Ympäristölautakunta
Pöytäkirja 04.12.2019/Pykälä 120

Ympäristölautakunta

§ 120

04.12.2019

 

Ilmoituspäätös ja vähimmäisetäisyydestä poikkeamisen päätös eläinsuojan muutokselle, Juha Keränen, Kiuruvesi

 

484/11.01.00/2019

 

Ymplk 04.12.2019 § 120

 

 

Valmistelija: ympäristönsuojelutarkastaja Veera Kajanus,

puh.040 568 2619

 

1. ASIA

 

Päätös ympäristönsuojelulain 115 a §:n yleisen ilmoitusmenettelyn mukaisesta eläinsuojan toiminnasta sekä päätös Valtioneuvoston asetuksen ilmoituksenvaraisen eläinsuojan (138/2019) 3 § vähimmäisetäisyydestä poikkeamisesta.

 

Ilmoitus koskee eläinsuojan toimintaa Kiuruveden kaupungin Sulkavan kylässä, tilalla Vanhapiha 263-417-12-83.

 

2. ILMOITTAJA

 

Juha Keränen

Vanhanpihantie 139

74680 Myllyniemi

 

Yhteyshenkilöinä toimii Juha Keränen puhelin 040 5505101

Liike- ja yhteisötunnus: 1191240-0

Tilatunnus: 263149478

Eläinsuojan karttakoordinaatit I: 484081 P: 7039010 (ETRS-TM35FIN).

 

Tilan omistaa hakija.

 

3. ILMOITUKSEN KÄSITTELEMISEN PERUSTE JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA

 

Tilalla on voimassa oleva ympäristölupa.

 

Eläinsuojan laajentaminen edellyttää ilmoituksen käsittelyä.

Lain ympäristönsuojelulain muuttamisesta (1166/2018) liitteen 4 kohdan 5) mukaan eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 50 ja alle 300 lypsylehmälle, on ilmoitusvelvollinen.

 

Valtioneuvoston asetuksen ilmoituksenvaraisista eläinsuojista (138/2019) mukaan eläinsuoja, jonka eläinyksikkömäärä on 1059 ja lietelantaloiden katteena toimii kuorettuma, vähimmäisetäisyys häiriintyviin kohteisiin on 250 metriä. Eläinsuoja, eläinsuojan laajennusosa ja ympärivuotisesti ulkona kasvatettavien eläinten säänsuoja on sijoitettava vähintään 50 metrin etäisyydelle vesistöstä.

 

Ympäristönsuojelulain (527/2014, muutos 1166/2018) 22 §:n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee ilmoituksen.

 

Kiuruveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimii Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta.

 

4. ILMOITUKSEN VIREILLETULO

 

Ilmoitus on tullut vireille 9.9.2019. Sitä on täydennetty 20.9.2019.

 

5. ALUEEN KAAVOITUS JA YMPÄRISTÖOLOSUHTEET

 

Sulkavanjärven rantaosayleiskaavassa on tilakeskuksen kohdalla merkintä AM/1 ja tilaa ympäröivillä pelloilla MT.

 

Tilakeskus sijoittuu maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle noin 20 kilometriä Kiuruveden keskustasta. Eläinsuoja ja pellot eivät sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Tilan alueella ei ole arvokkaita luonto- tai maisemakohteita eikä tiedossa olevia muinaisjäännöksiä.

 

Tilakeskus sijaitsee Vuoksen Iisalmen reitin Iso-Iin valuma-alueen Sulkavanjärven valuma-alueella (04.554). Sulkavanjärven ekologinen tila on luokiteltu hyväksi (Ympäristöhallinnon Karpalo -karttapalvelu aineisto ekologisen tilan luokittelu vuodelta 2016). Lähin vesistö (Sulkavanjärvi) sijaitsee noin 50 metrin etäisyydellä nykyisestä lietelantalasta itään.

 

Lähin vakituisesti asuttu kiinteistö Harjamäki (263-417-12-41) sijaitsee nykyisestä eläinsuojasta noin 150 m lounaaseen ja laajennuksen jälkeen noin 130 m eläinsuojasta ja 160 m rakennettavasta lietelantalasta. Toiseksi lähin vakituisesti asuttu kiinteistö Kallioranta (263-417-12-82) sijaitsee noin 160 m nykyisestä eläinsuojasta pohjoiseen ja laajennusosasta 240 m ja lietelantalasta 230 m. Lähin vapaa-ajanasunto Tervasaari (263-417-12-23) sijaitsee noin 240 metrin etäisyydellä kaakossa ja laajennusosasta noin 235 m ja lietelantalasta 210 m. Toinen lähin vapaa-ajanasunto kiinteistöllä Suviranta (263-417-12-31) sijaitsee eläinsuojasta itään 210 metriä ja rakennettavasta lietelantalasta 240 m.

 

Lähellä ei ole luonnonsuojelualueita tai Natura-kohteita.

 

6. TOIMINNAN KUVAUS

 

Eläinsuojassa on nykyisin eläinpaikkoja seuraavasti: lypsylehmille 65, hiehoille 15, lehmävasikoille 6-12 kk 8 ja alle kuuden kuukauden ikäisille vasikoille 8 paikkaa. Laajennuksen jälkeen tilalla on eläinpaikkoja seuraavasti: lypsylehmille 82, hiehoille 20, lehmävasikoille 6-12 kk 20 ja alle kuuden kuukauden ikäisille vasikoille 15 paikkaa. Tilan päätuotantosuunta on maidontuotanto.

 

Tilalle rakennetaan uusi 1000 m³ lietelantavarasto. Vaihtoehtoisena suunnitelmana on vuokrata lisää lietelantatilavuutta, jos sopiva lantala tulee vuokrattavaksi. Tilalla on olemassa olevaa lietelannan varastointitilavuutta yhteensä 2130 m³ (1900 m³ ja 230 m³). Maitohuoneen pesuvedet 250 m³ johdetaan parsinavetan osalta imeytyskentälle ja robottinavetan osalta lietekuilujen kautta lietesäiliöön. Sosiaalitilojen wc -vedet johdetaan imeytyskentälle. Tilakeskuksessa on noin 864 m³ kuivalantala. Kuivalantalaan viedään pilaantuneet rehut 1,5 m³ vuodessa.

 

Tilan eläimistä 70 lypsylehmää on lietelannalla ja 12 kuivikelannalla. Kuivalanta ja virtsa eriteltynä ovat 20 hiehoa, 20 vasikkaa 6-12 kk ja 15 vasikkaa alle 6 kk.

 

Lietelantaa syntyy laskennallisesti vuodessa noin 1785 m³. Kuivikelantaa syntyy vuodessa noin 343 m³. Kuivalantaa syntyy vuodessa noin 308 m³ ja virtsaa 108,5 m³. Lietelantatilavuutta tarvitaan laskennallisesti 2309,5 m³ kun huomioidaan lantaloihin kertyvät sadevedet, pesuvedet, lietelanta ja virtsa.Kuivalantatilavuutta tarvitaan pilaantuneet rehut ja sadevedet huomioiden 681,3 m³.

 

Lietesäiliöiden tilavuus on tilalla laskennallisesti riittävä 12 kk:n varastointiin kun suunniteltu uusi lietelantala rakennetaan tai lannan varastointitilavuutta vuokrataan lisää.

 

Kuivalantalan tilavuus on tilalla laskennallisesti riittävä 12 kk:n varastointiin.

 

Tilalla muodostuva lanta käytetään lannoitteena tilan omilla pelloilla (47 ha), vuokrapelloilla (99 ha) ja sopimuspelloilla (6 ha). Yhteensä lannan levitykseen on peltoa käytössä 152 ha. Pilaantuneet rehut levitetään lannoitteeksi pelloille. Eläinsuojan maksimieläinmäärän suhteen laskettuna lannan levitystä varten tarvitaan noin 76 ha peltoa. Laskenta perustuu lannan ravinnepitoisuuksiin ja se on esitetty valtioneuvoston asetuksessa 138/2019. Hakijalla on käytössään riittävästi peltopinta-alaa lannan levitykseen.

 

Liikenteestä aiheutuu noin yksi kerta vuorokaudessa liikennettä, kuten maitoauton käynti tai lannan- ja rehujen kuljetus.

 

Lehmät ja hiehot laiduntavat 5 kk vuodessa. Laidunala on noin 7 ha. Osa laitumista rajoittuu vesistöön ja niissä on kiertävät juoma- ja ruokintapaikat. Hiehot ovat öisin ulkona ja lehmät sisällä.

 

Tilalla tehdään rehu esikuivattuna pyöröpaaleihin 1275 tonnia vuodessa. Paalit avataan kylmäpihaton ruokintapöydällä betonialustalla.

Talouskeskuksen vesi tulee Salmenkylän vesiosuuskunnan ja Kiuruveden kaupungin veden vesijohtoverkostoista.

 

Tilakeskuksessa on käytössä työkoneiden tankkausta varten 2000 litran ja 1300 litran maanpäälliset 1-vaippasäiliöt. Polttoainesäiliöt ovat katoksessa suoja-altaassa ja niissä on laponestot. Suurempi 2000 l säiliö on ostettu uutena vuonna 2012 ja siinä on tyyppikilpi. Vanhempi 1300 l säiliö on 1970 -luvulta ja siinä ei ole tyyppikilpeä.

 

Muita öljytuotteita (voiteluaineet) säilytetään tilalla enintään noin 100 litraa. Öljytuotteet ja jäteöljyt säilytetään konehallissa tiiviillä betonilattialla, jossa on kaksi öljynerotuskaivoa. Tilalla käytetään myös muita kemikaaleja. Rehun säilöntäaineet (noin 1,5 kg vuodessa) säilytetään pakastimessa. Eläinten lääkkeet varastoidaan lääkekaapissa. Eläinsuojassa käytettävät pesuaineet (600 litraa/v) ja desinfiointiaineet (1 kg/v) varastoidaan eläinsuojien varastoissa.

 

Tilalla muodostuvat jätteet on esitetty taulukossa 1.

 

Taulukko 1. Tilalla muodostuvat jätteet ja niiden käsittely.

Jäte Muodostuva määrä vuosittain

Yhdyskuntajäte 180 kg

Muovijäte 1,2 t

Kuolleet eläimet 2-3 kpl

Pilaantunut rehu 1,5 t

Vaaralliset jätteet (mm. jäteöljyt) 84 kg

Metalliromut 300 kg

 

Toiminnasta aiheutuu lähinnä hajuhaittoja lietteenlevityksen aikaan.

 

7. ILMOITUKSEN KÄSITTELY

 

7.1 Kuulutus

 

Ilmoitus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Kiuruveden kaupungin ilmoitustaululla 26.9. - 25.10.2019. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Kiuruvesi-lehdessä 25.9.2019. Kuulutuksesta on lisäksi annettu tieto erikseen niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee (eläinsuojan vaikutusalue 600 m).

 

7.2 Lausunnot

 

Ilmoituksesta pyydettiin lausunto ympäristönsuojelulain 42 § kohdan 2) mukaisesti sijaintikunnan terveydensuojeluviranomaiselta ja kaavoittajalta.

 

Ympäristöterveysvalvonnalla ei ole hakemuksesta huomautettavaa.

 

Kaupungin kaavoittaja on 24.10.2019 saapuneessa lausunnossaan todennut mm. seuraavaa:

 

Voimassa oleva Sulkavanjärven rantaosayleiskaava ei anna estettä hakemuksessa esitetynlaiselle karjarakennuksen laajennukselle.

 

7.3 Muistutukset ja mielipiteet

 

Ilmoituksen johdosta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä.

 

7.4 Vastine

 

Ilmoittajalle annettiin mahdollisuus jättää vastine annettuun lausuntoon.

 

Ilmoittaja on kertonut 5.11.2019, ettei hänellä ole huomautettavaa lausunnosta.

 

Valmistelijan päätösehdotus:

 

8 YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU

 

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta myöntää Juha Keräselle ympäristönsuojelulain 115 a §:n mukaisen ilmoituspäätöksen eläinsuojan toimintaan Kiuruveden kaupungin tilalla Vanhapiha (263-417-12-83).

 

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta myöntää Juha Keräselle Valtioneuvoston asetuksen mukaisen ilmoituksenvaraisen eläinsuojan (138/2019) vähimmäisetäisyydestä poikkeamisen toimintaan Kiuruveden kaupungin tilalla Vanhapiha (263-417-12-83).

 

Päätöksen saajan on noudatettava toiminnassaan ilmoituksessa ja sen liitteissä sitovasti esittämiään tietoja ja tässä päätöksessä annettuja määräyksiä.

 

9. MÄÄRÄYKSET

 

9.1. Eläinsuojaan saa yhteensä sijoittaa kerrallaan enintään 1059 eläinyksikköä vastaavan eläinmäärän. Eläinpaikkojen ikäjakaumaa voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät keskimäärin ylitä edellä mainitun eläinyksikkömäärän lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia.

 

Perustelut: Ilmoitus on hyväksytty eläinsuojan enimmäispaikkaluvun mukaisesti. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti sekä eläinaineksen uusimisen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa päätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän puitteissa siten, että tuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä yllä mainitun eläinyksikkömäärän lannantuotantoa tai muita ympäristövaikutuksia. (YSL 52 §)

 

9.2. Lantavarastojen tulee riittää 12 kuukauden lantamäärän varastointiin. Uusi lietelantala tulee rakentaa vähintään 50 m etäisyydelle vesistöstä.

 

Perustelut: Lannan varastointitilavuuksien tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastointitilavuutta. Varastotilavuudessa on otettava huomioon eläinsuojan pesuvedet ja avoimiin säiliöihin kertyvät sadevedet. Hakijan käytössä on laskennallisesti riittävästi varastointitilavuutta 12 kk:n ajaksi kun uusi 1000 m³ lietesäiliö rakennetaan tai lietelantatilavuutta lisätään muulla tavoin. Eläinsuojat ja lantalat on rakennettava vähintään 50 m etäisyydelle vesistöistä (YSL 7-8, 16-17, 52 §, VNA 1250/2014 5 §, VNA 138/2019 § 2)

 

9.3. Eläinsuojien rakenteet sekä lantavarastojen rakenteet tulee ylläpitää vesitiiviinä siten, etteivät lanta ja muut siellä muodostuvat nesteet pääse valumaan pohjaveteen ja muualle ympäristöön. Rakenteet on pidettävä kunnossa ja tarkastettava vuosittain. Lantalat on tyhjennettävä ja niiden kunto on tarkastettava vuosittain. Rakenteiden ja laitteiden on oltava sellaisia, ettei lantalan tyhjennyksen ja lannan siirtojen ja kuljetuksen aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Mahdolliset vuodot on siistittävä.

 

Tilan liete- ja kuivalantavarastojen edustoilla on oltava kovapohjaiset kuormausalustat.

 

Perustelut: Tiiviit rakenteet, lantavarastojen tyhjennys ja lannan kuljetus asiamukaisin laittein sekä määräys lantaloiden rakenteista estävät lannan ja muiden jätevesien pääsyn maaperään ja pohjaveteen sekä ympäristön likaantumisen. Vuosittaisilla tarkastuksilla varmistetaan rakenteiden kunto ja mahdolliset vauriot havaitaan ja korjataan mahdollisimman nopeasti. Asetuksen 7 §:n 5 momentin mukaan lannan kuormausalustan tulee olla kovapohjainen. (YSL 7-8, 16-17, 52 §, NaapL 17-18 §, JäteL 13 §, VNA 1250/2014 5, 7 §)

 

9.4. Lanta on hyödynnettävä suunnitelmallisesti. Lannan levitykseen tulee olla riittävästi peltopinta-alaa, joka lasketaan eläinsuojan todellisen eläinmäärän perusteella. Ilmoituksen mukaisella maksimieläinmäärällä 1059 ey peltoa tulee olla 76 ha. Tai lannan hyödyntämiseen muulla tavoin on oltava asianmukaiset kirjalliset sopimukset.

 

Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille on jätettävä maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen vähintään 30 -100 m levyinen suojavyöhyke käsittelemättä kotieläinten lannalla.

 

Perustelut: Lannan levitykseen soveltuva peltopinta-ala lasketaan Valtioneuvoston asetuksen 138/2019 liitteen 2 mukaisesti. Hakijalla on käytettävissä riittävästi peltohehtaareja lannan levitykseen.

Valtioneuvoston antaman asetuksen eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) mukaan talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille jätetään maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen vähintään 30?100 metrin levyinen suojavyöhyke käsittelemättä kotieläinten lannalla. (YSL 6-8, 14-17, 52, 58 §, NaapL 17-18 §, JäteL 13 §, VNA 1250/2014 10 §)

 

9.5. Kemikaalien, rehujen ja jätteiden (lanta ja pilaantunut rehu mukaan lukien) varastoinnista ja käsittelystä ei saa aiheutua terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pohja- tai pintavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Pilaantuneet rehut tulee säilyttää tiiviillä pohjalla. Kemikaalit ja vaaralliset jätteet on varastoitava tiivispohjaisessa varastossa, josta mahdolliset vuodot voidaan kerätä talteen.

 

Kuolleet eläimet on varastoitava ennen poiskuljetusta peitettynä tiivispohjaisella alustalla siten, että varastoinnista ei aiheudu valumia ympäristöön eikä kärpäs- tai hajuhaittaa. Jos kuolleita eläimiä varastoidaan vähintään kolme vuorokautta, tulee varastointiin käytetyn tilan olla jäähdytetty tai sen lämpötilan on muutoin oltava riittävän matala, jotta raadot säilyvät pilaantumattomina.

 

Perustelut: Määräyksellä estetään maaperän ja pinta- ja pohjavesien pilaantumista. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annetut määräykset. Eläinjätteiden varastoinnista ei saa aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa eikä terveyshaittaa. (YSL 16-17, 52 §, JäteL 12-13, 72 §, NaapL 17 §, VNA 1250/2014 7 §, VNA 138/2019 7 - 8 §, Ylä-Savon jätehuoltomääräykset)

 

9.6. Polttonestesäiliöt tulee olla sijoitettuna tiivispohjaiselle alustalle sekä koneiden tankkauspaikka tulee tiivistää siten, että mahdolliset säiliön vuodot ja tankkauksen yhteydessä syntyvät roiskeet on mahdollista kerätä talteen. Polttonestesäiliöt tulee olla varustettuna laponestolla, tyyppikilvellä, lukituksella sekä ylitäytönestolla. Polttonestesäiliöiden kunto on tarkastettava riittävän usein ja tarvittaessa huollettava. Säiliöiden läheisyydessä tulee olla riittävästi imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. Mahdollisessa vahinkotilanteessa maahan päässyt öljy on kerättävä välittömästi talteen.

 

Polttoaineen varastointi tulee saattaa tämän määräyksen mukaiseksi 1.1.2021 mennessä.

 

Perustelut: Polttonestesäiliöiden ja - varastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa. Tiivispohjainen alusta mahdollistaa vuotojen nopean havaitsemisen ja vuotojen poistamisen riittävän ajoissa ennen kuin polttoaine pääsee maaperään. Polttonestesäiliöiden varustus pienentää säiliön täyttämisen tai tankkaamisen yhteydessä syntyvää öljyvuotoriskiä. (YSL 15-17, 52 §)

 

9.7. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Hyötykäyttöön kelpaavat jätteet on lajiteltava ja toimitettava niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Hyötykäyttöön kelpaamaton jäte on toimitettava jätekeskukselle, jolla on ympäristölupa jätteen käsittelyyn. Vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään tai niihin ei saa sekoittaa muuta jätettä tai ainetta siten, että siitä voi aiheutua haittaa terveydelle, ympäristölle tai öljyjätehuollon järjestämiselle. Vaaralliset jätteet on toimitettava vähintään kerran vuodessa vaarallisen jätteen käsittelyyn. Jätteiden käsittelyssä on noudatettava voimassa olevia Ylä-Savon jätehuoltomääräyksiä.

 

Perustelut: Jätteen synnyn ehkäiseminen on jätelain keskeinen tavoite, minkä takia jätteet on hyödynnettävä mahdollisuuksien mukaan. Jätteen haltijaa koskevat jätelain 8 §:n mukaiset yleiset velvollisuudet noudattaa lain etusijajärjestystä, jätelain 12 §:n mukaiset selvilläolovelvollisuudet sekä jätelain 13 §:n mukaiset jätehuollon huolehtimisvelvollisuudet. Valtioneuvoston jätteistä antaman asetuksen mukaan jätteet on koottava, pakattava ja merkittävä siten, että niille voidaan järjestää asianmukainen jätehuolto. Lämmityskattilassa poltettavaksi soveltuvat jätteet (käsittelemätön ja puhdas puujäte sekä sytykkeenä pieninä määrinä esim. paperi ja pahvi) voidaan polttaa. Muiden jätteiden polttaminen on kielletty. Poltettava puu ei saa sisältää halogenoituja orgaanisia yhdisteitä tai raskasmetalleja. Näitä yhdisteitä saattaa olla puunsuoja- tai pintakäsitellyssä puussa. (YSL 52, 58 §, JäteL 6, 8, 12-13, 15-17, 72 §, Ylä-Savon jätehuoltomääräykset)

 

9.8. Ilmoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon.

 

Perustelut: Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja sen takia seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. (YSL 6-8, 52 §, YSA 15 § )

 

9.9. Eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteiden tarkkailusta, huolloista ja korjauksista on pidettävä kirjaa, johon merkitään tarkastuksen ajankohdat, tehdyt havainnot ja tehdyt huoltotoimet.

 

Toiminnanharjoittajan on ylläpidettävä vuosittain seurantatietoja

eläinsuojan toiminnasta:

1) eläinten määrä;

2) toiminnassa vuosittain muodostuva lannan kuutiometrimäärä eläinlajeittain ja lantatyypeittäin;

3) lannan toimituspaikat tai vastaanottajat ja lannan toimittamisen ajankohdat eläinlajeittain ja lantatyypeittäin;

4) uudet tai muuttuneet lannan levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset; sekä

5) ympäristöluvanvaraiseen laitokseen vuosittain toimitettavien ja haudattujen kuolleiden eläinten määrä kappaleina tai tonneina ja toimitusten ajankohdat.

 

Seurantatiedot on säilytettävä viiden vuoden ajan ja pyydettäessä esitettävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tilalla tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Myös toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava.

 

Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi ympäristönsuojeluviranomaiselle.

 

Perustelut: Määräykset tuotantoon liittyvien rakennusten ja rakenteiden tarkkailusta annetaan ympäristön pilaantumisen estämiseksi. Määräykset toiminnan seurannasta ja muutosten ilmoittamisesta ovat tarpeen toiminnan valvomiseksi. (YSL 8, 62, 94, 170 §, JäteL 12, 118-122 §, VNA 138/2019 9 §)

 

9.10. Toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta lopettamisesta tai toiminnan oleellisesta muuttumisesta on hyvissä ajoin ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

 

Perustelut: Määräys on tarpeen tiedonkulun varmistamiseksi ja valvonnan mahdollistamiseksi. (VNA 138/2019 9 §)

 

10. RATKAISUN PERUSTELUT

 

Kun toimintaa harjoitetaan ilmoituksessa ja sen liitteissä sekä tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan päätöksen määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

 

Ympäristölautakunta katsoo, että toiminnasta ei aiheudu toiminnan laatu, lupamääräykset ja sijoituspaikka huomioon ottaen terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset.

 

Vähimmäisetäisyys ilmoituksenvaraisien eläinsuojien asetuksen mukaan tässä tapauksessa tulee olla 250 metriä (1059 ey ja lietelantaloissa kuorettuma). Alle 250 metrin etäisyydelle jää 2 vakituisesti asuttua kiinteistöä ja 2 vapaa-ajan kiinteistöä: Harjamäki (263-417-12-41) noin 130 metriä ja Kallioranta (263-417-12-82) 230 metriä sekä vapaa-ajankiinteistöt Suviranta (263-417-12-31) 210 metriä ja Tervasaari (263-417-12-23) 210 m. Hajunvähennystekniikoilla ei pystytä pääsemään lähimmän häiriintyvän kohteen mukaisiin etäisyysvaatimuksiin.

 

Poikkeus eläinsuojan vähimmäisetäisyyteen voidaan myöntää, koska kiinteistö on vesistön ja asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöjen rajaama, jolloin asetuksen mukaisiin vähimmäisetäisyyksiin ei voida päästä. Eläinsuojan laajennusta ei ole tarkoituksenmukaista toteuttaa nykyisestä eläinsuojasta erilleen ja lajennus on maltillisen kokoinen nykyiseen toimintaan verrattuna, joten hajupäästöjen ei katsota lisääntyvän oleellisesti nykyisestä. Laajennusta ei pysty tekemään eläinsuojan toiseen päähän, koska etäisyyttä ei ole riittävästi toiseen eläinsuojaan. Lietelantala rakennetaan niin, että eläinsuoja jää lähimmän häiriintyvän kohteen ja lantalan väliin, joka vähentää hajua lähimpään häiriintyvään kohteeseen. Vallitseva tuulensuunta on ilmoituksen mukaan poispäin lähimmästä häiriintyvästä kohteesta.

 

Edellytykset ilmoituksen hyväksymiselle ovat olemassa.

 

11. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN

 

Muistutuksia ja mielipiteitä ei ole jätetty.

 

Kaupungin terveydensuojeluviranomaisella ei ollut hakemuksesta huomautettavaa.

 

Kaupungin kaavoittajalla ei ollut hakemuksesta huomautettavaa.

 

12. ILMOITUSPÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO

 

Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on haettava ympäristölupa tai tehtävä ympäristönsuojelulain mukainen ilmoitus. (YSL 29, 87, 115 a §)

 

13. ASETUSTEN NOUDATTAMINEN

 

Jos asetuksella annetaan tätä ilmoituspäätöstä ankarampia säännöksiä tai ilmoituspäätöksestä poikkeavia säännöksiä ilmoituspäätöksen voimassaolosta, on asetusta noudatettava. (YSL 70 §)

 

14. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

 

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen (17.12.2019).

Tämä päätös on lainvoimainen 17.1.2020, jos päätökseen ei haeta muutosta. Ilmoituspäätöstä on noudatettava mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta (YSL 115 d §).

 

15. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

 

Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014, muutos 1166/2018)

Ympäristönsuojeluasetus (YSA 713/2014, muutos 50/2019)

Jätelaki (JäteL 646/2011)

Laki eräistä naapuruussuhteista (NaapL 26/1920)

Valtioneuvoston asetus ilmoituksenvaraisista eläinsuojista (138/2019)

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014)

 

Lisäksi on otettu huomioon:

Kiuruveden kaupungin ympäristönsuojelumääräykset 13.2.2012,

Ylä-Savon jätehuoltomääräykset 1.3.2016,

Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet:

Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto (MMM-RMO C4, 7.1.2001)

 

Ratkaisu on tehty vireilletuloajankohtana voimassa olleen lainsäädännön mukaisesti.

 

16. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

 

Koska ilmoitus on tullut vireille 9.9.2019, ilmoituspäätöksen saajalta peritään eläinsuojan ilmoituksen käsittelystä 1925 euroa taksan 4.6.2019 § 115 mukaisesti.

 

Kuulutuskustannukset peritään todellisten kulujen perusteella.

 

17. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

 

17.1 Päätös

 

Ympäristönsuojelulain 85 §:n mukaan ilmoituspäätös on toimitettava ilmoittajalle ja niille, jotka ovat päätöstä erikseen pyytäneet sekä valvontaviranomaisille ja asiassa yleistä etua valvoville viranomaisille. Päätös toimitetaan seuraaville:

 

- Juha Keränen

- Pohjois-Savon ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue

- Pohjois-Savon ELY -keskus, Maaseutuelinkeinot-vastuualue

- Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän terveydensuojeluviranomainen/ Kiuruveden toimipiste

- Kiuruveden kaupungin kaavoittaja

- Kiuruveden kaupungin rakennusvalvontaviranomainen

- Ympäristönsuojelun tehtäväalue/Kiuruveden toimipiste

 

17.2. Tieto päätöksestä

 

Ympäristönsuojelulain 85 §:n mukaan ilmoituspäätöksen antamisesta on lisäksi ilmoitettava niille, jotka ovat tehneet muistutuksen asiassa tai ovat sitä erikseen pyytäneet sekä niille joille ympäristönsuojelulain 44 §:n 1 momentin mukaan annettu ilmoituksesta erikseen tieto. Tieto päätöksestä toimitetaan seuraaville:

 

- Ne, joille on annettu tieto ilmoituksesta

 

17.3. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä

 

Päätös julkaistaan Kiuruveden kaupungintalon ilmoitustaululla. Kuulutus julkaistaan Kiuruvesi -lehdessä.

 

18. PÄÄTÖKSEN ANTOPÄIVÄ

 

Päätös annetaan julkipanon jälkeen.

Julkipanopäivä on 16.12.2019

Päätöksen antopäivä on 17.12.2019

 

19. MUUTOKSENHAKU

 

Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Ilmoituspäätös annetaan Kiuruveden kaupungin ilmoitustaululle asetettavassa kuulutuksessa mainittuna päivänä (julkipano), jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen antopäivästä (16.1.2020 mennessä). Valitusaikaa laskettaessa antopäivää ei oteta lukuun. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle osoitteeseen PL 204, 65101 VAASA. Valitusosoitus on liitteenä.

 

Ympäristöjohtajan päätösehdotus:

 

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta myöntää Juha Keräselle ympäristönsuojelulain 115 a §:n mukaisen ilmoituspäätöksen ja Valtioneuvoston asetuksen mukaisen ilmoituksenvaraisen eläinsuojan (138/2019) vähimmäisetäisyydestä poikkeamisen eläinsuojan toimintaan Kiuruveden kaupungissa tilalla Vanhapiha (263-417-12-83) valmistelijan ehdotuksen mukaisesti.

 

Päätös:

 

Päätösehdotus hyväksyttiin.