Ympäristölautakunta
Pöytäkirja 23.04.2020/Pykälä 35

Ympäristölautakunta

§ 35

23.04.2020

 

Lausunto Terrafame Oy:n Kolmisopen esiintymän hyödyntämisen ja kaivospiirin laajennushankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta

 

280/11.01.00/2020

 

Ymplk 23.04.2020 § 35

 

 

Valmistelijat ympäristöjohtaja Martti Veteli, puhelin 0400 271 193, ympäristönsuojelutarkastaja Osmo Koivistoinen, puhelin 0400 144 452 ja ympäristöterveystarkastaja Mikko Piippo, puhelin 044 144 461

 

Kainuun ELY-keskus pyytää ympäristölautakunnan lausuntoa arviointiohjelmasta. Lausunto pyydetään antamaan 11.5.2020 mennessä ja toimittamaan sähköisessä muodossa Kainuun ELY-keskuksen kirjaamoon osoitteeseen kirjaamo.kainuu@ely-keskus.fi sekä word-muotoisena asiakirjana osoitteeseen riina.paatalo@ely-keskus.fi. Lausuntoon pyydetään merkitsemään diaarinumero KAIELY/160/2020.

 

Arviointiohjelma on saatavilla internetistä sivulta

https://www.ymparisto.fi/kolmisoppiYVA kohdan arviointiohjelma alapuolelta.

 

Terrafame Oy suunnittelee käynnistävänsä nykyisen kaivospiirin alueella sijaitsevan Kolmisopen esiintymän hyödyntämisen sekä kaivospiirin laajentamisen. Kolmisopen mineraaliesiintymän hyödyntämisen vaikutusten arvioinnin kanssa arvioidaan Kolmisopen esiintymän hyödyntämisen edellyttämien vesistöjärjestelyjen vaikutukset. Lisäksi arvioidaan kaivostoiminnan jatkuessa rakennettavien uusien tuotanto- ja jätealueiden ympäristövaikutukset, joista osa sijoittuu nykyisen kaivospiirin ulkopuolelle suunnitellulle kaivospiirin laajennusalueelle.

 

Ohjelmassa tarkastellaan kolmea vaihtoehtoa. Nollavaihtoehdossa tuotanto jatkuu nykyisten ympäristölupien mukaisesti. Malmin louhintaa tehdään ainoastaan Kuusilammen alueella, jolloin tuotanto voi jatkua arviolta vuoteen 2035 asti. Kolmisoppea ei tällöin hyödynnetä eikä kaivospiiriä laajenneta.

 

Vaihtoehto yhdessä Kuusilammen esiintymän lisäksi Kolmisopen esiintymä hyödynnetään vain osittain ja kaikki toiminnat sijoittuvat nykyisen kaivospiirin alueelle. Kolmisopen louhinnan kesto on arviolta 8 vuotta ja tuolloin kaivoksen tuotanto voisi jatkua 2040-luvun alkuun saakka.

 

Vaihtoehto kahdessa Kuusilammen esiintymän lisäksi Kolmisopen esiintymä hyödynnetään ja kaivospiiri laajennetaan. Kolmisopen louhinnan kesto on vähintään 13 vuotta, jolloin koko kaivoksen tuotanto voisi jatkua 2050-luvulle asti nykyisillä malmivaroilla ja 2080-luvulle mahdollisilla mineraalivarannoilla.

 

Arvioinnissa keskitytään tarkastelemaan hankkeen kannalta keskeisimmiksi tunnistettuja vaikutuksia, jotka ovat tässä hankkeessa suunnittelutietojen perusteella arvioituna erityisesti Kolmisopen vesistöjärjestelyiden vaikutukset vesitalouteen ja vesimuodostumien tilaan, Kolmisopen esiintymän hyödyntämisestä syntyvät melu-, pöly- ja tärinävaikutukset sekä kaivospiirin laajennuksesta syntyvät melu- ja pölyvaikutukset. Samoin arvioidaan Kolmisopen louhoksen sekä uusien rakennettavien sivukivi- ja tuotantoalueiden (ml. kaivospiirin laajennusalue) vaikutukset luontoarvoihin ja suojelualueisiin ja vaikutukset aluetalouteen.

 

Terrafamen tunnetut malmiesiintymät Kuusilampi ja Kolmisoppi yhdessä mahdollistavat kaivos- ja metallituotannon jatkumisen yli 30 vuotta. Jotta toiminta voi jatkua näin pitkään, ilman että sivukivi- tai bioliuotusalueita rakennetaan mineraaliesiintymän päälle vaarantaen esiintymän mahdollista tulevaa käyttöä, on nykyistä kaivospiiriä laajennettava. Kolmisopen esiintymän hyödyntäminen ja kaivospiirin laajentaminen yhdessä muodostavat kokonaisuuden, joka on mielekästä arvioida samassa arviointiprosessissa.

 

Vaihtoehdossa yksi kaivosalueella olevien nykyisten ja lähitulevaisuudessa rakennettavien primääriliuotusalueiden lisäksi ei tulla rakentamaan uusia primäärialueita. Kaivosalueella olevien nykyisten ja lähitulevaisuudessa rakennettavien sekundääriliuotusalueiden lisäksi ei tulla rakentamaan uusia sekundääriliuotusalueita. Kolmisopen esiintymän hyödyntämisestä syntyvä happamia suotovesiä mahdollisesti muodostava sivukivi läjitetään Kolmisopen avolouhoksen itäpuolelle KS1 -sivukivialueelle. Happoa muodostamatonta sivukiveä pyritään hyödyntämään kaivospiirin alueella tapahtuvassa rakentamisessa sekä teiden kunnossapidossa.

 

Vaihtoehdossa kaksi primääriliuotusalueen laajennus käsittää lohkot 7-10 ja ne sijoittuvat haettavan kaivospiirin laajennuksen alueelle olemassa olevien primääriliuotusalueiden jatkoksi kaakkoa kohti. Laajennuksen toteutuessa primääriliuotuskenttien ala lähes tuplaantuu nykyisestä. Uuden primääriliuotusalueen rakentaminen tulee ajoittumaan 2030-luvulle. Uusia sekundääriliuotusalueita on suunniteltu 3 kappaletta, joiden tarve on riippuvainen siitä, miten pitkään kaivostoiminta jatkuu. Malmin tuotannon jatkaminen vuoden 2040 jälkeen edellyttää sekundääriliuotusalueen 9-12 rakentamista kaivospiirin laajennusalueelle. Kolmisopen esiintymän hyödyntämisestä syntyvä mahdollisesti happamia suotovesiä muodostava sivukivi läjitetään Kolmisopen avolouhoksen itäpuolelle KS1-sivukivialueelle sekä länsipuolelle KS2-sivukivialueelle. Jälkimmäisen alueen hyödyntäminen edellyttää kaivospiirin laajentamista. Happoa muodostamatonta sivukiveä pyritään hyödyntämään kaivospiirin alueella tapahtuvassa rakentamisessa sekä teiden kunnossapidossa.

 

Vaihtoehdossa yksi Kolmisopen hyödyntämisen seurauksena kaivosalueelle tarvitaan yksi uusi kipsisakka-allas (kipsisakka-allas 5). Allas rakennetaan nykyiselle kaivospiirin alueelle ja alustavan suunnitelman mukaan se sijoittuu nykyisten kipsisakka-altaiden eteläpuolelle.

 

Vaihtoehdossa kaksi Kolmisopen laajemman hyödyntämisen seurauksena tarvitaan VE1 mukaisen kipsisakka-altaan 5 lisäksi uusia kipsisakka-altaita 3-4 kappaleita, jotka on tarkoitus sijoittaa kaivospiirin laajennusalueelle nykyisten kipsisakka-altaiden länsipuolelle.

 

Kolmisopen hyödyntäminen sekä kaivospiirin laajentaminen tulevat vaikuttamaan kaivoksen nykyisiin vesienhallintajärjestelyihin. Nykyisiä pumppausjärjestelyitä (mm. purkuputki) joudutaan siirtämään ja tarvittaessa muuttamaan, jotta suunnitellut uudet toiminnot on mahdollista toteuttaa. Kaivostoiminnan laajentumisen seurauksena kasvaa kaivosalueen pinta-ala ja sitä mukaan myös alueella muodostuvien valumavesien määrä. Uudet tuotanto- ja läjitysalueet sekä uuden avolouhoksen kuivana pito kasvattavat kaivoksen sisäisen kierron vesimäärää.

 

Purkuputki Nuasjärveen tulee olemaan edelleen veden ensisijainen purkupiste, mutta häiriötilanteiden varalle ylläpidetään mahdollisuus purkaa vesiä lähivesistöihin. Kortelammen purkupisteeltä voidaan juoksuttaa edelleen vesiä Vuoksen vesistöreitille. Oulujoen vesistöreitin suuntaan tulee purkupiste Latosuon uuden varastoaltaan yhteyteen. YVA-menettelyn aikana tullaan päivittämään kaivoksen vesienhallintasuunnitelma sekä tarkastelemaan, miten Kolmisopen hyödyntäminen ja kaivospiirin laajentaminen vaikuttavat kaivoksen nykyiseen vesitaseeseen, kaivokselta purettavan ylijäämäveden laatuun sekä mitkä ovat vaikutukset ympäristöön.

 

Molemmissa vaihtoehdoissa (VE1 ja VE2) louhintaa Kuusilammella jatketaan vuosiin 2027-2028 saakka, jolloin Kolmisopen malmion louhinnan on arvioitu alkavan. Nykyisen tiedon perusteella malmia riittää louhittavaksi Kolmisopen sekä Kuusilammen esiintymät molemmat huomioiden 2030-luvun loppupuolelle. Vaihtoehdossa VE2 kaivospiirin laajennusalueen kaikkia toimintoja ei toteuteta samanaikaisesti vaan kulloisenkin tarpeen mukaan. Samalla suljetaan jo käytössä olevia toimintoja ja alueita kuten kipsisakka-altaita, sivukivialueita ja sekundääriliuotusalueita. Toiminnan jatkuessa 2050-luvusta vielä eteenpäin laajennusalueen muut toiminnot tulevat tarpeellisiksi, joita ovat kipsisakka-altaat 6-9 laajennusalueella ja sekundääriliuotusalueet luoteessa sekä etelässä.

 

Terrafamen kaivosalue sijaitsee vedenjakajalla pääosin Tuhkajoen (no 59.885) ja Kivijoen valuma-alueilla (04.645). Kaivoksen vesiä voidaan johtaa pohjoiseen Oulujoen (no 59) ja etelään Vuoksen (no 04) vesistön suuntaan. Kaivospiirin laajennuksesta noin 14 km2 kokoinen alue sijoittuu kaivospiirin eteläpuolelle sijoittuvalle Sopenjoen valuma-alueelle (04.646). Alueella on varaukset liuotusalueiden laajennukselle. Sopenjoen valuma-alueelle ei johdeta kaivosalueen vesiä. Kaivospiirin laajennuksesta noin 8 km2 kokoinen alue sijoittuu Kivijoen valuma-alueelle (04.645). Vuoksen vesistöalueen osalta kuvataan nykytila ja arvioidaan vaikutukset nykyisiä purkureittejä Laakajärveen asti. Lisäksi nykytila kuvataan ja arvioidaan mahdollisen rakentamisen aikaisen tai poikkeustilanteiden aiheuttaman kuormituksen vaikutuksia kaivospiirin eteläpuolisille alueille (valuma-alue 04.646), näitä alueita ovat Savonjoki ja Joutenjoki valumaalueineen sekä Pieni-Soppi ja Sopenjärvi ja Sopenjoki Laakajärveen saakka.

 

Ohjelman mukaan Vuoksen purkusuunnassa vesistöt ovat toipumassa vuoden 2012 kipsisakka-altaan vuodon jälkeisestä tilanteesta ja vesien tila on yleisesti ottaen parantunut. Vedet ovat tyypillisesti happamia ja runsashumuksisia. Vuoksen suuntaan on johdettu kaivoksen vesiä viimeksi vuonna 2016. Aiemmin pysyvästi kerrostuneessa Kivijärvessä alusveden happitilanteessa on muutamana viime vuonna ollut havaittavissa suuntaus parempaan. Kolmesta tarkkailupisteestä alimmalla ei ollut vuonna 2019 havaittavissa pysyvää kerrostuneisuutta. Sähkönjohtavuus sekä sulfaatti-, natrium-ja mangaanipitoisuudet vesinäytteissä ovat pienentyneet huomattavasti, vaikka ne ovatkin edelleen suurempia kuin ennen kaivostoimintaa. Virtaussuunnassa Kivijärven alapuolella sijaitsevilla järvillä voidaan yleisesti havaita sähkönjohtavuuden, sulfaatti-, mangaani- ja natriumpitoisuuksien pienentyneen. Alusveden mangaanipitoisuuksissa on ollut suurta vaihtelua näytteenottokertojen välillä. Kaivostoiminnan vaikutus vedenlaatuun on edelleen havaittavissa Vuoksen suunnan vesistöissä vähäisessä määrin Kiltuanjärveen saakka ja hyvin vähäisessä määrin Haapajärveen saakka.

 

Kaivospiirin eteläpuolisilla alueilla (valuma-alue 04.646) vedenlaatua on tutkittu vain vähän. Savonjoki ja sitä seuraava Joutenjoki virtaavat suomaisten alueiden läpi Pieni-Sopin kautta Sopenjärveen, jota kutsutaan myös Iso-Sopiksi. Sopenjärvestä vedet virtaavat Sopenjokea pitkin edelleen Laakajärveen.

Vuoksen purkusuunnassa kaivoksen vesistökuormitus oli nähtävissä Kivijärven sedimentin laadussa vuonna 2015. Kivijärvessä oli todettavissa nouseva trendi rikin, natriumin ja kalsiumin osalta, minkä on todettu olevan seurausta kipsisakka-altaan vuodosta. Vuoksen suunnalla kaivostoiminnan vaikutukset rajoittuivat tutkituista järvistä Kivijärven alueelle. Laakajärvessä kaivoksen vaikutuksia sedimentin laadussa ei ollut enää selkeästi havaittavissa. Vuoksen suunnassa ylin pohjaeläinten näytteenottoalue on Lumijoki. Pohjaeläinyhteisökoostumukseen perustuva PMA-mittari luokitteli Lumijoen vuonna 2008 ennen varsinaista kaivostoiminnan aloittamista erinomaiseen tilaluokkaan. Vuosina 2010, 2012, 2013 ja 2015 Lumijoki on ollut PMA:n perusteella tyydyttävässä ekologisessa tilassa. Vuoden 2018 PMA-arvon perusteella Lumijoen tila oli erinomainen.

 

Kivijärvi luokittui vuoden 2015 pohjaeläinnäytteenoton perusteella joko hyvään tai erinomaiseen ekologiseen tilaan. Vuonna 2018 Kivijärvi luokittui PICM:n perusteella erinomaiseen tilaan. Ohjelmassa esitetään, että PICM soveltuu huonosti Kivijärvelle varsinaisen syvännealueen puuttumisen vuoksi. Kaikki havaitut pohjaeläimet kuuluivat ainoastaan yhteen lajiin (Chaoborus flavicans). Vaikka tiheys- tai lajilukumääriä ei käytetä vesistöjen ekologisessa tila-arvioinnissa, tulokset kertovat Kivijärven syvännepohjaeläimistön heikosta nykytilasta. Kivijärvi purkaa vetensä Kivijokeen. Ympäristöviranomaisten perusteella Kivijoki on tyydyttävässä ekologisessa tilassa ja sen kemiallinen tila on arvioitu hyvää huonommaksi.

 

Kivijärvi purkaa vetensä Kivijokeen. Ympäristöviranomaisten perusteella Kivijoki on tyydyttävässä ekologisessa tilassa ja sen kemiallinen tila on arvioitu hyvää huonommaksi. Kivijoki laskee Laakajärveen. Vuonna 2018 Laakajärven keskiosilta havaittiin tarkkailuhistorian suurin pohjaeläintiheys. Tuolloin lähes kaikki havaitut pohjaeläinyksilöt kuuluivat kuitenkin Chironomus athracinus -lajiin. Lajia pidetään rehevyyden ilmentäjänä ja niukkoihin happiolosuhteisiin sopeutuneena lajina.

 

Kiltuanjärvi luokittui PICM:n perusteella vuosina 2013 ja 2018 erinomaiseen tilaluokkaan ja vuonna 2015 hyvään ekologiseen tilaan. Vuonna 2012 PICM kuvasi Kiltuan olevan tyydyttävässä ekologisessa tilassa. Kiltuan näytteenottoalueelta havaittiin vuonna 2012 selvästi suurempi pohjaeläinyhteisötiheys ja -lajimäärä kuin vuosina 2013 ja 2015. Vuonna 2018 pohjaeläintiheys oli lähes vuoden 2012 tasolla.

 

Virtavesien piileväyhteisöt toimivat ekologisena indikaattorina. Vuoksen suunnasta Lumijoen, Laakajoen Multa-Väärän sekä Nurmijoen Haapakosken tarkkailua tehdään kolmen vuoden välein. Vuonna 2018 Tuhkajoen, Jormasjoen, Laakajoen ja Nurmijoen näytteet edustivat vähintään hyvää päällyslevästön ekologista tilaa keskimäärin kasvukauden aikana. Lumijoen, Kivijoen ja Kalliojoen näytteiden perusteella jokien päällyslevästön ekologista tilaa voidaan pitää vähintään tyydyttävänä.

 

Virtaavan veden vesisammalten metallipitoisuuksia on tutkittu vuosina 2013, 2015 ja 2018 virtanäkinsammalesta (Fontinalis dalecarlica) seitsemältä havaintopaikalta. Vuoksen vesistöalueella havaintopaikat sijaitsivat Lumijoessa, Kivijoessa, Laakajoessa ja Nurmijoessa. Nikkelipitoisuus oli Jormasjoessa korkea ja muillakin havaintopaikoilla koholla. Kobolttipitoisuudet olivat korkeita kaivospiirin eteläpuoleisessa vesistössä. Vuoksen suunnalla metallipitoisuudet olivat pääosin korkeimmat kaivospiiriä lähinnä sijaitsevalla havaintopaikalla Lumijoessa. Vuoksen suunnalla muita havaintopisteitä korkeampia arseeni-, kadmium- ja sinkkipitoisuuksia todettiin myös alimmalla havaintopaikalla Nurmijoessa.

 

Hankkeen suorat ja välilliset pohjavesivaikutukset tullaan arvioimaan asiantuntijatyönä pohjautuen hankkeen suunnittelutietoihin sekä mm. tietoon läjitys- ja tuotantoalueiden pohjarakenteista ja läjitettävän kivi- ja maa-aineksen laadusta. Arvioinnissa huomioidaan myös muun hankkeeseen liittyvän rakentamisen ja käytön mahdolliset pohjavesivaikutukset. Arvioinnissa huomioidaan lisäksi mahdollisten vahinkotilanteiden vaikutukset pohjaveden laatuun.

 

Vaikutukset pintavesien hydrologiaan ja fysikaalis-kemialliseen tilaan arvioidaan. Vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 joudutaan tekemään muutoksia kaivoksen nykyisiin vesienjohtamisreitteihin ja purkupisteisiin. Nuasjärven purkuputki on edelleen veden ensisijainen purkupiste, mutta häiriötilanteiden varalle ylläpidetään mahdollisuus purkaa vesiä lähivesistöihin. Kortelammen purkupisteeltä voidaan juoksuttaa edelleen vesiä Vuoksen vesistöreitille. Arvioinnin aikana päivitetään kaivoksen vesienhallintasuunnitelma ja arvioinnin osana tarkastellaan muutokset alueella muodostuvien vesien määriin sekä laatuun. Vaikutusten merkittävyyden arvioinnissa huomioidaan arvioitavan vesimuodostuman herkkyys vaikutuksille ja vaikutusten kesto. Vaikutukset hydrologiaan ja vedenlaatuun vaikuttavat myös biologisiin laatutekijöihin. Muutokset ekologisen tilan laatutekijöihin (kasviplankton, suurvesikasvillisuus ja päällyslevästö, pohjaeläimistö ja kalasto) arvioidaan asiantuntijatyönä.

 

Vaikutukset pintavesien hydrologiaan, fysikaalis-kemialliseen ja ekologiseen tilaan sekä vesienhoitosuunnitelman mukaisiin tavoitteisiin arvioidaan huomioiden rakentamis- ja toimintavaiheet sekä toiminnan päättymisen jälkeinen aika.

 

Kaivostoiminnan riskit arvioidaan ja tunnistetaan etukäteen, jotta niitä pystytään ehkäisemään ja niihin pystytään varautumaan jo suunnitteluvaiheessa. Terrafamen kaivostoimintaa koskeva viimeisin ympäristöriskinarviointi on tehty vuonna 2017. Tämän hankkeen ja muiden Terrafamen uusimpien toimintojen vuoksi riskinarviointia päivitetään parhaillaan. Ympäristöriskinarvioinnin tuloksia hyödynnetään myös tässä YVA-hankkeessa. YVA-selostuksessa erilaisia ympäristöriskejä arvioidaan kunkin ympäristövaikutusosa-alueen lisäksi erillisessä luvussaan. Tarkastelussa keskitytään merkittävimmiksi tunnistettuihin riskeihin. Riskien syiden ja seurausten lisäksi kuvataan niihin varautuminen.

 

Ympäristöjohtajan päätösehdotus:

 

Ympäristölautakunta antaa ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta seuraavan lausunnon, joka sisältää ympäristönsuojeluviranomaisen ja terveydensuojeluviranomaisen näkemyksen:

 

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän alueelle Terrafame Oy:n toiminnan merkittävät vaikutukset voivat aiheutua pääasiassa vesistövaikutusten kautta. Vuoksen vesistöalueelle voi muodostua uutta vesistökuormitusta Kolmisopen louhinta-alueen käyttöönoton yhteydessä, mikäli silloin tehdään poikkeusjärjestelyjä veden johtamisessa. Vaikutuksia voi muodostus myös kaivospiirin laajennusalueelle rakennettavilta uusilta toiminta-alueilta.

 

Vuoksen suunnalla olevat merkittävästi pilaantuneet lähivedet ovat edelleen kunnostamatta, joten sinne ei tule johtaa lisää jätevesiä. Osa kaivospiirin laajennusalueesta sijaitsee Iisalmen reitin latvavesien alueella, mistä luontainen vesien virtaus suuntautuu kohti Raudanvettä. Mikäli tällä alueella vesiä johdettaisiin luontaiselle valumareitille, se olisi jo kolmas vesireitti, minne jätevesiä laskettaisiin. Laajennusalueen vesienhallinnan lähtökohtana tulee olla, että uusien alueiden jätevedet johdetaan keskuspuhdistamolle, missä jätevedet puhdistetaan BAT-periaatteen mukaisesti ja johdetaan hallitusti nykyistä, pääasiallista purkureittiä. Purkuputken siirtoon liittyvät työt tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että jätevettä ei tarvitse juoksuttaa Vuoksen suuntaan.

 

Suunnitelman mukaan Kaivospiirin nykyinen alue ja laajennusalue sijoittuvat niin, että Vuoksen vesistöalueelle tulee kipsisakka-alueen laajennusalueita, Mäkijärven allas sekä primääri- ja sekundaariliuotusalueiden laajennuksia. Kolmisopen hyödyntäminen sekä kaivospiirin laajentaminen vaikuttavat kaivoksen nykyisiin vesienhallintajärjestelyihin. Kaivostoiminnan laajentuessa kaivosalueen pinta-ala kasvaa ja samalla alueella muodostuvien valumavesien määrä suurenee. Ohjelmassa ilmoitetaan, että YVA-menettelyn aikana tullaan päivittämään kaivoksen vesienhallintasuunnitelma sekä tarkastelemaan, miten Kolmisopen hyödyntäminen ja kaivospiirin laajentaminen vaikuttavat kaivoksen nykyiseen vesitaseeseen, kaivokselta purettavan ylijäämäveden laatuun sekä mitkä ovat vaikutukset ympäristöön. Ohjelmassa ei tarkemmin kerrota, mitä tulevat vesienhallintajärjestelmät mahdollisesti olisivat ja millaisia tarkasteltavia vaikutuksia voisi tulla Vuoksen vesistöalueelle.

 

Ohjelmaan ei ole liitetty vesienhallintasuunnitelmaa, eikä arvioita tulevan toiminnan vesitaseesta tai ympäristövaikutuksista. Tästä syystä lausunnossa ei voida ottaa kantaa niihin. Ohjemaan tulee sisällyttää vesienhallintasuunnitelma sekä vesistövaikutusten arvioinnit siten, että ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa voidaan kuvata riittävällä tarkkuudella tulevat vesienhallintajärjestelmät sekä arvioida laajennuksesta aiheutuvat päästöt, niiden käsittely ja vaikutukset myös Vuoksen vesistöalueelle.

 

Ympäristövaikutusten arviointiohjelman mukaan vesistövaikutusten arviointi ulotetaan Vuoksen vesistössä Laakajärveen saakka. Terrafame Oy:n kaivostoimintaa käsittävässä ympäristölupahakemuksessa Terrafame Oy esittää Laakajärven syvänteissä mitatuksi sulfaattipitoisuudeksi 54 mg/l. Siilinjärvellä sijaitsevalla Kolmisoppi -järvellä on havaittu sulfaattipitoisuuden 20 mg/l aiheuttavan sisäistä kuormitusta fosforin vapautuessa sedimentistä. Vesistövaikutusten arvioinnin rajaaminen Laakajärveen ei ole riittävä, vaan arviointi tulee ulottaa sinne asti, missä vaikutuksia ei enää ole havaittavissa. Talvivaaran toiminnan aikaan selvät vaikutukset ulottuivat Syväriin saakka. Koska Terrafame Oy:n toiminta arviointiohjelman mukaan voi jatkua jopa 2080 -luvulle saakka, on erittäin tärkeää arvioida toiminnan pitkäaikaisvaikutuksia vesistöissä ja ulottaa arviointi riittävän laajalle alueelle.

 

Ohjelmassa vesistövaikutusten arviointi ja tiedot vesien tilasta eri vesistöalueilla esitetään yhdessä siten, että tekstistä on äärimmäisen vaikeaa erottaa mitä vesistöreittiä tiedot koskevat. Ohjelmaa tulee muuttaa siten, että Oulujoen ja Vuoksen vesistöreittien arvioinnin tulokset esitetään selkeästi erillisinä tietoina.

 

Ohjelmassa esitetään, että purkuputki Nuasjärveen tulee olemaan edelleen veden ensisijainen purkupiste, mutta häiriötilanteiden varalle ylläpidetään mahdollisuus purkaa vesiä lähivesistöihin. Ohjelman mukaan Kortelammen purkupisteeltä voidaan juoksuttaa edelleen vesiä Vuoksen vesistöreitille.

 

YVA-ohjelman lähtökohdaksi tulisi ottaa se, että toiminnassa muodostuvat vedet voidaan myös poikkeustilanteissa käsitellä hallitusti, eikä vesien purkamista lähivesistöihin tulisi tehdä kuin äärimmäisessä poikkeustilanteessa. Asia tulee huomioida myös riskinarviointia päivitettäessä.

 

Päätös:

 

Päätösehdotus hyväksyttiin.