Ympäristölautakunta
Pöytäkirja 19.06.2019/Pykälä 76

Ympäristölautakunta

§ 76

19.06.2019

 

Ilmoituspäätös eläinsuojalle, Ryymin-Murtorinne Sini ja Murtorinne Pekka, Iisalmi

 

238/11.01.00/2019

 

Ymplk 19.06.2019 § 76

 

 

Valmistelija: ympäristönsuojelutarkastaja Maarit Walta,

puh. 0400 144 453.

 

1. ASIA

 

Päätös ympäristönsuojelulain 115 a §:n yleisen ilmoitusmenettelyn mukaisesta eläinsuojan toiminnasta.

 

Ilmoitus koskee Jänisviidan tilan eläinsuojan toimintaa Iisalmen kaupungin Partalan kylässä, tiloilla Jänisviita 140-417-7-16 ja Arvinpelto 140-417-16-1.

 

2. ILMOITTAJA

 

Sini Ryymin-Murtorinne ja Pekka Murtorinne

Lehtosuontie 75

74590 KURENPOLVI

 

Yhteyshenkilönä toimii Sini Ryymin-Murtorinne, puh. 040 867 8380, sähköposti janisviidantila@meili.fi

 

Liike- ja yhteisötunnus: 2609295-1

Tilatunnus: 140091945

 

Eläinsuoja sijaitsee osoitteessa Lehtosuontie 75, 74590 KURENPOLVI.

 

Eläinsuojan karttakoordinaatit I: 500275 P: 7051535 (ETRS-TM35FIN).

 

Tilat omistaa Sini Ryymin-Murtorinne.

 

3. ILMOITUKSEN KÄSITTELEMISEN PERUSTE JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA

 

Kyseessä on olemassa oleva toiminta. Tilalla ei ole aiempaa lupaa.

Suunniteltu toiminta edellyttää ilmoituksen käsittelyä.

 

Lain ympäristönsuojelulain muuttamisesta (1166/2018) liitteen 4 kohdan 5) mukaan eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 50 ja alle 300 lypsylehmälle, on ilmoitusvelvollinen.

 

Ympäristönsuojelulain (527/2014, muutos 1166/2018) 22 §:n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee ilmoituksen.

 

Iisalmen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimii Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta.

 

4. ILMOITUKSEN VIREILLETULO

 

Ilmoitus on tullut vireille 3.4.2019.

 

5. ALUEEN KAAVOITUS JA YMPÄRISTÖOLOSUHTEET

 

Tilakeskuksen alueella voimassa on Pohjois-Savon maakuntakaava 2030, Pohjois-Savon tuulivoima-maakuntakaava ja Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava 2030. Alueella on kaavamerkintä MT 21.232 (Kihlovirta) maatalousalue (hyvä peltoalue). Alueella ei ole yleis- tai asemakaavaa.

 

Tilakeskus sijoittuu maa- ja metsätalousvaltaiselle haja-asutusalueelle Partalan kylään, noin 9 kilometriä Iisalmen keskustasta länteen. Eläinsuoja tai pellot eivät sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Tilan alueella ei ole arvokkaita luonto- tai maisemakohteita.

 

Tilakeskus sijaitsee noin 500 metrin etäisyydellä Pääskypurosta ja reilun kilometrin etäisyydellä Haapajärvestä, joka sijaitsee Vuoksen vesistön Haapajärven valuma-alueella (04.522). Haapajärven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi. (Ympäristöhallinnon Karpalo - karttapalvelu aineisto ekologisen tilan luokittelu vuodelta 2016).

 

Lähimmät vakituisesti asutut kiinteistöt sijaitsevat eläinsuojasta 200 m luoteeseen (Koivumäki 140-417-16-4) ja 320 m kaakkoon (Alapiha 140-417-7-17). Lähin vapaa-ajanasunto sijaitsee yli kilometrin etäisyydellä.

 

Lähellä ei ole luonnonsuojelualueita tai Natura-kohteita.

 

6. TOIMINNAN KUVAUS

 

Uusi rakennettava eläinsuoja sisältää 74 lypsylehmäpaikkaa, 36 paikkaa 12-24 kk ikäisille hiehoille, 18 paikkaa 6-12 kk ikäisille lehmävasikoille ja 30 paikkaa alle 6 kk ikäisille lehmävasikoille.

 

Kaikki eläimet (158 kpl) laiduntavat 5 kk vuodessa. Laitumet eivät rajoitu vesistöön. Eläimet ovat öisin ulkona. Laidunnusta ei ole huomioitu lantavarastojen tilavuudessa.

 

Tilan eläimistä lietelannalla on 74 lypsylehmää ja 36 hiehoa. Lietelantaa syntyy laskennallisesti vuodessa 2193 m3. Tilalle rakennetaan uusi betoninen lietesäiliö (tilavuus 2465 m3). Säiliö täytetään pumppaamalla lietesäiliön alaosaan nestepinnan alapuolelle. Lietesäiliön katteena toimii luonnollinen kuorettuma. Kuormausalue on murskepintainen. Lietekanavien pohjiin asennetaan maalämpöjärjestelmä. Lisäksi tilalla on käytössä kaksi olemassa olevaa lietesäiliötä (777 m3 ja 240 m3), yhteensä 1017 m3 ja etälietesäiliö 330 m3. Tilalla on kokonaisuudessaan 3812 m3 lietesäiliötilavuutta. Maitohuoneen pesuvedet 600 m³, muut pesuvedet 300 m³ ja puristenesteet johdetaan lietesäiliöihin. Kattamattomiin lietesäiliöihin kertyy sadevettä n. 367 m3. Laskennallisesti tilalla tulee olla lietteen ym. varastointilavuutta 3159,6 m3. Lietesäiliöiden tilavuus on tilalla laskennallisesti riittävä.

 

Kuivikelantamenetelmällä (virtsa imeytetään kuivikkeisiin) on 18 6-12 kk ikäistä lehmävasikkaa ja 30 alle 6 kk ikäistä lehmävasikkaa. Kuivikelantaa syntyy vuodessa laskennallisesti 358 m3. Kuivikepohjat tyhjennetään lantalaan 2 - 12 kertaa vuodessa riippuen kuivikepohjasta. Tilalla on olemassa oleva 300 m3:n kuivalantala. Kuivikepohjien yhteenlaskettu tilavuus on noin 125 m3. Kuivalantalan tilavuus on laskennallisesti riittävä 12 kk:n varastointiin, kun huomioidaan kuivikepohjien tilavuus.

 

Wc-vedet 3 m³ vuodessa johdetaan 3 m3:n umpisäiliöön, joka rakennetaan uuden navetan yhteyteen.

 

Lanta käytetään lannoitteena tilan pelloilla ja vuokrapelloilla, joita on käytettävissä noin 112 ha (omaa peltoa 76 ha ja vuokrapeltoa 36 ha). Eläinsuojan maksimieläinmäärän suhteen laskettuna lannan levitystä varten tarvitaan noin 74 ha peltoa. Laskenta perustuu lannan ravinnepitoisuuksiin ja se on esitetty valtioneuvoston asetuksessa 138/2019. Hakijalla on käytössään riittävästi peltopinta-alaa lannan levitykseen.

 

Tilalla tehdään säilörehua esikuivattuna laakasiiloon 910 t/a sekä aumaan pellolla 495 t/a. Puristenesteet siiloista kerätään umpikaivoon ja pumpataan lietesäiliöön. Aumasta puristenesteet aumasta kerätään imupainevaunuun ja tyhjennetään lietesäiliöön.

Talouskeskuksen vesi tulee omasta kaivosta, vedenkulutus on noin 7,5 m3/vrk. Talouskeskus on tarkoitus liittää Iisalmen veden verkostoon myöhemmin.

 

Maidon, eläinten lannan ja rehujen kuljetusten määrä 1- 2 krt/vrk.

 

Polttoaineiden säilytys (1-vaippaiset 2 m3, 1,5 m3 ja 1,2 m3 säiliöt) tapahtuu katoksessa betonisessa suoja-altaassa. Varasto on lukittava. Säiliöissä on laponesto.

 

Muiden öljytuotteiden (400 l/a) säilytys tapahtuu uudessa korjaamohallissa tynnyrissä. Tila on viemäröity ja siinä on öljynerotuskaivo. Rehun säilöntäaineet (noin 5000 l/a) säilytetään kemikaalikonteissa ulkona. Lannoitteet noin 50 t/a varastoidaan ulkona trukkilavojen päällä suursäkeissä peitettyinä. Kasvinsuojeluaineet noin 200 l/a säilytetään varastossa lukitussa tilassa (allastettu). Eläinten lääkkeet noin 3 l/a varastoidaan lukitussa lääkekaapissa eläinsuojassa tai talon jääkaapissa. Pesuaineet 500 l/a ja desinfiointiaineet 100l/a varastoidaan lämpimässä lukollisessa varastossa.

 

Tilalla muodostuva sekajäte 2000 kg/a varastoidaan 660 litran jäteastiassa ja toimitetaan Ylä-Savon Jätehuolto Oy:lle. Maatalousmuovit 2000 kg/a säilytetään betonilaatalla säilörehusiilojen vieressä josta Fortum Waste Solutions ne hakee. Jäteöljyt 400 l/a, muut öljyiset jätteet 15 kg, akut ja paristot 10 kg sekä loisteputket 2 kg viedään vaarallisten jätteiden keräykseen vähintään kerran vuodessa ja säilytetään konesuojassa (lukittava, katettu ja tiivispohjainen, viemäröinnissä öljynerotuskaivo). Vaarallisista jätteistä pidetään kirjanpitoa, johon merkitään syntyneet vaaralliset jätteet ja niiden säilytysmäärät. Pilaantunut rehu 1000 kg/a varastoidaan kuivalantalaan ja hyödynnetään lannoitteena pelloilla. Kuolleet eläimet säilytetään betonilaatalla peitettynä siihen asti, että raato noudetaan raatokeräilyyn Honkajoelle.

 

Ilmoittajan mukaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa tilalla seuraavat: Navetassa on ritiläpalkkilattia, josta lanta ja virtsa valuvat syviin slalom-lietekuiluihin. Lantarobotti huolehtii ritiläpalkkien puhdistuksesta. Kuiluista lietelanta pumpataan lietesäiliöön. Kuivalanta poistetaan traktorin etukuormaajalla karsinoista ja viedään kuivalantalaan, josta lanta viedään lannoitteeksi pelloille. Liete levitetään sijoittavalla kalustolla. Ruokinta tapahtuu seosrehuvaunulla. Lehmien seosrehu sekoitetaan seosrehuvaunussa ja jaetaan sitten navetan ruokintapöydällä. Ilmanvaihto on luonnollinen. Navetassa on valoharjakatto ja verhoseinät. Pesuvedet johdetaan lietesäiliöihin ja levitetään lietteen mukana peltoon. Wc-vedet johdetaan umpisäiliöön. Energiaa säästävänä toimenpiteenä navettaan hankitaan led-valaistus. Luonnollisella ilmanvaihdolla saavutetaan energiansäästöä, kun ilmanvaihdosta ei aiheudu kustannuksia. lantakanavien pohjiin asennetaan maalämpöjärjestelmä. Maalämpöjärjestelmällä lämmitetään navetan pesuvedet ja muu käyttövesi, sekä lattialämmitys sosiaalitiloihin. Käyttöön tulee myös maidonlämmöntalteenottojärjestelmä sekä maidon esijäähdytys ja näille menetelmillä lämmitetään eläinten juomavesi ja toimistotilat.

 

Ilmoittaja on arvioinut seuraavasti toimintaan liittyviä riskejä jne. seuraavasti: uudella eläinsuojalla ei vielä ole palo- ja pelastussuunnitelmaa. Sellainen laaditaan rakennuksen valmistuttua. Tuotantorakennusten, lietesäiliöiden, polttoainesäiliöiden ja rehusiilojen kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Tarvittaessa niissä toteutetaan korjaustoimenpiteitä. Suurimpia mahdollisia ympäristöön kohdistuvia riskejä ovat lietesäiliövuodot tai eläintautiepidemiat. Lietesäiliön pohjatyöt tehdään hyvin, jotta mahdollinen maanroutaantuminen ja sen aiheuttamat vahingot saadaan minimoitua. Eläintautien ennaltaehkäisyssä noudatetaan Eviran antamia ohjeita. Mahdollisissa epidemiatilanteissa noudatetaan viranomaisten ohjeita ja otetaan yhteyttä ETT ry:n. Mahdollisissa häiriötilanteissa ollaan tarvittaessa yhteydessä kunnan ympäristö- ja pelastusviranomaisiin. Sähkönjakeluhäiriöihin varaudutaan hankkimalla kiinteä aggregaatti uuden eläinsuojan yhteyteen. Tilalla sijoitetaan alkusammutuskalustoa eri tuotantorakennuksiin pelastussuunnitelman mukaan. Tilalle hankitaan valvontakamerajärjestelmä. Polttoainevuotoja varten imeytysaineena on turvetta.

 

Ilmoittaja on arvioinut toiminnan päästöjä ja vaikutuksia ympäristöön seuraavasti: Tilan toiminta on tavanomaista suomalaista karjataloutta. Toiminta sijoittuu haja-asutusalueelle, jossa maatalous on perinteinen elinkeino. Liikenteestä aiheutuvat meluhuiput ovat lietteenlevityksen ja säilörehun korjuun aikaan. Nämä peltotyöt pyritään tekemään mahdollisimman tehokkaasti, jotta liikenne ei jaksottuisi pitkälle ajalle. Hajuhaittoja syntyy lähinnä lietesäiliöiden sekoituksesta ja lietteenlevityksestä. Toiminnassa pyritään siihen, ettei ravinnepäästöjä vesistöön ja maaperään synny. Tulevaisuudessa osan lietteestä levittää mahdollisesti urakoitsija sijoittavalla levityskalustolla. Sijoituslevitys vähentää hajuhaittoja. Kaikki tilalla syntyvä lanta voidaan levittää viljelyksessä oleville pelloille. Lanta mullataan ja levitetään pelloille ympäristösäännösten mukaisesti. Talousvesikaivosta otetaan vesinäyte 3 vuoden välein tai useammin jos veden laadussa ilmenee muutoksia. Lietelannasta ja kuivalannasta otetaan näytteet 5 vuoden välein. Lantavarastojen ja polttoainesäiliöiden tiiveyttä ja kuntoa tarkastellaan jatkuvasti ja mahdollisiin korjaustarpeisiin reagoidaan välittömästi.

 

7. ILMOITUKSEN KÄSITTELY

 

7.1 Kuulutus

 

Ilmoitus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Iisalmen kaupungin ilmoitustaululla 26.4. - 7.6.2019. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Iisalmen Sanomat lehdessä 8.5.2019. Kuulutuksesta on lisäksi annettu tieto erikseen niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee (eläinsuojan vaikutusalue 600 m).

 

7.2 Lausunnot

 

Ilmoituksesta pyydettiin lausunto ympäristönsuojelulain 42 § kohdan 2) mukaisesti sijaintikunnan terveydensuojeluviranomaiselta.

 

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän terveysvalvontapalvelut on lausunut 20.5.2019 saapuneessa lausunnossaan mm. seuraavaa:

"Yleisesti ottaen eläintilojen olisi suositeltavaa varautua vedenjakelun mahdollisiin häiriöihin järjestämällä toiminnalleen varavesilähteen. Ympäristöterveysvalvonnalla ei ole ympäristölupahakemuksesta muuta huomautettavaa."

 

7.3 Muistutukset ja mielipiteet

 

* * * * * * * * * * * * * * * * * ovat todenneet 27.5.2019 saapuneessa muistutuksessaan seuraavaa:

"Sini Ryymin-Murtorinteen ja Pekka Murtorinteen tilojen naapureina haluamme tuoda esille seuraavia huomioonotettavia seikkoja:

1. Rehusiilojen puristenesteen talteenottoon huomioita aikaisempaa enemmän, koska puristenesteitä on jo valunut Lehtosuontien ojaan aiheuttaen siihen lisäkasvustoa ja hajuhaittoja.

2. Kuivalantala, joka on Lehtosuontien varressa, on katettava, jotta hajuhaitat saadaan pienemmiksi.

3. Muovijätteiden (lannoitesäkkien yms. suojamuovien) tarkempi poiskerääminen tilan alueelta (kovien tuulten aikaan muovijätettä pyrkii lähtemään lentoon ja leviämään ympäristön alueelle > Lehtosuontien varren ojiin ja myös naapureiden pelloille).

4. Jänisviidan tilan karjatilarakennukset sijaitsevat Lehtosuontien molemmin puolin ja tien loppupäässä on jäljempänä vielä 3 asuttua taloutta. On huomattava, että liikennöintiä tapahtuu myös näistä talouksista molempiin suuntiin päivittäin ja siksi tien siisteydestä on syytä pitää huolta entistä enemmän karjamäärän lisääntyessä."

 

7.4 Vastine

 

Ilmoittajat ovat antaneet vastineensa muistutukseen 5.6.2019:

"1. Puristenesteitä valui vuonna 2015 ojaan, koska sinä vuonna satoi poikkeuksellisen paljon alueella. Sen jälkeen vastaavaa ei ole tapahtunut. Rehu tehdään mahdollisimman kuivana, jotta puristenesteitä ei valuisi. Lisäksi suunnittelemme rehusiilojen laajennusta, jolloin puristenesteen keräys muuttuu kokonaan erilaiseksi, eikä mahdollisia valumia pääse enää tapahtumaan.

2. Kuivalantalan etäisyys asutukseen täyttää lain vaatiman etäisyyden ja hajuhaitta rajoittuu lähinnä tielle. Emme tässä vaiheessa voi kattaa lantalaa, mutta myöhemmin se on suunnitteilla. Emme kuitenkaan halua ympäristölupaan kirjattavan aikamäärettä.

3. Olemme tiedostaneet ongelman ja etsimme siihen ratkaisun. Toki pyrimme keräämään levinneet muovit pois ojista ja pelloilta mahdollisimman pian.

4. Uuden navetan myös nautoja ei ole kuin tien toisella puolella. Rehuliikenne hoidetaan seosrehuvaunulla, joten rehua ei tipu tielle. Laajennuksen myötä siis tien siisteyden ylläpidon pitäisi helpottua."

 

Valmistelijan päätösehdotus:

 

8 YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU

 

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta myöntää Sini Ryymin-Murtorinteelle ja Pekka Murtorinteelle ympäristönsuojelulain 115 a §:n mukaisen ilmoituspäätöksen Jänisviidan eläinsuojan toimintaan Iisalmen kaupungin Partalan kylässä tiloilla Jänisviita 140-417-7-16 ja Arvinpelto 140-417-16-1.

 

Päätöksen saajan on noudatettava toiminnassaan ilmoituksessa ja sen liitteissä sitovasti esittämiään tietoja ja tässä päätöksessä annettuja määräyksiä.

 

9. MÄÄRÄYKSET

 

9.1. Eläinsuojaan saa yhteensä sijoittaa kerrallaan enintään 1055 eläinyksikköä vastaavan eläinmäärän. Eläinpaikkojen ikäjakaumaa voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät keskimäärin ylitä edellä mainitun eläinyksikkömäärän lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia.

 

Perustelut: Ilmoitus on hyväksytty eläinsuojan enimmäispaikkaluvun mukaisesti. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti sekä eläinaineksen uusimisen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa päätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän puitteissa siten, että tuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä yllä mainitun eläinyksikkömäärän lannantuotantoa tai muita ympäristövaikutuksia. (YSL 52 §)

 

9.2. Lantavarastojen tulee riittää 12 kuukauden lantamäärän varastointiin. Uuden rakennettavan lietesäiliön, tulee olla käyttövalmis ennen uuden eläinsuojan toiminnan aloittamista, jotta lantavarastot ovat koko ajan riittävät.

 

Perustelut: Lannan varastointitilavuuksien tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastointitilavuutta. Varastotilavuudessa on otettava huomioon eläinsuojan pesuvedet ja avoimiin säiliöihin kertyvät sadevedet. Ilmoittajan käytössä on laskennallisesti riittävästi varastointitilavuutta 12 kk:n ajaksi. (YSL 7-8, 16-17, 52 §, VNA 1250/2014 5 §)

 

9.3. Eläinsuojien rakenteet sekä lantavarastojen rakenteet tulee ylläpitää vesitiiviinä siten, etteivät lanta ja muut siellä muodostuvat nesteet pääse valumaan pohjaveteen ja muualle ympäristöön. Rakenteet on pidettävä kunnossa ja tarkastettava vuosittain. Lantalat on tyhjennettävä ja niiden kunto on tarkastettava vuosittain.

 

Rakenteiden ja laitteiden on oltava sellaisia, ettei lantalan tyhjennyksen ja lannan siirtojen ja kuljetuksen aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Mahdolliset vuodot on siistittävä.

 

Tilan liete- ja kuivalantavarastojen edustoilla on oltava kovapohjaiset kuormausalustat.

 

Perustelut: Tiiviit rakenteet, lantavarastojen tyhjennys ja lannan kuljetus asiamukaisin laittein sekä määräys lantaloiden rakenteista estävät lannan ja muiden jätevesien pääsyn maaperään ja pohjaveteen sekä ympäristön likaantumisen. Vuosittaisilla tarkastuksilla varmistetaan rakenteiden kunto ja mahdolliset vauriot havaitaan ja korjataan mahdollisimman nopeasti. Asetuksen 7 §:n 5 momentin mukaan lannan kuormausalustan tulee olla kovapohjainen. (YSL 7-8, 16-17, 52 §, NaapL 17-18 §, JäteL 13 §, VNA 1250/2014 5, 7 §)

 

9.4. Lanta on hyödynnettävä suunnitelmallisesti. Lannan levitykseen tulee olla riittävästi peltopinta-alaa, joka lasketaan eläinsuojan todellisen eläinmäärän perusteella. Ilmoituksen mukaisella maksimieläinmäärällä 1055 ey peltoa tulee olla noin 74 ha. Tai lannan hyödyntämiseen muulla tavoin on oltava asianmukaiset kirjalliset sopimukset.

 

Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille on jätettävä maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen vähintään 30 -100 m levyinen suojavyöhyke käsittelemättä kotieläinten lannalla.

 

Perustelut: Lannan levitykseen soveltuva peltopinta-ala lasketaan Valtioneuvoston asetuksen 138/2019 liitteen 2 mukaisesti. Ilmoittajalla on käytettävissä riittävästi peltohehtaareja lannan levitykseen.

 

Valtioneuvoston antaman asetuksen eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) mukaan talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille jätetään maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen vähintään 30?100 metrin levyinen suojavyöhyke käsittelemättä kotieläinten lannalla. (YSL 6-8, 14-17, 52, 58 §, NaapL 17-18 §, JäteL 13 §, VNA 1250/2014 10 §)

 

9.5. Kemikaalien, rehujen ja jätteiden (lanta ja pilaantunut rehu mukaan lukien) varastoinnista ja käsittelystä ei saa aiheutua terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pohja- tai pintavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Kemikaalit ja vaaralliset jätteet on varastoitava tiivispohjaisessa varastossa, josta mahdolliset vuodot voidaan kerätä talteen.

 

Kuolleet eläimet on varastoitava ennen poiskuljetusta tiivispohjaisella alustalla siten, että varastoinnista ei aiheudu valumia ympäristöön eikä kärpäs- tai hajuhaittaa. Jos kuolleita eläimiä varastoidaan vähintään kolme vuorokautta, tulee varastointiin käytetyn tilan olla jäähdytetty tai sen lämpötilan on muutoin oltava riittävän matala, jotta raadot säilyvät pilaantumattomina.

 

Perustelut: Määräyksellä estetään maaperän ja pinta- ja pohjavesien pilaantumista. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annetut määräykset.

 

Eläinjätteiden varastoinnista ei saa aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa eikä terveyshaittaa. (YSL 16-17, 52 §, JäteL 12-13, 72 §, NaapL 17 §, VNA 1250/2014 7 §, VNA 138/2019 7 - 8 §, Ylä-Savon jätehuoltomääräykset)

 

9.6. Polttoainesäiliöt tulee olla sijoitettuna tiivispohjaiselle alustalle sekä koneiden tankkauspaikka tulee tiivistää siten, että mahdolliset säiliön vuodot ja tankkauksen yhteydessä syntyvät roiskeet on mahdollista kerätä talteen. Säiliöiden tulee olla 2-vaippasäiliöitä, valuma-altaallisia säiliöitä tai valuma-altaassa katoksessa. Polttonestesäiliöt tulee olla varustettuna laponestolla, tyyppikilvellä, lukituksella sekä ylitäytönestolla. Polttonestesäiliöiden kunto on tarkastettava riittävän usein ja tarvittaessa huollettava. Säiliöiden läheisyydessä tulee olla riittävästi imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. Mahdollisessa vahinkotilanteessa maahan päässyt öljy on kerättävä välittömästi talteen.

 

Perustelut: Polttonestesäiliöiden ja - varastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa. Tiivispohjainen alusta mahdollistaa vuotojen nopean havaitsemisen ja vuotojen poistamisen riittävän ajoissa ennen kuin polttoaine pääsee maaperään. Polttonestesäiliöiden varustus pienentää säiliön täyttämisen tai tankkaamisen yhteydessä syntyvää öljyvuotoriskiä. (YSL 15-17, 52 §)

 

9.7. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Hyötykäyttöön kelpaavat jätteet on lajiteltava ja toimitettava niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Hyötykäyttöön kelpaamaton jäte on toimitettava jätekeskukselle, jolla on ympäristölupa jätteen käsittelyyn. Vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään tai niihin ei saa sekoittaa muuta jätettä tai ainetta siten, että siitä voi aiheutua haittaa terveydelle, ympäristölle tai öljyjätehuollon järjestämiselle. Vaaralliset jätteet on toimitettava vähintään kerran vuodessa vaarallisen jätteen käsittelyyn. Jätteiden käsittelyssä on noudatettava voimassa olevia Ylä-Savon jätehuoltomääräyksiä.

 

Perustelut: Jätteen synnyn ehkäiseminen on jätelain keskeinen tavoite, minkä takia jätteet on hyödynnettävä mahdollisuuksien mukaan. Jätteen haltijaa koskevat jätelain 8 §:n mukaiset yleiset velvollisuudet noudattaa lain etusijajärjestystä, jätelain 12 §:n mukaiset selvilläolovelvollisuudet sekä jätelain 13 §:n mukaiset jätehuollon huolehtimisvelvollisuudet. Valtioneuvoston jätteistä antaman asetuksen mukaan jätteet on koottava, pakattava ja merkittävä siten, että niille voidaan järjestää asianmukainen jätehuolto. Lämmityskattilassa poltettavaksi soveltuvat jätteet (käsittelemätön ja puhdas puujäte sekä sytykkeenä pieninä määrinä esim. paperi ja pahvi) voidaan polttaa. Muiden jätteiden polttaminen on kielletty. Poltettava puu ei saa sisältää halogenoituja orgaanisia yhdisteitä tai raskasmetalleja. Näitä yhdisteitä saattaa olla puunsuoja- tai pintakäsitellyssä puussa. (YSL 52, 58 §, JäteL 6, 8, 12-13, 15-17, 72 §, Ylä-Savon jätehuoltomääräykset)

 

9.8. Ilmoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon.

 

Perustelut: Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja sen takia seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. (YSL 6-8, 52 §, YSA 15 § )

 

9.9. Eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteiden tarkkailusta, huolloista ja korjauksista on pidettävä kirjaa, johon merkitään tarkastuksen ajankohdat, tehdyt havainnot ja tehdyt huoltotoimet.

 

Toiminnanharjoittajan on ylläpidettävä vuosittain seurantatietoja eläinsuojan toiminnasta:

1) eläinten määrä;

2) toiminnassa vuosittain muodostuva lannan kuutiometrimäärä eläinlajeittain ja lantatyypeittäin;

3) lannan toimituspaikat tai vastaanottajat ja lannan toimittamisen ajankohdat eläinlajeittain ja lantatyypeittäin;

4) uudet tai muuttuneet lannan levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset; sekä

5) ympäristöluvanvaraiseen laitokseen vuosittain toimitettavien ja haudattujen kuolleiden eläinten määrä kappaleina tai tonneina ja toimitusten ajankohdat.

 

Seurantatiedot on säilytettävä viiden vuoden ajan ja pyydettäessä esitettävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tilalla tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Myös toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava.

 

Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi ympäristönsuojeluviranomaiselle.

 

Perustelut: Määräykset tuotantoon liittyvien rakennusten ja rakenteiden tarkkailusta annetaan ympäristön pilaantumisen estämiseksi. Määräykset toiminnan seurannasta ja muutosten ilmoittamisesta ovat tarpeen toiminnan valvomiseksi. (YSL 8, 62, 94, 170 §, JäteL 12, 118-122 §, VNA 138/2019 9 §)

 

9.10. Toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta lopettamisesta tai toiminnan oleellisesta muuttumisesta on hyvissä ajoin ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

 

Perustelut: Määräys on tarpeen tiedonkulun varmistamiseksi ja valvonnan mahdollistamiseksi. (VNA 138/2019 9 §)

 

10. RATKAISUN PERUSTELUT

 

Kun toimintaa harjoitetaan ilmoituksessa ja sen liitteissä sekä tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan päätöksen määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

 

Ympäristölautakunta katsoo, että toiminnasta ei aiheudu toiminnan laatu, päätöksen määräykset ja sijoituspaikka huomioon ottaen terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset.

 

Eläinsuojan ja lannan varastointiin tarkoitetuttujen rakennelmien vähimmäisetäisyysvaatimukset täyttyvät. Edellytykset ilmoituksen hyväksymiselle ovat olemassa.

 

11. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN

 

* * * * * * * * * * * * * * * * * * 27.5.2019 saapunut muistutus:

Lupamääräys 9.5. on annettu mm. rehujen varastoinnista ja käsittelystä aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi.

 

Tilan nykyinen kuivalantala sijaitsee noin 340 metrin etäisyydellä muistuttajien pihapiiristä ja täyttää näin olen valtioneuvoston asetuksen 138/2019 liitteen 1 taulukon etäisyysvaatimuksen, eikä kuivalantalan kattamista vaadita.

 

Lupamääräykset 9.5 ja 9.7. on annettu ehkäisemään toiminnasta aiheutuvaa roskaantumista.

 

Kunnan terveydensuojeluviranomaisen lausunto

 

Tulevaisuudessa tilan käyttövesi otetaan kunnan vesijohtoverkostosta ja oma kaivo säilytetään varavesilähteenä.

 

12. ILMOITUSPÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO

 

Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on haettava ympäristölupa tai tehtävä ympäristönsuojelulain mukainen ilmoitus. (YSL 29, 87, 115 a §)

 

13. ASETUSTEN NOUDATTAMINEN

 

Jos asetuksella annetaan tätä ilmoituspäätöstä ankarampia säännöksiä tai ilmoituspäätöksestä poikkeavia säännöksiä ilmoituspäätöksen voimassaolosta, on asetusta noudatettava. (YSL 70 §)

 

14. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

 

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen (2.7.2019).

Tämä päätös on lainvoimainen 2.8.2019, jos päätökseen ei haeta muutosta. Ilmoituspäätöstä on noudatettava mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta (YSL 115 d §).

 

15. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

 

Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014, muutos 1166/2018)

Ympäristönsuojeluasetus (YSA 713/2014, muutos 50/2019)

Jätelaki (JäteL 646/2011)

Laki eräistä naapuruussuhteista (NaapL 26/1920)

Valtioneuvoston asetus ilmoituksenvaraisista eläinsuojista (138/2019)

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014)

 

Lisäksi on otettu huomioon:

Iisalmen kaupungin ympäristönsuojelumääräykset 30.5.2012,

Ylä-Savon jätehuoltomääräykset (voimaantulo 1.2.2016),

Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja - ohjeet:

Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto (MMM-RMO C4, 7.1.2001)

 

Ratkaisu on tehty vireilletuloajankohtana voimassa olleen lainsäädännön mukaisesti.

 

16. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

 

Koska ilmoitus on tullut vireille 3.4.2019, ilmoituspäätöksen saajalta peritään eläinsuojan ilmoituksen käsittelystä 1925 euroa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän taksan 2019 mukaisesti.

 

Kuulutuskustannukset peritään todellisten kulujen perusteella.

 

17. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

 

17.1 Päätös

 

Ympäristönsuojelulain 85 §:n mukaan ilmoituspäätös on toimitettava ilmoittajalle ja niille, jotka ovat päätöstä erikseen pyytäneet sekä valvontaviranomaisille ja asiassa yleistä etua valvoville viranomaisille.

 

Päätös toimitetaan seuraaville:

- Sini Ryymin-Murtorinne ja Pekka Murtorinne

- Pohjois-Savon ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue

- Pohjois-Savon ELY -keskus, Maaseutuelinkeinot-vastuualue

- Iisalmen kaupungin rakennusvalvontaviranomainen

- Ympäristönsuojelun tehtäväalue/Iisalmen toimipiste

 

17.2. Tieto päätöksestä

 

Ympäristönsuojelulain 85 §:n mukaan ilmoituspäätöksen antamisesta on lisäksi ilmoitettava niille, jotka ovat tehneet muistutuksen asiassa tai ovat sitä erikseen pyytäneet sekä niille joille ympäristönsuojelulain 44 §:n 1 momentin mukaan annettu ilmoituksesta erikseen tieto. Tieto päätöksestä toimitetaan seuraaville:

- Ne, joille on annettu tieto ilmoituksesta

 

17.3. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä

 

Päätös julkaistaan Iisalmen kaupungin ilmoitustaululla. Kuulutus julkaistaan Iisalmen Sanomat -lehdessä.

 

18. PÄÄTÖKSEN ANTOPÄIVÄ

 

Päätös annetaan julkipanon jälkeen.

 

Julkipanopäivä on 1.7.2019

Päätöksen antopäivä on 2.7.2019

 

19. MUUTOKSENHAKU

 

Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Ilmoituspäätös annetaan Iisalmen kaupungin ilmoitustaululle asetettavassa kuulutuksessa mainittuna päivänä (julkipano), jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen antopäivästä (1.8.2019 mennessä). Valitusaikaa laskettaessa antopäivää ei oteta lukuun. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle osoitteeseen PL 204, 65101 VAASA. Valitusosoitus on liitteenä.

 

Ympäristöjohtajan päätösehdotus:

 

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta myöntää Sini Ryymin-Murtorinteelle ja Pekka Murtorinteelle ympäristönsuojelulain 115 a §:n mukaisen ilmoituspäätöksen Jänisviidan eläinsuojan toimintaan Iisalmen kaupungin Partalan kylässä tiloilla Jänisviita 140417-7-16 ja Arvinpelto 140-417-16-1 valmistelijan ehdotuksen mukaisesti.

 

Päätös:

 

Päätösehdotus hyväksyttiin.