Ympäristölautakunta
Pöytäkirja 27.08.2020/Pykälä 76

Ympäristölautakunta

§ 76

27.08.2020

 

Maa-aineslupa kalliokiven ottotoimintaan sekä ympäristölupa louhinnalle ja murskaukselle, Iisalmen Autotilaus Oy, Iisalmi

 

255/11.01.00/2020

 

Ymplk 27.08.2020 § 76

 

 

Valmistelija: ympäristönsuojelutarkastaja Maarit Walta

p. 0400 144 453

 

1. ASIA

 

Maa-aineslain 4 §:n mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen ja ympäristönsuojelulain 27 §:n mukainen ympäristölupa kiviaineksen louhinnalle ja murskaukselle, Iisalmi. Käsitellään maa-aineslain 4 a §:n ja ympäristönsuojelulain 47 a §:n mukaisesti samalla päätöksellä.

 

2. HAKIJA

 

Iisalmen Autotilaus Oy

Kivirannantie 20

74130 IISALMI

 

Yhteyshenkilö: Tapio Ruotsalainen, puh.0400 275 289, sähköposti: tapio.ruotsalainen@iat.fi

 

Y-tunnus: 0170243-4

 

3. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

 

Maa-aineslupaa haetaan kalliokiven ottotoimintaan ja ympäristölupaa kiviaineksen louhinnalle ja louheen murskaamiselle 10 vuodeksi. Hakemuksen mukainen toiminta sijaitsee Iisalmen kaupungin Haapajärven kylässä Kiviniemi-nimisellä tilalla (140-404-27-29). Kiinteistön omistaa Riitta Rytkönen. Kyseessä on olemassa oleva toiminta.

 

Koordinaatit (ETRS-TM35 FIN): 494207 itä, 7049680 pohjoinen

 

4. ASIAN VIREILLETULO

 

Hakemus on tullut vireille 26.3.2020 ja sitä on täydennetty 10.8.2020 saapuneella täydennyksellä.

 

5. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

 

Maa-aineslain (MAL 555/1981) 4 §:n mukaan maa-ainesten ottamiseen on oltava lupa.

 

Maa-ainesten ottamista koskevan lupa-asian ratkaisee kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain (64/1986, KYHL) mukainen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen (MAL 7 §).

 

Ympäristönsuojelulain (527/2014) liitteen 1, taulukon 2, kohtien 7 c) ja 7e) mukaan kivenlouhimo ja murskaamo, joiden toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää, edellyttävät ympäristöluvan.

 

Ympäristönsuojeluasetuksen (VnA 713/2014) 2 §:n 1 momentin kohtien 6 a) ja 6 b) mukaisesti edellä mainittujen toimintojen lupaviranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

 

MAL 4 a § ja YSL 47 a §:n mukaan maa-ainesten ottamista koskeva lupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristölupahakemus on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana.

 

6. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

 

Alueella ovat voimassa Pohjois-Savon maakuntakaava 2030, Pohjois-Savon tuulivoima-maakuntakaava ja Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava 2030. Ottoalueella ei ole kaavamerkintöjä. Ottoalue sijaitsee kaavaan merkityllä maaseudun kehittämisalueella. Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Alueella ei ole yleis- tai asemakaavaa.

 

Vanhat luvat:

- Maa-aineslupa 11.5.2010 § 122 Iisalmen kaupungin tekninen lautakunta

- Ympäristölupa 9.8.2010 § 76 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta

 

7. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

 

Toiminta-alue sijoittuu Iisalmen kaupungin Haapajärven kylässä kiinteistölle Kiviniemi (140-404-27-29). Tilan koko pinta-ala on 112,740 ha ja ottamisalueen pinta-ala on 3,0 ha (ottoalue 2,1 ha ja tukitoiminta/varastoalue 0,8 ha). Alue sijoittuu Iisalmen keskustasta linnuntietä noin 14 km lännen suuntaan ja Runnin kylältä noin 2 km kaakon suuntaan. Ottoalueelle liikennöidään Haukimäentieltä (tie 5633) erkanevaa tietä, lähin osoite alueelle on Haukimäentie 1248. Matkaa Haukimäentieltä ottoalueelle on noin 500 m.

 

Ottoalueen ympäristö on maa- ja metsätalouskäytössä, samalla kiinteistöllä on myös radiomasto sekä maanomistajan soran ja hiekan kotitarveottoalue. Kyseessä on olemassa oleva maa-ainesten ottotoiminta. Kiinteistön omistaa Riitta Rytkönen. Kiviniemi-kiinteistö muodostuu yhteensä 4 palstasta (yht. 112,740 ha), tältä kyseiseltä palstalta (75,5 ha) on vuokrattu maa-ainesten ottoa varten noin 3 ha kokoinen alue Iisalmen Autotilaus Oy:lle.

 

Ottoalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue (Piensulkava (0859505), 1E-luokan pohjavesialue, Pielavesi) sijaitsee lounaassa noin 10 kilometrin etäisyydellä ottoalueen rajasta. Kiinteistöllä Ollila (140-404-27-2) on tiedossa oleva talousvesikäytössä oleva lähde, jonka etäisyys ottoalueen rajasta on noin 470 metriä koilliseen. Lähimmät karttaan merkityt lähteet ovat ottamisalueelta kaakossa ja luoteessa noin 600 metrin etäisyydellä. Alle 500 m etäisyydellä ottoalueesta kiinteistöillä (Kivelä 140-404-27-16) ja Hietorinne (140-404-24-40) on omat talousvesikaivot).

 

Alle 500 m etäisyydellä toiminta-alueesta sijaitsee kaksi vakituisesti asuttua kiinteistöä. Lähin vakituinen asunto (Kivelä 140-404-27-16) sijaitsee koillisessa noin 450 metrin etäisyydellä ottoalueen rajalta ja toiseksi lähin (Kukkaharju 140-404-27-8) sijaitsee pohjoisessa noin 460 metrin etäisyydellä ottoalueen rajalta. Ottoalueen ja asutuksen välissä on metsäinen Paasmäki. Seuraavaksi lähimpiin vakituisiin ja vapaa-ajan asuntoihin on yli 500 metriä. Lähin vapaa-ajan asunto (Paassuo 140-404-28-57) sijaitsee yli 800 metrin etäisyydellä lännessä.

 

Lähin vesistö on noin kilometrin etäisyydellä idässä oleva Haapajärvi. (Haapajärven vedenpinnan korkeus on +85,9 (N2000)). Toiminta-alue sijoittuu Vuoksen vesienhoitoalueen (04) Poroveden alueen (04.52) Kiuruveden lähialueen valuma-alueelle (04.523).

 

Ottoalueen läheisyydessä ei sijaitse herkästi häiriintyviä kohteita kuten kouluja, päiväkoteja tai hoitolaitoksia.

 

Ottoalueella tai sen vaikutusalueella ei ole luonnonsuojelualueita eikä Natura 2000-verkostoon kuuluvia alueita. Ottamisalueella ei ole metsälain 10§:n mukaisia erityisen arvokkaita elinympäristöjä. lähin erityisen arvokas elinympäristö (jyrkänteet ja niiden alusmetsät) on tilalla Ollila noin 250 m etäisyydellä ottoalueesta. Alueella ei ole myöskään muinaismuistoja tai rakennusperintökohteita. Lähin tunnettu kiinteä muinaisjäännös ja rakennettu kulttuuriympäristö sijaitsevat Runnilla (Runnin kylpylä ja Saarikosken kanava) ottoalueen luoteispuolella noin 1,8 kilometrin päässä. Lähin luonnonsuojelualue (Kiurujoen metsä, yksityinen suojelualue) sijaitsee noin 3,5 km etäisyydellä luoteessa.

 

Ottoalueen maanpinta vaihtelee nykytilanteessa välillä +152.8 . +165.0 (N2000). Alin ottamistaso on +150.8 (N2000). Kalliokiven ottosyvyys tulee olemaan enintään noin 12 metriä.

 

8. LAITOKSEN TOIMINTA

 

8.1 Yleiskuva toiminnasta

 

Kiviniemen kallioalueella tullaan ottamaan kalliokiviainesta sekä kuormataan ja varastoidaan eri murskelajikkeita. Toiminnasta saatavat tuotteet myydään lähialueen toimijoiden tarpeisiin. Ottotoiminta sisältää kallion louhintaa, rikotusta ja kalliokiviaineksen murskausta. Aiemman maa-ainesluvan aikana alueelta on otettu yhteensä 12 855 k-m3 (sora ja kalliokiviaines). Ottolupaa haetaan 2,1 hehtaarin kokoiselle ottoalueelle 100 000 m3ktr määrälle sekä ympäristölupaa kallion louhintaan ja murskaukseen. Ottamisalueeseen kuuluu myös 0,9 hehtaarin kokoinen varasto- ja tukitoiminta-alue. Puusto on poistettu ottoalueelta ennen toiminnan aloittamista.

 

Mikäli ottoalueella on rakennustoimintaan kelpaamattomia siltti- ja muita kerrostumia ottotoiminnan jatkuessa, ne varastoidaan alueen reunoille ja käytetään alueen maisemointiin. Louhintaa suoritetaan kaltevuudessa 7:1 ja se toteutetaan yhtenä kerroksena, jolloin louhosrintauksen korkeus on välillä 3-12 metriä riippuen ottoalueen kohdasta. Ottoalueen reunamille rakennetaan maavalli onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja melu- ja tärinähaittojen vähentämiseksi. Suojavallin ja rintauksen väliin jätetään 3-5 metrin alue, joka on puhdistettu irtomaista. Ottotoiminnan aikana jyrkät luiskat merkitään lippusiimoilla ja jyrkänteestä varoitetaan varoituskyltein ja lippusiimoin. Pintamaakerrokset käytetään alueen reunaosiin maavallien rakentamiseen.

 

Ottoalue on merkitty maastoon aiemman toiminnan yhteydessä aurausviitoin. Ottoalueelle on asennettu kiinteä korko seuraamaan ottotilanteen edistymistä. Merkinnät tehdään tarpeen mukaan

uudelleen, jos ne häviävät tai rikkoontuvat. Ottoalueen merkkaus ja korkotasot on oltava selvästi erottuvia koko toimintakauden ajan.

 

Ottoalueen maanpinta vaihtelee nykytilanteessa välillä +152.8 . +165.0 (N2000). Alin ottamistaso on +150.8 (N2000).

Kalliokiven ottosyvyys tulee olemaan enintään noin 12 metriä. Irtilouhintaa on tarkoitus suorittaa 1 metri pohjatason alapuolelle.

 

Kiviniemen kallioalueelle liikennöidään Haukimäentien (5563) kääntyvän liittymän kautta.

 

8.2 Louhinta ja murskaus

 

Kokonaisottomäärä on 100 000 m3ktr (280 000 tn). Ottamisaika on 10 vuotta ja vuosittain louhittavan ja murskattavan kiviaineksen määrä on noin 10 000 m3ktr (28 000 tn). Vuosittainen ottamismäärä voi vaihdella paljonkin kulloisenkin kysynnän mukaan.

 

Kallion louhinnan vaiheita ovat poraus, kiviaineksen irrottaminen räjäyttämällä ja tarvittaessa irrotetun kiviaineksen pienentäminen (rikottaminen). Louhintaa alueella tehdään noin 1-2 kertaa vuodessa. Yksi louhintajakso kestää noin 1-2 viikkoa kerrallaan. Vuosittainen louhittava määrä on noin 28 000 tn kiinteää kalliota, mutta se voi vaihdella menekin mukaan välillä 18 000 - 40 000 tn. Louhintaa ja murskausta ei ole luonnonvarojen kestävän käytön ja kustannustehokkuuden periaatteilla järkevää suorittaa, jos kiviainekselle ei ole menekkiä.

 

Kaikki louhittava ja murskattava kalliokiviaines otetaan Kiviniemen ottoalueelta. Otettavasta kallioaineesta lähes kaikki otetaan louhimalla, jonka jälkeen kalliokiviaines murskataan yleensä

välittömästi. Louhintaa suoritetaan alueella tarvittaessa murskauksen yhteydessä.

 

Koska toiminta-alueen etäisyys lähimpään melulle alttiiseen kohteeseen on alle 500 metriä, asettaa Vna 800/2010 toiminnalle aikarajoitteita. Hakemuksessa on esitetty, että päivittäiset toiminta-ajat ovat seuraavat:

- Poraaminen arkisin ma-pe klo 7-21,

- Räjäytykset arkisin ma-pe klo 8-18,

- Rikotus arkisin ma-pe klo 8-18,

- murskaus arkisin ma-pe klo 7-22 sekä

- Kuormaus ja kuljetus arkisin ma-pe klo 6-22 ja la klo 7-18 välisellä ajalla.

 

Murskeen kuljettamiselle on tarvetta myös usein viikonloppuisin, kun kyseessä ovat yksityiset tilaajat (ns. hartiapankkirakentajat).

 

Louhintaurakoitsija laatii alueelle louhintasuunnitelman. Tavallisesti räjähdysaineena käytetään pääasiassa emulsioräjähdysaineita (esim. Kemiitti) ja räjäyttimen sekä patruunoita (esim. Kemix). Räjähdysaineiden keskimääräinen vuosikulutus on noin 8,5 tn ja maksimikulutus noin 15,7 tn.

Louhinnassa tarvittavat räjähdysaineiden panostus suoritetaan suoraan louhintaurakoitsijan panostusajoneuvosta eikä räjähdysaineita säilytetä alueella.

 

Tarvittaessa louhinnassa irronneita ylisuuria kalliolohkareita rikotetaan ennen murskausta. Sekä louhinnassa että rikotuksessa käytettävä kalusto määräytyy ulkopuolisen urakoitsijan käyttämän kaluston mukaan. Louhinnassa syntyvät, mahdolliset ylisuuret lohkareet tipahtavat räjäytettävältä seinämältä suoraan seinämän alareunan läheisyyteen. Tästä syystä rikotusta tehdään mahdollisimman lähellä louhoksen reunaa, jolloin siitä syntyvä meluhaitta on mahdollisimman pieni. Sekä louhinta että rikotus ovat lyhytkestoisia toimintoja, joten niiden aiheuttamat häiriöt ovat ajallisesti varsin rajattuja.

 

Suunniteltu alin ottotaso on +150,8 (N2000). Ottoalueen pohjan kallistus muotoillaan siten, että sade- ja sulamisvedet ohjautuvat ympäröivään maastoon. Vesien purkuoja tulee sijaitsemaan

ottoalueen eteläosassa, alueella ei ole laskeutusallasta.

 

Louhinnassa käytettävien työkoneiden kevyt polttoöljy varastoidaan siirrettävissä ja lukittavissa kaksoisvaippasäiliöissä, jotka on varustettu lapon- ja ylitäytönestimillä. Määrä on enimmillään 5 m3. Polttoaine tuodaan alueelle säiliöautolla ja täytetään säiliöön. Tankkaus toteutetaan aina suojatulla maa-alueella (tukitoiminta-alue), jossa on tiivistetty maa ja öljynsuojamuovi reunakorokkeineen. Tukitoiminta-alue sijoittuu tulotien varteen. Maaperä on näillä alueilla tiivistetty, jolloin haitta-aineiden joutuminen maaperään estetään. Voiteluaineet varastoidaan aggregaattivaunussa.

 

Louhinnassa ja murskauksessa käytetään hakemuksen mukaan seuraavia raaka-aineita:

 

Kalliokiviaines

Keskimääräinen kulutus (t/a) 28 000

Maksimikulutus (t/a) 40 000

 

Räjähdysaineet

Keskimääräinen kulutus (t/a) 8,5

Maksimikulutus (t/a) 15,7

varastointitilavuus (t) ei varastoida alueella

 

Työkoneiden polttoöljy

Keskimääräinen kulutus (t/a) 37

Maksimi kulutus (t/a) 55

Varastointitilavuus (litraa) 1000 - 3000

 

Aggregaatin polttoöljy

Keskimääräinen kulutus (t/a) 15

Maksimi kulutus (t/a) 25

Varastointitilavuus (litraa) 500

 

Voiteluaineet

Keskimääräinen kulutus (t/a) 0,2

Maksimi kulutus (t/a) 0,4

Varastointitilavuus (litraa) 500

 

Louhittu kiviaines murskataan eri kalliokivilajitteiksi. Murskausta suoritetaan alueella arviolta kuukauden vuodessa tarpeen mukaan (1-2 toimintajaksoa), maksimitoiminta-ajan (louhinta ja murskaus) ollessa 2 kuukautta. Murskauslaitos tuottaa vuorokaudessa keskimäärin 2500 tonnia eri murskelajikkeita. Kerrallaan murskattavan keskimääräisen vuosituoton arvioidaan olevan noin 28 000 tn ja maksimivuosituoton noin 40 000 tn. Jokaisesta murskauskerrasta ilmoitetaan kunnan ympäristöviranomaiselle viikkoa ennen toiminnan aloittamista.

 

Murskauslaitteisto ja muut tarvittavat koneet tuodaan alueelle erikseen ja ne viedään pois toimintajakson jälkeen. Murskattava kiviaines siirretään murskauslaitokseen kaivinkoneella tai pyöräkuormaajalla ja murskauksen jälkeen kiviaineslajitteet varastoidaan kasoiksi varastoalueelle tai kuljetetaan suoraan käyttökohteeseen. Murskauksen suorittaa ulkopuolinen urakoitsija. Murskaus suoritetaan joko liikkuvalla tela-alustaisella ja polttomoottorikäyttöisellä Lokotrack-tyyppisellä murskauslaitoksella tai vaihtoehtoisesti perinteisellä murskauslaitoksella johon energia otetaan polttoöljykäyttöisestä aggregaatista kaapeleilla. Murskaus tapahtuu esi- ja jälkimurskaimilla, joiden välissä käytetään mahdollisesti välimurskainta. Laitteistoon kuuluu lisäksi seuloja ja kuljettimia.

 

Varasto ja tukitoiminta-alue sijaitsee louhosalueen itäpuolella, lähellä alueelle johtavaa tietä.

 

Murskausasema sijoitetaan kulloinkin parhaaksi katsottuun kohtaan. Murskausaseman sijoittamisessa otetaan huomioon eri materiaalilaatujen varastointi ja lastausmatkan minimointi kallionottokohtaan nähden. Murskekasat sijoitetaan varastointialueelle, mutta varastointiin voidaan käyttää myös louhosaluetta. Murske varastoidaan murskelaatujen mukaan useaan varastokasaan. Murskaustoimintaa tehdään kysynnän mukaan, joten ylimääräisiä varastokasoja ei synny.

 

Murskausaseman eri laitteiden alla on teräksiset suoja-altaat tai tiiviistä maa-aineksesta rakennettu 0,5 metrin paksuinen tiivistetty kerros. Alueella oleva tukitoiminta-alue on myös tiivistetty asianmukaisesti ja alueella on myös reunakorokkeet. Voiteluaineet säilytetään aggregaattivaunussa. Akut ja muut erikoistuotteet varastoidaan asianmukaisesti. Öljynvaihdossa tarvittavat vaihtoöljyt tuodaan huoltoautolla murska-asemalle ja jäteöljyt kuljetetaan alueelta pois välittömästi öljynvaihdon jälkeen.

 

Murskauksessa käytettävien työkoneiden kevyt polttoöljy varastoidaan siirrettävissä ja lukittavissa kaksoisvaippasäiliöissä, jotka on varustettu lapon- ja ylitäytönestimillä. Määrä on enimmillään 5 m3. Polttoaine tuodaan alueelle säiliöautolla ja täytetään säiliöön. Tankkaus toteutetaan aina suojatulla maa-alueella (tukitoiminta-alue), jossa on tiivistetty maa ja öljynsuojamuovi reunakorokkeineen. Tukitoiminta-alue sijoittuu tulotien varteen. Maaperä on näillä alueilla tiivistetty, jolloin haitta-aineiden joutuminen maaperään estetään. Alueella on myös imeytysmattoa.

 

8.3 Toiminnassa muodostuvat jätteet

 

Jätteitä syntyy lähinnä murskaustoiminnan ajaksi työmaalle tuotavista, liikuteltavista toimistorakennuksesta ja sosiaalitiloista sekä koneiden ja laitteiden mahdollisista kunnossapito- ja huoltotoimenpiteistä. Sosiaalitilat ja mahdollisesti alueelle tuotava WC ovat siirreltäviä ja ne tuodaan alueelle vain murskausjaksojen ajaksi. Mikäli murskausjaksot ovat lyhyitä, alueelle ei välttämättä

tuoda sosiaalitiloja tai WC:tä. Toiminnassa muodostuva yhdyskuntajäte sekä paperi ja pahvi kerätään umpinaiseen jäteastiaan ja toimitetaan Peltomäen jäteasemalle jatkokäsittelyä varten. Mahdollisesti syntyvät jätevedet kerätään umpisäiliöön ja toimitetaan jätevedenpuhdistamolle. Työntekijöiden

käytössä olevan WC:n umpisäiliö tyhjennetään tarvittaessa jätevedenpuhdistamoon. Vaarallisia jätteitä ei säilytetä alueella, vaan ne toimitetaan urakoitsijan huoltokorjaamolle, josta ne toimitetaan Fortum Oyj:lle.

 

Toiminnassa syntyy hakemuksen mukaan seuraavia jätteitä:

Jäte	Varastointi	Määrä (tn/vuosi)	Toimituspaikka
Yhdys- kuntajäte	jäteastia	0,2	Peltomäen jätekeskus
Paperi ja pahvi	jäteastia	0,1	Peltomäen jätekeskus
Voitelu- aineet	ei varastoida alueella	0,1	Fortum Oyj
Liuottimet	ei varastoida alueella		Fortum Oyj
Akut ja muu vaaral- linen jäte	ei varastoida alueella		Fortum Oyj
Umpi- säiliöjäte	Umpisäiliö		Jätevedenpuhdis- tamo

 

Alueelle on laadittu kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelma 18.3.2020. Alueelta muodostuu kaivannaisjätteeksi luokiteltavista jätteistä pintamaita. Pintamaat käytetään suojavallien rakentamiseen ja hyödynnetään myöhemmin maisemoinnissa. Pintamaat eivät aiheuta pohjaveden pilaantumisvaaraa. Kiviainesalueelta kuorittavia pintamaita arvioidaan olevan noin 200 m3.

 

9. PÄÄSTÖT JA NIIDEN EHKÄISEMINEN

 

9.1 Päästöt maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin

 

Suunnitellussa laajuudessa ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemaan jää vähäiseksi. Alueella ei ole arvokkaita luontokohteita ai maisema-alueita, joten ottamisesta ei arvioida koituvan ns. kauniin maisemakuvan turmeltumista tai sellaista huomattavaa ja laajaa haittaa tai vahinkoa luonnonolosuhteissa, mitä maa-aineslain 3 §:ssä tarkoitetaan. Ottamistoiminta aiheuttaa lähinnä paikallisia maiseman muutoksia. Alueen maisemoinnilla pyritään vähentämään maisemallista haittaa alueelle.

 

Suunniteltu ottoalue ei sijaitse pohjavesialueella, eikä alueella sijaitse pohjaveden korkeutta mittaavia tarkkailuputkia. Ottotoiminnan vaikutusta pohjaveteen ei ole. Lähin pohjavesialue (Piensulkava, Pielavesi) sijaitsee lounaassa noin 10 kilometrin etäisyydellä.

 

Hakijan tietojen mukaan ottoalueen läheisyydessä ei ole kaivoja. Ottoaluetta lähinnä oleva lähde sijaitsee noin 470 m etäisyydellä tilalla Ollila. Kiinteistön ja lähteen haltija on ilmaissut huolensa lähteen saastumisesta ja kuivumisesta ennen ottotoiminnan aloittamista v. 2010. Lähteen kuivuminen ja saastuminen on kuitenkin hakijan puolesta todettu mahdottomaksi ottoalueen etäisyyden ja korkeuserojen vuoksi. Iisalmen Autotilaus Oy on pitänyt yhteyttä Ollilan tilan omistajaan myös luvan

aikana eikä siten ole syytä epäillä ottotoiminnan vaikuttavan lähteeseen. Lähteen vedenpinnankorkeudeksi v. 2010 määritetty +133,60 mpy (N60).

 

Vuotuinen sadanta Runnin alueella on noin 600 mm. Tämän perusteella 2,1 hehtaarin alueelle vuotuinen sadeveden määrä on noin 12 600 m3.

 

Maaperän ja pohjaveden pilaantuminen on mahdollista sellaisten onnettomuuksien yhteydessä, joissa varastoitujen polttoainesäiliöiden, työkoneiden tai murskauslaitoksen poltto- tai voiteluaineita pääsee vuotamaan maahan toimintahäiriöstä, laiterikoista, tulipalosta tai ilkivallasta johtuen. Maaperän ja pohjaveden pilaantumista estetään säilyttämällä polttoaine suojarakenteellisissa säiliöissä ja siten, että murskausaseman eri laitteiden alla on teräksiset suoja-altaat tai tiiviistä maa-aineksesta rakennettu 0,5 metrin paksuinen tiivistetty kerros. Myös murskauslaitoksen alapuolinen maa on suojattu mahdollisia poltto- ja voiteluainevuotoja varten.

 

Vuodon sattuessa alue puhdistetaan ja pilaantunut maa-aines poistetaan välittömästi ja toimitetaan asianmukaiseen ja luvanvaraiseen toimipaikkaan jatkokäsittelyä varten. Vuototilanteiden varalta alueella on myös imeytysmattoja. Pilaantuneiden maiden toimituksista pidetään kirjaa ja siirtoasiakirjoista toimitetaan kopiot valvovalle viranomaiselle. Murskaustyön aikana mahdollisiin poltto- ja voiteluainevuotoihin on varauduttu suojaamalla maaperä, varaamalla öljynimeytysmateriaalia työkoneisiin ja murskauslaitokseen sekä huoltamalla ja tarkkailemalla työkoneiden ja laitteistojen kuntoa. Työkoneet on varustettu myös alkusammuttimilla. Mahdollisista vuodoista ilmoitetaan viipymättä valvovalle viranomaiselle.

 

Alueella ei ole vesijohtoa eikä viemäriä, koska kiviainestoiminnassa ei käytetä vettä muuhun kuin tarvittaessa pölynsidontaan. Mahdollisesti käytettävä vesi tuodaan paikalle säiliöautolla. Toiminnassa ei kuitenkaan ole syytä olettaa tarvittavan vettä.

 

Ottoalueen pohjan kallistus muotoillaan siten, että sade- ja sulamisvedet ohjautuvat alueen reunamille ja siitä ympäröivään maastoon. Vedet purkautuvat ympäristöön alueen eteläosasta. Alueella ei ole selkeytysallasta.

 

Polttoainesäiliöt ovat lukittavia, kaksoisvaipallisia ja lapon- ja ylitäytönestimillä varustettuja. Voiteluaineita varastoidaan alueella lukittavassa aggregaattivaunussa.

 

Louhinnassa ja murskauksessa käytettävien työkoneiden kevyt polttoöljy varastoidaan siirrettävissä ja lukittavissa kaksoisvaippasäiliöissä, jotka on varustettu lapon- ja ylitäytönestimillä. Määrä on enimmillään 5 m3. Polttoaine tuodaan alueelle säiliöautolla ja täytetään säiliöön. Tankkaus toteutetaan aina suojatulla maa-alueella (tukitoiminta-alue), jossa on tiivistetty maa ja öljynsuojamuovi reunakorokkeineen. Maaperä on näillä alueilla tiivistetty, jolloin haitta-aineiden joutuminen maaperään estetään.

 

Räjähdysaineita ei varastoida alueella, vaan ne tuodaan alueelle vasta panostuksen alkaessa.

 

9.2 Päästöt ilmaan

 

Maa-ainesalueella pölyä syntyy kalliokiviaineksen louhinnassa, rikotuksessa, murskauksessa, lastauksessa ja kuljetuksessa. Kiviaineksen jalostuksessa syntyvä pöly on pääosin suurijakoista, eikä leviä haitallisesti ympäristöön. Pölyn määrään ja leviämiseen vaikuttavat useat tekijät, kuten murskeen raekoko, raaka-aineen ominaisuudet, ilman suhteellinen kosteus ja tuuliolosuhteet.

 

Porausten ja räjäytysten osuus tuotantoalueen pölypäästöistä on vähäinen muuhun toimintaan verrattuna, vaikka räjäytyksissä muodostuvissa lyhytkestoisissa pölypilvissä voi olla korkeita hiukkaspitoisuuksia. Ottotoiminnassa käytettävä kalliopora on varustettu pölynkeräimellä.

 

Murskaustoiminnassa syntyvää hienojakoisemman pölyn leviämistä ja syntymistä ehkäistään seuraavin toimenpitein: murskauslaitos sijoitetaan mahdollisimman lähelle rintausta, joka ehkäisee hienojakoisemman pölyn leviämistä ympäristöön, murskauslaitokselta tulevan jalostetun murskeen pudotuskorkeus kasaan pidetään mahdollisimman matalana, jotta murske ei kasaantuessaan pääsisi pölyämään ja varastokasat sijoitetaan murskauslaitoksen lähelle ehkäisemään pölyn ja melun mahdollista leviämistä lähiympäristöön sekä alentamaan varastoinnista aiheutuvaa polttoaineenkulutusta.

 

Lisäksi murskaustoiminnasta aiheutuvaa pölyä sitovat ympäristössä olevat puut, jotka estävät pölyn kulkeutumisen ottoalueen läheisyydessä oleviin kiinteistöihin. Murskauksessa pyritään käyttämään myös parasta mahdollista tekniikkaa.

 

Ottoalueelle johtava tie ei ole päällystetty, ja näin ollen pölyämistä voi esiintyä kuivana kesäaikana. Pölyämistä voidaan ehkäistä kastelemalla tietä kesäaikaan ja pitämällä ajonopeudet alhaisina. Mahdollinen pölynsidontaan käytettävä kasteluvesi tuodaan alueelle säiliöautolla. Ilmapäästöjen määrä minimoidaan koneiden ja laitteiden säännöllisellä huollolla ja kunnossapidolla. Arvio vuosittaisiin päästöihin perustuu arvioituun polttoaineen kulutukseen sekä kevyen polttoöljyn ominaisuuspäästöihin. Päästöjä ei ole mitattu.

 

Taulukko 1. Päästöt ilmaan

Päästö	päästö (t/v)
Hiukkaset	0,18
Typen oksidit (Nox)	0,435
Rikkidioksidi (SO2)	0,0009
Hiilidioksidi (CO2)	78,5

 

9.3 Melu

 

Ottoalueen kiviainestoiminnassa syntyy melua kiviaineksen porauksesta, louhinnasta, rikotuksesta, seulonnasta ja murskauksesta. Lisäksi melua voi ilmetä lastauksessa ja kuljetuksessa. Murskaus- ja louhintajaksot tulevan olemaan 1-2 kertaa vuodessa tapahtuvaa noin kuukauden kestävää toimintaa. Vuosittaiset vaihtelut toimintajaksoissa ovat mahdollisia. Kiviaineksen menekki määrittelee pitkälti toimintajaksoja.

 

Arvio melulähteiden kokonaisäänitehotasoista Suomen ympäristökeskuksen "ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa"-oppaan mukaan on seuraava:

porausvaunu 120-125 LWA (dB)

rikotin 113-118 LWA (dB)

murskaus, liikkuva laitos 122-124 LWA (dB)

kaivinkone 110-116 LWA (dB)

kauhakuormaaja/maansiirtoajoneuvo 108-115 LWA (dB)

 

Toiminnassa käytetään murskaustoiminnalle tyypillisiä työkoneita. Louhinnan ja murskauksen aikana alueella on yleisesti poravaunu, kaivinkone, murskauslaitos ja pyöräkuormaaja. Lisäksi murske kuljetetaan tuotantopaikalta eteenpäin kuorma-autoilla, joiden määrä vaihtelee 6-12 käyntiin/päivä.

 

Ramboll on suorittanut vuonna 2015 alueella melumittauksen. Mittaustuloksia havainnointiin Kukkaharjun ja Kivelän kiinteistöjen rakennuksiin asetettujen melumittarien avulla. Tutkimus osoitti

ettei ympäristössä olevien kiinteistöjen melutason raja-arvot ylity eikä näin ollen aiheuta häiriötä lähimpänä sijaitseville kiinteistöille. Tutkimuksessa todettiin äänien kuuluvan lähellä olevalle Kukkaharjun tilalle, mutta murskausasema oli vielä tutkimushetkellä kallion päällä. Nykyisessä tilanteessa murskaus tapahtuu louhinnan tapaan louhoksen pohjalla, jolloin aiemmasta ottotoiminnasta muodostunut rintaus vähentää entisestään meluhaittoja.

 

Raportin tulos Kivelän (mittauspiste 1) ja Kukkaharjun (mittauspiste 2) kiinteistöihin on kerrottu seuraavasti: "Mittaustenaikaiset päiväajan keskiäänitasot olivat mittauspisteessä yksi 46 ± 5 dBA ja mittauspisteessä kaksi 53 ± 5 dBA. Vastaavat yöajan keskiäänitasot olivat 37 ± 5 dBA ja 39 ± 5 dBA. Mittaustuloksissa häiriöäänet ovat mukana, mutta niiden vaikutus mittaustuloksiin arvioitiin vähäiseksi. Selvityksessä tehtyjen mittausten ja havaintojen perusteella murskaustoiminnan aiheuttama melu on selvästi kuultavissa mittauspisteessä 2, keskiäänitasot eivät kuitenkaan ylitä valtioneuvoston päivä- ja yöaikaisille melutasoille antamia ympäristömelun ohjearvoja."

 

Murskauksen melutasoon voidaan vaikuttaa käyttämällä murskauksessa uusinta tekniikkaa, koteloituja laitteistoja ja kumitettua esimurskainta. Kiinteistön ja murskauslaitoksen väliin jäävä puusto vaimentaa melun etenemistä. Lisäksi suojavalli (eli pinta- ja muiden maiden kasa rintauksen yläpuolella), rintaus ja varastokasat vähentävät meluhaittaa.

 

Rikotukselle ominaista on, että se tapahtuu yleensä hyvin lähellä louhoksen reunaa, mikä vähentää rikotuksen melun häiriötä erityisesti louhoksen louhintarintauksen suuntaan. Rikotuksella on ominaista myös toiminnan lyhytkestoisuus.

 

9.4 Tärinä

 

Tärinää aiheuttavaa toimintaa kalliokiven ottoalueella ovat louhinta (poraus, räjäytykset), murskaus, lastaus ja liikenne. Murskauksesta ja louhinnasta aiheutuu tärinää arviolta 1-2 kertaa vuodessa tapahtuvien noin kuukauden kestävien murskaus- ja louhintajaksojen aikana.

 

Murskauksen aiheuttama lievä tärinä, jota ei havaita kuin murskaimen välittömässä läheisyydessä, ei Suomen ympäristökeskuksen julkaisun "Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa" (2010) mukaan aiheuta haitallisia ympäristövaikutuksia. Työmaaliikenne ei aiheuta juurikaan tärinää lastauksen lisäksi, sillä Haukimäentieltä kääntyvä ottoalueelle johtava tie ei ole pitkä ja ajoneuvojen nopeudet alueella vähäisiä.

Louhinnasta aiheutuvan tärinän etenemiseen vaikuttavat kalliokivilajin ominaisuudet, maaperän ominaisuudet, maaperän kerroksellisuus ja kallioperän rakoisuus. Tärinän siirtymiseen maaperästä tai kalliosta rakenteisiin vaikuttavat mm. tärinän suuruus, suunta, rakennuksen mitat, perustamistapa, perustuksen jäykkyys ja rakennuksen massa. Tärinää arvioidaan heilahdusnopeuden avulla (mm/s).

 

Oppaassa "ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa" on tutkittu tärinän etenemistä louhintatyömaiden läheisyydessä. Merkittävänä tärinänä on pidetty yli 5 mm/s heilahdusnopeuksia. Mittauksissa havaittiin, että alle 5 mm/s heilahdusnopeusarvoja oli 500 päässä louhinnasta ja alle 3,5 mm/s arvoja 750 m päässä louhinnasta. Paasmäen kallioalueen etäisyys lähimpiin kiinteistöihin on lähimmillään alle 500 metriä ja näin ollen aiemmin mainittu 5mm/s voi ylittyä etäisyyden suhteen. Ottaen huomioon kuitenkin alueen sijaitsevan montun pohjalla, voidaan todeta, ettei häiritsevää heilahdusnopeutta havaita ympäristössä olevissa kiinteistöissä

 

Jokaisesta louhinnasta laaditaan louhintasuunnitelma sekä louhintatyön kenttäkortti, joka voidaan esittää pyydettäessä ympäristönsuojeluviranomaiselle. Räjäytyksistä ympäristöön leviävää tärinää voidaan pienentää oikealla työnsuorituksella ja räjäytysten suunnittelulla. Ennen louhinnan aloittamista louhintasuunnan ja käytettävän räjähdysaineen valinnalla voidaan pienentää tärinää. Lisäksi tärinää voidaan vähentää laitteiden koteloinnilla.

 

Lähellä sijaitsevaan radiomastoon nähden ei oleteta syntyvän liiallista tärinää. Vaikutusta seurataan ottotoiminnan aikana.

 

"Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa"-oppaan mukaan hydraulisella iskuvasaralla tehtävästä rikotuksesta syntyy tärinää, mutta tärinä ei leviä rikotettavan kiven ulkopuolelle.

 

9.5 Liikenne

 

Kiviniemen kallioalueelle liikennöidään Haukimäentien (5563) kääntyvän liittymän kautta. Aluetta ei ole eristetty puomilla, ottoalue sijaitsee noin 500 metrin päässä Haukimäentiestä. Henkilökunnan autojen paikoitusalueet ovat alueelle johtavan tien reunassa.

 

Murskausaseman toiminta-aikana alueelle tulee arviolta 2 kevyen liikenteen ja 6 - 12 raskaan liikenteen käyntiä vuorokaudessa.

Murskaustoimintaan liittyvää liikennettä alueella on arkipäivisin klo 6.00 - 22.00. Mursketta kuljetetaan alueelta myös silloin, kun murskausasema ei ole käytössä.

 

9.6 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), ympäristön kannalta parhaat käytännöt (BEP) ja energiatehokkuus

 

"Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa"-oppaaseen on koottu mm. tietoa alan parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta (BAT). Kiviainesalueella käytetään toiminnan laajuus huomioon ottaen parasta mahdollista tekniikka mahdollisuuksien mukaan.

 

Murskausalan parhaana käyttökelpoisena tekniikkana voidaan yleisesti pitää kaikkia raaka-aineiden kulutuksen ja ympäristövaikutusten minimointiin tähtääviä toimia ja laitteita, kuten tuotannon optimointi, pöly-, melu- ja maaperäsuojaukset, koneiden ja laitteiden säännölliset huollot ja ammattitaitoisen henkilökunnan käyttö.

 

Ilmapäästöjen määrää minimoidaan koneiden ja laitteiden säännöllisellä huollolla ja kunnossapidolla. Murskauslaitoksella syntyvää pölyä vähennetään tarvittaessa kastelulla. Murskauksessa pyritään käyttämään parasta ja uusinta mahdollista tekniikkaa. Lisäksi murskaustoiminta tapahtuu pääosin louhoksen sisällä, jolloin pöly- ja meluhaitat ovat vähäiset korkeiden kallioseinämien ansiosta. Kastelua voidaan tehdä lämpiminä aikoina. Kylmänä aikana voidaan tarvittaessa lisätä kotelointeja, mikäli pölyhaittaa aiheutuu.

 

10. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN

 

Toiminnalla ei hakijan mukaan oleteta olevan vaikutusta viihtyvyyteen tai terveyteen sen sijainnin vuoksi. Luonnonarvoihin ei ole ollut vaikutusta aiemman ottotoiminnan yhteydessä eikä alue sijaitse lähellä luonnonsuojelualuetta. Toiminnalla ei ole vaikutusta lähialueen lähteisiin. Vaikutukset maaperään minimoidaan varautumalla vuotoihin.

 

Toiminnasta ei synny jätevesiä. Toiminta-alue ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle eikä sen lähistöllä ole vesistöjä. Ottoaluetta lähin vesistö Haapajärvi sijaitsee ottoalueesta noin kilometrin itään. Aiemmalla ottotoiminnalla ei ole ollut vaikutusta järveen eikä vaikutuksia oleteta syntyvän pitkän etäisyyden vuoksi.

 

Ilmaan johtuvat päästöt ovat vähäisiä suunnitellun toiminnan laajuudessa. Ottotoiminnasta aiheutuu ilmaan enimmäkseen pölyä, mutta syrjäinen sijainti sekä ympäröivä puusto vähentää tämän leviämistä. Vaikutukset maaperään pyritään ehkäisemään suoja-altailla sekä varautumalla onnettomuuksien varalta sekä suunnittelemalla ottotoiminta.

 

Ottoalueella tai sen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelu- tai Natura-alueita, muinaisjäännöksiä tai muita arvokkaita kohteita. Kallioaluetta ympäröivä alue on pääsääntöisesti maa- ja metsätalouskäytössä. Lähimmät häiriintyvät kohteet sijaitsevat 450-460 metrin etäisyydellä. Ottoalueen ja asutuksen välissä on metsää.

 

Ottoalueen vieressä on noin 120 metrin päässä radiomasto, joka tulee ottaa huomioon etenkin räjäytyksiä tehdessä.

 

Toteutuva suojaetäisyys lähimpään tiehen eli Haukimäentiehen on noin 500 metriä. Etäisyys ottoalueen rajoista naapurikiinteistöjen rajoihin vaihtelee. Pienimillään etäisyys on 115 metriä ja pisimmillään 750 metriä.

 

11. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU

 

Murskauksesta ja louhinnasta pidetään työmaapäiväkirjaa. Päiväkirjaan merkitään päivittäin tuotantomäärät, laitteiden mahdolliset huoltotoimenpiteet ja poikkeukselliset tapahtumat kuten onnettomuudet. Kirjanpito on tarvittaessa valvovien viranomaisten saatavilla. Jokaisesta louhinnasta laaditaan louhintatyön kenttäkortti, joka voidaan esittää pyydettäessä ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toimintajaksojen aloittamisesta ja lopettamisesta ilmoitetaan luvanvalvojalle. Valvontaviranomaisilla tulee olemaan vapaa pääsy alueelle.

 

Ottotoiminnan edistymistä seurataan asennetulla kiinteällä korkomerkillä ja otetuista maa-aineksista pidetään pöytäkirjaa. Ottotoiminnasta raportoidaan maa-aineslain (555/1981) 23a §:n mukaisesti vuosittaiset ottomäärät lupaviranomaiselle sähköisesti NOTTO-rekisteriin.

 

Vaaralliseksi luokitellun jätteen ja yhdyskuntajätteiden toimituksista pidetään kirjaa. Kirjanpito on tarvittaessa valvovien viranomaisten saatavilla. Päästöjä ei mitata, mutta päästöjen määrä seurataan ja ehkäistään koneiden huolloilla. Pölyämistä ja tärinää seurataan toiminnan aikana aistinvaraisesti ja tarpeen tullen pölyämistä ehkäistään mursketta kastelemalla. Poikkeukselliset päästöt merkitään työmaapäiväkirjaan. Mahdollisesti syntyvien pilaantuneiden maiden toimituksista säilytetään siirtoasiakirjat ja ne toimitetaan valvovalle viranomaiselle.

 

12. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN

 

Onnettomuusriskiä ottotoiminnassa aiheuttavat murskausaseman sekä työkoneiden vuotoriski, toimintahäiriöt ja mahdolliset tulipalot. Lisäksi radiomaston läheisyys vaikuttaa varovaisuuteen

räjäytysajankohtina. Ilkivaltaa ei oleteta kohdistuvan alueelle sen syrjäisen sijainnin vuoksi.

 

Alue rajataan värillisillä huomionauhoilla jyrkkien rintausten kohdilta sekä pystytetään tarpeellinen määrä jyrkänteestä varoittavia tauluja, jotta alueelle ei joudu sivullisia tahattomasti. Lisäksi reunojen läheisyyteen rakennetaan maavallit, jotka ehkäisevät onnettomuusriskiä suurten kivien lisäksi.

 

Poltto- ja voiteluaineiden valumis- ja vuotoriskejä ehkäistään huoltamalla työkoneita säännöllisesti. Työkoneisiin varataan imeytysmateriaalia mahdollisen poltto- ja voiteluainevuodon varalle. Imeytysmattoja käytetään alueella vuotojen sattuessa. Alueella ei synny jätevesiä.

 

Jokaisesta räjäytyskerrasta ilmoitetaan valvovalle viranomaiselle selvästi ennen räjäytysajankohtaa. Lähiympäristössä ja Haukimäentieltä kääntyvällä tiellä tulee ilmetä selkeästi räjäytysajankohdat tarvittavin kyltein. Alueelle ajautuminen tulee estää räjäytyshetkellä äänimerkein ja muina keinoin.

Räjäytys tulee suojata irtolohkareiden lentämisen estämiseksi ympäristöön ja radiomastoon.

 

Poltto- ja voiteluaineita ei varastoida alueella, vaan niitä käytetään, kun alueella on louhinta- tai murskausjakso. Poltto- ja voiteluaineiden louhinnan ja murskauksen aikaisen varastoinnin sekä työkoneiden mahdollisia vuotoja pyritään ehkäisemään edellä kuvatuin ratkaisuin; polttoainesäiliöt on varustettu lukituksella, laponestolla sekä ylitäytönestimillä. Räjähteitä alueella ei varastoida.

Toimintahäiriön sattuessa työkone tai murskausasema pysäytetään, korjataan vika tai poistetaan häiriö. Poltto- ja voiteluainevuodon sattuessa ryhdytään välittömästi torjuntatoimiin estämällä lisävuodot ja imeyttämällä vuotanut aine imeytysaineeseen tai poistamalla pilaantunut maa-aines. Pilaantunut maa-aines ja käytetty imeytysaine toimitetaan asianmukaiseen jätehuoltoyritykseen, jolla on tarvittavat luvat. Mikäli pilaantunutta maa-ainesta tai imeytysmattoa ei voida välittömästi toimittaa pois alueelta, varastoidaan näitä suojatulla tukitoiminta-alueella väliaikaisesti kuitenkin selkeästi erillään muista asioista. Mahdollisista onnettomuuksista ilmoitetaan aina valvovalle viranomaiselle ja pelastuslaitokselle.

 

13. ALUEEN MAISEMOINTI JA JÄLKIHOITOTYÖT

 

Ottamistoiminnan vahingollinen vaikutus maisemaan ja ympäristökuvaan saatetaan mahdollisimman vähäiseksi.

 

Kallion päällä oleva pintamaa käytetään louhinnan aikana suojavalleihin, josta se levitetään sivuluiskiin naapuritiloja vastaan maa-aineksen ottamisen päätyttyä. Korkeissa rintauksissa pintamaat muotoillaan maisemointiluiskiin porrastetusti. Alueelle voidaan vastaanottaa ylijäämämaita ottotoiminnan päättyessä maisemointia varten. Työmailta saatavia puhtaita ylijäämämaita voidaan kuitenkin käyttää ottoalueen maisemointiin, jos ottotoiminta päättyy aiemmin jostakin suunnasta. Näitä ylijäämämaita voidaan käyttää tarvittaessa myös Riitta Rytkösen kotitarveoton maisemoinnissa.

 

Maisemointi suoritetaan ottotoiminnan päätyttyä reuna-alueilla kaltevuudessa 1:2,0-2,5. Ottamissuuntaa vasten maisemointia ei voida tehdä ennen ottotoiminnan lopettamista. Maisemointi

voidaan aloittaa loppuun louhitusta suunnasta, vaikka ottotoimintaa jatkettaisiin alueella. Luiskat maisemoidaan pudottamalla louhoksen reunoilla olevat pintamaat alas ja muotoilemalla sopivaan kaltevuuteen.

 

Pohja-alueet voidaan maisemoida vasta, kun ottaminen on kokonaan loppunut. Pintamaa varastoidaan ottoalueen reunoille, josta se levitetään sivuluiskiin siinä vaiheessa, kun ottamista ei siihen suuntaan enää jatketa. Luiskia muotoiltaessa vältetään suuria tasaisia pintoja ja käytetään mieluummin loivia kumpareita maiseman elävöittämiseksi.

 

Ottotoiminnan jälkeen alue tulee palautumaan tontin omistajan, eli Riitta Rytkösen käyttöön, joka päättää alueen käytöstä jatkossa. Metsän uudistuksessa käytetään luontaista uudistusta ottotoiminnan aikana. Tarvittaessa alueelle tehdään taimien täydennysistutusta.

 

14. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

 

14.1 Lupahakemuksesta tiedottaminen

 

Hakemuksen vireilläolokuulutus on ollut Iisalmen kaupungin ja Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän sähköisellä ilmoitustaululla ja on lähetty postitse lähialueelle sijoittuvien kiinteistöjen omistajille. Hakemusasiakirjat ja kuulutus ovat olleet nähtävillä Iisalmen kaupungin ja Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän sähköisellä ilmoitustaululla 20.4.-27.5.2020. Hakemuksen vireilläolosta ei ole tiedotettu lehdessä, koska sen on katsottu olevan ilmeisen tarpeetonta.

 

14.2 Tarkastukset ja neuvottelut

 

Alueelle on tehty maastokäynti 8.7.2020. Maastokäynnillä olivat

ympäristönsuojelutarkastaja Maarit Walta ja vs. ympäristönsuojelutarkastaja Katri Hippi.

 

14.3 Lausunnot

 

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän terveysvalvontapalvelut on lausunut 12.6.2020 saapuneessa lausunnossaan mm. seuraavaa:

"Toiminta ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle.

 

Lähin vakituisesti asuttu asuinkiinteistö sijaitsee hakemuksen mukaan noin 460 metrin päässä ottamoalueelta. Alueen läheisyydessä ei ole toiminnanharjoittajan tiedossa olevia talousvesikaivoja. Ottoalueen lähin lähde sijaitsee noin 500 metrin päässä.

 

Vaikutukset pölyn osalta lähimmässä häiriintyvässä kohteessa arvioidaan jäävän vähäiseksi. Toiminnanharjoittaja ilmoittaa hakemuksessa mahdollisuudesta torjua liikenteen pölypäästöjä tietä kastelemalla. Pölynhallinta tulee ottaa huomioon ja velvoittaa toiminnanharjoittajaa käyttämään tarvittaessa teknisiä ratkaisuja ja kastelua pölyn leviämisen ehkäisemiseksi.

 

Melupäästöjen lähimmässä häiriintyvässä kohteessa arvioidaan hakemuksessa jäävän alle raja-arvojen. Alueella on toteutettu melumittaus.

 

Terveysvalvonnalla ei ole hakemuksista muuta huomautettavaa."

 

Kuopion kulttuurihistoriallinen museo on lausunut 26.5.2020 saapuneessa lausunnossaan mm. seuraavaa:

"Museo on tutustunut lupahakemukseen liittyviin asiakirjoihin ja antaa lausuntonsa arkeologisen kulttuuriperinnön osalta.

 

Suunnittelualueella ei käytettävissä olevan tiedon perusteella sijaitse muinaismuistolain nojalla suojeltuja kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita kulttuuriperintökohteita. Lähimmät tunnetut kiinteät muinaisjäännökset sijaitsevat ottoalueen koillispuolella noin 2,8 kilometrin päässä Pesolanniemen alueella. Lähin tunnettu irtolöytöpaikka sijoittuu noin 2,5 kilometrin päähän suunnitellusta ottoalueesta pohjoiseen.

 

Kuopion kulttuurihistoriallisella museolla ei ole huomautettavaa lupahakemukseen ja ottosuunnitelmiin."

 

Iisalmen kaupungin kaavoituspäällikkö on lausunut 28.5.2020 saapuneessa lausunnossaan mm. seuraavaa:

"Ylä-Savon Sote ympäristötoimi pyytää lausuntoa maa-aineslupahakemuksesta. Vieressä sijaitsee maa-ainesten ottoalue, johon nyt haettu uusi alue liittyy.

 

Kaavoituksen näkökulmasta otetaan kantaa maa-ainesten oton vaikutuksiin muuhun potentiaaliseen maankäyttöön sekä hankkeen mahdollisiin maisemallisiin vaikutuksiin.

 

Ottaen huomioon se, että hanke liittyy jo olemassa olevaan maa-ainesten ottoalueeseen, ei kaavoituksella ole huomautettavaa hankkeen suhteen. Hankkeen maisemalliset vaikutukset eivät siten ole kaavoituksen näkökulmasta olemassa olevaan tilanteeseen ja hankkeen elinkeinovaikutuksiin suhteutettuna merkittäviä.

 

Koska maa-ainesten ottoalue sijoittuu maastoprofiilissa alueen korkeimmalle kohdalle, Paasmäen laelle, tulee alueen maisemointiin kiinnittää erityistä huomioita.

 

Alueelle ei olla laatimassa sellaista yleiskaavaa, joka estäisi maa-ainesten oton alueelta. Kaupungilla ei ole sellaisia maankäytön intressejä alueella, jotka estäisivät maa-ainesten ottotoiminnan."

 

Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikennejärjestelmäasiantuntija on lausunut 27.5.2020 saapuneessa lausunnossaan mm. seuraavaa:

"Ajoyhteys maantieltä 5633 on olemassa olevan liittymän kautta, tieosoite 5633/03/2210 vasen. Ottamisalueen vasen laita sijoittuu maantien suoja-alueen ulkopuolelle.

 

Ottamisalueen liittymässä (maantie 5633) tulee huolehtia riittävistä liittymänäkemisistä (tarvittaessa puuston raivaus). Maantien liittymäalue tulee pitää puhtaana kiviaineksesta, joka kulkeutuu liittymän suunnasta tai tippuu kuormista.

 

Liikenne- ja infrastruktuuri-vastuualueella ei ole maa-aineslupahakemukseen muilta osin huomauttamista."

 

14.4 Muistutukset ja mielipiteet

 

Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä.

 

14.5 Vastine

 

Hakija ei antanut vastinetta saapuneisiin lausuntoihin.

 

Valmistelijan päätösehdotus:

 

15. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

Ympäristölautakunta myöntää 10 vuodeksi Iisalmen Autotilaus Oy:lle maa-aineslain 4 a §:n mukaisen luvan maa-ainesten ottoon (kokonaisottomäärä 100 000 k-m3 ja vuotuinen ottomäärä 10 000 k-m3) tilalta Kiviniemi (140-404-27-29) ottamissuunnitelman (saapunut 26.3.2020) mukaiselle ottamisalueelle sekä ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan louhintaan ja murskaukseen.

 

Hakemuksessa ja ottamissuunnitelmassa mainitun lisäksi on noudatettava seuraavia määräyksiä:

 

16. LUPAMÄÄRÄYKSET

 

Yleiset lupamääräykset

 

1. Ennen toiminnan aloittamista alueella on pidettävä aloitustarkastus, jossa käydään läpi lupaan liittyvät asiat.

 

2. Ottoalue on merkittävä maastoon niin, että alueen rajat ja alin ottotaso ovat nähtävissä koko ottamistoiminnan ajan. Alimman ottotason merkinnät tulee olla ainakin niissä paikoissa, mistä kulloinkin otetaan. Oton aikana jyrkät ottorintaukset on merkittävä selvästi ja alueella liikkujia on varoitettava kyltein. Ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle on estettävä tarvittaessa puomilla tai vastaavalla järjestelyllä.

 

3. Alin ottotaso on +150,80 m (N2000). Pohjaveden ylimmän havaitun tason ja alimman ottotason väliin tulee jäädä vähintään 1 m paksuinen häiriintymätön suojamaakerros. Pohjaveden asemaa muuttavaa kaivua tai ottotason (+150,80 m (N2000)) alapuolisia massanvaihtoja ei sallita.

 

Perustelut: Määräykset 1 - 3 ovat tarpeen tiedonkulun varmistamiseksi ja valvonnan mahdollistamiseksi. Alkutarkastus on tarpeen pitää, jotta varmistutaan, että luvan määräykset ovat selvillä ja määräysten mukaiset toimet on tehty ennen ottotoiminnan jatkamista. Ottamisalueen merkintävaatimuksen tarkoituksena on varmistaa, että ottotoiminta pysyy suunnitelluissa rajoissa. Lisäksi se helpottaa ottamistoiminnan valvontaa ja seurantaa. Jyrkät ottorintaukset on merkittävä kunnolla maastossa liikkuvien turvallisuuden vuoksi. (MaL 11 §, MaA 2 §)

 

4. Louhintaa ja murskausta saa tehdä enintään 2 kuukautta (8 viikkoa) vuodessa. Tuotteiden kuormausta ja kuljetusta saa tehdä ympäri vuoden (lukuun ottamatta pyhäpäiviä).

 

Toimintaa ei voida harjoittaa hakemuksessa esitettyjen toiminta-aikojen mukaisesti, vaan päivittäiset toiminta-ajat ovat seuraavat:

- Poraaminen arkisin ma-pe klo 7-21,

- Räjäytykset arkisin ma-pe klo 8-18,

- Rikotus arkisin ma-pe klo 8-18,

- murskaaminen arkisin ma-pe klo 7-22 ja

- kuormaukset ja kuljetukset arkisin ma-pe klo 6-22 ja la klo 7-18

Toimintaa ei saa tehdä arkipyhinä.

 

Perustelut: Toiminta-ajat ovat valtioneuvostoan asetuksen 800/2010 8 §:n mukaiset päivittäiset toiminta-ajat, koska toiminta sijoittuu alle 500 metrin etäisyydelle lähimmistä häiriintyvistä kohteista. Luvassa voidaan sallia kuormaus ja kuljetus myös lauantaisin erityisestä syystä, hakija on esittänyt perusteluna yksityiset rakentajat. Poikkeus on mahdollinen vain lauantaipäivien osalta. (YSL 17, 52 §, NaapL 17 §, Vna 800/2010 8 §, MaL 11 §, YM perustelumuistio 3.9.2010)

 

5. Kivenmurskaamotoiminnan jokaisen toimintajakson käynnistymisestä ja kestosta on ilmoitettava etukäteen (vähintään viikkoa ennen) kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Samalla on myös ilmoitettava louhinta- ja murskaustyöstä vastuussa olevan tahon yhteystiedot.

 

Perustelut. Haitalliset ympäristö-, terveys- ja viihtyisyysvaikutukset on estettävä ennalta tai, jos se ei ole mahdollista, niin haitat on minimoitava ja torjuntatoimet on aloitettava mahdollisimman joutuisasti. Ilmoittaminen viranomaisille on tarpeen tiedonkulun varmistamiseksi sekä valvonnan ja viranomaisen ohjeiden antamisen mahdollistamiseksi. (YSL 6-7, 16-17, 52, 66, 133 ja 134 §, VNa 800/2010 12 §)

 

Melu, tärinä, hiukkaset ja pöly

 

6. Toiminnan tulee tapahtua siten, että se aiheuttaa mahdollisimman vähän melua ympäristöön. Murskauslaitteisto on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Varastoitava louhe ja murskeen varastokasat tulee sijoittaa siten, että ne toimivat meluesteinä lähiasutuksen suuntaan.

 

Koneiden ja laitteiden kunnossapidosta on huolehdittava. Toiminta-alueella siirtokuljetusmatkat on suunniteltava mahdollisimman lyhyiksi.

 

7. Toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa asumiseen käytettävillä alueilla ulkona ylittää päiväajan (klo 7-22) keskiäänitasoa LAeq 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla toiminnasta aiheutuva päiväajan (klo 7-22) keskiäänitaso (LAeq) ei saa ylittää 45 dB eikä yöohjearvoa 40 dB. Mikäli toiminnasta epäillään aiheutuvan meluhaittaa, tulee toiminnanharjoittajan selvittää melutaso mittauksin häiriintyvässä kohteessa. Mittausten tekijällä tulee olla riittävä kokemus ja asiantuntemus melumittauksista. Mittaustulokset tulee toimittaa luvan valvojalle. Jos melu sisältää iskumaista tai kapeakaistaista melua, mittaustulokseen on lisättävä 5 dB ennen sen vertaamista asetettuun raja-arvoon.

 

Perustelut: Määräyksessä on annettu raja-arvot melutasolle, joka toiminnasta saa aiheutua ilman, että se aiheuttaisi terveyshaittaa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Melutasorajat perustuvat asetukseen 800/2010, jossa melutason ohjearvot on säädetty raja-arvoiksi. Melumittaukset ovat tarpeen, jotta saadaan selville toiminnan melutaso, jos sen epäillään ylittyvän. Mittaustulosten perusteella voidaan arvioida tarvetta lisätä meluntorjuntatoimia tai muuttaa toimintaa muutoin. Mittaustulosten luotettavuuden kannalta on tarpeen, että mittauksista vastaa ulkopuolinen taho, jolla on riittävät edellytykset mittausten tekemiseen. (YSL 6-7, 8, 49, 52 ja 62 §, VNp 993/1992, VNa 800/2010 7 ja 13 §, MaL 11 §, MaA 2 §)

 

8. Räjäytysten aiheuttama tärinä ei saa aiheuttaa ympäristön rakennusten ja rakennelmien vaurioitumista. Luvan haltijan tulee ennen toiminnan aloittamista tarvittaessa selvittää räjäytyksistä aiheutuvan tärinän johtavuus sekä selvittää lähikiinteistöjen katselmustarvetoiminnan eri aikoina ja varmistaa sopivien räjähdysaineiden ja niiden määrien käyttö. Mikäli toiminnasta epäillään aiheutuvan tärinästä syntyviä haittoja, tulee toiminnanharjoittajan selvittää tärinän voimakkuus mittauksin häiriintyvässä kohteessa. Mittausten tekijällä tulee

olla riittävä kokemus ja asiantuntemus tärinämittauksista.

Mittaustulokset tulee toimittaa luvan valvojalle.

 

Perustelu: Määräys on tarpeen tärinästä aiheutuvien haittojen ennalta ehkäisemiseksi ja haittojen vähentämiseksi. Määräys on annettu omaisuudelle mahdollisesti syntyvien vahinkojen selvittämiseksi. Ympäristön pilaantumisesta ei ympäristönsuojelulain mukaan saa aiheutua vahinkoa tai haittaa omaisuudelle. Tärinämittaukset ovat tarpeen, jotta saadaan selville laitoksesta aiheutuvan tärinän voimakkuus, jos sen epäillään aiheuttavan haittaa. Mittaustulosten perusteella voidaan arvioida tarvetta lisätä tärinän leviämisen torjuntatoimia tai muuttaa toimintaa muutoin. Mittaustulosten luotettavuuden kannalta on tarpeen, että mittauksista vastaa ulkopuolinen taho, jolla on riittävät edellytykset mittausten tekemiseen. Otto-alueen (louhinta) etäisyys lähimpään asuinrakennukseen on noin 503 metriä. (YSL 52, 62 §, NaapL 17, 18 §)

 

9. Toiminnasta aiheutuvien hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuus ulkoilmassa alueilla, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä, ei saa ylittää vuorokausikeskiarvona 50 µg/m3. Mikäli toiminnasta epäillään aiheutuvan ilmalaadun heikentymistä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa, tulee toiminnanharjoittajan luvanvalvojan määräyksestä selvittää hiukkaspitoisuusmittauksin toiminnasta aiheutuvan pölyn leviäminen toimintajaksojen aikana. Hiukkaspitoisuuksien mittaussuunnitelma tulee toimittaa etukäteen luvanvalvojalle hyväksyttäväksi. Mittausten tekijällä tulee olla riittävä kokemus ja asiantuntemus mittauksista. Mittaustulokset tulee toimittaa luvanvalvojalle.

 

10. Pölylähteet on teknisten mahdollisuuksien mukaan sijoitettava toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Kallion porauksessa on käytettävä pölynsidontalaitteistolla varustettua poravaunua tai muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kuormattavan ja murskauslaitteiston kuljettimelta varastokasaan putoavan kiviaineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi, kiinnittämällä murskauslaitteiston kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

 

Perustelut: Määräyksillä 9 - 10 varmistetaan, että toiminnan aiheuttamasta pölystä ei aiheudu lähikiinteistöillä terveyshaittaa tai kohtuutonta viihtyvyyshaittaa. Mittaustulosten perusteella voidaan arvioida tarvetta lisätä pölyntorjuntatoimia tai muuttaa toimintaa muutoin. Pölyntorjunnan on oltava tehokasta myös ajanjaksoina, jolloin veden käyttäminen pölyntorjunnassa ei ole mahdollista. (YSL 8, 17, 49, 52 ja 62 §, NaapL 18 §, VNa 800/2010 4, 5 ja 13 §, MaL 11 §, MaA 2 §)

 

Maaperän sekä pohja- ja pintavesien suojaaminen

 

11. Alueelle ei saa tuoda muualta maa-aineksia ilman valvontaviranomaisen suostumusta.

 

12. Toiminnasta ei saa aiheutua pohjaveden ja maaperän pilaantumisen vaaraa. Haitta-aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen.

 

13. Tukitoiminta-alueiden maarakenteet on tiivistettävä siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty. Poltto- ja voiteluaineiden sekä kemikaalien varastointi- ja käsittelyalueiden on oltava nesteitä läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja.

 

14. Työkoneiden ja aggregaatin polttoainesäiliöt ja -putket on sijoitettava suoja-alueille. Suojarakenteeksi käy 50 cm paksu savesta tai siltistä rakennettu tiivis maakerros tai 0,5 mm vahvuinen polttoainetta kestävä muovi, jonka päälle tulee 20 cm:n maakerros tai muu vastaava tiivis rakenne sekä varustaa reunakorokkeella tai vastaavalla. Suoja-alueiden alapuolinen perusmaa on tasattava ja siitä on poistettava sellaiset kivet, jotka voisivat rikkoa muovin.

 

Suoja-alueet tulee rakentaa riittävän laajaksi, jotta vahinkotilanteessa öljyt ja kemikaalit on mahdollista kerätä talteen. Polttoainesäiliöiden suoja-alueen (reunakorokkeen tai -vallin sisäpuolisen alueen) on ulotuttava vähintään metrin etäisyydelle alueilta, joilla käsitellään (mukaan lukien muun muassa säiliöiden täyttöletkut) tai joilla varastoidaan polttoaineita. Suojarakenteet on pidettävä kunnossa ja niiden kunto on tarkistettava päivittäin.

 

15. Murskausaseman öljyä sisältävät alueet tulee suojata vähintään 50 cm paksulla tiiviillä maa-aineskerroksella (savi tai siltti) tai vastaavalla. Suoja-alueet on varustettava reunakorokkeella tai -vallilla. Suoja-alueen tulee olla niin laaja, että vuodot maaperään eivät ole mahdollisia.

16. Polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä. Kaikissa käytettävissä polttoainesäiliöiden jakelulaitteistoissa tulee olla ylitäytönesto ja laponesto. Säiliöiden täyttöputket ja jakelulaitteet on oltava lukittuna, kun alueella ei työskennellä. Säiliöiden täytöt on tehtävä valvotusti.

 

17. Koneiden huoltotoimenpiteet tulee pääsääntöisesti tehdä muualla kuin toiminta-alueella. Mikäli alueella on tarpeen tehdä koneiden huoltoja, tulee käyttää imeytysmattoja tai vastaavia alustoja, jotka estävät polttonesteiden pääsyn maaperään. Alueella ei saa tarpeettomasti säilyttää koneita tai laitteita.

 

18. Voiteluaineet ja muut ympäristölle vaaralliset aineet on varastoitava tiiviissä astioissa katetussa tilassa, jonka lattia on tiivis ja voiteluaineita kestävä ja joka on varustettu korotetuilla reunoilla siten, että vuodot eivät pääse maaperään ja ne voidaan kerätä talteen. Asiattomien pääsy varastoon on estettävä lukitsemalla varasto silloin, kun alueella ei ole toimintaa. Voiteluaineiden tilapäinenkin varastointi suojaamattomalla paikalla on kielletty.

 

Perustelut: Määräykset 11 - 18 ovat tarpeen maaperän sekä pohja- ja pintaveden pilaantumisen estämiseksi. Koneiden ja ajoneuvojen huoltojen yhteydessä, polttonesteitä varastoitaessa, polttoainesäiliöitä täytettäessä tai ajoneuvoja ja työkoneita tankatessa maahan voi päästä valumaan aineita, jotka pilaavat maaperää ja aiheuttavat pohjaveden pilaamisvaaran. Myös voiteluaineita ja muita kemikaaleja voi päästä maaperään ja pohjaveteen, jos niitä ei varastoida tiivispohjaisessa varastossa (YSL 7, 8, 16, 17, 19 ja 52 §, VNa 800/2010 9 §)

 

19. Ottotoiminta on toteutettava niin, että sade- ja valumavedet eivät pääse merkittävässä määrin lammikoitumaan alueelle. Toiminta-alueelta tulevat sade- ja hulevedet tulee johtaa maastoon tarvittaessa laskeutusaltaan kautta.

 

Perustelu: Määräyksellä varmistetaan, että louhosalueen sade- ja sulamisvesistä ei aiheudu ympäristön pilaantumista. Toiminta-alueelta tulevista sade- ja sulamisvesistä voi aiheutua haittaa laskuojien ja lähivesistön vedenlaadulle. Laskeutusaltaan tarve ratkaistaan toiminnan valvonnan yhteydessä. (YSL 7, 8, 16, 17 ja 52 §, VNa 800/2010 10 §)

 

Jätehuolto

 

20. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätehuolto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu ympäristön roskaantumista, maaperän pilaantumista eikä haittaa terveydelle eikä ympäristölle. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on kerättävä erilleen muista jätteistä ja toimitettava luvan omaavaan vastaanottopaikkaan Jätteitä ei saa polttaa eikä haudata.

 

21. Vaaralliset jätteet on säilytettävä suljetussa ja katetussa tilassa erillään muista jätteistä ja toisistaan, niiden säilytykseen soveltuvissa varoaltain varustetuissa astioissa tai tiiviillä reunakorokkein varustelulla alustalla niin, että vuototilanteissa vaaralliset jätteet saadaan kerättyä talteen. Jäteastioissa tulee olla merkintä jätteiden laadusta ja vaarallisuudesta.

 

22. Kertyneet jätteet on toimitettava alueelta pois jokaisen toimintajakson päätyttyä käsiteltäväksi luvan omaavaan laitokseen. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenee niiden määrä, laatu sekä toimitusaika ja -paikka. Vaarallisia jätteitä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenee valtioneuvoston jätteistä antaman asetuksen (179/2012) mukaiset tiedot.

 

23. Toiminta-alueella syntyvät käymäläjätteet on käsiteltävä asianmukaisesti.

 

Perustelut: Määräyksillä 20 - 23 vähennetään pohjaveden ja maaperän pilaantumisriskiä sekä ehkäistään roskaantumista (YSL 7, 8, 16, 17, 52, 58 ja 66 §, JäteL 8, 12-13, 15-17, 72-73, 118-121 §, Jäteasetus (Vna 179/2012) 7-9, 11, 17, 20 §, VNa 800/2010 11 §, MaL 11 §, MaA 2 §)

 

24. Luvan saajan on noudatettava toimintaan liittyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa (päivätty 18.3.2020). Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava valvovalle viranomaiselle.

 

Perustelut: Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen käsittelemiseksi asianmukaisesti. (YSL 114 §, MaL 5 a §)

 

Häiriö- ja poikkeustilanteet sekä toiminnan tarkkailu ja raportointi

 

25. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa tekniikan kehittymistä ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi varauduttava ottamaan käyttöön toiminnan kannalta parhaan tekniikan mukaisia mahdollisimman kehittyneitä ja tehokkaita laitteita sekä työmenetelmiä.

 

26. Luvan haltijalla tulee olla toimintasuunnitelma vahinkotapausten varalle. Vahinkotapauksista, kuten poltto- tai voiteluainevuodoista, on välittömästi ilmoitettava valvovalle viranomaiselle, pelastusviranomaiselle ja Pohjois-Savon ELY-keskukselle. Ympäristöön päässeet polttoaineet ja muut ympäristölle haitalliset aineet on kerättävä välittömästi talteen. Öljyvuotojen varalta on oltava käytössä imeytysainetta ja suojattu säilytyspaikka öljyyntyneelle maa-ainekselle. Alueella tulee olla varattuna koko ajan öljyn torjuntaan tarkoitettua imeytysainetta. Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminta-alueella on oltava riittävä alkusammutus- ja vuotojen torjuntakalusto. Laitteiden läheisyydessä on oltava hätäkytkimet sekä ohjeet menettelystä vuotoja tulipalotapauksissa. Ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle tulee tarvittaessa estää.

 

Perustelut: Ympäristönsuojelulain 5 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista ja -riskeistä. (YSL 6, 7, 8, 14, 15, 16, 17, 52, 53, 62, 64, 65 ja 66§)

 

27. Luvan saajan tulee laatia tarkkailusuunnitelma, jossa on esitetty toiminta-alueen läheisyydessä (470 metriä) sijaitsevan talousvesikäytössä olevan lähdekaivon pinnankorkeuden ja laadun tarkkailu. Suunnitelma tulee toimittaa ennen toiminnan aloittamista lupapäätöstä valvovalle viranomaiselle hyväksyttäväksi.

 

Pinnankorkeutta on seurattava talousvesi käytössä olevasta lähdekaivosta (kiinteistöllä Ollila 140-404-27-2) kerran vuodessa, mikäli alueella on louhintaa. Kaivoveden laatunäyte tulee ottaa samasta lähdekaivosta ennen toiminnan aloittamista, säännöllisesti toiminnan aikana (3 vuoden välein) sekä toiminnan loputtua. Toiminnan vaikutuksia seurataan lähdekaivovedestä

seuraavin parametrein; Väri, sameus, happi, pH, sähkönjohtavuus, hiilidioksidi, kovuus, CODMn tai TOC, nitraattityppi, kokonaistyppi, kloridi, sulfaatti, rauta, mangaani, öljyhiilivedyt (öljyhiilivetyjakeet C10-40 ja bensiinijakeet C5-10). Luvansaajan hakemuksesta, vedenlaadun tutkimusten tulosten perusteella, vedenlaadun tarkkailutiheyttä ja vedestä tehtäviä määrityksiä voidaan muuttaa lupapäätöstä valvovan viranomaisen hyväksymällä tavalla. Tarkkailusta on pidettävä kirjaa. Tarkkailun tuloksista on raportoitava valvovalle viranomaiselle ja Pohjois-Savon ELY-keskukselle.

 

Perustelut: Määräyksellä varmistetaan, että toiminta ei ole vaikuttanut haitallisesti lähdekaivon veden pinnankorkeuteen tai laatuun. Ympäristönsuojelulain 5 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista ja -riskeistä. (YSL 6, 7, 8, 14, 15, 16, 17, 52, 53, 62, 64, 65 ja 66§)

 

28. Luvan saajan on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä toimitettava valvovalle viranomaiselle laitoksen edellistä vuotta koskeva raportti, josta käyvät ilmi seuraavat tiedot:

 

- Räjäytysten määrät ja päivämäärät

- Murskauslaitoksen toimintapäivät ja kokonaiskäyttötunnit

- Tiedot tuotteiden määristä

- Käytettyjen polttoaineiden sekä pääraaka-aineiden määrät

- Toimenpiteet melu- ja pölyhaittojen ehkäisemiseksi

- Jätteiden määrä, varastointitapa ja toimituspaikat

- Tiedot mahdollisista häiriötilanteista ja niiden aikana syntyneistä päästöistä.

 

Yhteenvedon perusteena oleva kirjanpito on säilytettävä vähintään kolme vuotta.

 

Perustelut: Määräyksillä 25 - 28 ehkäistään haitallisia ympäristövaikutuksia. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja sen mukaan käytettävä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (YSL 6-7, 16, 17, 52, 53, 66, 133 ja 134 §, VNa 800/2010 12 §, MaL 11§, MaA 2 §)

 

Raportointi- ja kirjanpitomääräykset ovat tarpeen valvontaa varten. (YSL 8 ja 62 §, JäteL 12, 118-119 §, JäteA 20 §)

 

29. Luvan haltijan on ilmoitettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä edellisenä vuonna otetut maa-ainesmäärät ja laatu lupaviranomaiselle Notto-tietokantaan.

 

Perustelut: Luvan haltijan on maa-aineslain 23 a §:n mukaisesti ilmoitettava lupaviranomaiselle edellisenä vuonna otettujen maa-ainesten määrä ja laatu. (MaL 11, 23 §, MaA 9 §)

 

30. Ainesten ottamisen valvonnasta veloitetaan vuosittain tarkastusmaksu, jonka suuruus perustuu kunakin vuonna voimassa olevaan maa-ainestaksaan. Vuotuiseen ottomäärään perustuvassa valvontamaksussa vuotuisena ottomääränä käytetään 10 000 m3-k.

 

Perustelut: Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän asiakasmaksujen 2020 mukainen valvontamaksu määräytyy seuraavasti: Arvioidun vuotuisen ottomäärän mukaan 0,035 €/m3, kuitenkin vähintään 180 €.

 

Toiminnan lopettaminen

 

31. Toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta lopettamisesta tai toiminnan oleellisesta muuttumisesta on hyvissä ajoin ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikäli maa-ainesten ottotoiminnan yhteydessä ilmenee jotain sellaista, mikä estää maa-ainesten oton hyväksyttyjen suunnitelmien mukaisesti, luvan haltijan on viipymättä ilmoitettava asiasta valvovalle viranomaiselle. Tätä lupaa ei voida siirtää kolmannelle osapuolelle ilman lupaviranomaisen hyväksyntää.

 

32. Ottotoiminnan jälkeen alue on siistittävä niin, että sinne ei jää jätettä, romua tai muuta sinne kuulumatonta ainetta tai tavaraa. Mahdolliset varastokasat on sijoitettava alueelle siten, että ne eivät estä alueen jälkihoitoa. Mikäli alueelle ei esitetä hyväksytysti muuta käyttötarkoitusta, on alue palautettava metsämaaksi siementämällä ja istuttamalla puusto. Ottorintaukset tulee porrastaa turvallisuuden vuoksi tai yli 10 metrin seinämät tulee aidata pysyvällä esim. teräsverkkoaidalla. Jos toiminta alueella ei jatku enää tämän lupakauden jälkeen, tulee luvan haltijan esittää 30.6.2030 mennessä maa-ainesviranomaiselle hyväksyttäväksi lopullinen, yksityiskohtainen alueen jälkihoitosuunnitelma.

 

33. Päätös on voimassa 10 vuotta, 31.12.2030 saakka. Alue tulee olla kokonaisuudessaan maisemoitu viimeistään luvan päättymispäivämäärään mennessä. Maisemointitöiden suorittamisesta tulee tehdä ilmoitus ympäristölautakunnalle lopputarkastuksen pitämiseksi.

 

Perustelut: Määräykset 31 - 33 ovat tarpeen tiedonkulun varmistamiseksi ja valvonnan mahdollistamiseksi. Alueen siistimisellä ehkäistään roskaantumista. Luvassa hyväksytään pääpiirteet alueen maisemoimiseksi oton jälkeen. Yksityiskohtainen suunnitelma on esitettävä viranomaiselle ennen lopullista maisemointia, jotta mm. alueen turvallisuus louhintatoiminnan jälkeen voidaan varmistaa. Siinä hyväksytään myös mm. alueen metsittämiseen liittyvät suunnitelmat. Samalla varmistetaan myös, että toiminnan vaikutukset maisemaan jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Maisemoinnista ilmoittaminen on tarpeen töiden suorittamisen valvomiseksi. (YSL 52, 94 ja 170 §, JäteL 72 §, MaL 10 - 11§, 13 - 14 §, MaA 7 - 8 §)

 

17. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN

 

Lausunnoissa esitetyt seikat on huomioitu soveltuvin osin lupamääräyksissä. Vastauksessa otetaan kantaa lausunnoissa olleisiin hakemukseen liittyviin asioihin.

 

Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä.

 

17.1 Vastauksen lausuntoihin

 

Kuopion kulttuurihistoriallisen museon lausunto:

Ei vastattavaa.

 

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristöterveysvalvonnan lausunto:

Lupamääräykset 6-7 on annettu meluhaittojen estämiseksi.

 

Lupamääräykset 9-10 on annettu pölyhaittojen estämiseksi

 

Lupamääräys 27 on annettu toiminta-alueen läheisyydessä olevan lähteen vedenpinnan korkeuden ja laadun tarkkailusta.

 

Iisalmen kaupungin kaavoituspäällikön lausunto:

Ei vastattavaa.

 

Pohjois-Savon ELY-keskuksen Liikenne- ja infrastruktuurivastuualueen lausunto:

Ei vastattavaa.

 

18. LUVAN VOIMASSAOLO

 

Lupa on voimassa 10 vuotta, eli 31.12.2030 saakka.

 

Perustelut: Maa-aineslupa ja ympäristölupa on haettu 10 vuodeksi. MAL 4a §:n ja YSL 47a §:n mukaisesti samaa hanketta koskevat maa-aines- ja ympäristölupa on käsiteltävä yhdessä ja päätettävä samalla päätöksellä. MAL 4a §:n ja YSL 47a §:n mukaisen luvan voimassaoloon sovelletaan MAL 10 §:n mukaista voimassaoloa. Lupa voidaan myöntää 10 vuodeksi.

 

19. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT

 

19.1 Maa-aineslain mukaiset perustelut

 

Luvan myöntämisen edellytykset

 

Maa-aineslain (555/1981) 6 §:n mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos ottaminen ei ole ristiriidassa 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa ja jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus.

 

Maa-aineslain 3 §:ssä säädetään ainesten ottamisen rajoituksista.

 

Maa-ainesten ottamisesta ei saa aiheutua 1) kauniin maiseman kuvan turmeltumista, 2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, 3) huomattavia tai laajalle ulottuvia muutoksia luonnonolosuhteissa tai 4) tärkeän tai muun vedenhankintaan soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa. Asemakaavan tai oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella on lisäksi katsottava, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Maa-aineksia ei saa ilman erityistä syytä ottaa meren tai vesistön rantavyöhykkeeltä, ellei aluetta ole asemakaavassa tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa osoitettu tätä tarkoitusta varten.

 

Yleiset perustelut lupapäätökselle

 

Maa-ainesten ottamiseen Kiviniemi-kiinteistöllä on esitetty asianmukainen ottamissuunnitelma (saapunut 26.3.2020) jossa on tarvittavassa laajuudessa esitetty alueella vallitsevat luonnonolosuhteet, otettavan kiviaineksen määrä ja laatu sekä ottamistoiminnan vaikutukset ympäristöön ja luonnonolosuhteisiin.

 

Ottamistoiminta Kiviniemi -kiinteistöllä ei ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Kun toiminnassa noudatetaan ottamissuunnitelmassa esitettyä ja lupamääräyksissä vaadittuja suojaustoimia ei toiminta aiheuta vaaraa pohjavedelle, asutukselle tai ympäristölle. Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 ottamisalue sijoittuu maaseudun kehittämisalueelle. Alueella ei ole kuntatason kaavoja (asemakaava, yleiskaava). Alueella ei ole tiedossa uhanalaisia eläin- tai kasvilajeja tai erityisiä luonnonarvoja eikä sen välittömään läheisyyteen sijoitu luonnon- suojelualueita tai Natura 2000-verkostoon kuuluvia alueita. Suunnitellussa laajuudessa (ottoalue 3,0 ha, ottamismäärä 10 vuoden aikana 100 000 k-m3) ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää vähäiseksi, kun ottaminen toteutetaan ottamissuunnitelman ja lupamääräysten mukaisesti. Maa-ainekset otetaan alueelta mahdollisimman tehokkaasti.

 

Alue ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle.

 

Alle 500 m etäisyydellä toiminta-alueesta sijaitsee kaksi vakituisesti asuttua kiinteistöä (Kivelä 140-404-27-16 noin 450 metrin etäisyydellä ja Kukkaharju 140-404-27-8 noin 460 metrin etäisyydellä ottoalueen rajalta). Seuraavaksi lähimpiin vakituisiin ja vapaa-ajan asuntoihin on yli 500 metriä. Lähin vapaa-ajan asunto sijaitsee yli 800 metrin etäisyydellä. Suunniteltu ottoalue sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella alueella. Ottoalueen ja asutuksen väliin jää metsää, mikä estää alueen näkymisen asutukseen.

 

Asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä maa-ainesten ottaminen ole ristiriidassa maa-aineslain 6 §:ssä säädettyjen luvan myöntämisen edellytysten kanssa. Lupa voidaan näin ollen myöntää.

 

19.2 Ympäristönsuojelulain mukaiset perustelut

 

Lupaharkinnan perustelut

 

Ympäristönsuojelulain 48 §:n 2 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 49 §:n mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 16 - 18 §:ssä kiellettyä seurausta (maaperän ja pohjaveden pilaamiskielto) 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

 

Ympäristönsuojelulain 12 §:n mukaan luvanvaraista toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Lisäksi alueella, jolla on voimassa maakuntakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on katsottava, ettei toiminnan sijoittaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä ympäristönsuojelulain 11 §:ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 11 §:n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja, että pilaantumista voidaan ehkäistä.

 

Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat.

 

Ympäristönsuojelulain 52 §:n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi: 1) päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta, päästöpaikan sijainnista; 2) maaperän ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemisestä; 3) jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä; 4) toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa; 5) toiminnan lopettamisen jälkeisestä alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä sekä muista toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista; 6) muista toimista, joilla ehkäistään tai vähennetään ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan.

 

Ympäristöluvan myöntämisen edellytykset

 

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta voi myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukainen kalliokiviaineksen louhinta- ja murskaustoiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti, kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä.

 

Alueen kaavoitus ei aseta estettä luvan myöntämiselle. Ottoalueen ympäristö on maa- ja metsätalousmaata. Suunnitellun ottoalueen läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita. Alueella ei ole tiedossa uhanalaisten, harvinaisten tai erityistä suojelua vaativien eliölajien esiintymiä tai vastaavia luontotyyppejä. Ottoalueella ei ole rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita.

 

Toiminta ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Hakemuksessa ja lupamääräyksissä esitettyjä pohjaveden pilaantumisen estämiseksi tehtävien toimien mukaisesti toimittaessa, ei toiminnasta aiheudu ympäristönsuojelulain 17 §:ssä kiellettyä seurausta. Koska ottoalueelta on alle 500 m talousvesikäytössä olevaan lähdekaivoon, on lupapäätöksessä annettu määräykset sen pinnankorkeuden ja vedenlaadun tarkkailusta.

 

Alle 500 m etäisyydellä toiminta-alueesta sijaitsee kaksi vakituisesti asuttua kiinteistöä (Kivelä 140-404-27-16 noin 450 metrin etäisyydellä ja Kukkaharju 140-404-27-8 noin 460 metrin etäisyydellä ottoalueen rajalta). Seuraavaksi lähimpiin vakituisiin ja vapaa-ajan asuntoihin on yli 500 metriä. Ns. muraus-asetuksen (Vna 800/2010) vähimmäisetäisyysvaatimus (300 m) täyttyy ja louhinnan sijoittuminen alueelle on mahdollista.

 

Lupamääräyksissä on kiinnitetty erityisesti huomiota toiminnasta lähialueelle aiheutuvien kohtuuttomien melu-, pöly-, hiukkas- ja tärinähaittojen sekä pinta- ja pohjaveden sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseen. Meluhaittojen ehkäisemiseksi on annettu määräys enimmäismelutasosta sekä melun mittaamisesta mikäli epäillään melutason ylittyvän. Pöly- ja hiukkashaittojen ehkäisemiseksi on annettu määräys pölyntorjuntatoimista sekä pölynleviämisen mittaamisesta tarvittaessa. Tärinästä aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi varmistamiseksi on annettu määräys tärinämittauksista sekä lähikiinteistöjen katselmuksista. Pintavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi on annettu määräys toiminta-alueelta tulevien sade- ja hulevesien käsittelystä tarvittaessa laskeutusaltaassa. Alueet, joilla käsitellään tai varastoidaan maaperän pilaantumista aiheuttavia aineita, on määrätty suojattavaksi öljyä pidättävillä rakenteilla.

 

Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. Toimittaessa hakemuksessa esitetyn ja tämän luvan määräysten mukaisesti toiminnan voidaan katsoa olevan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista toiminnan sijaintipaikan olosuhteissa. Annettujen lupamääräysten mukaan toimintaa tai siihen liittyviä suojaustoimenpiteitä on myös mahdollista tarkistaa tai muuttaa, jos mittaustulosten perusteella havaitaan siihen tarvetta.

 

Kun otetaan huomioon toiminnasta aiheutuvien päästöjen ehkäiseminen ja rajoittaminen, toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden vaarantumista, yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista ympäristössä tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla. Edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa.

 

Lähin vesistö on noin kilometrin etäisyydellä luoteessa oleva Haapajärvi. Toiminta-alue sijoittuu Vuoksen vesienhoitoalueen (04) Poroveden alueen (04.52) Kiuruveden lähialueen valuma-alueelle (04.523). Päätöksen mukainen toiminta annetut lupamääräykset huomioiden ei ennalta arvioiden vaaranna Vuoksen vesienhoitoaluetta koskevan vesienhoitosuunnitelman pinta- ja pohjavesiä koskevia tavoitteita (Laki vesienhoidon järjestämisestä 1299/2004).

 

20. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN

 

Jos asetuksella annetaan tätä lupaa ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta noudatettava. (YSL 70 §)

 

21. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

 

Tämä päätös on lainvoimainen 16.10.2020, jos päätökseen ei haeta muutosta.

 

22. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET

 

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Ympäristönsuojeluasetus (713/2014)

Jätelaki (646/2011)

Jäteasetus (Vna 179/2012)

Laki eräistä naapuruussuhteista (NaapL 26/1920)

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010)

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (79/2017)

Valtioneuvoston asetus räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta (644/2011)

 

Ratkaisu on tehty vireilletuloajankohtana voimassa olleen lainsäädännön mukaisesti.

 

23. KÄSITTELYMAKSU

 

Maa-ainesten ottosuunnitelman tarkastamisesta sekä louhinnan ja murskauksen ympäristöluvan käsittelystä peritään 3 075 €:n maksu.

 

Perustelut: Hakemus on tullut vireille 26.3.2020.

 

Luvan saajalta peritään Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän asiakasmaksujen 2020 mukaisesti ottamissuunnitelman tarkastusmaksu 250 € + 0,009 €/ hakemuksen mukainen otettava maa-ainesmäärä m3 ja lisäksi louhinnan ja murskauksen ympäristölupahakemuksen käsittelystä 1925 €.

 

(250 € + 0,009 €/m3 * 100 000 m3 + 1925 € = 3 075 €)

 

Kuulutuskustannukset peritään todellisten kulujen perusteella.

 

24. VAKUUDET

 

Hakijan tulee toimittaa MaL 12 §:n mukainen 20 000 € suuruinen hyväksyttävä vakuus lupamääräysten noudattamiseksi Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunnalle. Vakuuden on oltava voimassa 12 kk luvan päättymisen jälkeen, eli 31.12.2031 saakka.

 

Vakuudeksi hyväksytään vakavaraisen kotimaisen rahoituslaitoksen pankkitakaus, takaussitoumus tai talletustodistus hyväksytään, mikäli siitä annetaan samanaikaisesti tilinomistajan allekirjoittama panttaussitoumus ja rahoituslaitoksen allekirjoittama kuittaamattomuustodistus.

 

Vakuus on toimitettava ympäristölautakunnalle ennen ottotoiminnan aloittamista. Vakuuden arvoa voidaan tarkistaa kolmen vuoden välein niin, että se vastaa hintatason muutoksia.

 

Vakuuden määrä perustuu Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän asiakasmaksuihin 2020. Laskuperuste on ottoalueen pinta-ala (3,0 ha * 5 000 €/ha) ja kokonaisottomäärä (100 000 k-m3 * 0,05 €/k-m3) = 15 000 €+ 5 000 € = 20 000 €.

 

25. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

 

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä tiedottaa päätöksen antamisesta julkaisemalla kuulutuksen ja päätöksen kuntayhtymän verkkosivuilla: www.ylasavonsote.fi

 

Tieto kuulutuksesta julkaistaan myös Iisalmen kaupungin verkkosivuilla.

 

25.1 Päätös

 

Ympäristönsuojelulain 85 §:n mukaan ympäristölupapäätös on toimitettava luvan saajalle ja niille, jotka ovat sitä erikseen pyytäneet sekä valvontaviranomaisille ja asiassa yleistä etua valvoville viranomaisille. Päätös toimitetaan seuraaville:

 

- Iisalmen Autotilaus Oy

- Riitta Rytkönen

- Pohjois-Savon ELY-keskus /ympäristövastuualue

- Iisalmen kaupunginhallitus

- Ympäristönsuojelun tehtäväalue/Iisalmen toimipiste

 

25.2 Tieto päätöksestä

 

Ympäristönsuojelulain 85 §:n mukaan ympäristölupapäätöksen antamisesta on lisäksi ilmoitettava niille, jotka ovat tehneet muistutuksen asiassa tai ovat ilmoitusta erikseen pyytäneet sekä niille joille ympäristönsuojelulain 44 §:n 1 momentin mukaan annettu lupahakemuksesta erikseen tieto.

 

Tieto päätöksestä toimitetaan seuraaville:

- niille, joille on annettu erikseen tieto lupahakemuksesta

- muistuttajat

 

26. PÄÄTÖKSEN ANTOPÄIVÄ, JULKAISUPÄIVÄ JA PÄÄTÖKSEN TIEDOKSISAANTIPÄIVÄ

 

Päätöksen antopäivä on 8.9.2020

Kuulutuksen julkaisupäivä on 8.9.2020

 

Päätöksen tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä

(7.) päivänä päätöksen julkaisemisajankohdasta eli 15.9.2020.

 

27. MUUTOKSENHAKU

 

Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hallinto-

oikeuteen. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä

(30) päivää tämän päätöksen tiedoksisaannista sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 15.10.2020.

 

Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle osoitteeseen PL 204, 65101 VAASA. Valitusosoitus on liitteenä.

 

Ympäristöjohtajan päätösehdotus:

 

Ympäristölautakunta myöntää 10 vuodeksi Iisalmen Autotilaus Oy:lle maa-aineslain 4 a §:n mukaisen luvan maa-ainesten ottoon (kokonaisottomäärä 100 000 k-m3 ja vuotuinen ottomäärä 10 000 k-m3) tilalta Kiviniemi (140-404-27-29) ottamissuunnitelman (saapunut 26.3.2020) mukaiselle ottamisalueelle sekä ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan louhintaan ja murskaukseen valmistelijan ehdotuksen mukaisesti.

 

Päätös:

 

Päätösehdotus hyväksyttiin.