Ympäristölautakunta
Pöytäkirja 04.12.2019/Pykälä 117

Ympäristölautakunta

§ 117

04.12.2019

 

Maa-aineslupa kalliokiven ottotoimintaan sekä ympäristölupa louhinnalle ja murskaukselle, GRK Rail Oy, Sonkajärvi

 

109/11.01.00/2019

 

Ymplk 04.12.2019 § 117

 

 

Valmistelijat: ympäristönsuojelutarkastajat Tiina Hujanen

puh. 0400 173 345 ja Maarit Walta puh. 0400 144 453

 

1. ASIA

 

Maa-aineslain 4 §:n mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen ja ympäristönsuojelulain 27 §:n mukainen ympäristölupa kiviaineksen louhinnalle ja murskaukselle, Sonkajärvi. Käsitellään maa-aineslain 4 a §:n ja ympäristönsuojelulain 47 a §:n mukaisesti samalla päätöksellä.

 

2. HAKIJA

 

GRK Rail Oy

Siikalammentie 4

74300 SONKAJÄRVI

 

Yhteyshenkilö: Virpi Komulainen, puh.040 550 2144, sähköposti: virpi.komulainen@winco.fi

 

Y-tunnus: 2810844-3

 

3. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

 

Maa-aineslupaa kalliokiven ottotoimintaan ja ympäristölupaa kiviaineksen louhinnalle ja louheen murskaamiselle haetaan 10 vuodeksi. Hakemuksen mukainen toiminta sijaitsee Sonkajärven kunnan Toivakon kylän Louhos-nimisellä tilalla (762-416-4-97). Kyseessä on olemassa oleva toiminta. GRK Rail Oy (entinen Winco Oy) on ostanut tilan liiketoimintakaupan yhteydessä entiseltä omistajalta Komsor Oy:ltä. Hakijalla on vireillä hakemus lainhuudatuksesta.

 

Koordinaatit (ETRS-TM35 FIN): 27524885 itä, 7075502 pohjoinen

 

4. ASIAN VIREILLETULO

 

Hakemus on tullut vireille 4.2.2019. Hakemusta on täydennetty 12.4.2019 ja 3.6.2019.

 

Winco Oy on muuttunut 16.10.2019 alkaen GRK Rail Oy:ksi. Muutos ei vaikuta muihin yrityksen juridisiin tietoihin kuten Y-tunnukseen tai pankkitietoihin eikä voimassa oleviin sopimuksiin.

 

5. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

 

Maa-aineslain (MAL 555/1981) 4 §:n mukaan maa-ainesten ottamiseen on oltava lupa.

 

Maa-ainesten ottamista koskevan lupa-asian ratkaisee kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain (64/1986, KYHL) mukainen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen (MAL 7 §).

 

Ympäristönsuojelulain (527/2014) liitteen 1, taulukon 2, kohtien 7 c) ja 7 e) mukaan kivenlouhimo ja murskaamo, joiden toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää, edellyttävät ympäristöluvan.

 

Ympäristönsuojeluasetuksen (VnA 713/2014) 2 §:n 1 momentin kohtien 6 a) ja 6 b) mukaisesti edellä mainittujen toimintojen lupaviranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

 

MAL 4 a § ja YSL 47 a §:n mukaan maa-ainesten ottamista koskeva lupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristölupahakemus on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana.

 

6. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

 

Alueella ovat voimassa Pohjois-Savon maakuntakaava 2030, Pohjois-Savon tuulivoima-maakuntakaava ja Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava 2030. Alueella on kaavamerkintä (eo2 26.697 Repomäki) maa-ainesten ottoalue soran, moreenin ja hiekan ottoa sekä kallion louhintaa varten. Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Alueella ei ole yleiskaavaa tai asemakaavaa. POSKI-projektin loppuraportissa alueelle ei ole määritetty erityisiä toimintoja.

 

Alueella ei ole ollut aiemmin ympäristölupaa louhinnalle ja murskaukselle.

 

Vanhat luvat:

- Maa-aineslupa Komsor Oy:lle 28.2.2008 Sonkajärven rakennuslautakunta § 14

- Maa-aineslupa Komsor Oy:lle 5.2.1998 Sonkajärven ympäristö- ja valvontalautakunta § 10

 

7. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

 

Toiminta-alue sijaitsee noin 13 km Sonkajärven keskustasta pohjoiseen, Sonkajärven kunnan Toivakon kylässä, kunnan entiselle Palomäen kaatopaikalle johtavan Honkamäentien varrella, Louhos-nimisellä tilalla 762-416-4-97.

 

Toiminta-alueen ympäristö on maa- ja metsätalousaluetta.

 

Rakennusvalvonnan rekisterin mukaan lähin häiriintyvä kohde, vakituisesti asuttu rakennus, (Likomäki 762-416-4-20), on noin 330 metrin etäisyydellä ottoalueesta lounaaseen ja vakituisesti asuttu rakennus (Honkapirtti 762-416-4-99) sijaitsee yli kilometrin etäisyydellä ottoalueesta lounaaseen. Muu asutus sijaitsee etäämpänä.

 

Toiminta-alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä alueella sijaitse pohjaveden tarkkailuputkia. Lähin pohjavesialue (Jalkomäki 087620) on n. 9 km louhosalueesta etelään. Kaivoja ja lähteitä ei ole lähistöllä. Tilalla Likomäki on kaivo n. 400 metrin etäisyydellä, mutta kaivo ei ole talousvesikäytössä.

 

Ottoalueesta on Koivupuroon matkaa n. 500 metriä, välissä on Lehmisuo, jonka läpi vesi ottoalueelta suotautuu. Lähimmät vesistöt ovat Löytölänpuro n. 2,3 km ottoalueesta kaakkoon ja Toivakkojärvi on n. 2,5 km ottoalueesta etelään.

 

Ottoalueen läheisyydessä ei sijaitse herkästi häiriintyviä kohteita kuten kouluja, päiväkoteja tai hoitolaitoksia.

 

Ottoalueen läheisyydessä ei ole Natura- tai luonnonsuojelukohteita tai metsälain 10 §:n mukaisia kohteita. Lähin Natura-alue (Vahtisuo ja lähistön vanhat metsät, FI0600014) sijaitsee n. 7 km louhosalueesta koilliseen. Lähimmät yksityiset luonnonsuojelualueet sijaitsevat n. 8 km louhosalueesta koilliseen (Vahtisuo 1 ja Vahtisuo 2) ja länsilounaaseen (Myllypuro).

 

Lähialueella ei ole muinaisjäännöksiä

 

Alin ottotaso alueella on +139 - 140,1 m (N2000).

 

8. LAITOKSEN TOIMINTA

 

8.1 Yleiskuva toiminnasta

 

Alueella on ollut louhintaa ja murskausta vuodesta 1998 lähtien. Edellinen vuonna 2008 Komsor Oy:lle myönnetty maa-aineslupa on ollut 200 000 m3ktr ottomäärälle, josta on otettu 144 000 m3ktr. Ympäristölupaa ei ole aiemmin ollut.

 

GRK Rail Oy hakee maa-aines- ja ympäristölupaa 10 vuodeksi 56 000 m3ktr kalliokiviaineksen ottomäärälle. Ottamisalueen pinta-ala on 4,96 ha, josta varsinaista ottoaluetta on n. 2 ha ja 1 ha on kiviaineksen välivarasto- ja kulkualueita. Loput alueesta on luonnontilassa.

 

Puusto on poistettu alueelta ja osa ottoalueella olevasta kalliosta on paljaana louhintaa varten. Alueella louhitaan kalliota, josta siirrettävällä murskaimella tehdään tie- ja rautatietoiminnassa käytettävää raidesepeliä ja kalliomursketta.

 

Ottamisalueelle on kulkuyhteys Jyrkän tieltä Toivakkojärven itäpuolta kulkevaa metsäautotietä pitkin.

 

8.2 Louhinta ja murskaus

 

Louhintaa ja murskaustoimintaa suoritetaan alueella noin kahden kuukauden ajan vuodessa. Vuosittainen ottomäärä on noin 5600 m3ktr louheen ja murskeen kysynnän mukaan.

 

Louhinta suoritetaan yhdessä rintauksessa, jolloin louhintarintauksen korkeus on suurimmillaan 3 - 10 metriä. Louhosrintaman kaltevuutena käytetään noin 7:1 kaltevuutta mahdollisimman hyvän ja tasalaatuisen louheen irti saamiseksi ja ylisuurien lohkareiden rikottamistarpeen vähentämiseksi.

 

Louhintatasona käytetään louhoksen koilliskulmassa olevan suo-ojan pohjan korkeutta +138,9 m (N2000). Pohjan korkeus vaihtelee tasolla + 139 - 140,1 m (N2000). Pohja louhitaan loivasti kaltevaksi vesien poisjohtamiseksi.

 

Kallion päällä oleva pintamaakerros varastoidaan louhoksen päälle ja käytetään louhosrintauksen suojavallina estämään liikkumista louhosalueella. Suojavallia siirretään rintauksen etenemisen mukaan. Suojavallin ja louhosrintauksen väliin jätetään noin 3 metrin levyinen turvatasanne joka on puhdistettu irtomaista.

 

Louhe murskataan leukamurskaimella erilaatuisiksi sepeleiksi ja murskausta suoritetaan yleensä samassa yhteydessä louhinnan kanssa. Murskauslaitetta pidetään louhosalueen pohjalla ja mahdollisuuksien mukaan asutuksen suuntaan varastoidaan murskekasoja melun vähentämiseksi.

 

Kiviaines välivarastoidaan varsinaisen ottoalueen ulkopuolelle tasoitetulle varastoalueelle eri laatujen mukaan useaan varastokasaan, josta materiaali nykyistä tieyhteyttä pitkin kuljetetaan käyttökohteisiin.

 

Louhinnassa käytettävät räjähdysaineet (kemiitti) tuodaan jokaista kentän räjäytystä varten alueelle erikseen, eikä alueella säilytetä räjähdysaineita.

 

Tukitoiminta-alueen maarakenteet tiivistetään siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maahan ja maaperään ja pohjaveteen on estetty. Poltto- ja voiteluaineiden sekä kemikaalien varastointi- ja käsittelyalueet ovat nesteitä läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja. Öljyjen ja muiden kemikaalien käsittelyssä noudatetaan ympäristöviranomaisten antamia ohjeita.

 

Vesi tuodaan alueelle vesisäiliöllä.

 

Louhinnassa ja murskauksessa käytetään hakemuksen mukaan seuraavia raaka-aineita:

 

Kalliolouhe

Keskimääräinen kulutus (t/a) 5600

Maksimikulutus (t/a) 8400

 

Räjähdysaineet

Keskimääräinen kulutus (t/a) 5

Maksimikulutus (t/a) 7,5

varastointitilavuus (t) ei varastoida alueella

 

Aggregaatin ja työkoneiden polttoöljy

Keskimääräinen kulutus (t/a) 10

Maksimikulutus (t/a) 15

 

Voiteluaineet ja öljyt

Keskimääräinen kulutus (l/a) 220

Maksimikulutus (l/a) 330

 

Esitetyt toiminta-ajat ovat seuraavat:

- poraus tehdään arkipäivisin klo 7.00 - 21.00 välisenä aikana,

- räjäytykset tehdään arkipäivisin klo 8.00-18.00 välisenä aikana,

- rikotus tehdään arkipäivisin klo 8.00-18.00 välisenä aikana,

- murskaus tehdään arkipäivisin klo 7.00-22.00 sekä

- kuormaaminen ja kuljetus arkipäivisin klo 6.00-22.00 välisenä aikana.

 

8.3 Toiminnassa muodostuvat jätteet

 

Koneita ei huolleta ottoalueella. Mikäli toiminnassa muodostuu jätettä, toimitetaan ne Ylä-Savon Jätehuolto Oy:lle. Jätteitä varastoidaan asianmukaisissa lukollisissa astioissa.

 

Työmaa wc tyhjennetään wc:n vuokranantajan toimesta.

 

Toiminnassa syntyy hakemuksen mukaan seuraavia jätteitä:

 

Yhdyskuntajäte vähäisiä määriä

varastoidaan jäteastiassa ja toimitetaan jätekeskukselle

 

Jäteöljy ja voiteluaineet 200 l/a

kerätään erilleen ja toimitetaan käsittelyyn

 

Mahdollisen onnettomuustilanteen myötä muodostunut pilaantunut maa-aines ja öljyn imeytysaine välivarastoidaan ja peitetään pressulla varastoalueella ennen pois kuljettamista asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan.

 

Hakemuksessa ei ole esitetty erillistä kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaan alueella syntyy kaivannaisjätteeksi luokiteltavista jätteistä pintamaita, kantoja ja hakkuutähteitä sekä murskauksen yhteydessä syntyvää jatkojalostukseen soveltumatonta maa-ainesta. Kaivannaisjätteitä muodostuu noin 3000 m3ktr. Hakijan mukaan kaivannaisjätteet hyödynnetään ottamisalueen muotoilussa ja maisemoinnissa.

 

9. PÄÄSTÖT JA NIIDEN EHKÄISEMINEN

 

9.1 Päästöt maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin

 

Alueella ei säilytetä poltto- ja voiteluaineita vaan ne tuodaan alueelle huoltoautoilla säiliöissä. Työkoneissa on vuotovahinkojen rajoittamiseksi tarvittava öljyntorjuntakalusto. Autoissa on mukana öljynimeytysmatot.

 

Polttoaineiden varastoimiseen liittyy riski öljytuotteiden pääsystä maaperään. Polttoainesäiliöt on varustettu ylitäytönestimellä, kaksoisvaippasäiliöllä tai suojakaukalolla. Poltto- ja voiteluaineiden varastointi sekä työkoneiden tankkaus ja huolto järjestetään erillisellä tankkauspaikalla. Lisäksi alueelle varataan imeytysturvetta tai vastaavaa imeytysmateriaalia vahingon varalta.

 

Ottamisalue ei sijaitse luokitellulla tärkeällä pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on n. 8,9 km etäisyydellä louhosalueen eteläpuolella.

 

Ottamisalueella ei ole vaikutusta lähimpien vesistöjen veden laatuun, koska ottoalueen sade- ja sulamisvedet suotautuvat suoalueen kautta.

 

9.2 Päästöt ilmaan ja melu

 

Murskauslaitoksen melu- ja pölysuojainten rikkoontuminen aiheuttaa poikkeuksellisia päästöjä. Laitoksen käyttäjä tarkkailee laitoksen toimintaa jatkuvasti ja häiriötilanteessa pysäyttää laitoksen kokonaan tai tarvittavassa laajuudessa. Koneet ja laitteet sekä murskauslaitos pidetään jatkuvasti turvallisuusmääräysten mukaisessa kunnossa.

 

Taulukko 1. Toiminnan päästöt ilmaan.

Päästö (t/a)

Hiukkaset (sis.pöly) 0,2

Typen oksidit (NOx) 0,4

Rikkidioksidi (SO2) 0,0003

Hiilidioksidi (CO2) 45

 

Alueelle on laadittu 10.4.2019 meluselvitys, jonka mukaan "louhintaan liittyvän porauksen melu leviää laajimmalle. Huolehtimalla, että porauksen aikana on aina porauskohdan lähellä noin 60 m pituinen ja maanpinnasta vähintään 7,5 m korkuinen melueste Likomäen suuntaan, saavutetaan tilanne, jossa ohjearvo alittuu. Kun louhinnassa on päästy pohjatasolle, voi siellä tehdä rikotusta ja murskausta ja melun suhteen paras paikka olisi alueen kaakkoiskulma, jolloin melun ohjearvo alitetaan. Kuljetusten aiheuttama melu on vähäistä eikä siitä aiheudu ohjearvojen ylittymistä asuinkiinteistöjen oleskelualueilla."

 

9.3 Tärinä

Tärinävaikutuksia syntyy kallion räjäyttämisestä, murskaukseen käytettävistä koneista sekä kuljetusliikenteestä. Porauksen aiheuttama tärinä on niin pientä, ettei se käytännössä vaikuta louhinta-alueen ulkopuolella. Murskauslaitoksen aiheuttama tärinä on myös suhteellisen pientä ja tuntuu vain murskauslaitoksen välittömässä läheisyydessä. Toimenpidealueen lähistöllä ei ole tärinäherkkiä laitteita ja lähin vakituinen asutus sijaitsee n. 1,5 km etäisyydellä. Räjäytystyöstä aiheutuva tärinä saatetaan normaalisti havaita jopa kilometrin päässä räjäytyskohteesta, mutta tässä kohteessa sellaisesta ei ole havaintoja. Lähin rakennus, vakituisesti asuttu asunto, sijaitsee noin 400 metrin päässä louhosalueesta ja se on perustettu kalliolle. Rakennukseen kohdistuvaa tärinävaikutusta voidaan lieventää suunnittelemalla räjäytystyö huolellisesti. Tärinävaikutuksia voidaan lieventää esim. räjäytysajankohdan valinnalla, louhintasuunnan valinnalla ja käytettävällä räjäytysainemäärällä.

 

Liikenteestä aiheutuvissa tärinävaikutuksissa ei tapahdu muutosta nykyiseen.

 

Lähin rakennus jolle tärinävaikutukset tulevat olemaan suurimpia, otetaan huomioon räjäytystä tarkemmin suunniteltaessa (räjäytyssuunnitelma riskinarviointeineen).

 

Suunnitelma laaditaan ennen räjäytystöitä yhteistyössä räjäytystyön toteuttajan (alan ammattilainen) kanssa huomioiden kalliolle perustetun rakennuksen maksimin sallitun heilahdusnopeuden vastaavissa olosuhteissa ja selvitämme tärinävaikutuksen ympäristölle tarkemmin.

 

Alueella aiemmin, Komsor Oy:n lupa-aikana, suoritetuilla louhintakerroilla ei mitattu tärinää, mutta on suoritettu lähimpien rakennusten silmämääräinen katselmus ennen ja jälkeen louhinnan. Tärinästä aiheutuneita vaurioita ei ole havaittu.

 

9.4 Liikenne

 

Ottamisalueelle on kulkuyhteys Jyrkän tieltä Toivakkojärven itäpuolta kulkevaa metsäautotietä pitkin.

 

Liikennettä on arkipäivisin (maanantai-perjantai) klo 6 - 22 välillä. Alueelle tulee 0 - 2 raskaan liikenteen käyntiä vuorokaudessa.

 

Tiehoitokunnan kanssa on sovittu tien suolaamisesta tarvittaessa pölyämisen estämiseksi.

 

9.5 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), ympäristön kannalta parhaat käytännöt (BEP) ja energiatehokkuus

 

BAT:n ja BEP:n osalta todetaan, että murskauksen pölypäästöjä vähennetään tarvittaessa kastelemalla ja laitteistojen koteloinneilla. Tiestöä kastellaan tarvittaessa. Työkoneet ovat normaaleja maanrakennuskoneita ja niiden päästöt ovat yleisten määräysten mukaisia.

 

Hakijan mukaan melupäästöjä on vähennetty läjittämällä pintamaita suojavalleiksi ottoalueen ympäristössä. Lisäksi varastokasojen sijoittelulla voidaan vähentää melun pääsyä toiminta-alueelta ympäristöön.

 

10. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN

 

Hakijan mukaan ympäristövaikutukset tulevat olemaan paikallisia ja ensisijaisesti maisemallisia. Toiminnalla ei ole vaikutusta yleiseen viihtyvyyteen tai ihmisten terveyteen. Eniten melua aiheuttavat toimenpiteet kuten räjäytys- ja louhintatyö on lyhytkestoinen projekti ja toiminta-aika on normaali työaika eli klo 6 - 22 välillä arkipäivisin. Yötyötä ei tehdä ja toiminta käytännössä talviaikaan jolloin valoisaa työskentelyaikaa on huomattavasti vähemmän kuin klo 6 - 22. Lähimpään kiinteistöön, jossa ei asuta, on etäisyyttä 330 metriä.

 

Hakijan mukaan toiminnasta ei jää merkittävää vaikutusta ympäristöön. Alue maisemoidaan pintamailla ja metsittämällä.

 

Hakijan mukaan pintavesistölle ei aiheudu merkittävää vaikutusta. Alueelta muodostuvat pintavedet johdetaan suoalueelle, josta ne virtaavat Koivupuroon.

 

Kasvillisuuteen ottotoiminnasta aiheutuvat muutokset koskevat pelkästään toiminta-aluetta, eikä ympäristön kasvistolle ole toiminnasta pitempiaikaista haittaa.

 

11. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU

 

Laitoksen hoitajat ja koneiden käyttäjät tarkkailevat laitoksen ja koneiden toimintaa. Mikäli toiminnassa havaitaan häiriö, toiminta pysäytetään, kunnes vika saadaan korjattua. Käyttöpäiväkirjaan merkitään päivittäinen toiminta louhoksella.

 

Murskauslaitoksen hoitaja tarkkailee aistinvaraisesti laitoksen toimintaa. Mahdollista läjitystoimintaa tarkkaillaan aistinvaraisesti.

 

Toiminta-alueella ei ole pohjaveden tarkkailuputkia. Laitoksen toimintaa tarkkaillaan ja näin ennakoidaan, ettei aiheudu riskiä pinta- tai pohjavedelle.

 

12. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN

 

Onnettomuuden tai häiriötilanteen edellyttämiin torjunta- tai korjaustoimiin ryhdytään viipymättä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Aiheutuneiden ympäristövaikutusten selvittäminen aloitetaan tilanteen edellyttämässä laajuudessa ympäristöviranomaisen kanssa sovittavalla tavalla. Lisäksi tehdään riittävät toimenpiteet vastaavan tapauksen toistumisen ehkäisemiseksi.

 

Toiminta-alueen rakenteiden ja laitteistojen huollosta ja kunnossapidosta huolehditaan siten, että ne eivät käytön aikana vioitu tai muutu siten, että toiminnasta aiheutuvien ympäristö- ja terveysvahinkojen riski lisääntyy.

 

Polttoainesäiliöt pidetään lukollisessa rakennuksessa ja varustetaan ylitäytönestimellä, kaksoisvaippasäiliöllä tai suojakaukalolla.

 

Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminta-alueella on riittävä alkusammutus- ja vuotojen torjuntakalusto. Laitteiden läheisyydessä on hätäkytkimet sekä ohjeet menettelystä vuoto- ja tulipalotapauksissa.

 

Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminnalle nimetään vastuuhenkilö, jonka yhteystiedot ilmoitetaan valvontaviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista.

 

Ulkopuolisten pääsy alueelle estetään lukollisella puomilla.

 

13. ALUEEN MAISEMOINTI JA JÄLKIHOITOTYÖT

 

Hakemuksessa on esitetty 23.1.2019 päivätty maisemointisuunnitelma.

 

Louhoksen reunojen korkeus tulee olemaan louhinnan jälkeen noin 2 metriä. Louhintatoiminnan aikana ei pohja-aluetta voida maisemoida, koska sitä käytetään murskaustoimintaan sekä varastoalueena. Matalilla reuna-alueilla maisemointi suoritetaan ottotoiminnan edetessä sopivissa kokonaisuuksissa siten, että pintamaista rakennettu suojaava valli pudotetaan louhoksen pohjalle ja loivennetaan 1:2,5 -1:3.

 

Pohja muotoillaan suolta poispäin nousevaksi siten, että siihen ei jää vettä kerääviä painanteita. Pohjaa muotoiltaessa tulee välttää suuria tasaisia pintoja ja käyttää mieluummin loivia maaston muotoja maiseman luonnonmukaistamiseksi. Ottotoiminnan jälkeen alue tulee toimimaan metsätalousalueena.

 

Alueella yksi luiska on maisemoitu. Maisemoinnissa tarvittavia maa-aineksia (n. 5000 t moreenia) on alueen pohjois- ja kaakkoisosassa reunavalleina varastoituina. Muut puhtaat maa-ainekset hankitaan rakennustyömailla muodostuvista ylijäämämaista.

 

Louhinta-alueella pinta- ja pohjamaan (murske tai hiekka) kerrospaksuus tulee yhteensä olla vähintään puoli metriä. Hiekkaa tai muita puhtaita pintamaita voidaan tuoda myös alueen ulkopuolelta. Kalliokiviaineksen murskauksessa syntynyttä hyödyntämättä jäänyttä hienoa kiviainesta voidaan käyttää metsän kasvualustana, kun siihen on sekoitettu 3 - 5 paino-% turvetta.

 

Puuston uusiutumista tehostetaan istutuksin. Istutuksessa käytettävien männyn taimien koko on 20 - 30 cm ja rauduskoivun taimien 60 - 80 cm. Istutuksessa käytetään kennotaimia ja istutustiheys on 3000 kpl/ha, joista männyn osuus on 70 %. Istutukset tehdään vapaata ja luonnonmukaista istutuskuviointia käyttäen.

 

14. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

 

14.1 Lupahakemuksesta tiedottaminen

 

Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu Miilu-lehdessä 12.6.2019. Lisäksi vireilläolokuulutus on ollut Sonkajärven kunnan ilmoitustaululla ja on lähetty postitse ottoalueen sisältävään kiinteistöön rajoittuvien kiinteistöjen omistajille sekä alle 500 metrin etäisyydelle louhinta-alueesta sijoittuvien kiinteistöjen omistajille. Hakemusasiakirjat ja kuulutus ovat olleet nähtävillä Sonkajärven kunnantalolla 13.6. - 12.7.2019.

 

14.2 Tarkastukset ja neuvottelut

 

Alueelle ei ole erikseen tehty tarkastusta.

 

14.3 Lausunnot

 

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän terveysvalvontapalvelut on lausunut 4.7.2019 saapuneessa lausunnossaan mm. seuraavaa: "Toiminta ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Asutusta ei toiminnan välittömässä läheisyydessä ole. Terveysvalvonnalla ei ole hakemuksesta huomautettavaa."

 

14.4 Muistutukset ja mielipiteet

 

Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä.

 

14.5 Vastine

 

Hakija ei ole antanut vastinetta terveydensuojeluviranomaisen lausunnosta.

 

Valmistelijan päätösehdotus:

 

15. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

 

Ympäristölautakunta myöntää 10 vuodeksi GRK Rail Oy:lle maa-aineslain 4 a §:n mukaisen luvan maa-ainesten ottoon (kokonaisottomäärä 56 000 k-m3 ja vuotuinen ottomäärä noin 5 600 k-m3) tilalla Louhos (762-416-4-97) ottamissuunnitelman (23.1.2019, saapunut 4.2.2019) mukaiselle ottamisalueelle sekä ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan louhintaan ja murskaukseen.

 

Hakemuksessa ja ottamissuunnitelmassa mainitun lisäksi on noudatettava seuraavia määräyksiä:

 

16. LUPAMÄÄRÄYKSET

 

Yleiset lupamääräykset

 

1. Ennen toiminnan aloittamista alueella on pidettävä aloitustarkastus, jossa käydään läpi lupaan liittyvät asiat.

 

2. Ottoalue on merkittävä maastoon niin, että alueen rajat ja alin ottotaso ovat nähtävissä koko ottamistoiminnan ajan. Alimman ottotason merkinnät tulee olla ainakin niissä paikoissa, mistä kulloinkin otetaan. Oton aikana jyrkät ottorintaukset on merkittävä selvästi ja alueella liikkujia on varoitettava kyltein. Ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle on estettävä tarvittaessa puomilla tai vastaavalla järjestelyllä.

 

3. Alin ottotaso on +139 m (N2000). Pohjaveden ylimmän havaitun tason ja alimman ottotason väliin tulee jäädä vähintään 1 m paksuinen häiriintymätön suojamaakerros. Pohjaveden asemaa muuttavaa kaivua tai ottotason (+139 m (N2000)) alapuolisia massanvaihtoja ei sallita.

 

Perustelut: Määräykset 1 - 3 ovat tarpeen tiedonkulun varmistamiseksi ja valvonnan mahdollistamiseksi. Alkutarkastus on tarpeen pitää, jotta varmistutaan, että luvan määräykset ovat selvillä ja määräysten mukaiset toimet on tehty ennen ottotoiminnan jatkamista. Ottamisalueen merkintävaatimuksen tarkoituksena on varmistaa, että ottotoiminta pysyy suunnitelluissa rajoissa. Lisäksi se helpottaa ottamistoiminnan valvontaa ja seurantaa. Jyrkät ottorintaukset on merkittävä kunnolla maastossa liikkuvien turvallisuuden vuoksi. (MaL 11 §, MaA 2 §)

 

4. Kallion louhintaa ja murskausta saa tehdä vuosittain enintään kahden kuukauden ajan. Tuotteiden kuormausta ja kuljetusta saa tehdä ympäri vuoden (lukuun ottamatta viikonloppuja ja arkipyhiä).

 

Toimintaa voidaan harjoittaa hakemuksessa esitettyjen toiminta-aikojen mukaisesti. Päivittäiset toiminta-ajat ovat seuraavat: Toiminnot ovat sallittuja arkipäivisin (ma-pe, ei arkipyhinä)

- poraaminen 7 - 21

- räjäytykset 8 - 18

- rikotus 8 - 18

- murskaaminen 7 - 22

- kuormaukset ja kuljetukset 6 - 22

 

Perustelut: Toiminta-ajat sekä vuotuinen toiminta-aika ovat hakijan esittämiä. Määräykset on annettu meluhaittojen ehkäisemiseksi. Toiminta-aikojen rajaus 60 päivään on tarpeen lähiasutukselle aiheutuvien kohtuuttomien melu- ja viihtyisyyshaittojen estämiseksi. Toiminnassa on noudatettava Valtioneuvoston asetuksen (800/2010) aikarajoja, koska lähimmät häiriintyvät kohteet sijaitsevat alle 500 m päässä melulähteistä (YSL 52 §, NaapL 17 §, Vna 800/2010 8 §, MaL 11 §)

 

5. Kivenmurskaamotoiminnan jokaisen toimintajakson käynnistymisestä ja kestosta on ilmoitettava etukäteen (vähintään viikkoa ennen) luvan valvojalle. Samalla on myös ilmoitettava louhinta- ja murskaustyöstä vastuussa olevan tahon yhteystiedot.

 

Perustelut. Haitalliset ympäristö-, terveys- ja viihtyisyysvaikutukset on estettävä ennalta tai, jos se ei ole mahdollista, niin haitat on minimoitava ja torjuntatoimet on aloitettava mahdollisimman joutuisasti. Ilmoittaminen viranomaisille on tarpeen tiedonkulun varmistamiseksi sekä valvonnan ja viranomaisen ohjeiden antamisen mahdollistamiseksi. (YSL 6-7, 16-17, 52, 66, 133 ja 134 §, VNa 800/2010 12 §)

 

Melu, tärinä, hiukkaset ja pöly

 

6. Toiminnan tulee tapahtua siten, että se aiheuttaa mahdollisimman vähän melua ympäristöön. Murskauslaitteisto on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Varastoitava louhe ja murskeen varastokasat tulee sijoittaa siten, että ne toimivat meluesteinä lähiasutuksen suuntaan.

 

Alueelle on tehtävä meluselvityksen 10.4.2019 mukainen melueste Likomäen tilan suuntaan.

 

Koneiden ja laitteiden kunnossapidosta on huolehdittava. Toiminta-alueella siirtokuljetusmatkat on suunniteltava mahdollisimman lyhyiksi. Kivenmurskaamon melua tulee torjua koteloinnein, kumituksin tai muilla vastaavilla ääniteknisillä parhailla meluntorjuntatoimilla.

 

7. Toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa asumiseen käytettävillä alueilla ulkona ylittää päiväajan (klo 7-22) keskiäänitasoa LAeq 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla toiminnasta aiheutuva päiväajan (klo 7-22) keskiäänitaso (LAeq) ei saa ylittää 45 dB eikä yöohjearvoa 40 dB. Mikäli toiminnasta epäillään aiheutuvan meluhaittaa, tulee toiminnanharjoittajan selvittää melutaso mittauksin häiriintyvässä kohteessa. Mittausten tekijällä tulee olla riittävä kokemus ja asiantuntemus melumittauksista. Mittaustulokset tulee toimittaa luvan valvojalle. Jos melu sisältää iskumaista tai kapeakaistaista melua, mittaustulokseen on lisättävä 5 dB ennen sen vertaamista asetettuun raja-arvoon.

 

Perustelut: Määräyksessä on annettu raja-arvot melutasolle, joka toiminnasta saa aiheutua ilman, että se aiheuttaisi terveyshaittaa lähimmissä häiriintyvissä. Melutasorajat perustuvat asetukseen 800/2010, jossa melutason ohjearvot on säädetty raja-arvoiksi. Melumittaukset ovat tarpeen, jotta saadaan selville laitoksen melutaso, jos sen epäillään ylittyvän. Mittaustulosten perusteella voidaan arvioida tarvetta lisätä meluntorjuntatoimia tai muuttaa

toimintaa muutoin. Mittaustulosten luotettavuuden kannalta on

tarpeen, että mittauksista vastaa ulkopuolinen taho, jolla on riittävät edellytykset mittausten tekemiseen. (YSL 6-7, 8, 49, 52 ja 62 §, VNp 993/1992, VNa 800/2010 7 ja 13 §, MaL 11 §, MaA 2 §)

 

8. Räjäytysten aiheuttama tärinä ei saa aiheuttaa ympäristön rakennusten ja rakennelmien vaurioitumista. Luvan haltijan tulee ennen toiminnan aloittamista tarvittaessa selvittää räjäytyksistä aiheutuvan tärinän johtavuus sekä selvittää lähikiinteistöjen katselmustarve toiminnan eri aikoina ja varmistaa sopivien räjähdysaineiden ja niiden määrien käyttö. Mikäli toiminnasta epäillään aiheutuvan tärinästä syntyviä haittoja, tulee toiminnanharjoittajan selvittää tärinän voimakkuus mittauksin häiriintyvässä kohteessa. Mittausten tekijällä tulee olla riittävä kokemus ja asiantuntemus tärinämittauksista. Mittaustulokset tulee toimittaa luvan valvojalle. Kallion räjäytyksistä on ilmoitettava vähintään viikkoa ennen 700 metrin säteellä oleville lähikiinteistöjen omistajille. Lähiasutukselle on myös tiedotettava louhinta- ja murskaustyöstä vastuussa olevan tahon yhteystiedot.

 

Räjäytystöissä on noudatettava sitä huolellisuutta ja varovaisuutta, mitä räjäytysainelainsäädännössä siitä erikseen säädetään.

 

Perustelu: Määräys on tarpeen tärinästä aiheutuvien haittojen ennalta ehkäisemiseksi ja haittojen vähentämiseksi. Määräys on annettu omaisuudelle mahdollisesti syntyvien vahinkojen selvittämiseksi. Ympäristön pilaantumisesta ei ympäristönsuojelulain mukaan saa aiheutua vahinkoa tai haittaa omaisuudelle. Tärinämittaukset ovat tarpeen, jotta saadaan selville laitoksesta aiheutuvan tärinän voimakkuus, jos sen epäillään aiheuttavan haittaa. Mittaustulosten perusteella voidaan arvioida tarvetta lisätä tärinän leviämisen torjuntatoimia tai muuttaa toimintaa muutoin. Mittaustulosten luotettavuuden kannalta on tarpeen, että mittauksista vastaa ulkopuolinen taho, jolla on riittävät edellytykset mittausten tekemiseen. Otto-alueen (louhinta) etäisyys lähimpään asuinrakennukseen on noin 330 metriä. (YSL 52, 62 §, NaapL 17, 18 §)

 

9. Toiminnasta aiheutuvien hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuus ulkoilmassa alueilla, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä, ei saa ylittää vuorokausikeskiarvona 50 µg/m3. Mikäli toiminnasta epäillään aiheutuvan ilmalaadun heikentymistä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa, tulee toiminnanharjoittajan luvanvalvojan määräyksestä selvittää hiukkaspitoisuusmittauksin toiminnasta aiheutuvan pölyn leviäminen toimintajaksojen aikana. Hiukkaspitoisuuksien mittaussuunnitelma tulee toimittaa etukäteen luvanvalvojalle hyväksyttäväksi. Mittausten tekijällä tulee olla riittävä kokemus ja asiantuntemus mittauksista. Mittaustulokset tulee toimittaa luvanvalvojalle.

 

10. Pölylähteet on teknisten mahdollisuuksien mukaan sijoitettava toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Maa-ainesten varastointi ja käsittely sekä alueet, joilla työkoneet ja kuljetuskalusto liikkuvat, tulee hoitaa niin, että haitallinen pölyäminen voidaan tehokkaasti estää. Pölyämisen estämiseksi murskaamossa on mahdollisuuksien mukaan käytettävä koteloituja kuljettimia ja kastelua. Myös toiminta-alueen teitä ja tuotekasoja on tarvittaessa kasteltava pölyämisen estämiseksi. Kallion porauksessa on käytettävä pölynsidontalaitteistolla varustettua poravaunua tai muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

 

Perustelut: Määräyksillä 9 - 10 varmistetaan, että toiminnan aiheuttamasta pölystä ei aiheudu lähikiinteistöillä terveyshaittaa tai kohtuutonta viihtyvyyshaittaa. Mittaustulosten perusteella voidaan arvioida tarvetta lisätä pölyntorjuntatoimia tai muuttaa toimintaa muutoin. Pölyntorjunnan on oltava tehokasta myös ajanjaksoina, jolloin veden käyttäminen pölyntorjunnassa ei ole mahdollista. (YSL 8, 17, 49, 52 ja 62 §, NaapL 18 §, VNa 800/2010 4, 5 ja 13 §, MaL 11 §, MaA 2 §)

 

Maaperän sekä pohja- ja pintavesien suojaaminen

 

11. Alueelle ei saa tuoda muualta maa-aineksia ilman valvontaviranomaisen suostumusta.

 

12. Toiminnasta ei saa aiheutua pohjaveden ja maaperän pilaantumisen vaaraa. Haitta-aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen.

 

13. Tukitoiminta-alueiden maarakenteet on tiivistettävä siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty. Poltto- ja voiteluaineiden sekä kemikaalien varastointi- ja käsittelyalueiden on oltava nesteitä läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja.

 

14. Työkoneiden ja aggregaatin polttoainesäiliöt ja -putket on sijoitettava suoja-alueille. Suojarakenteeksi käy 50 cm paksu savesta tai siltistä rakennettu tiivis maakerros tai 0,5 mm vahvuinen polttoainetta kestävä muovi, jonka päälle tulee 20 cm:n maakerros tai muu vastaava tiivis rakenne sekä varustaa reunakorokkeella tai vastaavalla. Suoja-alueiden alapuolinen perusmaa on tasattava ja siitä on poistettava sellaiset kivet, jotka voisivat rikkoa muovin.

 

Suoja-alueet tulee rakentaa riittävän laajaksi, jotta vahinkotilanteessa öljyt ja kemikaalit on mahdollista kerätä talteen. Polttoainesäiliöiden suoja-alueen (reunakorokkeen tai -vallin sisäpuolisen alueen) on ulotuttava vähintään metrin etäisyydelle alueilta, joilla käsitellään (mukaan lukien muun muassa säiliöiden täyttöletkut) tai joilla varastoidaan polttoaineita. Suojarakenteet on pidettävä kunnossa ja niiden kunto on tarkistettava päivittäin.

 

15. Murskausaseman öljyä sisältävät alueet tulee suojata vähintään 50 cm paksulla tiiviillä maa-aineskerroksella (savi tai siltti) tai vastaavalla. Suoja-alueet on varustettava reunakorokkeella tai -vallilla. Suoja-alueen tulee olla niin laaja, että vuodot maaperään eivät ole mahdollisia.

 

16. Polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä. Kaikissa käytettävissä polttoainesäiliöiden jakelulaitteistoissa tulee olla ylitäytönesto ja laponesto. Säiliöiden täyttöputket ja jakelulaitteet on oltava lukittuna, kun alueella ei työskennellä. Säiliöiden täytöt on tehtävä valvotusti.

 

17. Koneiden huoltotoimenpiteet tulee pääsääntöisesti tehdä muualla kuin toiminta-alueella. Mikäli alueella on tarpeen tehdä koneiden huoltoja, tulee käyttää imeytysmattoja tai vastaavia alustoja, jotka estävät polttonesteiden pääsyn maaperään. Alueella ei saa tarpeettomasti säilyttää koneita tai laitteita.

 

18. Voiteluaineet ja muut ympäristölle vaaralliset aineet on varastoitava tiiviissä astioissa katetussa tilassa, jonka lattia on tiivis ja voiteluaineita kestävä ja joka on varustettu korotetuilla reunoilla siten, että vuodot eivät pääse maaperään ja ne voidaan kerätä talteen. Asiattomien pääsy varastoon on estettävä lukitsemalla varasto silloin, kun alueella ei ole toimintaa. Voiteluaineiden tilapäinenkin varastointi suojaamattomalla paikalla on kielletty.

 

Perustelut: Määräykset 11 - 18 ovat tarpeen maaperän sekä pohja- ja pintaveden pilaantumisen estämiseksi. Koneiden ja ajoneuvojen huoltojen yhteydessä, polttonesteitä varastoitaessa, polttoainesäiliöitä täytettäessä tai ajoneuvoja ja työkoneita tankatessa maahan voi päästä valumaan aineita, jotka pilaavat maaperää ja aiheuttavat pohjaveden pilaamisvaaran. Myös voiteluaineita ja muita kemikaaleja voi päästä maaperään ja pohjaveteen, jos niitä ei varastoida tiivispohjaisessa varastossa (YSL 7, 8, 16, 17, 19 ja 52 §, VNa 800/2010 9 §)

 

19. Ottotoiminta on toteutettava niin, että sade- ja valumavedet eivät pääse merkittävässä määrin lammikoitumaan alueelle. Toiminta-alueelta tulevat sade- ja hulevedet tulee johtaa maastoon tarvittaessa laskeutusaltaan kautta.

 

Perustelu: Määräyksellä varmistetaan, että louhosalueen sade- ja sulamisvesistä ei aiheudu ympäristön pilaantumista. Toiminta-alueelta tulevista sade- ja sulamisvesistä voi aiheutua haittaa laskuojien ja lähivesistön vedenlaadulle. Laskeutusaltaan tarve ratkaistaan toiminnan valvonnan yhteydessä. (YSL 7, 8, 16, 17 ja 52 §, VNa 800/2010 10 §)

 

Jätehuolto

 

20. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätehuolto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu ympäristön roskaantumista, maaperän pilaantumista eikä haittaa terveydelle eikä ympäristölle. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on kerättävä erilleen muista jätteistä ja toimitettava luvan omaavaan vastaanottopaikkaan Jätteitä ei saa polttaa eikä haudata.

 

21. Vaaralliset jätteet on säilytettävä suljetussa ja katetussa tilassa erillään muista jätteistä ja toisistaan, niiden säilytykseen soveltuvissa varoaltain varustetuissa astioissa tai tiiviillä reunakorokkein varustelulla alustalla niin, että vuototilanteissa vaaralliset jätteet saadaan kerättyä talteen. Jäteastioissa tulee olla merkintä jätteiden laadusta ja vaarallisuudesta.

 

22. Kertyneet jätteet on toimitettava alueelta pois jokaisen toimintajakson päätyttyä käsiteltäväksi luvan omaavaan laitokseen. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenee niiden määrä, laatu sekä toimitusaika ja - paikka. Vaarallisia jätteitä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenee valtioneuvoston jätteistä antaman asetuksen (179/2012) mukaiset tiedot.

 

23. Toiminta-alueella syntyvät käymäläjätteet on käsiteltävä asianmukaisesti.

 

Perustelut: Määräyksillä 20 - 23 vähennetään pohjaveden ja maaperän pilaantumisriskiä sekä ehkäistään roskaantumista (YSL 7, 8, 16, 17, 52, 58 ja 66 §, JäteL 8, 12-13, 15-17, 72-73, 118-121 §, Jäteasetus (Vna 179/2012) 7-9, 11, 17, 20 §, VNa 800/2010 11 §, MaL 11 §, MaA 2 §)

 

24. Luvan saajan on noudatettava hakemuksessa esitettyä (23.1.2019) kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava valvovalle viranomaiselle.

 

Perustelut: Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen käsittelemiseksi asianmukaisesti. (YSL 114 §, MaL 5 a §)

 

Häiriö- ja poikkeustilanteet sekä toiminnan tarkkailu ja raportointi

 

25. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa tekniikan kehittymistä ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi varauduttava ottamaan käyttöön toiminnan kannalta parhaan tekniikan mukaisia mahdollisimman kehittyneitä ja tehokkaita laitteita sekä työmenetelmiä.

 

26. Luvan haltijalla tulee olla toimintasuunnitelma vahinkotapausten varalle. Vahinkotapauksista, kuten poltto- tai voiteluainevuodoista, on välittömästi ilmoitettava valvovalle viranomaiselle, pelastusviranomaiselle ja Pohjois-Savon ELY-keskukselle. Ympäristöön päässeet polttoaineet ja muut ympäristölle haitalliset aineet on kerättävä välittömästi talteen. Öljyvuotojen varalta on oltava käytössä imeytysainetta ja säilytyspaikka öljyyntyneelle maa-ainekselle pohjavesialueen ulkopuolella. Alueella tulee olla varattuna koko ajan öljyn torjuntaan tarkoitettua imeytysainetta. Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminta-alueella on oltava riittävä alkusammutus- ja vuotojen torjuntakalusto. Laitteiden läheisyydessä on oltava hätäkytkimet sekä ohjeet menettelystä vuotoja tulipalotapauksissa. Ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle tulee tarvittaessa estää.

 

27. Ottamistoiminnalla ei saa vahingoittaa alueella olevien talousvesikaivojen ja lähteiden antoisuutta tai laatua. Mikäli toiminnasta epäillään aiheutuvan pohjaveden pilaantumista, tulee toiminnanharjoittajan luvanvalvojan määräyksestä selvittää laatunäyttein pohjaveden laatu talousvesikäytössä olevissa kaivoissa tai lähteissä. Näytteiden ottosuunnitelma tulee toimittaa etukäteen luvanvalvojalle hyväksyttäväksi. Näytteiden ottajalla ja tutkijalla tulee olla riittävä kokemus ja asiantuntemus tutkimuksista.

 

Tarkkailusta on pidettävä kirjaa. Tarkkailun tuloksista on raportoitava valvovalle viranomaiselle ja Pohjois-Savon ELY-keskukselle.

 

Perustelut: Määräyksellä varmistetaan, että toiminta ei vaikuta lähimpien talousvesikäytössä olevien kaivo- ja lähdevesien pinnankorkeuteen tai laatuun. Ympäristönsuojelulain 5 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista ja -riskeistä. (YSL 6, 7, 8, 14, 15, 16, 17, 52, 53, 62, 64, 65 ja 66§)

 

28. Luvan saajan on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä toimitettava valvovalle viranomaiselle laitoksen edellistä vuotta koskeva raportti, josta käyvät ilmi seuraavat tiedot:

 

- Räjäytysten määrät ja päivämäärät

- Murskauslaitoksen toimintapäivät ja kokonaiskäyttötunnit

- Tiedot tuotteiden määristä

- Käytettyjen polttoaineiden sekä pääraaka-aineiden määrät

- Toimenpiteet melu- ja pölyhaittojen ehkäisemiseksi

- Jätteiden määrä, varastointitapa ja toimituspaikat

- Tiedot mahdollisista häiriötilanteista ja niiden aikana syntyneistä päästöistä.

 

Yhteenvedon perusteena oleva kirjanpito on säilytettävä vähintään kolme vuotta.

 

Perustelut: Määräyksillä 25, 26 ja 28 ehkäistään haitallisia ympäristövaikutuksia. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja sen mukaan käytettävä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (YSL 6-7, 16, 17, 52, 53, 66, 133 ja 134 §, VNa 800/2010 12 §, MaL 11§, MaA 2 §)

 

Raportointi- ja kirjanpitomääräykset ovat tarpeen valvontaa varten. (YSL 8 ja 62 §, JäteL 12, 118-119 §, JäteA 20 §)

 

29. Luvan haltijan on ilmoitettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä edellisenä vuonna otetut maa-ainesmäärät ja laatu lupaviranomaiselle Notto-tietokantaan.

 

Perustelut: Luvan haltijan on maa-aineslain 23 a §:n mukaisesti ilmoitettava lupaviranomaiselle edellisenä vuonna otettujen maa-ainesten määrä ja laatu. (MaL 11, 23 §, MaA 9 §)

 

30. Ainesten ottamisen valvonnasta veloitetaan vuosittain tarkastusmaksu, jonka suuruus perustuu kunakin vuonna voimassa olevaan maa-ainestaksaan. Vuotuiseen ottomäärään perustuvassa valvontamaksussa vuotuisena ottomääränä käytetään 5600 m3-ktr.

 

Perustelut: Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän asiakasmaksujen 2019 mukainen valvontamaksu määräytyy seuraavasti: Arvioidun vuotuisen ottomäärän mukaan 0,035 €/m3, kuitenkin vähintään 180 €.

 

Toiminnan lopettaminen

 

31. Toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta lopettamisesta tai toiminnan oleellisesta muuttumisesta on hyvissä ajoin ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikäli maa-ainesten ottotoiminnan yhteydessä ilmenee jotain sellaista, mikä estää maa-ainesten oton hyväksyttyjen suunnitelmien mukaisesti, luvan haltijan on viipymättä ilmoitettava asiasta valvovalle viranomaiselle. Tätä lupaa ei voida siirtää kolmannelle osapuolelle ilman lupaviranomaisen hyväksyntää.

 

32. Ottotoiminnan jälkeen alue on siistittävä niin, että sinne ei jää jätettä, romua tai muuta sinne kuulumatonta ainetta tai tavaraa. Mahdolliset varastokasat on sijoitettava alueelle siten, että ne eivät estä alueen jälkihoitoa. Mikäli alueelle ei esitetä hyväksytysti muuta käyttötarkoitusta, on alue palautettava metsämaaksi siementämällä ja istuttamalla puusto. Jos toiminta alueella ei jatku enää tämän lupakauden jälkeen, tulee luvan haltijan esittää 30.6.2029 mennessä maa-ainesviranomaiselle hyväksyttäväksi lopullinen, yksityiskohtainen alueen jälkihoitosuunnitelma.

 

33. Päätös on voimassa 10 vuotta, 31.12.2029 saakka. Alue tulee olla kokonaisuudessaan maisemoitu viimeistään luvan päättymispäivämäärään mennessä. Maisemointitöiden suorittamisesta tulee tehdä ilmoitus ympäristölautakunnalle lopputarkastuksen pitämiseksi.

 

Perustelut: Määräykset 31 - 33 ovat tarpeen tiedonkulun varmistamiseksi ja valvonnan mahdollistamiseksi. Alueen siistimisellä ehkäistään roskaantumista. Luvassa hyväksytään pääpiirteet alueen maisemoimiseksi oton jälkeen. Yksityiskohtainen suunnitelma on esitettävä viranomaiselle ennen lopullista maisemointia, jotta mm. alueen turvallisuus louhintatoiminnan jälkeen voidaan varmistaa. Siinä hyväksytään myös mm. alueen metsittämiseen liittyvät suunnitelmat. Samalla varmistetaan myös, että toiminnan vaikutukset maisemaan jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Maisemoinnista ilmoittaminen on tarpeen töiden suorittamisen valvomiseksi. (YSL 52, 94 ja 170 §, JäteL 72 §, MaL 10 - 11§, 13 - 14 §, MaA 7 - 8 §)

 

17. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN

 

Lausunnossa esitetyt seikat on huomioitu soveltuvin osin lupamääräyksissä.

 

18. LUVAN VOIMASSAOLO

 

Lupa on voimassa 10 vuotta, eli 31.12.2029 saakka.

 

Perustelut: Maa-aineslupa ja ympäristölupa on molemmat haettu 10 vuodeksi. MAL 4a §:n ja YSL 47a §:n mukaisesti samaa hanketta koskevat maa-aines- ja ympäristölupa on käsiteltävä yhdessä ja päätettävä samalla päätöksellä. MAL 4a §:n ja YSL 47a §:n mukaisen luvan voimassaoloon sovelletaan MAL 10 §:n mukaista voimassaoloa.

 

19. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT

 

19.1 Maa-aineslain mukaiset perustelut

 

Luvan myöntämisen edellytykset

 

Maa-aineslain (555/1981) 6 §:n mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos ottaminen ei ole ristiriidassa 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa ja jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus.

 

Maa-aineslain 3 §:ssä säädetään ainesten ottamisen rajoituksista.

 

Maa-ainesten ottamisesta ei saa aiheutua 1) kauniin maiseman kuvan turmeltumista, 2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, 3) huomattavia tai laajalle ulottuvia muutoksia luonnonolosuhteissa tai 4) tärkeän tai muun vedenhankintaan soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa. Asemakaavan tai oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella on lisäksi katsottava, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Maa-aineksia ei saa ilman erityistä syytä ottaa meren tai vesistön rantavyöhykkeeltä, ellei aluetta ole asemakaavassa tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa osoitettu tätä tarkoitusta varten.

 

Yleiset perustelut lupapäätökselle

 

Maa-ainesten ottamiseen Louhos-kiinteistön kallioalueella on esitetty asianmukainen ottamissuunnitelma (päivätty 23.1.2019), jossa on tarvittavassa laajuudessa esitetty alueella vallitsevat luonnonolosuhteet, otettavan kiviaineksen määrä ja laatu sekä ottamistoiminnan vaikutukset ympäristöön ja luonnonolosuhteisiin.

 

Ottamistoiminta Louhos-kiinteistön kallioalueella ei ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Kun toiminnassa noudatetaan ottamissuunnitelmassa esitettyä ja lupamääräyksissä vaadittuja suojaustoimia ei toiminta aiheuta vaaraa pohjavedelle, asutukselle tai ympäristölle. Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 alueella on kaavamerkintä (eo2 26.697 Repomäki) maa-ainesten ottoalue soran, moreenin ja hiekan ottoa sekä kallion louhintaa varten. Alueella ei ole kuntatason kaavoja (asemakaava, yleiskaava). Alueella ei ole tiedossa uhanalaisia eläin- tai kasvilajeja tai erityisiä luonnonarvoja eikä sen välittömään läheisyyteen sijoitu luonnon- suojelualueita tai Natura 2000- verkostoon kuuluvia alueita. Suunnitellussa laajuudessa (ottoalue n. 2 ha, ottamisalue n. 4,96 ha ottamismäärä 10 vuoden aikana 56 000 k-m3) ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää vähäiseksi, kun ottaminen toteutetaan ottamissuunnitelman ja lupamääräysten mukaisesti. Alue palautuu ottotoiminnan päätyttyä metsätalouskäyttöön.

 

Alue ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Toiminnalle on annettu lupamääräys tarvittaessa lähteiden ja talousvesikaivojen vedenlaadun tarkkailemiseksi.

 

Alue sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella alueella. Lähimmät häiriintyvät kohteet, vakituisesti asuttu rakennus (Likomäki 762-416-4-20) on noin 330 metrin etäisyydellä ottoalueesta lounaaseen ja vakituisesti asuttu rakennus (Honkapirtti 762-416-4-99) yli kilometrin etäisyydellä ottoalueesta lounaaseen. Lähellä ei ole muita häiriintyviä kohteita.

 

Asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä maa-ainesten ottaminen ole ristiriidassa maa-aineslain 6 §:ssä säädettyjen luvan myöntämisen edellytysten kanssa. Lupa voidaan näin ollen myöntää.

 

19.2 Ympäristönsuojelulain mukaiset perustelut

 

Lupaharkinnan perustelut

 

Ympäristönsuojelulain 48 §:n 2 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 49 §:n mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 16 - 18 §:ssä kiellettyä seurausta (maaperän ja pohjaveden pilaamiskielto) 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

 

Ympäristönsuojelulain 12 §:n mukaan luvanvaraista toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Lisäksi alueella, jolla on voimassa maakuntakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on katsottava, ettei toiminnan sijoittaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä ympäristönsuojelulain 11 §:ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 11 §:n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja, että pilaantumista voidaan ehkäistä.

 

Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat.

 

Ympäristönsuojelulain 52 §:n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi: 1) päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta, päästöpaikan sijainnista; 2) maaperän ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemisestä; 3) jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä; 4) toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa; 5) toiminnan lopettamisen jälkeisestä alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä sekä muista toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista; 6) muista toimista, joilla ehkäistään tai vähennetään ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan.

 

Ympäristöluvan myöntämisen edellytykset

 

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta voi myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukainen kalliokiviaineksen louhinta- ja murskaustoiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti, kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä.

 

Alueen kaavoitus ei aseta estettä luvan myöntämiselle. Ottoalueen ympäristö on maa- ja metsätalousmaata. Ottoalueen läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita. Alueella ei ole tiedossa uhanalaisten, harvinaisten tai erityistä suojelua vaativien eliölajien esiintymiä tai vastaavia luontotyyppejä. Ottoalueella ei ole rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita.

 

Toiminta ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Hakemuksessa ja lupamääräyksissä esitettyjä pohjaveden pilaantumisen estämiseksi tehtävien toimien mukaisesti toimittaessa, ei toiminnasta aiheudu ympäristönsuojelulain 17 §:ssä kiellettyä seurausta.

 

Lähimmät häiriintyvät kohteet, vakituisesti asuttu rakennus (Likomäki 762-416-4-20) on noin 330 metrin etäisyydellä ottoalueesta lounaaseen ja vakituisesti asuttu rakennus (Honkapirtti 762-416-4-99) yli kilometrin etäisyydellä ottoalueesta lounaaseen. Lähellä ei ole muita häiriintyviä kohteita. Ns. muraus-asetuksen vähimmäisetäisyysvaatimus (300 m) täyttyy ja louhinnan sijoittuminen alueelle on mahdollista.

 

Lupamääräyksissä on kiinnitetty erityisesti huomiota toiminnasta lähialueelle aiheutuvien kohtuuttomien melu-, pöly-, hiukkas- ja tärinähaittojen sekä pinta- ja pohjaveden sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseen. Meluhaittojen ehkäisemiseksi on annettu määräys enimmäismelutasosta, meluvallista sekä tarvittaessa melun mittaamisesta. Pöly- ja hiukkashaittojen ehkäisemiseksi on annettu määräys pölyntorjuntatoimista ja tarvittaessa hiukkasmittauksista. Tärinästä aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi varmistamiseksi on annettu määräys tarvittaessa tärinämittauksista sekä lähikiinteistöjen katselmuksista ja sopivien räjähteiden ja niiden määrien käytöstä. Lähimpien kaivo- ja lähdevesien pilaantumisen ehkäisemiseksi on annettu määräys talousvesikaivojen ja lähteiden tarkkailusta tarvittaessa. Pintavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi on annettu määräys toiminta-alueelta tulevien sade- ja hulevesien käsittelystä tarvittaessa laskeutusaltaassa. Alueet, joilla käsitellään tai varastoidaan maaperän pilaantumista aiheuttavia aineita, on määrätty suojattavaksi öljyä pidättävillä rakenteilla.

 

Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. Toimittaessa hakemuksessa esitetyn ja tämän luvan määräysten mukaisesti toiminnan voidaan katsoa olevan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista toiminnan sijaintipaikan olosuhteissa. Annettujen lupamääräysten mukaan toimintaa tai siihen liittyviä suojaustoimenpiteitä on myös mahdollista tarkistaa tai muuttaa, jos mittaustulosten perusteella havaitaan siihen tarvetta.

 

Kun otetaan huomioon toiminnasta aiheutuvien päästöjen ehkäiseminen ja rajoittaminen, toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden vaarantumista, yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista ympäristössä tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla. Edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa.

 

Päätöksen mukainen toiminta annetut lupamääräykset huomioiden ei ennalta arvioiden vaaranna Vuoksen vesienhoitoaluetta koskevan vesienhoitosuunnitelman pinta- ja pohjavesiä koskevia tavoitteita (Laki vesienhoidon järjestämisestä 1299/2004).

 

20. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN

 

Jos asetuksella annetaan tätä lupaa ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta noudatettava. (YSL 70 §)

 

21. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

 

Tämä päätös on lainvoimainen 17.1.2020, jos päätökseen ei haeta muutosta.

 

22. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET

 

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Ympäristönsuojeluasetus (713/2014)

Maa-aineslaki (555/1981)

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005)

Jätelaki (646/2011)

Jäteasetus (Vna 179/2012)

Laki eräistä naapuruussuhteista (NaapL 26/1920)

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010)

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (38/2011)

Valtioneuvoston asetus räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta (644/2011)

 

Ratkaisu on tehty vireilletuloajankohtana voimassa olleen lainsäädännön mukaisesti.

 

23. KÄSITTELYMAKSU

 

Maa-ainesten ottosuunnitelman tarkastamisesta sekä louhinnan ja murskauksen ympäristöluvan käsittelystä peritään 2679 €:n maksu.

 

Perustelut: Hakemus on tullut vireille 22.1.2019.

 

Luvan saajalta peritään Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän asiakasmaksujen 2019 mukaisesti ottamissuunnitelman tarkastusmaksu 250 € + 0,009 €/ hakemuksen mukainen otettava maa-ainesmäärä m3 ja lisäksi louhinnan ja murskauksen ympäristölupahakemuksen käsittelystä 1925 €.

 

(250 € + 0,009 €/m3 * 56 000 m3 + 1925 € = 2679 €)

 

Kuulutuskustannukset peritään todellisten kulujen perusteella.

 

24. VAKUUDET

 

1. Hakijan tulee toimittaa MaL 12 §:n mukainen 15 300 € suuruinen hyväksyttävä vakuus lupamääräysten noudattamiseksi vakuus Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunnalle. Vakuuden on oltava voimassa 12 kk luvan päättymisen jälkeen, eli 31.12.2040 saakka.

 

Vakuudeksi hyväksytään vakavaraisen kotimaisen rahoituslaitoksen pankkitakaus, takaussitoumus tai talletustodistus hyväksytään, mikäli siitä annetaan samanaikaisesti tilinomistajan allekirjoittama panttaussitoumus ja rahoituslaitoksen allekirjoittama kuittaamattomuustodistus.

 

Vakuus on toimitettava ympäristölautakunnalle ennen ottotoiminnan aloittamista. Vakuuden arvoa voidaan tarkistaa kolmen vuoden välein niin, että se vastaa hintatason muutoksia.

 

Vakuuden määrä perustuu Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän asiakasmaksuihin 2019. Laskuperuste on ottoalueen (2 ha) pinta-ala (2 ha* 5 000 €/ha), varasto- ja toiminta-alueen pinta-ala (1 ha *2500 €/ha) ja kokonaisottomäärä (56 000 k-m3 * 0,05 €/k-m3) =12 500 €+ 2 800 € = 15 300 €.

 

25. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

 

25.1 Päätös

 

Ympäristönsuojelulain 85 §:n mukaan ympäristölupapäätös on toimitettava luvan saajalle ja niille, jotka ovat sitä erikseen pyytäneet sekä valvontaviranomaisille ja asiassa yleistä etua valvoville viranomaisille. Päätös toimitetaan seuraaville:

 

- GRK Rail Oy

- Pohjois-Savon ELY-keskus /ympäristövastuualue

- Ympäristönsuojelun tehtäväalue/Iisalmen toimipiste

- Sonkajärven kunnanhallitus

 

25.2 Tieto päätöksestä

 

Ympäristönsuojelulain 85 §:n mukaan ympäristölupapäätöksen antamisesta on lisäksi ilmoitettava niille, jotka ovat tehneet muistutuksen asiassa tai ovat ilmoitusta erikseen pyytäneet sekä niille joille ympäristönsuojelulain 44 §:n 1 momentin mukaan annettu lupahakemuksesta erikseen tieto.

 

Tieto päätöksestä toimitetaan seuraaville:

- niille, joille on annettu erikseen tieto lupahakemuksesta

- muistuttaja

 

25.3 Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä

 

Päätöksen antamisesta kuulutetaan Sonkajärven kunnanilmoitustaululla. Kuulutus julkaistaan Miilu -lehdessä.

 

26. PÄÄTÖKSEN ANTOPÄIVÄ

 

Päätös annetaan julkipanon jälkeen.

 

Julkipanopäivä on 16.12.2019

Päätöksen antopäivä on 17.12.2019

 

27. MUUTOKSENHAKU

 

Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Lupapäätös annetaan Sonkajärven kunnan ilmoitustaululle asetettavassa kuulutuksessa mainittuna päivänä (julkipano), jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen antopäivästä. Valitusaikaa laskettaessa antopäivää ei oteta lukuun. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle osoitteeseen PL 204, 65101 VAASA. Valitusosoitus on liitteenä.

 

Ympäristöjohtajan päätösehdotus:

 

Ympäristölautakunta myöntää 10 vuodeksi GRK Rail Oy:lle maa-aineslain 4 a §:n mukaisen luvan maa-ainesten ottoon (kokonaisottomäärä 56 000 k-m3 ja vuotuinen ottomäärä noin 5 600 k-m3) tilalla Louhos (762-416-4-97) ottamissuunnitelman (23.1.2019, saapunut 4.2.2019) mukaiselle ottamisalueelle sekä ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan louhintaan ja murskaukseen valmistelijan ehdotuksen mukaisesti.

 

Päätös:

 

Päätösehdotus hyväksyttiin.