Yhtymähallitus
Pöytäkirja 03.09.2019/Pykälä 138

Oheismateriaali

	Lausuntopyyntö Vaalijalan kehyssuunnitelmasta vuosille 2020 - 2022
	Liite: Vaalijalan kehyssuunnitelma 2020 - 2022

Yhtymähallitus

§ 138

03.09.2019

 

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän lausunto Vaalijalan kuntayhtymän kehyssuunnitelmaan 2020-2022

 

403/05.00/2019

 

Yhall 03.09.2019 § 138

 

 

Valmistelija: sosiaalityön päällikkö Ritva Pääkkönen, puh. 040 594 9012, ritva.paakkonen(at)ylasavonsote.fi, hyvinvointijohtaja Seija Kärkkäinen, puh. 040 747 0506, seija.karkkainen(at)ylasavonsote.fi.

 

Vaalijalan kuntayhtymä on pyytänyt lausuntoa kuntayhtymältä sekä omilta jäsenkunniltaan Vaalijalan kuntayhtymän kehyssuunnitelmasta 2020 - 2022. Lausunnossa pyydetään ottamaan kantaa onko Vaalijalan valtakunnallinen palvelutoiminnan kehityssuunta oikea, onko Itä-Suomelle etua siitä, että alueella toimii valtakunnallinen julkinen erityispalvelujen tuottaja ja onko siitä haittaa jäsenkunnille. Lisäksi pyydetään lausuntoa kehyssuunnitelmasta yleensä.

 

Vaalijalan kuntayhtymän kehyssuunnitelma on laadittu vuosille 2020 - 2022. Suunnitelma-aika on haasteellinen huomioiden sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tilanne sekä mahdollisten keskeisten lakiuudistusten voimaantulo. Uudistuva lainsäädäntö tulee vaikuttamaan asiakkaille järjestettäviin palveluihin ja asiakasmaksuihin. Palvelurakenteen muutoksen kannalta kehyssuunnitelman ajanjakso on varsin lyhyt huomioiden Vaalijalan asema erityispalvelujen tuottajana tulevaisuudessa.

 

Kehyssuunnitelmassa todetaan, että Vaalijalan päätavoite sote-uudistuksessa on olla valtakunnallinen palvelujen tuottaja, jonka palveluista suurin osa kohdistuu KYSin erityisvastuualueelle. Tavoitteena on myös, että palvelutoiminta pysyy yhtenä kokonaisuutena, johon kuuluvat kaikki kuntoutuspalvelut ja avohuollon palvelut Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan maakunnissa. Kuntoutuspalvelujen myynnistä nykyisten jäsenkuntien ulkopuolelle suuntautuu tällä hetkellä 30 % kun se suunnitelmakauden lopussa tulisi olemaan 40 %. Suunnitelmakauden alussa Vaalijalan käyttömenot ovat noin 65 M€. Käyttötalousmenoja lisäävät kasvavat avopalvelut. Ulkokuntien palvelutoiminnan ostot ovat noin 12 - 14 M€ vuodessa.

 

Kuntayhtymän lausunto kehyssuunnitelmasta:

 

Suunnitelmasta ei käy selkeästi esille mitä palveluja Vaalijalan on tavoitteena tuottaa valtakunnallisesti, millä palvelumallilla ja miten suunnitelmassa on huomiotu STM 42/2018 raportin esitykset. Talouden näkökulmasta palvelurakenteen muutos tulee näkyä kustannusten nousun estämisenä.

 

Selvityshenkilöraportissa erityishuoltopiirien asemasta sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa (STM 42/2018, sivut 108 - 112) todetaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa perusratkaisu on se, että vammaiset henkilöt saavat palvelunsa samoista peruspalveluista kuin muutkin maakunnan asukkaat, mm. sote- ja perhekeskuksista ja suun terveyden yksiköistä. Näiden osaamista, saavutettavuutta ja esteettömyyttä tulee parantaa. Vammaispalvelut kokonaisuutena ovat osa maakunnan liikelaitoksen rakennetta. On varmistettava, että jokaisen maakunnan liikelaitoksessa on riittävä ja monipuolinen vammaispalvelujen osaaminen ja myös oma palvelukapasiteetti vähintään viranomaistoiminnan tarpeisiin ja kriisivalmiuksiin. Erityis- ja vaativan tason palvelujen ja tehtävien osalta ehdotetaan yhteistyöalueittaista organisointia.

 

Raportissa todetaan myös, että tällä hetkellä monissa erityishuoltopiireissä on terveydenhuollon palveluja ja osaamista. Tämä on asiakaskunnalle tärkeää ja vaikeasti korvattavaa. Terveydenhuolto on itsestään selvästi yksi elementti YTA-rakenteessa. Sen lisäksi terveydenhuollon osaamista tulee varmistaa peruspalveluissa ja maakunnan liikelaitoksissa. Maakuntien vammaispalveluja organisoitaessa tulee ottaa huomioon kuntien nykyisten vammaispalveluiden ja erityishuoltopiirien osaaminen ja voimavarat. Vammaislainsäädännön uudistuessa sen enempää erityishuoltopiireillä kuin kuntien vammaispalveluillakaan ei ole riittävää osaamista koko vammaispalvelujen kentälle. Voimien yhteenkokoaminen on tästä syystä täysin välttämätöntä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että erityistarpeisiin liittyvä osaaminen liudennettaisiin vaan päinvastoin sille tulee tilaa. Raportissa ehdotetaan, että Vaalijala tuottaisi mielentilatutkimuksen jälkeen erityishuoltoon määrättyjen kehitysvammaisten henkilöiden palveluja jatkossakin, samoin erityisen vaativia psykososiaalisen hoidon ja kuntoutuksen palveluja.

 

Kuntayhtymä ei näe erityisiä etuja eikä haittoja Itä-Suomelle eikä jäsenkunnille mikäli Vaalijala toimii valtakunnallisena erityispalvelujen tuottajana mielentilatutkimuksen jälkeen erityishuoltoon määrättyjen kehitysvammaisten henkilöiden osalta sekä erityisen vaativia psykososiaalisen hoidon ja kuntoutuksen palveluja tarvitsevien osalta. Näiden asiakaspaikkojen tarve on erittäin vähäistä, jolloin niiden valtakunnallinen keskittäminen on välttämätöntä. Riskinä palvelulle on suunnitelmassa mainittu ammattitaitoisen ja osaavan henkilöstön rekrytointi.

STM:n raportissa todetaan, että keskitettävien yksiköiden kotimaakuntien käyttö ei ole sen suurempaa kuin muidenkaan, yhtä vähän todennäköistä kuin muillakin. Esimerkiksi Etelä-Savosta saattaa palvelun tarvetta olla kerran vuosikymmenessä. Sijainti ei luo kysyntää. Kuitenkin niiden maakuntien, joissa po. yksiköt sijaitsevat tulee huolehtia niiden palveluvalmiudesta yhtäältä yksikköön määrättävien henkilöiden, että velvoitteisen avohuolenpidon osalta.

 

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä ostaa Vaalijalan kuntayhtymältä noin 45 lapselle poliklinikkapalveluita Kuopion yksiköstä sekä autismikuntoutusohjausta liikkuvana palveluna viidelle lapselle. Näitä palveluita tullaan hankkimaan edelleen Vaalijalasta. Tilapäisiä kuntoutusjaksoja ostetaan muutamalle alle 18-vuotiaalle asiakkaalle. Kuntoutusjaksojen määrä ei tule kasvamaan kehyssuunnitelman aikana. Tavoitteena on edelleen vahvistaa kuntoutuspalvelujen tuottamista seudullisena palveluna.

 

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän toiminta-alueella on riittävä määrä kehitysvammaisten erityyppisiä asumispalveluita eikä erityisasumisen lisäämiseen ole tarvetta. Kuntayhtymä on vahvistanut ja vahvistaa edelleen ohjatun ja tuetun asumisen mahdollisuuksia asiakkaiden palvelutarpeiden mukaisesti omana toimintana. Tuetun asumisen järjestämiseen alueella on riittävästi ostopalvelumahdollisuuksia.

 

Kuntayhtymän kokonaistavoitteena palvelujen järjestämisessä on edelleen lähialueella tuotettavat palvelut, jotka vastaavat asiakkaiden palvelutarpeisiin. Tämä edellyttää peruspalveluiden vahvistamista ja erityisosaamisen lisäämistä peruspalveluissa. Erityisen tärkeää lähi- ja seudulliset palvelut ovat lasten ja nuorten kohdalla perhesiteiden ja kasvuympäristön säilyttämiseksi. Tätä palveluverkostoa voivat tukea Vaalijalan kuntayhtymän asiakastyötä tukevat liikkuvat palvelut. Kehitysvammaisten palvelut tulee integroida mahdollisimman laajasti olemassa oleviin peruspalveluihin. Vammaisten lähi- ja seudullisten palveluiden lisäksi tulevaisuudessa tarvitaan maakunnallinen erityispalveluyksikkö, joka tulee tekemään vaativien asiakkaiden moniammatilliset arvioinnit ja hoito- ja kuntoutussuunnitelmat ja joka konsultoi seudullisia palveluita tarvittaessa jalkautuen asiakkaan toimintaympäristöön.

 

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymällä on järjestämisvastuu kehitysvammahuollon palveluista Iisalmen ja Kiuruveden kaupungin sekä Sonkajärven ja Vieremän kunnan osalta.

 

Esityslistan lisäaineistona:

- Vaalijalan kuntayhtymän kehyssuunnitelma 2020 - 2022

- Lausuntopyyntö kehyssuunnitelmasta 17.6.2019

 

Valmistelijan päätösehdotus:

Yhtymähallitus hyväksyy kuntayhtymän lausuntona Vaalijalan kuntayhtymän kehyssuunnitelmaan 2020 - 2022 valmistelijan asiaselostuksessa olevan lausunnon mukaisesti.

 

Toimitusjohtajan päätösehdotus:

Hyväksytään valmistelijan esityksen mukaisesti.

 

Päätös:

Päätösehdotus hyväksyttiin.