotason merkinnät tulee olla ainakin niissä paikoissa, mistä kulloinkin otetaan. Oton aikana jyrkät ottorintaukset on merkittävä selvästi ja alueella liikkujia on varoitettava kyltein. Ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle on tarvittaessa estettävä puomilla tai vastaavalla järjestelyllä.

 

5. Luvanhaltijan tulee selvittää lähimpien kiinteistöjen talousvedensaanti ennen ottotoiminnan aloittamista. Mikäli ottoalueen läheisyydessa (n. 500 m) on kaivoja ja lähteitä, tulee luvanhaltijan esittää luvanvalvojalle etukäteen suunnitelma niiden tarkkailusta.

 

6. Pohjaveden pinnankorkeutta on seurattava 2 kertaa vuodessa Destia Oy:n ottoalueella olevasta pohjaveden havaintoputkesta. Pohjaveden laatunäytteet tulee ottaa ennen toiminnan aloitusta, säännöllisesti toiminnan aikana (kerran vuodessa, mikäli ottamistoimintaa on vuoden aikana ollut) sekä toiminnan loputtua. Pohjaveden pinnankorkeus- ja laatutulokset tulee toimittaa lupaa valvovalle viranomaiselle ja Pohjois-Savon ELY-keskukselle heti tulosten valmistuttua.

 

Toiminnan vaikutuksia seurataan pohjavedestä seuraavin laatuparametrein: väri, sameus, happi, pH, sähkönjohtavuus, hiilidioksidi, kovuus, CODMn tai TOC, nitraattityppi, kloridi, sulfaatti, rauta, mangaani, öljyhiilivedyt (öljyhiilivetyjakeet C10-C40 ja bensiinijakeet C5-C10).

 

7. Toimintaan tarvittavista laitteistosta ja kalustoista mahdollisesti aiheutuvat vuodot maaperään on estettävä jo ennalta asianmukaisilla suojauksilla ja muilla varotoimenpiteillä.

 

Nestemäisten polttoaineiden, voiteluaineiden ja muiden pohjavedelle vaaraa aiheuttavien aineiden varastointialueet sekä kuljetus- ja maansiirtokaluston paikoitus ja polttonesteiden jakelupaikka on sijoitettava tukitoiminta-alueelle. Tukitoiminta-alue on varustettava vettä heikosti läpäisevällä pinnoitteella tai suojakalvolla

 

Mikäli alueella säilytetään öljytuotteita, on säiliöiden oltava kaksoisvaipallisia tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä ja ne tulee säilyttää tukitoiminta-alueella. Kaikissa käytettävissä polttoainesäiliöiden jakelulaitteistoissa tulee olla ylitäytön- ja laponesto ja säiliöiden on oltava lukittavia. Tankkaus tulee tehdä valvotusti.

 

Mikäli alueella käytetään motorisoituja seuloja on niiden alla oleva maaperä myös suojattava. Suojaus tulee olla tehtynä niin, ettei seulasta, polttoainetankista ja tankkauksista ole mahdollista vahinkotapauksessa päästä polttoainetta maaperään.

 

8. Koneiden huoltotoimenpiteet tulee tehdä ensisijaisesti muualla kuin toiminta-alueella. Mikäli koneille joudutaan tekemään alueella välttämättömiä huoltotoimenpiteitä, tulee paikat suojata imeytysmatolla, muovikalvolla tai vastaavalla tiiviillä rakenteella, joilla voidaan estää vuotojen pääsy maaperään ja pohjaveteen.

 

9. Suolan ja muiden pohjavedelle ja maaperälle haitallisten aineiden käyttö pölynsidonnassa on kielletty.

 

10. Toiminta ei saa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ylittää päivällä (kello 7-22) ekvivalenttimelutasoa 55 dB (LAeq) eikä yöllä (kello 22-7) ekvivalenttimelutasoa 50 dB (LAeq). Mikäli toiminnasta epäillään aiheutuvan meluhaittaa, tulee luvanhaltijan selvittää mittauksin melutaso häiriintyvässä kohteessa. Mittauksen tekijällä tulee olla asiaan riittävä kokemus ja asiantuntemus melumittauksista. Mittaustulokset tulee toimittaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

 

Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuuttomia viihtyisyyttä vähentäviä eikä terveydelle tai muutoin haitallisia päästöjä ilmaan. Toiminnasta aiheutuvat pölypäästöt alueilla, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä ja joilla he saattavat altistua ilman epäpuhtauksille, eivät saa ylittää valtioneuvoston asetuksessa 79/2017 säädettyjä raja-arvoja. Varastokasat ja ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toiminta-alueen ulkopuolelle on estettävä. Pölyntorjunnassa tulee kiinnittää huomiota työskentelyalueen ja kulkuväylien puhtaanapitoon. Läjitettävät maa-ainekset on kuljetettava ja sijoitettava siten, ettei maa-ainesta tai pölyä leviä haitallisissa määrin ympäristöön.

 

11. Luvanhaltijan on selvitettävä meluilmoituksen tarve hyvissä ajoin ennen mahdollista murskaustoimintaa kunnan ympäristönsuojelun kanssa.

 

12. Murskaamossa, joka on alle 500 metrin etäisyydellä lähimmästä häiriintyvästä kohteesta, on pölyn leviämistä ympäristöön estettävä kastelemalla tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti taikka käyttämällä muuta pölyntorjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

 

13. Luvan haltijalla tulee olla toimintasuunnitelma vahinkotapausten varalle. Vahinkotapauksista, kuten poltto- tai voiteluainevuodoista, on välittömästi ilmoitettava valvovalle viranomaiselle, pelastusviranomaiselle ja Pohjois-Savon ELY-keskukselle. Ympäristöön päässeet polttoaineet ja muut ympäristölle haitalliset aineet on kerättävä välittömästi talteen. Öljyvuotojen varalta on oltava käytössä imeytysainetta ja säilytyspaikka öljyyntyneelle maa-ainekselle. Alueella tulee olla varattuna koko ajan öljyn torjuntaan tarkoitettua imeytysainetta. Lisäksi kaikille alueella työskenteleville on annettava selkeät toimintaohjeet vahinkotapauksien varalle.

 

14. Ottoalueelle ei saa tuoda tai läjittää muualta tuotuja maa-aineksia tai muita massoja ilman luvan valvojan suostumusta.

15. Hakemuksen mukaisen alueen maisemointitöitä tulee tehdä mahdollisuuksien mukaan ottotoiminnan edetessä. Mikäli otto ei ole edennyt suunnitelman mukaisesti, on uusi maisemointisuunnitelma esitettävä valvovalle viranomaiselle hyväksyttäväksi viimeistään kuusi kuukautta ennen lupa-ajan päättymistä. Maisemointi tulee suorittaa ELY-keskuksen lausunnon mukaisesti tekemällä kunnollinen kasvualusta ja kylvämällä tai istuttamalla alueelle kasvillisuus.

 

16. Oton jälkeen alue on siistittävä niin, että sinne ei jää jätettä, romua tai muuta sinne kuulumatonta ainetta tai tavaraa. Mahdolliset varastokasat on sijoitettava alueelle siten, että ne eivät estä alueen jälkihoitoa.

 

17. Päätös on voimassa 15 vuotta, 30.6.2036 saakka. Alue tulee olla kokonaisuudessaan maisemoitu viimeistään luvan päättymispäivämäärään mennessä. Maisemointitöiden suorittamisesta tulee tehdä ilmoitus lupaviranomaiselle lopputarkastuksen pitämiseksi.

 

18. Luvan haltijan on ilmoitettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä edellisenä vuonna otetut maa-ainesmäärät ja laatu lupaviranomaiselle Notto-tietokantaan.

 

19. Ainesten ottamisen valvonnasta veloitetaan tarkastusmaksu, jonka suuruus perustuu kunakin vuonna voimassa olevaan maa-ainestaksaan. Vuotuiseen ottomäärään perustuvassa valvontamaksussa vuotuisena ottomääränä käytetään 7 800 m3-k.

 

20. Lupaa ei voida siirtää kolmannelle osapuolelle ilman lupaviranomaisen suostumusta.

 

12. TOIMINNAN ALOITTAMINEN MAHDOLLISESTA MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA

 

Toiminnalle myönnetään maa-aineslain 21 §:n mukainen aloittamisoikeus muutoksenhausta huolimatta.

 

Perustelut: Hakija on pyytänyt lupaa aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. Kyseessä on olemassa oleva maa-ainesalue. Täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Toiminnan aloittamisesta ei aiheudu sellaista pysyvää haittaa tai vahinkoa, joka estäisi toiminnan aloittamisen ennen päätöksen lainvoimaisuutta. Valitusviranomainen voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon.

 

13. LUVAN KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

 

Luvan käsittelystä ja ottosuunnitelman tarkastamisesta peritään 1503,00 €:n maksu.

 

Luvan käsittelymaksu perustuu Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän asiakasmaksun 2020 mukaisesti. Laskuperuste käsittelymaksulle on perusmaksu 250,00 €, otettava maa-ainesten kokonaismäärä (117 000 m3 x 0,009 €/m3 = 1053,00 €), eli 250,00 € + 1053,00 € = 1303,00 €.

 

Naapurin tai asianosaisen kuuleminen 25,00 €/kuultava (8 x 25,00 € = 200,00 €), eli 200,00 €

 

14. VAKUUS

 

Hakijan tulee toimittaa lupamääräysten noudattamiseksi 14 350,00 €:n vakuus lupaviranomaiselle.

 

Vakuudeksi hyväksytään vakavaraisen kotimaisen rahoituslaitoksen pankkitakaus, takaussitoumus tai talletustodistus. Talletustodistus hyväksytään, mikäli siitä annetaan samanaikaisesti tilinomistajan allekirjoittama panttaussitoumus ja rahoituslaitoksen allekirjoittama kuittaamattomuustodistus.

 

Vakuus on toimitettava Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunnalle ennen ottotoiminnan aloittamista. Vakuuden arvoa voidaan tarkistaa kolmen vuoden välein niin, että se vastaa hintatason muutoksia.

 

Vakuuden on oltava voimassa 12 kk yli luvan voimassaoloajan eli 30.6.2037 saakka.

 

Vakuuden määrä perustuu Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän asiakasmaksuihin 2020. Laskuperuste on maa-ainesalueen pinta-ala (3,4 ha x 2 500 €/ha) ja kokonaisottomäärä (117 000 k-m3 x 0,05 €/k-m3 ) eli 8500,00 € + 5850,00 € = 14 350 € .

 

Vakuuden laskentaperusteena käytetään 3,4 ha.

 

15. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT

 

15.1 Luvan myöntämisen edellytykset

 

Maa-aineslain (555/1981) 6 §:n mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos ottaminen ei ole ristiriidassa 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa ja jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus.

 

Maa-aineslain 3 §:ssä säädetään ainesten ottamisen rajoituksista.

 

Maa-ainesten ottamisesta ei saa aiheutua 1) kauniin maiseman kuvan turmeltumista, 2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, 3) huomattavia tai laajalle ulottuvia muutoksia luonnonolosuhteissa tai 4) tärkeän tai muun vedenhankintaan soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa. Asemakaavan tai oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella on lisäksi katsottava, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Maa-aineksia ei saa ilman erityistä syytä ottaa meren tai vesistön rantavyöhykkeeltä, ellei aluetta ole asemakaavassa tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa osoitettu tätä tarkoitusta varten.

 

15.2 Yleiset perustelut

 

Tässä luvassa on tarkasteltu maa-aineksen ottoa vain maa-aineslain nojalla.

 

Maa-ainesten ottamiseen Poskikankaan sora-alueella on esitetty asianmukainen ottamissuunnitelma, jossa on tarvittavassa laajuudessa esitetty alueella vallitsevat luonnonolosuhteet, otettavan kiviaineksen määrä ja laatu sekä ottamistoiminnan vaikutukset ympäristöön ja luonnon olosuhteisiin.

 

Ottamistoiminta Poskikankaan sora-alueella ei ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Kun toiminnassa noudatetaan ottamissuunnitelmassa esitettyä ja lupamääräyksissä vaadittuja suojaustoimia ei toiminta aiheuta vaaraa pohjavedelle, asutukselle tai ympäristölle.

 

Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 (vahvistettu ympäristöministeriössä 7.12.2011) Poskikankaan sora-alue sijoittuu EO2 26.682 Poskikangas - merkinnällä osoitetulle maa-ainesten otto-alueelle. EO2 -merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävät soran-, moreenin- ja hiekanottoalueet sekä kallionlouhinta-alueet. Suunnittelumääräys: Laajoilla, usean toimijan käsittävillä maa-ainesten ottoalueilla ottosuunnitelmien tulisi perustua koko alueen kattavaan osayleiskaavaan tai maisemaselvitykseen (MAL 5.2 §). Ennen alueilla tehtävää maa-ainestenottoa tulee olla hyvissä ajoin yhteydessä Museovirastoon, jotta arkeologisen inventoinnin tarve voidaan arvioida. Pohjois-Savon alueellinen vastuumuseo (Kuopion kulttuurihistoriallinen museo) on tutustunut aineistoon ja todennut lausunnossaan, että lupahakemusalueelta tai sen välittömästä läheisyydestä ei tunneta arkeologisen kulttuuriperinnön tai rakennetun kulttuuriympäristön suojelukohteita eikä alueellinen vastuumuseo myöskään edellytä kulttuuriympäristöselvityksiä hankkeen johdosta.

 

Alueella ei ole kuntatason kaavoja (asemakaava, yleiskaava). Alueella ei ole tiedossa uhanalaisia eläin- tai kasvilajeja tai erityisiä luonnonarvoja eikä sen välittömään läheisyyteen sijoitu luonnon- tai maisemansuojelualueita tai Natura 2000-verkostoon kuuluvia alueita.

 

Kyseessä on olemassa oleva sora-alue, jossa on ollut ottamistoimintaa 1980-luvulta asti. Suunnitellussa laajuudessa (ottoalue 3,4 ha, ottamismäärä 15 vuoden aikana 117 000 k-m3) ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää vähäiseksi, kun ottaminen toteutetaan ottamissuunnitelman ja lupamääräysten mukaisesti ja alue saadaan lopullisesti maisemoitua ottotoiminnan päätyttyä.

 

Poskikankaan maa-ainesalue ei ole pohjavesialueella. Alueella aiemmin ollut Poskikankaan pohjavesialueen luokitus poistettiin vuonna 2009, koska alueella ei ole ohuen pohjavesikerroksen vuoksi merkistystä yhdyskunnan vedenhankinnassa. Lähin pohjavesialue on noin kahden kilometrin päässä oleva Maaselänkankaan pohjavesialue (0891606). Toiminnalle on annettu lupamääräyksiä pohjaveden suojelemiseksi sekä pohjaveden pinnankorkeuden ja laadun tarkkailemiseksi.Lupamääräysten mukaisesti toimittaessa, toiminnalla ei oleteta olevan merkittävää vaikutusta pohjaveden laadulle tai antoisuudelle.

 

Ottoalue sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella alueella ja sen ympäristössä on muita maa-ainestenottoalueita. Alle 500 metrin etäisyydellä ottamisalueesta sijaitsee yksi asuinkäytössä oleva kiinteistö. Poskilammen kiinteistön (762-415-7-4) lähin rakennus sijaitsee noin 340 metrin etäisyydellä ottoalueesta. Poskilammentien varrella sijaitsevan Lamminpää kiinteistön (762-415-7-33) lähin rakennus sijaitsee noin 480 metrin etäisyydellä ottoalueesta. Puisto kiinteistön (762-415-16-4) rakennukset sijaitsevat yli 600 metrin etäisyydellä ottoalueesta.

 

Asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä maa-ainesten ottaminen ole ristiriidassa maa-aineslain 6 §:ssä säädettyjen luvan myöntämisen edellytysten kanssa. Lupa voidaan näin ollen myöntää.

 

Maa-aineslain 10 §:n 2 mom. mukaisesti maa-aineslupa voidaan myöntää erityisestä syystä 15 vuodeksi soran ja hiekan ottoon sekä 20 vuodeksi kalliokiven ottoon. Erityisenä syynä voidaan pitää mm. sitä, että alue on oikeusvaikutteisessa kaavassa merkitty maa-ainesalueeksi.

 

15.3 Lupamääräysten perustelut

 

1 - 2. Kokonais- ja vuotuinen ottomäärä, sekä alin ottotaso ovat hakemuksen mukaisia. Alimman ottotason ja pohjaveden pinnan väliin jätettävä vähintään 2 metrin suojakerrospaksuus on riittävä tällä alueella pohjaveden laadun ja määrän turvaamiseksi.

 

3. Alkutarkastus on tarpeen pitää, jotta varmistutaan, että luvan määräykset ovat selvillä ja määräysten mukaiset toimet, kuten vakuuden toimittaminen ja ottotoiminnan sijainti- ja korkeusmerkinnät on tehty ennen ottotoiminnan jatkamista.

 

4. Ottoalueen raja sekä ottotaso on merkittävä, jotta voidaan osoittaa ja valvoa, että ottotoiminta on luvan mukaisella alueella.

 

5. - 9. Määräykset on annettu pohjaveden ja maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi ja viranomaisten tiedonsaannin varmistamiseksi. Hakemuksessa ei ole esitetty mistä lähimmät kiinteistöt hankkivat talousvetensä. Koneiden ja ajoneuvojen huoltojen yhteydessä, polttonesteitä varastoitaessa, polttoainesäiliöitä täytettäessä tai ajoneuvoja ja työkoneita tankatessa maahan voi päästä valumaan aineita, jotka pilaavat maaperää ja aiheuttavat pohjaveden pilaamisvaaran. Myös voiteluaineita ja muita kemikaaleja voi päästä maaperään ja pohjaveteen, jos niitä ei varastoida tiivispohjaisessa varastossa.

 

10. ja 12. Määräykset on annettu melu- ja pölyhaittojen ehkäisemiseksi. Lähimmät häiriintyvät kohteet ovat alle 500 m etäisyydellä ottoalueesta.

 

11. Alle 50 päivää kestävästä kivenmurskauksesta pitää tehdä YSL 118 §:n mukainen meluilmoitus, jos melun tai tärinän on syytä olettaa olevan erityisen häiritsevää pykälän tarkoittamalla tavalla. Ilmoitus on tehtävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään 30 päivää ennen melua ja/tai tärinää aiheuttavan toiminnan aloittamista.

 

13. Määräyksellä ehkäistään haitallisia ympäristövaikutuksia.

 

14. Muualta tuoduilla maa-aineksilla voi olla yllättäviä ympäristövaikutuksia. Maa-ainesten ja massojen tuonnista alueelle voidaan sopia tapauskohtaisesti vaikutusarvioinnin perusteella.

 

15. - 17. Alueen maisemointi- ja jälkihoitotyöt tulee tehdä asianmukaisesti lupa-ajan kuluessa.

 

18. Maa-aineslain 23 a §:n mukaisesti ottomäärät ja otettavan aineksen laatu on ilmoitettava lupaviranomaiselle.

 

19. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän asiakasmaksujen 2021 mukainen valvontamaksu määräytyy seuraavasti: Arvioidun vuotuisen ottomäärän mukaan 0,035 €/m3, kuitenkin vähintään 180 €.

 

20. MAL 13 a §:n mukaisesti luvan siirrosta on ilmoitettava lupaviranomaiselle ja luvan aikaisempi haltija vastaa lupavelvoitteista kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen.

 

16. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN

 

Muistutuksia tai mielipiteitä ei jätetty.

 

Lausunnoissa esitetyt seikat on huomioitu soveltuvin osin lupamääräyksissä.

 

Pohjois-Savon Ely-keskuksen lausunto

 

Lupamääräykset 7 - 9 on annettu maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi.

 

Pohjaveden pinnankorkeuden ja laadun tarkkailusta on annettu lupamääräys 6.

 

Lupamääräyksessä 13 toiminnanharjoittajalta edellytetään toimintasuunnitelmaa vahinkotilanteiden varalle. Tällöin toiminnanharjoittaja on velvoitettu huomioimaan toimintansa riskit.

 

Lupamääräykset 15 - 17 on annettu alueen jälkihoidosta.

 

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän terveydensuojeluviranomaisen lausunto

 

Lupamääräykset 10 - 11 on annettu melu ja pölyhaittojen ehkäisemiseksi.

 

Lähialueen kaivojen selvittämisestä ja tarkkailusta on annettu lupamääräys 5.

 

Kuopion kulttuurihistoriallinen museon lausunto

 

Museo ei ole edellyttänyt kulttuuriympäristöselvityksiä hankkeen johdosta.

 

Sonkajärven kunnanhallituksen lausunto

 

Kunnalla ei ollut huomauttamista lausunnosta.

 

Pohjois-Savon liiton lausunto

 

Hakemuksesta on pyydetty lausunto Kuopion kulttuurihistorialliselta museolta, joka ei ole edellyttänyt lausunnossaan kulttuuriympäristöselvityksiä hankkeen johdosta.

 

17. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET

 

Maa-aineslaki(555/1981)1,3-7,10-16,19-21, 23, 23a §

Vna maa-ainesten ottamisesta (926/2005)1-4, 6-9 §

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän asiakasmaksut 2020 ja 2021

 

18. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

 

Toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen, kun hakija asettaa MaL 12 §:n mukaisen kohdassa 14 määrätyn hyväksyttävän vakuuden ympäristönsaattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle sekä lupamääräysten noudattamiseksi. Toiminta alueella voidaan aloittaa, kun vakuus on toimitettu ympäristölautakunnalle.

 

Tämä päätös on lainvoimainen 6.5.2021, jos päätökseen ei haeta muutosta.

 

19. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

 

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä tiedottaa päätöksen antamisesta julkaisemalla kuulutuksen ja päätöksen kuntayhtymän verkkosivuilla: www.ylasavonsote.fi

 

Tieto kuulutuksesta julkaistaan myös Sonkajärven kunnan verkkosivuilla.

 

19.1 Päätös

 

MAL 19 §:n mukaan maa-aineslupapäätös on toimitettava hakijalle. Päätös toimitetaan seuraaville:

 

- J.S.T Kauppinen Oy

- Kuopion kaupungin kulttuurihistoriallinen museo

- Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/Y-vastuualue

- Pohjois-Savon liitto

- Ympäristöasioiden tulosalue / Iisalmen toimipiste

- Sonkajärven kunnanhallitus

 

19.2 Tieto päätöksestä

 

MAL 19 §:n mukaan maa-aineslupapäätöksen antamisesta on lisäksi ilmoitettava niille, jotka ovat ilmoitusta erikseen pyytäneet sekä Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

 

Tieto päätöksestä toimitetaan seuraaville:

- niille, jotka ovat tiedon erikseen pyytäneet

 

20. PÄÄTÖKSEN ANTOPÄIVÄ, JULKAISUPÄIVÄ JA PÄÄTÖKSEN TIEDOKSISAANTIPÄIVÄ

 

Päätöksen antopäivä on 29.3.2021

Kuulutuksen julkaisupäivä on 29.3.2021

 

Päätöksen tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä (7.) päivänä päätöksen julkaisemisajankohdasta eli 5.4.2021

 

21. MUUTOKSENHAKU

 

Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen tiedoksisaannista sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 5.5.2021.

 

Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen hallinto-oikeudelle osoitteeseen PL 1744, 70101 Kuopio. Valitusosoitus on liitteenä.

 

Ympäristöjohtajan päätösehdotus:

 

Ympäristölautakunta myöntää 15 vuodeksi J.S.T Kauppinen Oy:lle luvan maa-ainesten ottoon 3,4 ha:n alalle tilalla Poskikangas (762-415-7-40) ottosuunnitelman (päivätty 10.6.2020, saapunut 10.7.2020; täydennetty 10.9.2020) suunnitelmapiirustuksen mukaiselle alueelle valmistelijan ehdotuksen mukaisesti.

 

Päätös:

 

Päätösehdotus hyväksyttiin.

 

 


Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa