Ympäristölautakunta
Pöytäkirja 27.08.2020/Pykälä 79

Ympäristölautakunta

§ 79

27.08.2020

 

Lausunto Hannu ja Jorma Piippo Oy:n ympäristölupahakemuksesta

 

421/11.01.00/2017

 

Ymplk 27.08.2020 § 79

 

 

Valmistelijat ympäristönsuojelutarkastaja Osmo Koivistoinen

puh. 0400 144 452 ja ympäristöterveystarkastaja Mikko Piippo, puh.0400 144 461.

 

Itä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt ympäristö- sekä terveydensuojeluviranomaisilta lausuntoa Hannu ja Jorma Piippo Oy:n ympäristölupahakemuksesta. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta toimii sekä ympäristönsuojeluviranomaisena että terveydensuojeluviranomaisena. Yritys hakee muutosta ympäristölupaan, joka koskee lentotuhkan hyödyntämistä turvesuon tie- ja auma-aluerakenteissa. Tierakenteeseen käytettävän lentotuhkan teoreettinen määrä on enimmillään n. 19 900 m3 ja auma-alueeseen käytettävän tuhkan määrä on n. 25 000 m3.

 

Lausunto on annettava 31.07.2020 mennessä. Lausuntoon on pyydetty ja saatu jatkoaikaa 31.8.2020 asti. Asian diaarinumero aluehallintovirastossa on ISAVI/3215/2020.

 

Aluehallintovirasto on myöntänyt 14.12.2017 päätöksellään nro 64/2017/1 ympäristöluvan lentotuhkan hyödyntämiselle Kevatussuon turvetuotantoalueen tie- ja auma-aluerakenteissa. Tuhka on peräisin Valion Lapinlahden tehtaan voimalaitokselta. Tuhkan laatu on muuttunut, kun voimalaitoksessa on alettu polttaa enemmän puuta turpeen sijaan. Hakemus koskee ominaisuuksiltaan muuttuneen tuhkan hyväksymistä käyttöön maarakentamisessa.

 

Tuhkan PAH-yhdisteiden, naftaleenin, molybdeenin, kloridin ja sulfaatin pitoisuus on noussut sen jälkeen, kun tuhkan hyötykäytölle on myönnetty ympäristölupa. PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus sekä yksittäisistä PAH-yhdisteistä naftaleenin kokonaispitoisuus ylittävät niille asetetut raja-arvot. Näytteen edustaman tuhkan liukoisen molybdeenin ja sulfaatin pitoisuudet ylittävät väylä- ja kenttärakentamisen peitettyjen rakenteiden sekä tuhkamursketien raja-arvot. Liukoisen kloridin pitoisuus ylittää kenttärakentamisen peitetyn rakenteen raja-arvon.

 

Hakemuksessa kerrotaan, että tuhkarakentamisen käsikirjan mukaan lentotuhkan sisältämiä haitta-aineiden liukoisuuksia saadaan pienennettyä vanhentamalla ja tiivistämällä/stabiloimalla tuhkaa. Esimerkiksi bariumin, fluoridin ja sulfaattien liukoisuudet saadaan pudotettua huomattavasti alemmas tiivistämällä, stabiloimalla ja vanhentamalla lentotuhkaa. Vuonna 2016 kootun Ympäristöministeriön tutkimuksen mukaan (YmRa 8/2016) haitta-aineiden pitoisuuksien pienentämiseen toimivin ratkaisu on lentotuhkan massastabilointi tai vanhan rakenteen kerrosstabilointi.

 

Hakemuksen mukaan hyötykäytettävän tuhkan laadun muutos ei aiheuta muutoksia toiminnan ympäristö- tai terveysvaikutuksiin. Hakemuksessa ei esitetä käytettäväksi em. menetelmiä.

 

Rakennusaikana tuhkaa arvioidaan kerättävän enintään 4,5 vuoden ajan yhtäjaksoisesti, kun auma-aluetta rakennetaan. Todellisuudessa varastointiaika on pienempi, koska rakennustyöt alkavat vaiheittain. Valmiin rakenteen päästöjen ei arvioida ylittävän viitearvoja elinkaarensa aikana, koska tuhkaa otetaan vastaan n. 8 - 10 vuotta, eikä tuhkaa varastoida alueella koko aikaa, vaan tuodaan osissa. Vaikka lentotuhkan haitta-aineiden, PAH-yhdisteiden sekä molybdeenin ja sulfaatin pitoisuudet ovat koholla verrattuna VNA:n 483/2017 raja-arvoihin, tuhkissa todettujen pitoisuuksien ei arvioida aiheuttavan haittaa tai vaaraa ihmisille tai ympäristölle.

 

Toiminta sijoittuu turvetuotantoalueelle, jolla maaperän suojelulle ei ole tarpeen asettaa erityisiä vaatimuksia. Tuhkarakenne on hyvin tiivis ja käytännössä rakenteesta läpi menevän veden määrä on vähäinen. Asennettavalla suodatinkankaalla estetään tuhkan sekoittuminen alapuoliseen maa-ainekseen. Liukoiset haitta-aineet eivät aiheuta alapuolisen maaperän pitoisuuksien olennaista kohoamista. Näin ollen tuhkarakenteista ei arvioida aiheutuvan maaperän pilaantumista.

 

Epävarmuutta riskinarvioinnin laskuissa aiheuttaa rakenteeseen suotautuvan vesimäärän arviointi. Vuotuinen sadanta on keskiarvo alueelta, joten paikallinen sadanta voi olla erilainen ja vaihdella myös huomattavasti eri vuosina. Tällä on merkitystä suotautuvaan vesimäärään. Suotautuvan vesiosuuden määräkin on arvio, josta todellinen tilanne voi poiketa jonkin verran. Laskennassa käytetyt Kd-arvot ovat kirjallisuudesta otettuja arvoja, ja Kd-arvot voivat vaihdella kohdekohtaisesti paljonkin. Sulfaatille ei ole kirjallisuudessa ollenkaan Kd-arvoa, joten laskelmissa tämä laskettiin arvolla nolla. Hakemuksen mukaan yksinkertaistetun laskennan tulokset yliarvioivat todellisia pitoisuuksia ja näin ollen jättävät arviointiin sopivan turvamarginaalin.

 

Tuhkan tuottaja tarkkailee tuhkan laatua. Hakija tarkkailee turvetuotantoalueelta lähtevän veden laatua. Vesitarkkailuun lisätään seleenin, arseenin, molybdeenin, sulfaatin ja fluoridin määritys kerran vuodessa. Hakemuksen mukaan erilliselle rakenteiden päästö- tai ympäristötarkkailulle ei ole tarvetta, sillä Kevatussuo on ympäristöluvan edellyttämässä Pohjois-Savon turvetuotantoalueiden yhteistarkkailun piirissä. Tarkkailun parametrejä täydennetään seleenillä, arseenilla, molybdeenilla, sulfaatilla ja fluoridilla, jotka määritetään kerran vuodessa tarkkailukierroksen yhteydessä ja näytteet tutkitaan mittapadon kohdalta Salahmijärveen päätyvästä vedestä.

 

Valmistelijan päätösehdotus:

 

Ympäristölautakunta antaa ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon, joka sisältää ympäristönsuojeluviranomaisen ja terveydensuojeluviranomaisen näkemyksen:

 

Ympäristölautakunnan arvion mukaan hakemuksen mukaisen tuhkan käyttäminen Kevatussuon turvetuotantoalueen tie- ja auma-aluerakenteissa ei aiheuta ympäristöhaittoja, jos haittoja torjutaan riittävillä lupamääräyksillä.

 

Tuhkan läjityksen pitkäaikaisiin vaikutuksiin tulee varautua siten, että lupapäätöksessä annetaan tarvittavat määräykset tuhkan sisältämien haitta-aineiden liukenemisen ja valumisen estämiseen.

 

Hakemuksessa esitetään lisättäväksi joidenkin aineiden määrityksiä, mutta erilliselle rakenteiden päästö- tai ympäristötarkkailulle ei nähdä tarvetta. Ympäristölautakunta esittää, että ympäristövaikutusten tarkkailua täydennetään erillisellä tuhkan läjityksen ympäristötarkkailulla. Tarkkailun täydentäminen edellä mainitulla tavalla nähdään tärkeänä sen varmistamiseksi, että tuhkan sisältämät haitta-aineet jäävät hyötykäyttöalueelle hakemuksen mukaisesti.

 

Ympäristöjohtajan päätösehdotus:

 

Ympäristölautakunta hyväksyy lausunnon valmistelijan ehdotuksen mukaisesti.

 

Päätös:

 

Päätösehdotus hyväksyttiin.