Ympäristölautakunta
Pöytäkirja 27.07.2020/Pykälä 69

Ympäristölautakunta

§ 69

27.07.2020

 

Ilmoituspäätös eläinsuojalle, Katainen Aleksi, Pielavesi

 

363/11.01.00/2020

 

Ymplk 27.07.2020 § 69

 

 

Valmistelija: ympäristönsuojelutarkastaja Tiina Hujanen, puh.

0400 173 345.

 

1. ASIA

 

Päätös ympäristönsuojelulain 115 a §:n yleisen ilmoitusmenettelyn mukaisesta eläinsuojan toiminnasta.

 

Ilmoitus koskee Kariahon eläinsuojan toimintaa Pielaveden kunnan Venetmäen kylässä tilalla Kariaho 595-432-2-4.

 

2. ILMOITTAJA

 

Aleksi Katainen

Kaunisharjuntie 493

72400 PIELAVESI

 

Yhteyshenkilönä toimii Aleksi Katainen, puhelin 040 913 2192, sähköposti aleksi005@hotmail.com

Liike- ja yhteisötunnus: 2758888-7

Tilatunnus: 595232315

 

Eläinsuoja sijaitsee osoitteessa Kaunisharjuntie 493, 72400 PIELAVESI.

 

Eläinsuojan karttakoordinaatit I: 498767 P: 7020025 (ETRS-TM35FIN).

 

Tilan omistaa hakija.

 

3. ILMOITUKSEN KÄSITTELEMISEN PERUSTE JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA

 

Tilalla on voimassa oleva Pielaveden kunnan ympäristölautakunnan 3.4.2001 § 22 ja Pielaveden ja Keiteleen kuntien yhteisen ympäristölautakunnan 9.11.2010 § 56 tarkistama ympäristölupa.

 

Eläinsuojan laajentaminen edellyttää ilmoituksen käsittelyä. Lain ympäristönsuojelulain muuttamisesta (1166/2018) liitteen 4 kohdan 5) mukaan eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 50 ja alle 300 lypsylehmälle, on ilmoitusvelvollinen.

 

Valtioneuvoston asetuksen ilmoituksenvaraisista eläinsuojista (138/2019) mukaan eläinsuoja, jonka eläinyksikkömäärä on 820,4 ja lietelantaloiden katteena toimii kuorettuma, vähimmäisetäisyys häiriintyviin kohteisiin on 200 metriä. Eläinsuoja, eläinsuojan laajennusosa ja ympärivuotisesti ulkona kasvatettavien eläinten säänsuoja on sijoitettava vähintään 50 metrin etäisyydelle vesistöstä.

 

Ympäristönsuojelulain (527/2014, muutos 1166/2018) 22 §:n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee ilmoituksen.

 

Pielaveden kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toimii Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta.

 

4. ILMOITUKSEN VIREILLETULO

 

Ilmoitus on tullut vireille 2.6.2020.

 

5. ALUEEN KAAVOITUS JA YMPÄRISTÖOLOSUHTEET

 

Tilakeskus sijaitsee Pielaveden kunnan Itäosan rantayleiskaavan alueella. Kohdalla ei ole kaavamerkintää.

 

Tilakeskus sijoittuu maa- ja metsätalousvaltaiselle haja-asutusalueelle Venetmäen kylään, noin 14 kilometriä Pielaveden keskustasta koilliseen.

 

Eläinsuoja ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähimmät pohjavesialueet ovat n. 3 km:n etäisyydellä oleva Oravaisjärvi, 2-luokan pohjavesialue ja 3,5 km:n etäisyydellä oleva Pieni-Korppinen, 2-luokan pohjavesialue. Tilan peltolohkot eivät ole pohjavesialueella. Tilan alueella ei ole arvokkaita luonto- tai maisemakohteita.

 

Tilakeskus on suojellulla valuma-alueella, Rautalammin reitti Kuhakosken yläpuolisessa vesistössä, MUU090023. Tilakeskus noin 2,5 kilometrin etäisyydellä Lampaanjärvestä, joka sijaitsee Kymijoen vesistön Rautalammin reitin Pielaveden alueella Lampaanjärven valuma-alueella (14.747). Lampaanjärven ekologinen tila on luokiteltu hyväksi (SYKE, Vesikartta-ekologinen tila, 2020). Lisäksi tilakeskus on noin 2,7 kilometrin etäisyydellä Keukoisesta ja noin 3,5 kilometrin etäisyydellä Oravaisjärvestä.

 

Uuden pihaton ja kuivalantalan lähin vakituinen asunto on noin 340 metrin etäisyydellä kaakossa oleva Harju (595-401-11-13), muut häiriintyvät kohteet ovat yli 600 metrin etäisyydellä.

 

Lähellä ei ole luonnonsuojelualueita tai Natura-kohteita. Lähimmät luonnonsuojelualueet ovat noin 2,6 kilometrin etäisyydellä oleva yksityinen suojelualue, Lampaanjärven metsä sekä noin 3 kilometrin etäisyydellä olevat yksityiset suojelualueet Penkkisuo ja Penkkisuo 3.

 

6. TOIMINNAN KUVAUS

 

Kariahon tilalla tuotetaan nykyisellään maitoa lypsykarjapihatossa, jossa on 55 lypsylehmäpaikkaa ja paikat 19 hieholle ja 17 6 - 12 kuukauden ikäiselle vasikalle sekä 10:lle alle 6 kuukauden ikäiselle vasikalle. Tilalla on ollut lypsyrobotti vuodesta 2017 lähtien. Vanhin eläinsuojarakennus, ns. vasikkala, ei ole enää käytössä eläimille.

Tilalla suunnitellaan uutta kestokuivikepihattoa (n. 270 m2) 20:lle ummessa olevalle lehmälle ja tiineelle hieholle, jolloin nykyiseen pihattoon saataisiin tilat 62 lypsylehmälle. Laajennuksen jälkeen tilalla on eläinpaikkoja yhteensä 820,4 eläinyksikköä vastaavalle eläinmäärälle (62 lypsylehmää, 19 hiehoa, 17 6 - 12 kk ikäistä vasikkaa ja 10 alle 6 kk ikäistä vasikkaa).

 

Eläimiä laidunnetaan laidunkaudella vähintään 60 vuorokautta ja laidunkauden ulkopuolella 2 - 3 kertaa viikossa. Ummessa olevat ja tiineet naudat laiduntavat koko laidunkauden. Laitumet eivät rajoitu vesistöön. Laidunnusta ei ole huomioitu lantavarastojen tilavuudessa.

 

Eläinsuojassa syntyvä lanta käsitellään pääosin lietelantana. Lietelantaa syntyy sade- ja pesuvesien kanssa noin 2600 kuutiometriä vuodessa. Lietelanta varastoidaan kahdessa tila-keskuksessa sijaitsevassa betonisessa lietesäiliössä (katettu 250 m3 ja luonnollinen kuorettuma 1300 m3) sekä tilan omistuksessa olevassa kumisessa etäsäiliössä (luonnollinen kuorettuma 600 m3). Lisäksi käytössä on kaksi vuokrattua betonista etäsäiliötä (katettu 200 m3 ja katettu 600 m3). Lietelannan varastotilavuutta on yhteensä 2950 m3. Lietesäiliöiden tilavuus on tilalla laskennallisesti riittävä 12 kk:n varastointiin.

 

Kestokuivikepihatto tyhjennetään 4 - 5 kertaa vuodessa. Pihatossa on makuualueella 115 m3 kuivikelannan varastointitilavuutta. Pihaton yhteyteen rakennettavassa uudessa katetussa kuivalantalassa on tilaa 457 m3 kuivikelannalle. Kuivikelannan varastointitilavuus on laskennallisesti riittävä 12 kk:n kuivikelannan varastointiin, kun huomioidaan kestokuivikepohjan lannanvarastointitilavuus.

 

Nykyisessä eläinsuojassa ei muodostu enää vessavesiä.

 

Lanta käytetään lannoitteena tilan pelloilla ja vuokrapelloilla, lannanlevitykseen on käytettävissä 91,65 hehtaaria, joista omaa on 41,85 hehtaaria ja vuokrapeltoa 49,80 hehtaaria. Lisäksi sopimuspeltoa on 40 hehtaaria. Pellot eivät ole pohjavesialueella. Eläinsuojan maksimieläinmäärän suhteen laskettuna lannan levitystä varten tarvitaan 57,81 ha peltoa. Laskenta perustuu lannan ravinnepitoisuuksiin ja se on esitetty valtioneuvoston asetuksessa 138/2019. Hakijalla on käytössään riittävästi peltopinta-alaa lannan levitykseen.

 

Tilalla tuotetaan esikuivattua säilörehua 500 tonnia vuodessa laakasiiloihin, 500 tonnia aumoihin ja noin 200 tonnia pyöröpaaleihin.

 

Talouskeskuksen vesi tulee omasta porakaivosta, vedenkulutus on noin 10 m3/vrk.

 

Maidon, eläinten lannan ja rehujen kuljetusten määrät 1 kertaa/vrk.

 

Tilalla on polttoaineen varastointiin 3000 l ja 2000 l maanpäälliset 2-vaippasäiliöt betonilaatalla. Säiliöissä on ylitäytönestin ja laponesto. Tilalla on muita öljytuotteita 400 - 500 litraa, jotka säilytetään lämpimässä konehallissa betonipohjalla. Rehun säilöntäaineet 4000 - 5000 litraa säilytetään omissa 2000 l myyntipakkauksissaan hallissa betonipohjalla. Lannoitteet noin 50 00 tn varastoidaan tyhjissä katetuissa laakasiiloissa. Kasvinsuojeluaineet 20 l varastoidaan kuivassa, lukittavassa säilytystilassa. Eläinten lääkkeet 0,5 l varastoidaan eläinsuojan jääkaapissa / lääkekaapissa. Eläinsuojissa käytettävät pesuaineet 200 l ja desinfiointiaineet varastoidaan maitohuoneessa.

 

Tilalla muodostuva sekajäte 1000 kg/a varastoidaan jäteastiassa ennen kunnallisen jätehuollon tyhjennystä. Maatalouden muoveja syntyy n. 1000 kg/a. Muovit säilytetään kasassa ennen toimitusta Fortum keräykseen.

 

Lisäksi tilalla syntyy seuraavia vaarallisia jätteitä: jäteöljyt 400 kg/a, muut öljyiset jätteet 10 kg/a ja akut ja paristot 50 kg/a. Vaaralliset jätteet varastoidaan betonipohjalla ja toimitetaan lähimpään vaarallisten jätteiden vastaanottoon. Vaaralliset jätteet toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn vähintään kerran vuodessa. Tilalliset tilaavat vaarallisten jätteiden noudon toiminnanharjoittajalta, jolla on lupa vastaanottaa tai käsitellä kyseistä vaarallista jätettä. Tilallisilla on tiedossa mitä vaarallista jätettä, kuinka paljon ja missä ne sijaitsevat. Pilaantuneet rehut 2000 kg/a varastoidaan betonipohjalla ja levitetään pellolle lannoitteeksi. Kuolleet eläimet 2000 kg/a säilytetään peitettynä betonipohjaisella alustalla, toimitetaan raatokeräilyn kautta Honkajoki Oy:lle tai haudataan.

 

Ilmoittajan mukaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa tilalla on Nykyisen navetan eläinpaikkojen lisäyksen yhteydessä, navetan ilmastointi muutetaan luonnolliseksi verhoseinä ilmastoinniksi. Lisäksi navetan valaistus uusitaan hyödyntäen ledivalo tekniikkaan. Myös lannanpoistojärjestelmä uusitaan, jolloin lannanpoistojärjestelmän käyttövarmuus paranee. Navetan jätevedet käsitellään lietteen levityksen yhteydessä. Pääosin tilalla keskitytään kestävään nurmentuotantoon hyödyntäen monipuolisia, valkuaispitoisia ja syväjuurisia nurmiseoksia, joka edesauttaa myös hiilensidontaa. Itse tuotettu rehuvilja vähentää ostoviljan tarvetta. Lanta hyödynnetään täysimääräisesti lannoitteena. Nykyisessä ja tulevassa eläinsuojassa on mahdollisuus ruokinnan tarkempaan optimointiin eri tuotantovaiheessa oleville naudoille. Ruokinnan tarkemman optimoinnin takia rehunhyötysuhde paranee.

Ilmoittaja on arvioinut seuraavasti toimintaan liittyviä riskejä jne. seuraavasti: Toiminnan mahdolliset riskit voivat aiheutua lietesäiliövuotona, kuivalantalan ja säilörehusiilojen rakenteiden rikkoutumisena sekä polttoainesäiliöiden vuotona. Vuodot ja rakenteiden rikkoutuminen pyritään estämään säännöllisin kuntotarkastuksin aina tyhjennyksen yhteydessä. Polttoainevuotojen varalta varastossa pidetään nesteen imeytysainetta. Eläintauteja ennaltaehkäistään riittävällä hygienialla (esim. kulkureitit talouskeskuksessa), suojavarusteet ulkopuolisille henkilöille. Tilalle on laadittu kirjallinen pelastussuunnitelma, joka sisältää myös toimintaohjeet poikkeavissa tilanteissa, esim. sähkökatkot ja tulipalot. Tilalla on aggregaatti ja jauhesammutin. Onnettomuuden sattuessa (esimerkiksi lietevuoto) ilmoitetaan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tilalla on käytössä useita lietesäiliöitä, jonne vuodon sattuessa liete välittömästi siirretään.

 

Ilmoittaja on arvioinut toiminnan päästöjä ja vaikutuksia ympäristöön seuraavasti: Lietelannan levityksestä voi aiheutua hajuhaittoja, jotka on minimoitu multaamalla kynnökselle levitetty lanta vuorokauden sisällä levityksestä. Melu- ja pölyhaittoja voi aiheutuja koneista peltotöiden ja rehunteko aikaan. Monipuolisten ja syväjuuristen nurmiseosten ja viljelykierron avulla pyritään vähentämään kasvisuojeluaineiden käyttöä sekä ylläpitämään viljellyn maaperän optimaalista mururakennetta ja lisäämään humusta. Tila on sitoutunut ympäristökorvausjärjestelmään ja noudattaa täydentävien ehtojen vaatimuksia suojakaistoista valtaojien ja vesistöjen varsilla. Ravinnepäästöjä vesistöihin ja maaperään minimoidaan lannanlevitysajankohdilla, sääoloilla sekä tavoittelemalla suuria satotasoja

 

7. ILMOITUKSEN KÄSITTELY

 

7.1 Kuulutus

 

Ilmoitus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Pielaveden kunnan sähköisellä ilmoitustaululla 5.6. - 13.7.2020. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Pielavesi-Keitele-lehdessä 10.6.2020. Kuulutuksesta on lisäksi annettu tieto erikseen niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee (eläinsuojan vaikutusalue 600 m).

 

7.2 Lausunnot

 

Ilmoituksesta pyydettiin lausunto ympäristönsuojelulain 42 § kohdan 2) mukaisesti sijaintikunnan terveydensuojeluviranomaiselta.

Kunnan terveydensuojeluviranomaisen lausunto on saapunut 13.7.2020.

 

7.3 Muistutukset ja mielipiteet

 

Ilmoituksen johdosta on jätetty yksi muistutus (Pohjois-Savon ELY-keskus liikennevastuualue).

 

7.4 Vastine

 

Ilmoittajalle annettiin mahdollisuus jättää vastine annettuun lausuntoon. Ilmoittaja on antanut vastineen terveydensuojeluviranomaisen lausuntoon ja muistutukseen 17.7.2020.

 

Valmistelijan päätösehdotus:

 

8. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU

 

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta myöntää Aleksi Kataiselle ympäristönsuojelulain 115 a §:n mukaisen ilmoituspäätöksen Kariahon eläinsuojan toimintaan Pielaveden kunnan Venetmäen kylässä tilalle Kariaho (595-432-2-4).

 

Päätöksen saajan on noudatettava toiminnassaan ilmoituksessa ja sen liitteissä sitovasti esittämiään tietoja ja tässä päätöksessä annettuja määräyksiä.

 

9. MÄÄRÄYKSET

 

9.1. Eläinsuojaan saa yhteensä sijoittaa kerrallaan enintään 820,4 eläinyksikköä vastaavan eläinmäärän. Eläinpaikkojen ikäjakaumaa voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät keskimäärin ylitä edellä mainitun eläinyksikkömäärän lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia.

 

Perustelut: Ilmoitus on hyväksytty eläinsuojan enimmäispaikkaluvun mukaisesti (62 lypsylehmää, 19 hiehoa, 17 6-12 vasikkaa ja 10 alle 6 kk vasikkaa). Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti sekä eläinaineksen uusimisen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa päätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän puitteissa siten, että tuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä yllä mainitun eläinyksikkömäärän lannantuotantoa tai muita ympäristövaikutuksia. (YSL 52 §)

 

9.2. Lantavarastojen tulee riittää 12 kuukauden lantamäärän varastointiin.

 

Eläinsuojan sosiaalitilojen käymäläjätevesiä ei saa johtaa lietesäiliöön.

 

Perustelut: Lannan varastointitilavuuksien tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastointitilavuutta. Varastointitilavuudessa on otettava huomioon eläinsuojan pesuvedet ja avoimiin lietesäiliöihin kertyvät sadevedet. Ilmoittajan käytössä on laskennallisesti riittävästi varastointitilavuutta 12 kk:n ajaksi. (YSL 7-8, 16-17, 52 §, VNA 1250/2014 5 §)

 

9.3. Eläinsuojien rakenteet sekä lantavarastojen rakenteet tulee ylläpitää vesitiiviinä siten, etteivät lanta ja muut siellä muodostuvat nesteet pääse valumaan pohjaveteen ja muualle ympäristöön. Rakenteet on pidettävä kunnossa ja tarkastettava vuosittain. Lantalat on tyhjennettävä ja niiden kunto on tarkastettava vuosittain. Rakenteiden ja laitteiden on oltava sellaisia, ettei lantalan tyhjennyksen ja lannan siirtojen ja kuljetuksen aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Mahdolliset vuodot on siistittävä.

 

Tilan lantavarastojen edustoilla on oltava kovapohjaiset kuormausalustat.

 

Uuden kuivalantalan tulee olla vesitiivis ja sen seinämät ja pohja muotoillut niin, etteivät lantavedet pääse valumaan lantalasta ympäristöön. Lantalan tulee olla varustettu ajoluiskalla ja sen ulkopuolella olevalla tiivispohjaisella kuormauslaatalla. Lantavedet tulee kerätä talteen ja käyttää peltolannoitteena. Kuivalantalan tulee olla katettu.

 

Laitumella olevien pysyvien ruokinta- ja juottopaikkojen tulee olla katetut ja tiivispohjaiset ja niille kertyvä lanta on poistettava riittävän usein.

Perustelut: Tiiviit rakenteet, lantavarastojen tyhjennys ja lannan kuljetus asiamukaisin laittein sekä määräys lantaloiden rakenteista estävät lannan ja muiden jätevesien pääsyn maaperään ja pohjaveteen sekä ympäristön likaantumisen. Vuosittaisilla tarkastuksilla varmistetaan rakenteiden kunto ja mahdolliset vauriot havaitaan ja korjataan mahdollisimman nopeasti. Nitraattiasetuksen 7 §:n 5 momentin mukaan lannan kuormausalustan tulee olla kovapohjainen. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 266/2019 mukaan kuivalantalan on oltava pohja- ja reunaseinämärakenteeltaan vesitiivis ja reunaseinämien korkeus on oltava vähintään 500 millimetriä. Katetun kuivalantalan tulee olla varustettuna vähintään 0,2 metrin korkuisella ajoluiskalla. Kuivalantalan ulkopuolella tulee olla tiivispohjainen kuormauslaatta (esim. betonista tai asfaltista) tai kuormauslaatta tulee olla riittävän kovapohjainen siten, että se kestää koneiden painon ja liikkumisen ja jolta voidaan tarvittaessa kerätä lanta talteen. (YSL 7-8, 16-17, 52 §, NaapL 17-18 §, JäteL 13 §, VNA 1250/2014 5, 7 §)

 

9.4. Lanta on hyödynnettävä suunnitelmallisesti. Lannan levitykseen tulee olla riittävästi peltopinta-alaa, joka lasketaan eläinsuojan todellisen eläinmäärän perusteella. Ilmoituksen mukaisella maksimieläinmäärällä 820,4 ey peltoa tulee olla 57,81 ha. Tai lannan hyödyntämiseen muulla tavoin on oltava asianmukaiset kirjalliset sopimukset.

 

Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille on jätettävä maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen vähintään 30 -100 m levyinen suojavyöhyke käsittelemättä kotieläinten lannalla.

 

Perustelut: Lannan levitykseen soveltuva peltopinta-ala lasketaan Valtioneuvoston asetuksen 138/2019 liitteen 2 mukaisesti. Ilmoittajalla on käytettävissä riittävästi peltohehtaareja lannan levitykseen.

 

Valtioneuvoston antaman asetuksen eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) mukaan talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille jätetään maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen vähintään 30?100 metrin levyinen suojavyöhyke käsittelemättä kotieläinten lannalla. (YSL 6-8, 14-17, 52, 58 §, NaapL 17-18 §, JäteL 13 §, VNA 1250/2014 10 §)

 

9.5. Kemikaalien, rehujen ja jätteiden (lanta ja pilaantunut rehu mukaan lukien) varastoinnista ja käsittelystä ei saa aiheutua terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pohja- tai pintavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Kemikaalit ja vaaralliset jätteet on varastoitava tiivispohjaisessa varastossa, josta mahdolliset vuodot voidaan kerätä talteen.

 

Kuolleet eläimet on varastoitava ennen poiskuljetusta tiivispohjaisella alustalla siten, että varastoinnista ei aiheudu valumia ympäristöön eikä kärpäs- tai hajuhaittaa. Jos kuolleita eläimiä varastoidaan vähintään kolme vuorokautta, tulee varastointiin käytetyn tilan olla jäähdytetty tai sen lämpötilan on muutoin oltava riittävän matala, jotta raadot säilyvät pilaantumattomina.

 

Perustelut: Määräyksellä estetään maaperän ja pinta- ja pohjavesien pilaantumista. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annetut määräykset.

Eläinjätteiden varastoinnista ei saa aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa eikä terveyshaittaa. (YSL 16-17, 52 §, JäteL 12-13, 72 §, NaapL 17 §, VNA 1250/2014 7 §, VNA 138/2019 7 - 8 §, Ylä-Savon jätehuoltomääräykset)

 

9.6. Polttoainesäiliöt tulee olla sijoitettuna tiivispohjaiselle alustalle sekä koneiden tankkauspaikka tulee olla tiivistettynä siten, että mahdolliset säiliön vuodot ja tankkauksen yhteydessä syntyvät roiskeet on mahdollista kerätä talteen. Polttonestesäiliöt tulee olla varustettuna laponestolla, tyyppikilvellä, lukituksella sekä ylitäytönestolla. Polttonestesäiliöiden kunto on tarkastettava riittävän usein ja tarvittaessa huollettava. Säiliöiden läheisyydessä tulee olla riittävästi imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. Mahdollisessa vahinkotilanteessa maahan päässyt öljy on kerättävä välittömästi talteen.

 

Perustelut: Polttonestesäiliöiden ja - varastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa. Tiivispohjainen alusta mahdollistaa vuotojen nopean havaitsemisen ja vuotojen poistamisen riittävän ajoissa ennen kuin polttoaine pääsee maaperään. Polttonestesäiliöiden varustus pienentää säiliön täyttämisen tai tankkaamisen yhteydessä syntyvää öljyvuotoriskiä. (YSL 15-17, 52 §)

 

9.7. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Hyötykäyttöön kelpaavat jätteet on lajiteltava ja toimitettava niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Hyötykäyttöön kelpaamaton jäte on toimitettava jätekeskukselle, jolla on ympäristölupa jätteen käsittelyyn. Vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään tai niihin ei saa sekoittaa muuta jätettä tai ainetta siten, että siitä voi aiheutua haittaa terveydelle, ympäristölle tai öljyjätehuollon järjestämiselle. Vaaralliset jätteet on toimitettava vähintään kerran vuodessa vaarallisen jätteen käsittelyyn. Jätteiden käsittelyssä on noudatettava voimassa olevia Ylä-Savon jätehuoltomääräyksiä.

 

Perustelut: Jätteen synnyn ehkäiseminen on jätelain keskeinen tavoite, minkä takia jätteet on hyödynnettävä mahdollisuuksien mukaan. Jätteen haltijaa koskevat jätelain 8 §:n mukaiset yleiset velvollisuudet noudattaa lain etusijajärjestystä, jätelain 12 §:n mukaiset selvilläolovelvollisuudet sekä jätelain 13 §:n mukaiset jätehuollon huolehtimisvelvollisuudet. Valtioneuvoston jätteistä antaman asetuksen mukaan jätteet on koottava, pakattava ja merkittävä siten, että niille voidaan järjestää asianmukainen jätehuolto. Lämmityskattilassa poltettavaksi soveltuvat jätteet (käsittelemätön ja puhdas puujäte sekä sytykkeenä pieninä määrinä esim. paperi ja pahvi) voidaan polttaa. Muiden jätteiden polttaminen on kielletty. Poltettava puu ei saa sisältää halogenoituja orgaanisia yhdisteitä tai raskasmetalleja. Näitä yhdisteitä saattaa olla puunsuoja- tai pintakäsitellyssä puussa. (YSL 52, 58 §, JäteL 6, 8, 12-13, 15-17, 72 §, Ylä-Savon jätehuoltomääräykset)

 

9.8. Ilmoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon.

 

Perustelut: Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja sen takia seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. (YSL 6-8, 52 §, YSA 15 § )

 

9.9. Eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteiden tarkkailusta, huolloista ja korjauksista on pidettävä kirjaa, johon merkitään tarkastuksen ajankohdat, tehdyt havainnot ja tehdyt huoltotoimet.

Toiminnanharjoittajan on ylläpidettävä vuosittain seurantatietoja eläinsuojan toiminnasta:

1) eläinten määrä;

2) toiminnassa vuosittain muodostuva lannan kuutiometrimäärä eläinlajeittain ja lantatyypeittäin;

3) lannan toimituspaikat tai vastaanottajat ja lannan toimittamisen ajankohdat eläinlajeittain ja lantatyypeittäin;

4) uudet tai muuttuneet lannan levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset; sekä

5) ympäristöluvanvaraiseen laitokseen vuosittain toimitettavien ja haudattujen kuolleiden eläinten määrä kappaleina tai tonneina ja toimitusten ajankohdat.

 

Seurantatiedot on säilytettävä viiden vuoden ajan ja pyydettäessä esitettävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tilalla tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Myös toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava.

 

Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi ympäristönsuojeluviranomaiselle.

 

Perustelut: Määräykset tuotantoon liittyvien rakennusten ja rakenteiden tarkkailusta annetaan ympäristön pilaantumisen estämiseksi. Määräykset toiminnan seurannasta ja muutosten ilmoittamisesta ovat tarpeen toiminnan valvomiseksi. (YSL 8, 62, 94, 170 §, JäteL 12, 118-122 §, VNA 138/2019 9 §)

 

9.10. Toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta lopettamisesta tai toiminnan oleellisesta muuttumisesta on hyvissä ajoin ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

 

Perustelut: Määräys on tarpeen tiedonkulun varmistamiseksi ja valvonnan mahdollistamiseksi. (VNA 138/2019 9 §)

 

10. RATKAISUN PERUSTELUT

 

Kun toimintaa harjoitetaan ilmoituksessa ja sen liitteissä sekä tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan päätöksen määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

 

Ympäristölautakunta katsoo, että toiminnasta ei aiheudu toiminnan laatu, päätöksen määräykset ja sijoituspaikka huomioon ottaen terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset.

 

Toiminta sijoittuu alueelle, jossa karjatalouden harjoittaminen on tavanomaista ja vakiintunutta toimintaa. Kyse on olemassa olevan toiminnan laajentamisesta.

 

Valtioneuvoston asetuksen ilmoituksenvaraisista eläinsuojista (138/2019) mukaan eläinsuoja, jonka eläinyksikkömäärä on 820,4 ja lietelantaloiden katteena toimii kuorettuma, vähimmäisetäisyys häiriintyviin kohteisiin on 200 metriä. Uuden pihaton ja kuivalantalan lähin vakituinen asunto on noin 340 metrin etäisyydellä oleva Harju (595-401-11-13), muut häiriintyvät kohteet ovat yli 600 metrin etäisyydellä.

 

Edellytykset ilmoituksen hyväksymiselle ovat olemassa.

 

11. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN

 

Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikennevastueealueen muistutus

 

Pihattoalueen hule- ja jätevesien johtaminen on huomioitu soveltuvin osin määräyksissä 9.3 ja 9.5.

Kunnan terveydensuojeluviranomaisen lausunto

 

Kunnan terveydensuojeluviranomaisen lausunto on huomioitu soveltuvin osin määräyksissä ja päätöksen perusteluissa ilmenevällä tavalla.

 

Ilmoitusmenettelypäätökseen ei sisälly eläintautien ehkäisemiseen ja leviämiseen, eläinsuojelulain ja -asetuksen tai rakentamiseen liittyviä vaatimuksia, koska ympäristönsuojeluviranomainen ei ole toimivaltainen ko. asiassa.

 

Talousvesikaivoihin liittyen on annettu määräys 9.4.

 

Vesistöihin liittyen on annettu määräykset 9.1 - 9.4.

 

Naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaan kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta ja melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa on otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat.

 

Ilmoittaja on esittänyt ilmoituksessa arvion toimintaan liittyvistä riskeistä, onnettomuuksien ehkäisemisestä ja toimista häiriötilanteissa.

 

12. ILMOITUSPÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO

 

Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on haettava ympäristölupa tai tehtävä ympäristönsuojelulain mukainen ilmoitus. (YSL 29, 87, 115 a §)

 

13. ASETUSTEN NOUDATTAMINEN

 

Jos asetuksella annetaan tätä ilmoituspäätöstä ankarampia säännöksiä tai ilmoituspäätöksestä poikkeavia säännöksiä ilmoituspäätöksen voimassaolosta, on asetusta noudatettava. (YSL 70 §)

 

14. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

 

Tämä päätös kumoaa Pielaveden ja Keiteleen kuntien yhteisen ympäristölautakunnan 9.11.2010 § 56 myöntämän ympäristöluvan.

 

Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, jos päätökseen ei haeta muutosta. Ilmoituspäätöstä on noudatettava mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta (YSL 115 d §, YSL 198 §).

 

15. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014, muutos 1166/2018)

Ympäristönsuojeluasetus (YSA 713/2014, muutos 50/2019)

Jätelaki (JäteL 646/2011)

Laki eräistä naapuruussuhteista (NaapL 26/1920)

Valtioneuvoston asetus ilmoituksenvaraisista eläinsuojista (138/2019)

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014)

 

Lisäksi on otettu huomioon:

Pielaveden kunnan ympäristönsuojelumääräykset 1.2.2012,

Ylä-Savon jätehuoltomääräykset (voimaantulo 1.2.2016),

Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet:

Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto (MMM-RMO C4, 7.1.2001)

 

Ratkaisu on tehty vireilletuloajankohtana voimassa olleen lainsäädännön mukaisesti.

 

16. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

 

Koska ilmoitus on tullut vireille 2.6.2020, ilmoituspäätöksen saajalta peritään eläinsuojan ilmoituksen käsittelystä 1925 euroa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän taksan 2020 mukaisesti.

 

Kuulutuskustannukset peritään todellisten kulujen perusteella.

 

17. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

 

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä tiedottaa päätöksen antamisesta julkaisemalla kuulutuksen ja päätöksen kuntayhtymän verkkosivuilla: www.ylasavonsote.fi

 

Tieto kuulutuksesta julkaistaan myös Pielaveden kunnan verkkosivuilla. Kuulutus julkaistaan Pielavesi-Keitele -lehdessä.

 

17.1 Päätös

 

Ympäristönsuojelulain 85 §:n mukaan ilmoituspäätös on toimitettava luvan saajalle ja niille, jotka ovat sitä erikseen pyytäneet sekä valvontaviranomaisille ja asiassa yleistä etua valvoville viranomaisille. Päätös toimitetaan seuraaville:

 

- Aleksi Katainen

- Pohjois-Savon ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue

- Pohjois-Savon ELY -keskus, Maaseutuelinkeinot-vastuualue

- Pielaveden kunnan terveydensuojeluviranomainen

- Pielaveden kunnan rakennusvalvontaviranomainen

- Ympäristönsuojelun tehtäväalue/Pielaveden toimipiste

 

17.2 Tieto päätöksestä

 

Ympäristönsuojelulain 85 §:n mukaan ilmoituspäätöksen antamisesta on lisäksi ilmoitettava niille, jotka ovat tehneet muistutuksen asiassa tai ovat ilmoitusta erikseen pyytäneet sekä niille joille ympäristönsuojelulain 44 §:n 2 momentin mukaan annettu lupahakemuksesta erikseen tieto.

Tieto päätöksestä toimitetaan seuraaville:

- niille, joille on annettu erikseen tieto lupahakemuksesta

- muistuttajat (Pohjois-Savon ELY-keskus, liikennevastuualue)

 

18. PÄÄTÖKSEN ANTOPÄIVÄ, JULKAISUPÄIVÄ JA PÄÄTÖKSEN TIEDOKSISAANTIPÄIVÄ

 

Päätöksen antopäivä on 31.7.2020

 

Kuulutuksen julkaisupäivä on 31.7.2020

 

Päätöksen tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä (7.) päivänä päätöksen julkaisemisajankohdasta eli 7.8.2020

 

19. MUUTOKSENHAKU

 

Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen tiedoksisaannista sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 6.9.2020.

 

Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle osoitteeseen PL 204, 65101 VAASA. Valitusosoitus on liitteenä.

 

Vs. ympäristöjohtajan päätösehdotus:

 

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta myöntää Aleksi Kataiselle ympäristönsuojelulain 115 a §:n mukaisen ilmoituspäätöksen Kariahon eläinsuojan toimintaan Pielaveden kunnan Venetmäen kylässä tilalle Kariaho 595-432-2-4 valmistelijan ehdotuksen mukaisesti.

 

Päätös:

 

Päätösehdotus hyväksyttiin.