Ympäristölautakunta
Pöytäkirja 04.12.2019/Pykälä 119

Ympäristölautakunta

§ 119

04.12.2019

 

Iisalmen Autotilaus Oy:n maa-aineslupahakemus Hiekkakankaan sora-alueelle, Vieremä

 

306/11.01.00/2019

 

Ymplk 04.12.2019 § 119

 

 

Valmistelijat ympäristönsuojelutarkastaja Maarit Walta, puh. 0400144453 ja ympäristöjohtaja Martti Veteli, puh. 0400271193

 

1. ASIA

 

Maa-aineslain 4 §:n mukainen maa-aineslupa hiekan ja soran ottotoimintaan, Vieremä

 

2. LUVAN HAKIJA

 

Iisalmen Autotilaus Oy

Kivirannantie 20

74130 Iisalmi

Y-tunnus: 0170243-4

 

Hakijan yhteyshenkilö: Tapio Ruotsalainen, puh. 0400-275289

 

3. MAANOMISTAJA

 

Iisalmen Autotilaus Oy

Kivirannantie 20

74130 Iisalmi

 

4. KIINTEISTÖ JA ALUE

 

Vieremän kunta, Valkeiskylän kylä,

tila Hiekkakangas (925-417-17-45)

 

Ottamisalueen pinta-ala: 1,53 ha

 

Ottamisalueen sijainti:

Hiekkakankaan maa-ainesalue sijaitsee Valkeiskylälle johtavan Valkeiskyläntien (16171) länsipuolella Marjomäen sora-alueella. Alueelle liikennöidään Valkeiskyläntieltä kääntyvän liittymän kautta. Lähin osoite Hiekkakankaan maa-ainesalueelle on Valkeiskyläntie 529. Hiekkakankaan maa-ainesalue on vanha soran- ja hiekanottoalue. Hiekkakankaan maa-ainesalue sijaitsee Marjomäen (0892504) vedenhankinnan kannalta tärkeäksi luokitellulla I-luokan pohjavesialueella. Alue sijoittuu Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 (Ympäristöministeriö vahvistanut 7.12.2011) alueelle, joka on määritetty maa-aineksen ottoalueeksi soran- ja hiekanottoa varten (EO2). Poski-projektissa (Pohjavedensuojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen 2007) alue on merkitty ottotoimintaan soveltuvaksi alueeksi. Sokkaprojektissa (Vanhojen soranottoalueiden tilan kartoitus 2007) alue on todettu ottotoiminnassa olevaksi alueeksi.

 

Marjomäen pohjavesialueen kapeimmassa kohdassa sijaitsee vuonna 1995 käyttöönotettu vedenottamo. Hiekkakankaan maa-ainesalueelta on matkaa vedenottamolle noin 1,2 km.

 

Hiekkakankaan maa-ainesalue on vanha soran- ja hiekanottoalue, jossa ottamistoimintaa on ollut vuosikymmenien aikana useasti. Alueella ei ole ollut ottotoimintaa vuosina 2015-2018.

 

5. LUVAN VOIMASSAOLO

 

Haettu voimassaoloaika 10 vuotta

 

6. OTETTAVA MAA-AINES

 

Sora ja hiekka

Kokonaisottomäärä: 120 000 m3ktr

Vuotuinen ottoarvio: 12 000 m3ktr

 

7. OTTAMISALUEESEEN KOHDISTUVAT AIKAISEMMAT LUVAT

 

Vieremän kunnanhallitus on myöntänyt alueelle 10.8.2009 § 197 maa-ainesluvan 10 vuodeksi, 150 000 m3ktr ottomäärälle, 2 ha:n alueelta. Lupa on päättynyt 31.7.2019.

 

8. OTTAMISSUUNNITELMA

 

Hakija on esittänyt 7.5.2019 päivätyn, 13.5.2019 saapuneeksi kirjatun ottamissuunnitelman, jonka mukaan 1,53 ha alueelta otetaan maa-aineksia 120 000 m3ktr 10 vuoden aikana. Vuotuinen otto on noin 12 000 m3ktr hiekkaa / soraa.

 

Alueella ei suoriteta murskausta.

 

Puusto on poistettu lähes koko alueelta. Alueelta otettava kiviaines on eristyshiekkaa. Maa-ainesalueella on rakennustoimintaan kelpaamattomia siltti- ja muita kerrostumia, jotka käytetään alueen maisemointiin. Hiekkakankaan tilan etelärajalla on Marjomäen Sora Ky:n omistama Laakakangas Rn:o 17:43 sora-alue, jossa on voimassa oleva maa-ainesten ottolupa. Marjomäen Sora Ky:n maa-aineksen ottoalue ulottuu myös kiinteistölle 925-417-37-8 Kumpumäen yläpiha. Muutoin Hiekkakankaan maa-ainesalueen lähiympäristö on maa- ja metsätalouskäytössä.

 

Aluetta lähinnä oleva vesistö on Likolampi, joka sijaitsee ottoalueesta 117 metriä länteen päin. Likolampi on kivikautinen muinaisjäännös ja suojelualue. Toinen luonnonsuojelualue Hetteensuo sijaitsee ottoalueen reunasta noin 1,2 km:n päässä kaakossa. Hiekkakankaan maa-ainesalueella tai sen läheisyydessä ei ole muita luonnonsuojelualueita eikä Natura-alueita, muinaisjäännöksiä tai muita arvokkaita kohteita. Ympäröivä alue on pääsääntöisesti maa-aineksen otto- tai maa- ja metsätalouskäytössä.

 

Lähin mahdollisesti toiminnasta häiriintyvä, vakituisessa asuinkäytössä oleva kiinteistö (925-417-1747 Hakala) sijaitsee ottoalueesta n. 345 metriä koilliseen päin. Etäisyys on mitattu ottoalueen koilliskulmasta Hakalan kiinteistön lähimmän rakennuksen kulmaan.

 

Pohjavesialue jakautuu karkeasti kahteen osaan, joista Marjomäen eteläpuolinen osa koostuu laakeasta ja leveästä etelä-pohjoissuuntaisesta alueesta ja jyrkkäpiirteisemmästä ja kapeammasta luoteispuolen osasta, jonka pohjaveden virtaussuunta on tasaisesti kalteva kaakko-luoteissuunnassa. Pohjois-Savon ympäristökeskus on tehnyt pohjavesiselvityksen 2.7.1996, jossa on todettu, että Marjomäen vedenottamosta ei voida hyödyntää Marjomäenselänteelle varastoituvaa ja sinne virtaavaa pohjavettä. Jos pohjavettä haluttaisiin hyödyntää, niin vedenottamo tulisi siirtää pohjavesialueen luoteisosaan. Pohjavesialueen eteläpuolen virtaussuunta on Iso-Valkeiselta Marjomäkeen päin, eli etelästä pohjoiseen. Pohjavesialueen itäpuolella sijaitsee luonnonsuojelualueeksi rauhoitettu Hetteensuo, joka on pohjaveden purkautumisalue. Marjomäen pohjavesimuodostuma pohjoisosassa on antikliininen, eli ympäristöön vettä purkava ja eteläosissa synkliininen eli vettä ympäristöstään keräävä. (Ylä-Savon Vesi Oy; Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 2009, verkkojulkaisu, s.10-11.)

 

Marjomäen pohjavesialueen kapeimmassa kohdassa sijaitsee vuonna 1995 käyttöönotettu vedenottamo. Hiekkakankaan maa-ainesalueelta on matkaa vedenottamolle noin 1,2 km. Ottamolla on kaksi siiviläputkikaivoa joiden siiviläosat ovat asennettu tasoille +77.4 m mpy ja +79.9-84.9 m mpy. Vedenottamolta otettavan veden määrä saa olla maksimissaan 2000 m3/d vuosikeskiarvona laskettuna. Otettu vesi johdetaan Kuusimäen vesilaitokselle jatkokäsittelyä varten, jossa se alkaloidaan kalkkikivirouheella ja desinfioidaan kloorikaasulla veden hygieenisen laadun turvaamiseksi. Pohjavesialueella on myös Vieremäjokivarren vesiosuuskunnan ja Valkeisten Vesihuolto Oy:n vedenottamot. (Ylä-Savon Vesi Oy; Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 2009, verkkojulkaisu, s.10-11.)

 

Hiekkakankaan maa-ainesalueelta on tarkoitus ottaa eristyshiekkaa ottosuunnitelman mukaisesti. Alueella oli 31.7.2019 asti voimassa oleva ottolupa soran ja hiekan ottamiseksi. Lupa on myönnetty kokonaisottomäärälle 150 000 m3 ja alin ottotaso on luvassa + 94.00 (N60). N2000 korkeusjärjestelmään muutettuna alin ottotaso on + 94.31.

 

Nyt alueelle on suunniteltu 1,53 hehtaarin kokoinen ottoalue, jossa on hyödynnettävää hiekkaa 120 000 m3ktr. Alueella on pohjavesiputki. Pohjaveden korkeudeksi on mitattu viimeisimmässä mittauksessa vuonna 2017 +88.00 (N2000). Pohjaveden korkeus on vuonna 2016 ollut ylimmillään +89.35 (N2000).

 

Ottotasoksi esitetään nyt tasoa +93.50 (N2000), jolloin 4 metrin suojaetäisyys pohjaveteen säilyy. Edellisessä luvassa alin ottotaso on ollut +94.31 (N2000), joten alinta ottotasoa lasketaan nyt 81 cm. Pohjaveden korkeutta tarkkaillaan säännöllisesti ottotoiminnan aikana ja näin varmistetaan, että 4 metrin suojaetäisyys säilyy koko ottotoiminnan ajan. Mikäli pohjaveden korkeus nousee, nostetaan myös ottotasoa siten, että suojaetäisyys täyttyy.

 

Maa-aineksen ottaminen järjestetään siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa vaikutuspiirissä oleville kiinteistöille. Ottamisalueen rajoilla olevat luiskat maisemoidaan kaltevuuteen 1:2,5. Yli 4 metriä korkeat kaltevuudeltaan luonnollista kaltevuutta vastaavat luiskat merkitään varoitusmerkein luiskan yläreunan puolelta. Alueella ei tehdä kiviaineksen murskausta.

 

Hiekkakankaan maa-ainesalueen eteläpuolen rajanaapurikiinteistöllä Laakakangas (925-417-17-65) on Marjomäen Sora Ky:n omistama maa-aineksen ottoalue, jossa on voimassa oleva ottolupa. Laakakankaan ottamissuunnitelma on tehty siten, että Hiekkakankaan rajaa vasten jää suojaetäisyys ja ottoalue luiskataan maanpinnan nykyiseen korkeuteen. Nyt esitetään, että Hiekkakankaan ja Laakakankaan suunnitelmat yhdistettäisiin siten, ettei kiinteistöjen väliin jäisi ottamatonta kannasta. Mikäli suunnitelmien yhdistäminen kiinteistöjen rajalla ei ole mahdollista kiinteistön 925-417-17-65 Laakakangas rajaa vasten jää 10 metrin suojavyöhyke ja ottorintaus maisemoidaan kaltevuuteen 1:2,5, kuten muillakin rajoilla. Hiekkakankaan maa-ainesalueelle nyt haettava ottotaso on +93.50 (N2000) ja Laakakankaan maa-ainesalueen ottotaso on +95.00 (N2000).

 

Suunnitelman mukainen ottamisalue sekä alin sallittu kaivutaso merkitään maastoon selvästi niin, että alueella työskentelevien sekä valvontaviranomaisten on ne helppo havaita.

 

Koska alueella on ollut aikaisemminkin soran ja hiekan ottotoimintaa, on puusto poistettu lähes koko alueelta. Rakennustoimintaan kelpaamattomat pintamaat sekä siltti- yms. kerrostumat on läjitetty alueelle ja niitä tullaan hyödyntämään alueen maisemoinnissa. Näin menetellään myös nyt haettavan luvan aikana.

 

Alueelle tullaan rakentamaan erillinen tukitoiminta-alue, mikäli alueella säilytetään pyöräkuormaajaa tai kaivinkonetta. Koneiden säilytys alueella on kuitenkin hyvin epätodennäköistä, koska ottamistoiminta alueella on todennäköisesti vähäistä. Mahdolliselle tukitoiminta-alueelle levitetään 0,2 mm paksu HDPE-muovikalvo ja ennen muovikalvon asentamista pohja muotoillaan kaukalon muotoiseksi ja reunoiltaan keskiosaa korkeammaksi ja muovikalvon asentamisen jälkeen sen päälle laitetaan 20 cm suojahiekkaa suojauskerrokseksi.

 

Seulonta

 

Arvioitu keskimääräinen vuosittainen ottomäärä on 12 000 m3ktr hiekkaa. Tästä määrästä vain hyvin pieni osa jalostetaan seulomalla ja välttämättä seulontaa ei ole ollenkaan. Mikäli seulontaa on, se suoritetaan tarpeen mukaan ympäri vuoden toiminta-aikojen puitteissa erikseen alueelle tuotavalla seulontavaunulla.Mahdollisessa seulonnassa kiviaines siirretään seulontayksikköön kaivinkoneella tai pyöräkuormaajalla ja seulonnan jälkeen kiviaineslajitteet varastoidaan kasoiksi varastoalueelle tai kuljetetaan suoraan käyttökohteeseen. Seulonnassa tyypillisesti käytettävät koneet ja laitteet ovat seulontavaunu, kaivinkone, pyöräkuormaaja ja vaihteleva määrä kuorma-autoja.

 

Seulontavaunun poltto- ja voiteluaineita sisältävien osien alla maaperäsuojaus suoritetaan asentamalla maaperään poltto- ja voiteluaineita läpäisemätön muovikalvo. Maaperä muotoillaan altaan muotoiseksi ja reunat muotoillaan ympäröivää maanpintaa korkeammalle. Kalvon päälle laitetaan 20 cm:n kerros hiekkaa suojaksi estämään kalvon rikkoontuminen. Seulonnan aikana työkoneissa säilytetään myös öljynimeytysainetta vuototapausten varalta.

 

Työkoneet ja seulontayksikkö tankataan tuomalla alueelle erillinen siirrettävä polttoainesäiliö esim. perävaunussa. Työkoneiden huoltoja ei päivittäisiä tarkastuksia pois lukien suoriteta maa-ainesalueella.

 

Liikennöinti ja liikennejärjestelyt

 

Hiekkakankaan maa-ainesalueelle liikennöidään Valkeiskyläntieltä (16171) kääntyvän liittymän kautta.

Ottotoiminnan ollessa käynnissä raskasta liikennettä on arviolta keskimäärin 5-15 käyntiä/vrk ja kevyttä liikennettä 5 käyntiä/vrk. Liikennettä on pääsääntöisesti arkipäivisin (ma-pe) klo. 06.00-22.00 välillä, mutta tarvittaessa myös viikonloppulauantaisin klo. 08.00-18.00.

 

Etäisyydet lähimpiin kohteisiin

 

Lähin mahdollisesti ottamistoiminnasta häiriintyvä, vakituisessa asuinkäytössä oleva kiinteistö 925417-17-47 Hakala sijaitsee ottoalueesta n. 345 metriä koilliseen päin. Etäisyys on mitattu ottoalueen koilliskulmasta Hakalan kiinteistön lähimmän rakennuksen kulmaan.

 

Aluetta lähinnä oleva vesistö on Likolampi, joka sijaitsee ottoalueesta 117 metriä länteen päin. Likolampi on kivikautinen muinaisjäännös ja suojelualue. Toinen luonnonsuojelualue Hetteensuo sijaitsee ottoalueen reunasta noin 1,2 km:n päässä kaakossa. Ottoalueen läheisyydessä ei hakijan tietojen mukaan ole kaivoja. Ottoaluetta lähinnä oleva lähde sijaitsee noin 285 metriä ottoalueesta itään Valkeiskyläntien (16171) varressa.

 

Toteutuva suojaetäisyys lähimpään tiehen eli Valkeiskyläntiehen on 290 metriä. Ottoalueen rajoista on 10 metriä naapurikiinteistöjen rajoihin. Tähän mahdollisena poikkeuksena on etäisyys kiinteistöön 925-417-17-65 Laakakangas, jossa on Marjomäen Sora Oy:n maa-aineksen ottoalue. Mikäli esitys ottoalueiden yhdistämisestä toteutuu, on etäisyys ottoalueesta kiinteistön 925-417-17-65 Laakakangas rajaan 0 metriä. Hiekkakankaan maa-ainesalueella tai sen läheisyydessä ei ole Natura-alueita.

 

Jätteet

 

Jätteitä syntyy lähinnä mahdollisen seulontatoiminnan aikana. Seulonta tulee olemaan alueella kuitenkin hyvin vähäistä tai sitä ei tehdä ollenkaan.

 

Vaikutukset maaperään, sekä pinta- ja pohjaveteen

 

Hiekkakankaan ottoalueelle on asennettu pohjavesiputki yhdessä Marjomäen Sora Ky:n kanssa. Vuosien 2016-2017 aikana havaintoputken ylin pohjavesipinta on ollut tasolla +89.35 (N2000). Viimeisin mittaustulos vuodelta 2017 on +88.00 (N2000). Näin ollen Hiekkakankaan ottoalueen alimmaksi ottotasoksi esitetään tasoa +93.50 (N2000), jolla turvataan vähintään 4 metrin suojaetäisyys pohjaveteen.

 

Suunnitellussa laajuudessa ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon jää vähäiseksi. Alueella ei ole arvokkaita luontokohteita tai maisema-alueita, joten ottamisesta ei arvioida koituvan ns. kauniin maisemakuvan turmeltumista tai sellaista huomattavaa ja laajaa haittaa tai vahinkoa luonnonolosuhteissa, mitä MAL:n 3§:ssä tarkoitetaan.

 

Maaperän ja pohjaveden pilaantuminen on mahdollista sellaisten onnettomuuksien yhteydessä, joissa työkoneiden poltto- tai voiteluaineita pääsee vuotamaan maahan toimintahäiriöistä, laiterikoista, tulipalosta tai ilkivallasta johtuen. Vuodon sattuessa alue puhdistetaan välittömästi ja likaantuneet maat toimitetaan lähimmälle pilaantuneiden maiden vastaanottoalueelle. Mahdollisista vuodoista ilmoitetaan viipymättä valvovalle viranomaiselle. Vahinkoja ehkäistään huoltamalla työkoneita säännöllisesti ja säilyttämällä imeytysainetta työkoneissa. Työkoneet on varustettu myös alkusammuttimilla. Alueella ei säilytetä polttoaineita eikä alueella huolleta koneita tai laitteita. Mikäli alueella säilytetään öljytuotteita, sijoitetaan säiliöt niiden tilavuutta vastaavaan katoksella varustettuun suoja-altaaseen

.

Hiekkakankaan kiinteistölle on asennettu lukittava, muovinen pohjaveden havaintoputki, josta pohjavedenpinnan korkeutta ja pohjaveden laatua voidaan luotettavasti tarkkailla. Havaintoputkesta tarkkaillaan pohjavedenpinnan korkeutta ennen toiminnan aloittamista sekä säännöllisesti (4 kertaa vuodessa) ottotoiminnan aikana. Näin varmistetaan se, että alin ottotaso +93.50 (N2000) on asianmukainen ja suojakerros pohjaveden pintaan säilyy riittävänä.

 

Pohjaveden laatua seurataan ennen toiminnan aloittamista, säännöllisesti toiminnan aikana (kerran vuodessa) sekä toiminnan loputtua. Vesinäytteistä määritetään väri, sameus, happi, pH, sähkönjohtavuus, hiilidioksidi, kovuus, CODMn/TOC, nitraatti, kloridi, sulfaatti, rauta, mangaani ja mineraaliöljy. Tulokset toimitetaan vuosittain tiedoksi valvovalle viranomaiselle ja Pohjois-Savon ELYkeskukselle.

 

Alueella ei ole vesijohtoja tai viemäriä, koska kiviainestoiminnassa ei käytetä vettä muuhun kuin tarvittaessa pölynsidontaan. Mahdollisesti käytettävä vesi tuodaan paikalle säiliöautolla.

 

Päästöt ilmaan

 

Maa-ainesalueella pölyä syntyy lastauksessa ja kuljetuksessa sekä mahdollisessa seulonnassa. Kiviaineksen jalostuksessa syntyvä pöly on pääosin suurijakoista, eikä leviä haitallisesti ympäristöön. Lisäksi luonnonsora sisältää luontaisesti enemmän vettä kuin esimerkiksi kalliomurske eikä näin ollen pölyä yhtä helposti. Mikäli alueella tehdään vähäisissä määrin seulontaa, siinä syntyvää hienojakoisemman pölyn leviämistä ja syntymistä ehkäistään seuraavin toimenpitein:

Seulontayksikkö sijoitetaan mahdollisimman lähelle rintausta, joka ehkäisee hienojakoisemman pölyn leviämistä ympäristöön. Seulotun hiekan pudotuskorkeus kasaan pidetään mahdollisimman matalana, jotta kiviaines ei kasaantuessaan pääsisi pölyämään. Varastokasat sijoitetaan seulontayksikön lähelle ehkäisemään pölyn ja melun mahdollista leviämistä lähiympäristöön sekä alentamaan varastoinnista aiheutuvaa polttoaineenkulutusta.

 

Maa-ainesalueelle johtava tie on hiekkatie, jonka pölyämistä voidaan tarvittaessa ehkäistä kastelemalla. Mahdollinen pölynsidontaan käytettävä kasteluvesi tuodaan alueelle säiliöautolla.

 

Melu

 

Melua Hiekkakankaan kiviainestoiminnassa syntyy hiekan lastauksessa sekä kuljetuksessa ja mahdollisessa seulonnassa. Syntyvän melun ei kuitenkaan arvioida ylittävän Valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melun ohjearvoja.

 

Tärinä

 

Työmaaliikenne aiheuttaa tärinää, mutta työmaaliikenteestä johtuvaa tärinää voidaan pienentää tekemällä kulkuväylät tasaisiksi ja kantaviksi ja rajoittamalla ajoneuvojen nopeuksia. Toiminnasta aiheutuva tärinä ei aiheuta haittaa lähimmille kiinteistöille.

 

Toiminnan ja laitteiden tarkkailu ja raportointi

 

Soran ja hiekan otetusta määrästä toimitetaan kunnalle vuosiraportti. Työmaapäiväkirjaan merkitään poikkeukselliset tapahtumat kuten esimerkiksi onnettomuudet.

 

Päästöjen, haittojen ja jätteiden tarkkailu

 

Vaaralliseksi luokitellun jätteen ja yhdyskuntajätteiden toimituksista pidetään kirjaa. Päästöjä ei mitata, mutta päästöjen määrää seurataan ja ehkäistään koneiden huollolla. Pölyämistä seurataan toiminnan aikana aistinvaraisesti. Poikkeukselliset päästöt merkitään työmaapäiväkirjaan.

 

Parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltaminen

 

Kiviainestuotannon parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta on julkaisu Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa. Julkaisuun on koottu taustatietoa mm. alan parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta (BAT). Maa-ainesalueella käytetään toiminnan laajuus huomioiden parasta mahdollista tekniikkaa mahdollisuuksien mukaan.

 

Kiviainestuotannon parhaana käyttökelpoisena tekniikkana voidaan yleisesti pitää kaikkia raakaaineiden kulutuksen ja ympäristövaikutusten minimointiin tähtääviä toimia ja laitteita, kuten tuotannon optimointi, pöly-, melu- ja maaperäsuojaukset, koneiden ja laitteiden säännölliset huollot ja ammattitaitoisen henkilökunnan käyttö.

 

Ilmapäästöjen määrää minimoidaan koneiden ja laitteiden säännöllisellä huollolla ja kunnossapidolla. Seulonnassa pyritään käyttämään parasta ja uusinta mahdollista tekniikkaa. Kastelua voidaan tehdä lämpiminä aikoina. Kylmänä aikana voidaan tarvittaessa lisätä kotelointeja, mikäli pölyhaittaa aiheutuu.

 

Alueen maisemointi ja jälkihoitosuunnitelma

 

Ottamistoiminnan vahingollinen vaikutus maisemaan ja ympäristökuvaan saatetaan mahdollisimman vähäiseksi.Luiskien taitekohdat pyöristetään ja alueelta raivatut pintamaat ja muut hyödynnettäväksi kelpaamattomat maat sijoitetaan tuleviin luiskiin ja alueen pohjalle kasvualustaksi. Luiskat muotoillaan vähintään 1:2,5 kaltevuuteen. Luiskat ja saarekkeet maisemoituvat metsittyen, koska alueelle istutetaan taimikkoa. Toiminnan loputtua alue muodostuu metsämaaksi. Lammikoitumista ei oleteta tapahtuvan alueella, koska pohjamaa on hiekkaa ja soraa.Pohjatasolle ja luiskiin levitetään noin 20-30 cm:n vahvuinen kerros keskikarkeaa tai karkeaa hiekkaa. Hiekkakerroksen päälle levitetään noin 5 cm:n vahvuinen kerros humusta, joka sekoitetaan hiekkakerroksen pintaosaan. Tähän tarkoitukseen käytetään alueelta kuorittua pintamaata tai tarvittaessa muualta tuotua tarkoitukseen sopivaa humusta. Hiekka otetaan kaivualueelta tai tarvittaessa tuodaan muualta. Hiekkaisella maalla humus sekoitetaan suoraan pohjamaan pintaosaan. Pohjavesialueella levitettävä pintamateriaali ei saa olla liian hienorakeista, sillä hienorakeinen maalaji vähentää pohjaveden muodostumista ja soveltuu huonosti kasvillisuuden kasvualustaksi. Tämä otetaan huomioon aluetta maisemoidessa. Kasvillisuus palautetaan istuttamalla tai kylvämällä.

 

Turvallisuusjärjestelyt ja poikkeustilanteisiin varautuminen

 

Riskinarviointi

 

Onnettomuusriskiä ottotoiminnassa aiheuttavat mahdollisten seulontayksiköiden sekä työkoneiden vuotoriski, toimintahäiriöt ja mahdolliset tulipalot.

 

Riskinhallinta

 

Alue rajataan värillisillä huomionauhoilla jyrkkien rintausten kohdilta sekä pystytetään tarpeellinen määrä jyrkänteestä varoittavia tauluja, jotta alueelle ei joudu sivullisia tahattomasti

 

Poltto- tai voiteluaineita ei varastoida alueella. Poltto- ja voiteluaineiden valumis- ja vuotoriskejä ehkäistään huoltamalla työkoneita säännöllisesti. Työkoneisiin varataan imeytysmateriaalia mahdollisen poltto- tai voiteluainevuodon varalle. Alueella ei synny jätevesiä. Alue on merkitty pohjavesialuekilvillä, jotta alueella liikkuvat ovat paremmin tietoisia riskialttiudesta.

 

Suunniteltu maa-ainesalue sijaitsee taajama-asutuksesta syrjässä, minkä vuoksi alueelle ei oleteta kohdistuvan suurta ilkivallan riskiä.

Toimet onnettomuuksien ja häiriötilanteiden aikana

 

Toimintahäiriön sattuessa työkone pysäytetään, korjataan vika tai poistetaan häiriö. Poltto- tai voiteluainevuodon sattuessa ryhdytään välittömästi torjuntatoimiin estämällä lisävuodot ja imeyttämällä vuotanut aine tai poistamalla pilaantunut maa-aines. Mahdollisista onnettomuuksista ilmoitetaan aina valvovalle viranomaiselle ja pelastuslaitokselle.

 

9. ASIAN KÄSITTELY

 

9.1 Vireille tulo ja täydentäminen

 

Iisalmen Autotilaus Oy on toimittanut ympäristölautakunnalle lupahakemuksen 13.5.2019.

 

Hakemusta on täydennetty 20.5.2019.

 

9.2 Hakemuksesta tiedottaminen

 

Lupahakemuksesta on kuulutettu Vieremän paikallislehdessä, Miilussa, 22.5.2019 ja Vieremän kunnan ilmoitustaululla 23.5.-24.6.2019. Hakemusasiakirjat olivat edellä mainittuna aikana nähtävillä Vieremän kunnanvirastolla. Ottamisalueen sisältävän kiinteistön naapurikiinteistöille lähetettiin hakemuksesta erikseen tieto tavallisena kirjeenä 20.5.2019.

 

9.3 Muistutukset

 

Hakemuksen johdosta ei jätetty muistutuksia.

9.4 Pyydetyt lausunnot

 

Hakemuksesta on pyydetty Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja Ylä-Savon Vesi Oy:n lausunnot. Pohjois-Savon ELY-keskus on antanut lausuntonsa 19.6.2019 ja Ylä-Savon Vesi Oy 12.8.2019.

 

Pohjois-Savon Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on lausunut 24.6.2019 saapuneessa lausunnossaan mm. seuraavaa:

 

Lausunto Iisalmen Autotilaus Oy:n maa-aineslupahakemuksesta Vieremän kunnan Valkeiskylän tilalla Hiekkakangas RN:o 17:45.

 

Iisalmen Autotilaus Oy hakee maa-aineslupaa tilalle Hiekkakangas 10 vuodeksi. Otettavan maa-aineksen määrä on 120 000 m3ktr hiekkaa ja soraa. Ottamisalueen pinta-ala on 1,53 ha.

 

Alueen maankäytön suunnittelutilanne sekä suojelulliset arvot

 

Toiminta-alue sijoittuu Marjomäen vedenhankintaa varten tärkeälle pohjavesialueelle. Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 (Ympäristöministeriö vahvistanut 7.12.2011) toiminta-alue sijoittuu maa-aineksen ottoalueelle (EO2). Alueella ei ole yleis- tai asemakaavaa. Toiminta-alueella ei ole muita suojeluvarauksia.

 

Pohjavedensuojelu

 

Toimintaan tarvittavista laitteistoista ja kalustoista mahdollisesti aiheutuvat vuodot maaperään on estettävä jo ennalta asianmukaisilla suojauksilla ja muilla varotoimenpiteillä. Nestemäisten polttoaineiden, voiteluaineiden ja muiden pohjavedelle vaaraa aiheuttavien aineiden varastointialueet sekä kuljetus- ja maansiirtokaluston paikoitus ja polttonesteiden jakelupaikka on sijoitettava tukitoiminta-alueelle.

 

Tukitoiminta-alue on varustettava vettä heikosti läpäisevällä pinnoitteella tai suojakalvolla. Mikäli alueella säilytetään öljytuotteita, on säiliöiden oltava kaksoisvaipallisia tai ne on sijoitettava niiden tilavuutta vastaavaan katoksella varustettuun suoja-altaaseen. Polttonesteiden jakelulaitteistossa on oltava järjestelmä ylitäytön estämiseksi.

 

Mikäli alueella käytetään motorisoituja seuloja, on myös niiden alla oleva maaperä suojattava. Suojaus tulee olla tehtynä niin, että seulasta, sen polttoainetankista ja tankkauksesta ei ole mahdollista vahinkotapauksessa päästä polttoainetta maaperään.

 

Maa-ainesten ottaminen pohjavesialueella edellyttää, että alueella toteutetaan pohjaveden pinnankorkeuden ja laadun tarkkailua.

 

Pohjaveden pinnankorkeutta on seurattava 2 kertaa vuodessa havaintoputkesta 80/09. Pohjaveden laatunäyte on otettava ennen toiminnan aloittamista, säännöllisesti toiminnan aikana (kerran vuodessa, mikäli ottotoimintaa on vuoden aikana alueella ollut) sekä toiminnan loputtua. Pohjaveden laatunäyte on otettava havaintoputkesta 80/09.

 

Maa-ainesten ottotoiminnan vaikutuksia seurataan pohjavedestä seuraavin laatuparametrein: väri, sameus, happi, pH, sähkönjohtavuus, hiilidioksidi, kovuus, CODMn tai TOC, nitraattityppi, kloridi, sulfaatti, rauta, mangaani, öljyhiilivedyt (öljyhiilivetyjakeet C10-40 ja bensiinijakeet C5-10).

 

Toiminta-alueelle on suositeltavaa tehdä varautumissuunnitelma onnettomuuksien ja poikkeuksellisten tilanteiden varalta.

 

Jälkihoitotoimenpiteenä on alueelle muodostettava kasvukerros kasvillisuudelle. Kasvillisuus on palautettava alueelle istuttamalla ja siementämällä. Pohjois-Savon ELY-keskus suosittelee jälkihoitotoimenpiteiden toteuttamista heti toiminnan sen salliessa.

Kokonaisuudessaan jälkihoitotoimenpiteet on tehtävä ennen lupa-ajan loppumista.

 

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus korostaa, että toiminnanharjoittaja on aina vastuussa pohjavedelle aiheuttamastaan vahingosta.

 

Pohjois-Savon ELY-keskuksen kannanotto

 

Pohjois-Savon ELY-keskus katsoo, että toiminta voidaan toteuttaa hakemuksen ja suunnitelman mukaisesti, mikäli edellä mainitut sekä liitteenä olevat asiat otetaan toiminnassa ja lupamääräyksissä huomioon.

 

 

Ylä-Savon Vesi Oy on lausunut 12.8.2019 saapuneessa lausunnossaan seuraavaa:

 

Hanke

 

Iisalmen Autotilaus Oy hakee maa-aineslupaa soran ja hiekan ottotoimintaan Vieremän kunnassa sijaitsevalle kiinteistölle Hiekkakangas (925-417-17-45). Lupaa haetaan 120 000 m3ktr ottomäärälle 10 vuoden ajalle. Edellinen lupa päättyi 31.7.2019. Alueella ei suoriteta murskausta.

 

Pohjavesialue

 

Toiminta sijoittuu Marjomäen 1-luokan pohjavesialueelle, jonka tärkeimmät tiedot on esitetty hakemuksessa. Ylä-Savon Vesi Oy -tukkuvesiyhtiön Marjomäen vedenottamon 2000 m3/d vedenottoluvasta on käytetty n. 1700m3/d. Vedenottamo on yhtiön tärkeimiä, ja se on varustettu varavoimakoneella. Vedenottamolta pumpattu raakavesi käsitellään Kuusimäen laitoksella, jossa desinfiointiin käytetään natriumhypokloriittia (ei enää kloorikaasua).

 

Ympäristönsuojelun näkökulmasta on mainittava, että suojellun Hetteensuon vuoksi uudessa pohjavesilalueluokituksessa on E-merkintä (1 E).

 

Kaivutaso

 

Kaivutasoon haetaan 81 cm laskua suhteessa aiempaan lupaan; N2000 -muunnetusta arvosta + 94,31 arvoon + 93,50. Suojakerrokseksi jää hakemuksen esityksen mukaan 4,15 m.

 

Maa-ainesalueen ympäristössä tukkuvesiyhtiön seurannassa on kolme pohjavesiputkea: HP 57, HP 45 ja HP 10V. Seuraavat arvot ovat korkeusjärjestelmässä N60. Alueen lounais- ja luoteispuolella olevissa putkissa on mitattu vain matalampia pohjaveden tasoja. HP 57:n huipputasoksi mitattiin 9.5.2018 + 87,7. Huomion arvoista on, että ko. arvo on 0,3 m korkeampi kuin19.9.2016. Myös ottoalueen pohjavesiputkessa olisi todennäköisesti saatu hieman korkeampi arvo keväällä, erityisesti vuonna 2018.

 

HP 10V sijaitsee ottoalueen itäpuolella lähellä Valkeiskyläntietä, ja sen huippuarvoksi on mitattu 11.5.2016 + 95,14. Havaintopisteen vuodenaikaisvaihtelu on vähäistä, eikä se kuvaa pohjavesialueen tilannetta. Ottoaluella oleva pohjavesiputki olisi varmasti paras mittari ko. alueen pohjavesitilanteesta, ja hakemuksen kannalta olisi ollut arvokasta, että dataa olisi tammikuun 2017 jälkeenkin. Vertaamalla tukkuvesiyhtiön havaintopisteiden dataan, voidaan kuitenkin olettaa, että hakijan mittaama huippukorkeus on lähellä viime vuosien maksimia. Eron suuruusluokka on todennäköisesti tasoa muutama kymmenen senttiä (0,3 m).

 

Pohjaveden laadun tarkkailu

 

Pohjaveden pinta- ja laatutiedot voitaisiin toimittaa myös vedenottajille.

 

Pohjaveden suojelu

 

Työkoneiden säilytystä alueella hakija pitää epätodennäköisenä. Pohjaveden suojelun kannalta varminta olisi säilyttää määräys säilytyksen kieltämisestä.

 

9.5 Hakijan kuuleminen

 

Hakijalle on varattu mahdollisuus antaa vastineensa lausunnoista. Hakija ei ole antanut vastinetta lausunnoista.

 

Ympäristöjohtajan päätösehdotus:

 

10. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU

 

Ympäristölautakunta myöntää Iisalmen Autotilaus Oy:lle luvan maa-ainesten ottoon tilalla Hiekkakangas (925-417-17-45) ottosuunnitelman suunnitelmapiirustuksen mukaiselle alueelle. Ottosuunnitelmassa esitetyn lisäksi on toiminnassa noudatettava lupamääräysten ehtoja.

 

11. LUPAMÄÄRÄYKSET

 

1. Kokonaisottomäärä on 120 000 k-m3 ja vuotuinen ottomäärä 12 000 k-m3.

 

2. Alin sallittu ottotaso on +93,50 (N2000). Alimman kaivutason ja ylimmän havaitun pohjavesipinnan väliin on jätettävä vähintään neljän metrin paksuinen koskematon suojakerros. Pohjaveden asemaa muuttavaa kaivua tai ottotason alapuolisia massanvaihtoja ei sallita.

 

3. Ennen toiminnan aloittamista on pidettävä alkutarkastus, jossa käydään läpi lupaan liittyvät asiat.

 

4. Ottoalue ja suunnitelman mukaisessa korkeusjärjestelmässä (N2000) oleva korkeusmerkintä on merkittävä maastoon niin, että rajat ja ottotaso ovat nähtävissä koko ottamistoiminnan ajan.

 

5. Pohjaveden pinnankorkeutta on seurattava 2 kertaa vuodessa. Pohjaveden laatunäytteet tulee ottaa ennen toiminnan aloitusta, säännöllisesti toiminnan aikana (kerran vuodessa, mikäli ottamistoimintaa on vuoden aikana ollut) sekä toiminnan loputtua. Pohjaveden pinnankorkeus- ja laatutulokset tulee toimittaa lupaa valvovalle viranomaiselle, Ylä-Savon Vesi Oy:lle sekä Pohjois-Savon ELY-keskukselle heti tulosten valmistuttua.

Toiminnan vaikutuksia seurataan pohjavedestä seuraavin laatuparametrein: väri, sameus, happi, pH, sähkönjohtavuus, hiilidioksidi, kovuus, CODMn tai TOC, nitraattityppi, kloridi, sulfaatti, rauta, mangaani, öljyhiilivedyt (öljyhiilivetyjakeet C10-C40 ja bensiinijakeet C5-C10).

 

6.Kaikkien alueella työskentelevien (myös kuljetushenkilöstö) tietoon on saatettava, että alue sijaitsee I-luokan pohjavesialueella ja varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella.

 

7.Ottoalueella ei saa varastoida poltto- tai voiteluaineita. Kun alueella on toimintaa, päivittäiset polttoaineet, öljyt ja muut kemikaalit tulee säilyttää poltto- ja voiteluaineille varatulla alueella. Alueen maarakenteet on tiivistettävä siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty.

 

8.Koneiden huoltotoimenpiteet tulee tehdä ensisijaisesti muualla kuin toiminta-alueella. Mikäli koneille joudutaan tekemään alueella välttämättömiä huoltotoimenpiteitä, tulee paikat suojata imeytysmatolla, muovikalvolla tai vastaavalla tiiviillä rakenteella, joilla voidaan estää vuotojen pääsy maaperään ja pohjaveteen.

9.Luvan haltijalla tulee olla toimintasuunnitelma vahinkotapausten varalle. Vahinkotapauksista, kuten poltto- tai voiteluainevuodoista, on välittömästi ilmoitettava valvovalle viranomaiselle, pelastusviranomaiselle ja Pohjois-Savon ELY-keskukselle. Ympäristöön päässeet polttoaineet ja muut ympäristölle haitalliset aineet on kerättävä välittömästi talteen. Öljyvuotojen varalta on oltava käytössä imeytysainetta ja säilytyspaikka öljyyntyneelle maa-ainekselle. Alueella tulee olla varattuna koko ajan öljyn torjuntaan tarkoitettua imeytysainetta. Lisäksi kaikille alueella työskenteleville on annettava selkeät toimintaohjeet vahinkotapauksien varalle ja tuotava ilmi, että maa-ainesalue sijaitsee pohjavesialueella.

 

10. Ottoalueelle ei saa tuoda tai läjittää muualta tuotuja maa-aineksia tai muita massoja ilman luvan valvojan suostumusta.

 

11. Hakemuksen mukaisen alueen maisemointitöitä tulee tehdä mahdollisuuksien mukaan ottotoiminnan edetessä. Mikäli otto ei ole edennyt suunnitelman mukaisesti, on uusi maisemointisuunnitelma esitettävä valvovalle viranomaiselle hyväksyttäväksi viimeistään kuusi kuukautta ennen lupa-ajan päättymistä. Maisemointi tulee suorittaa ELY-keskuksen lausunnon mukaisesti tekemällä kunnollinen kasvualusta ja kylvämällä tai istuttamalla alueelle kasvillisuus.

 

12. Oton jälkeen alue on siistittävä niin, että sinne ei jää jätettä, romua tai muuta sinne kuulumatonta ainetta tai tavaraa. Mahdolliset varastokasat on sijoitettava alueelle siten, että ne eivät estä alueen jälkihoitoa.

 

13. Päätös on voimassa 10 vuotta, 31.12.2029 saakka. Alue tulee olla kokonaisuudessaan maisemoitu viimeistään luvan päättymispäivämäärään mennessä. Maisemointitöiden suorittamisesta tulee tehdä ilmoitus lupaviranomaiselle lopputarkastuksen pitämiseksi.

 

14. Luvan haltijan on ilmoitettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä edellisenä vuonna otetut maa-ainesmäärät ja laatu lupaviranomaiselle Notto-tietokantaan.

 

15. Ainesten ottamisen valvonnasta veloitetaan tarkastusmaksu, jonka suuruus perustuu kunakin vuonna voimassa olevaan maa-ainestaksaan. Vuotuiseen ottomäärään perustuvassa valvontamaksussa vuotuisena ottomääränä käytetään 12 000 m3-k.

 

16. Lupaa ei voida siirtää kolmannelle osapuolelle ilman lupaviranomaisen suostumusta.

 

12. LUVAN KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

 

Luvan käsittelystä ja ottosuunnitelman tarkastamisesta peritään 1330,00 €:n maksu.

 

Luvan käsittelymaksu perustuu Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän asiakasmaksut 2019, kohdan 7.3.1 mukaisesti. Laskuperuste käsittelymaksulle on perusmaksu 250,00 € ja otettava maa-ainesten kokonaismäärä (120 000 m3 x 0,009 €/m3 = 1080,00 €) eli 250,00 € + 1080,00 € = 1330,00 €.

 

13. VAKUUS

 

Hakijan tulee toimittaa lupamääräysten noudattamiseksi 9825,00 €:n vakuus lupaviranomaiselle.

 

Vakuudeksi hyväksytään vakavaraisen kotimaisen rahoituslaitoksen pankkitakaus, takaussitoumus tai talletustodistus. Talletustodistus hyväksytään, mikäli siitä annetaan samanaikaisesti tilinomistajan allekirjoittama panttaussitoumus ja rahoituslaitoksen allekirjoittama kuittaamattomuustodistus.

 

Vakuus on toimitettava Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunnalle ennen ottotoiminnan aloittamista. Vakuuden arvoa voidaan tarkistaa kolmen vuoden välein niin, että se vastaa hintatason muutoksia.

 

Vakuuden on oltava voimassa 12 kk yli luvan voimassaoloajan eli 31.12.2030 saakka.

 

Vakuuden määrä perustuu Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän asiakasmaksuihin 2019. Laskuperuste on maa-ainesalueen pinta-ala (1,53 ha x 2 500 €/ha) ja kokonaisottomäärä (120 000 k-m3 x 0,05 €/k-m3 ) eli 3825,00 € + 6000,00 € = 9825,00 € .

 

Vakuuden laskentaperusteena käytetään 1,53 ha.

 

14. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT

 

14.1 Luvan myöntämisen edellytykset

 

Maa-aineslain (555/1981) 6 §:n mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos ottaminen ei ole ristiriidassa 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa ja jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus.

 

Maa-aineslain 3 §:ssä säädetään ainesten ottamisen rajoituksista.

 

Maa-ainesten ottamisesta ei saa aiheutua 1) kauniin maiseman kuvan turmeltumista, 2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, 3) huomattavia tai laajalle ulottuvia muutoksia luonnonolosuhteissa tai 4) tärkeän tai muun vedenhankintaan soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa. Asemakaavan tai oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella on lisäksi katsottava, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Maa-aineksia ei saa ilman erityistä syytä ottaa meren tai vesistön rantavyöhykkeeltä, ellei aluetta ole asemakaavassa tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa osoitettu tätä tarkoitusta varten.

 

14.2 Yleiset perustelut

 

Tässä luvassa on tarkasteltu maa-aineksen ottoa vain maa-aineslain nojalla. Otto-alueella ei ole MAL 3 §:n tarkoittamia kauniita maisemakuvia, luonnon merkittäviä kauneusarvoja tai erikoisia luonnon esiintymiä.

Maa-ainesten otto kyseisellä paikalla ei vaikeuta alueen käyttöä kaavassa mainittuun tarkoitukseen.

Alue sijoittuu 1-luokan vedenhankintaa varten tärkeälle pohjavesialueelle, noin 1200 metrin etäisyydelle vedenottamosta. Lupamääräysten mukaisesti toimittaessa, toiminnalla ei oleteta olevan merkittävää vaikutusta pohjaveden laadulle tai antoisuudelle. Suunniteltu ottamistoiminta ei ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:n rajoitusten kanssa. Ottotoiminnasta on esitetty asianmukainen ottamissuunnitelma ja muut selvitykset. Lupa maa-ainesten ottamiseen voidaan myöntää.

 

14.3 Lupamääräysten perustelut

 

1-2. Kokonais- ja vuotuinen ottomäärä, sekä alin ottotaso ovat hakemuksen mukaisia. Alimman ottotason ja pohjaveden pinnan väliin jätettävä vähintään 4 metrin suojakerrospaksuus on riittävä tällä alueella pohjaveden laadun ja määrän turvaamiseksi.

 

3. Alkutarkastus on tarpeen pitää, jotta varmistutaan, että luvan määräykset ovat selvillä ja määräysten mukaiset toimet, kuten vakuuden toimittaminen ja ottotoiminnan sijainti- ja korkeusmerkinnät on tehty ennen ottotoiminnan jatkamista.

 

4. Ottoalueen raja sekä ottotaso on merkittävä, jotta voidaan osoittaa ja valvoa, että ottotoiminta on luvan mukaisella alueella.

 

5.-9. Määräykset on annettu pohjaveden ja maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi ja viranomaisten tiedonsaannin varmistamiseksi. Pohjaveden pinnankorkeuden ja laadun seuranta on tarpeen, koska alue sijaitsee vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella ja sen varsinaisella muodostumisalueella. Yleisesti tärkeillä pohjavesialueilla suositeltu suojaetäisyys pohjavedenpintaan on 4-6. Tapauskohtaisen harkinnan perusteella, tällä alueella voidaan sallia ottotoiminnan ulottuvan 4,15 m etäisyydelle pohjaveden pinnankorkeudesta kun pohjaveden pinnankorkeutta ja laatua seurataan säännöllisesti.

 

10. Muualta tuoduilla maa-aineksilla voi olla yllättäviä ympäristövaikutuksia. Maa-ainesten ja massojen tuonnista alueelle voidaan sopia tapauskohtaisesti vaikutusarvioinnin perusteella.

 

11.-13. Alueen maisemointi- ja jälkihoitotyöt tulee tehdä asianmukaisesti lupa-ajan kuluessa. Mikäli alueen jatkokäyttö on metsämaana, vaiheittainen ottotoiminnan aikana suoritettu maisemointi tukee luonnollista metsän kasvua. Lopullinen maisemointisuunnitelma aikatauluineen tulee toimittaa hyväksyttäväksi ennen maisemointia, jotta työtä voidaan valvoa.

 

14. Maa-aineslain 23 a §:n mukaisesti ottomäärät ja otettavan aineksen laatu on ilmoitettava lupaviranomaiselle.

 

15. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän asiakasmaksujen 2019 mukainen valvontamaksu määräytyy seuraavasti: Arvioidun vuotuisen ottomäärän mukaan 0,035 €/m3, kuitenkin vähintään 180 €.

 

16. MAL 13 a §:n mukaisesti luvan siirrosta on ilmoitettava lupaviranomaiselle ja luvan aikaisempi haltija vastaa lupavelvoitteista kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen.

 

15. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN

 

Muistutuksia tai mielipiteitä ei jätetty.

 

Pohjois-Savon Ely-keskuksen lausunto

 

Lausunnossa esitetyt seikat on huomioitu soveltuvin osin lupamääräyksissä.

 

Ylä-Savon Vesi Oy:n lausunto

 

Lausunnossa esitetyt seikat on huomioitu soveltuvin osin lupamääräyksissä.

 

16. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET

 

Maa-aineslaki(555/1981)1,3-7,10-16,19-21, 23, 23a §

Vna maa-ainesten ottamisesta (926/2005)1-4, 6-9 §

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän asiakasmaksut 2019

 

17. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

 

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen 17.12.2019.

 

Tämä päätös on lainvoimainen 17.1.2020 jos päätökseen ei haeta muutosta.

 

18. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

 

18.1 Päätös

 

MAL 19 §:n mukaan maa-aineslupapäätös on toimitettava hakijalle. Päätös toimitetaan seuraaville:

 

- Iisalmen Autotilaus Oy

- Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

- Ylä-Savon Vesi Oy

- Ympäristöasioiden tulosalue / Iisalmen toimipiste

- Vieremän kunnanhallitus

 

18.2 Tieto päätöksestä

 

MAL 19 §:n mukaan maa-aineslupapäätöksen antamisesta on lisäksi ilmoitettava niille, jotka ovat ilmoitusta erikseen pyytäneet sekä Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

 

Tieto päätöksestä toimitetaan seuraaville:

- niille, jotka ovat tiedon erikseen pyytäneet

 

18.3 Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla

 

Päätöksen antamisesta kuulutetaan Vieremän kunnan ilmoitustaululla.

 

19. PÄÄTÖKSEN ANTOPÄIVÄ

 

Päätös annetaan julkipanon jälkeen.

 

Julkipanopäivä on 16.12.2019

Päätöksen antopäivä on 17.12.2019

 

20. MUUTOKSENHAKU

 

Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Lupapäätös annetaan Vieremän kunnan ilmoitustaululle asetettavassa kuulutuksessa mainittuna päivänä (julkipano), jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen antopäivästä. Valitusaikaa laskettaessa antopäivää ei oteta lukuun. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen hallinto-oikeudelle osoitteeseen PL 1744, 70101 Kuopio. Valitusosoitus on liitteenä.

 

Päätös:

 

Päätösehdotus hyväksyttiin.