Ympäristölautakunta
Pöytäkirja 23.04.2020/Pykälä 30

Ympäristölautakunta

§ 30

23.04.2020

 

Ympäristölupa jätteen käsittelypaikalle, Pielaveden kunta

 

98/11.01.00/2020

 

Ymplk 23.04.2020 § 30

 

 

Valmistelija ympäristönsuojelutarkastaja Osmo Koivistoinen, puhelin 0400 144 452.

 

1 HAKIJA

 

Hakija on Pielaveden kunta. Osoite Puustellintie 10, 72400 PIELAVESI. Hakijan yhteyshenkilö on Juha Vainikainen, puhelin 040 489 4834.

 

2 LUVANVARAINEN TOIMINTA

 

Pielaveden kunta hakee toistaiseksi voimassa olevaa lupaa maankaatopaikalle sekä jätteiden varastoinnille ja käsittelylle. Lupaa haetaan rakentamisessa syntyvän ylijäämämaan (tunnusnumero 17 05 04) läjittämiseen sekä betoni- ja tiilijätteen (tunnusnumero 17 01 01 ja 17 01 02), asfalttijätteen (tunnusnumero 17 03 02), puutarhajätteen ja risujen (tunnusnumero 20 02 01) varastointiin ja käsittelyyn. Lupahakemus saapui 22.01.2020.

 

Ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan, josta säädetään liitteen 1 taulukossa 1 (direktiivilaitos) ja taulukossa 2, on oltava ympäristölupa. Ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 13 f mukaisten jätteiden laitos- tai ammattimaiseen käsittelyyn on oltava ympäristölupa. Valtioneuvoston ympäristönsuojelusta antaman asetuksen (4.9.2014/713) mukaan alle 50 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle mitoitetun maankaatopaikan ympäristöluvan käsittelee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

 

3 TOIMINNAN SIJAINTI, KAAVOITUSTILANNE JA TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT

 

Pielaveden maankaatopaikka sijaitsee kunnan omistamalla kiinteistöllä 595-422-5-70 Pielaveden kunnan Pielaveden kylässä noin 4 km Pielaveden keskustasta kaakkoon. Kaatopaikalle on tieyhteys kantatieltä 77, joka sijaitsee noin 400 m etäisyydellä alueen pohjoispuolella. Liikennemäärä kantatiellä 77 oli vuonna 2017 keskimäärin 853 ajoneuvoa vuorokaudessa (KVL). Raskaan liikenteen osuus oli 137 ajoneuvoa. Lähin asuinkiinteistö noin 950 m etäisyydellä toiminta-alueen luoteispuolella.

 

Alueella on voimassa Pohjois-Savon maakuntakaava. Sinne ei ole kaavassa osoitettu toimintaa. Kaavaote on toimitettu hakemuksen liitteenä. Laitos ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella. Alueella ei ole arvokkaita luontokohteita tai maisema-alueita. Kiinteistöillä ei ole muita laitoksia. Lähin kaivo sijaitsee noin 950 m päässä laajennusalueesta. Alueen läheisyydessä ei ole tiedossa olevia lähteitä, lähin lähde sijaitsee noin 1 km länteen laajennusalueesta.

 

Suunnittelualueen valuma-alue on noin 5 ha. Toiminta-alueelta vedet virtaavat suo-ojien ja peratun Kivipuron kautta Petäjäjokeen, joka laskee Uitonlammen kautta Pielaveteen.

 

Alueella on voimassa Pohjois-Savon ympäristökeskuksen 30.10.1997 antama ympäristölupa maankaatopaikalle, jossa on erilliset varastoalueet lajitellulle betoni- ja tiilimurskalle, hyötykäyttöön kelpaavalle puulle, hyödynnettäville puhtaalle ylijäämämaalle ja läjitysalue puhtaiden ylijäämämaiden loppusijoitukseen. Toiminnalle on esitetty haettavaksi uutta ympäristölupaa, koska alueelle läjitettyjen ylijäämämaiden määrä on ylittänyt nykyisen voimassaolevan ympäristöluvan mukaisen läjitysmäärän 30 000 m3. Täytön nykytilanne on tarkistettu mittauksin heinäkuussa 2018. Maastomittausten perusteella läjitettyjen maa-ainesten määrä on täytön korkeustasolla +130 ja täytön määrä on noin 49 000 m3.

 

4 LAITOKSEN TOIMINNAN KUVAUS

 

4.1 Yleistä

 

Maankaatopaikan alueelle läjitetään rakennustoiminnassa muodostuvia ylijäämämaita. Lisäksi alueella varastoidaan ja hyödynnetään rakennusjätteestä erilleen lajiteltua betoni- ja tiilimursketta, asfalttijätettä, hyötykäyttöön kelpaavaa puuta sekä puutarhajätettä. Maankaatopaikan suunniteltu toiminta jatkuu nykyisen toiminnan mukaisena. Läjitystilavuuden kasvattamiseksi maankaatopaikan pinta-alaa kasvatetaan nykyisestä 9 700 neliömetristä 27 000 neliömetriin liitteenä olevien piirustusten mukaisesti.

 

Kuljetukset tehdään pääosin kuorma-autoilla ja pienkuormat peräkärryillä. Ajoneuvojen polttoaineita ei säilytetä alueella. Koneissa ja laitteissa käytettäviä polttoaineita ja öljyjä ei varastoida tai säilytetä alueella.

 

Alueelle asennetaan sähköinen kulunvalvontajärjestelmä. Yritykset toimittavat kuormakirjat alueella sijaitsevaan postilaatikkoon. Yksityishenkilöt kirjaavat kuormat paikan päällä joko sähköisesti tai manuaalisesti, esimerkiksi kuormavihkoon. Betoni- ja tiilimurskajätteen määrät ilmoitetaan erikseen maankaatopaikan hoitajalle puhelimitse tai sähköpostilla. Läjitettyjen massojen määrää tarkkaillaan kerran vuodessa tehtävällä tarkistusmittauksella. Läjitettävien maamassojen laatua valvotaan massojen levittämisen yhteydessä.

 

Luvaton jätteiden tuonti estetään käyttämällä alueelle ajon estävää puomia ja riistakameraa. Mahdolliset alueelle tuodut luvanvastaiset materiaalit toimitetaan tuojan kustannuksella asianmukaiseen käsittelyyn, ellei tuoja poista materiaaleja itse. Satunnaiset alueelle tulevat jätekappaleet kerätään pois ja kuljetetaan Ylä-Savon jätekeskukselle.

 

Maankaatopaikalle haetaan toiminta-ajaksi ma-su klo 7-21. Alueella suoritetaan betoni- ja tiilijätteen murskausta sekä risujen ja oksien haketusta maksimissaan kerran vuodessa yhden arkipäivän ajan klo 7 - 16. Toimenpidealueelle nimetään asianmukaisen pätevyyden omaava vastaava hoitaja, jonka vastuulla on maa-ainesten vastaanotto ja läjitysalueen hoito sekä tarkkailu.

 

4.2 Maankaatopaikka

 

Läjitettävien ylijäämämaiden kokonaismäärä laajennusalueen osalta on noin 40 000 m3 eli noin 60 000 tonnia. Arvioitu vuosittain läjitettävä määrä on keskimäärin 3 000 tonnia.

 

Alueelle otetaan vastaan sekä kunnan omilta, että yksityisiltä työmailta rakennustoiminnassa muodostuvia ylijäämämaita. Läjitettävät maa-ainekset kuljetetaan alueelle kuorma-autoilla, maansiirtoautoilla ja peräkärryillä. Kuormat puretaan penkereen reunalle, josta maat levitetään ja muotoillaan suunniteltuun tasoon kauhalla varustetulla traktorilla kunnan toimesta. Ylijäämämaat läjitetään vaihe kerrallaan maankaatopaikalle suunnitelmapiirustusten mukaisesti, jotka on toimitettu hakemuksen liitteenä.

 

Maankaatopaikan rakenteiden vakauden varmistamiseksi uudet läjittämättömät alueet täytetään kerroksittain. Läjityksen yksittäinen kerrospaksuus on enintään 1,5 m. Reunat luiskataan kaltevuuteen 1:3 tai loivemmaksi. Täyttö ulotetaan korkeimmillaan läjityksen nykyiseen tasoon +131 (N60). Uusi täyttö muotoillaan maisemaan sopivaksi ja siten ettei valumavedet lammikoidu täyttöalueelle tai sen reunoille. Valumavedet johdetaan kallistuksin alueen eteläpuolella sijaitsevaan ojaan.

 

Toiminnan päätyttyä maankaatopaikan ja kompostointikentän alueelle rakennetaan pintakerros, jonka maisemoidaan nurmettamalla ja metsittämällä. Pintakerros mukaan lukien täytön korkeus ei ylitä tasoa +132. Nykyisten maankäytön suunnitelmien mukaan maankaatopaikan alueen jälkikäyttö on metsätalousmaana. Maisemointi toteutetaan nurmettamalla ja metsittämällä mukaillen lähiympäristön luonnontilaista kasvillisuutta. Maisemointia ja alueen muotoilua voidaan tehdä vaiheittain, osa-alueiden täytön edetessä. Alueella kompostoitavia puutarhajätteitä voidaan käyttää alueen hyväksi maisemoinnissa.

 

Mikäli alueen maankäyttösuunnitelmat edellyttävät maankaatopaikkatoiminnan loppuessa jotain muuta loppukäyttöä alueelle, tehdään alueen jälkikäytöstä tällöin uusi, erillinen suunnitelma.

 

4.3 Risut ja oksat

 

Alueelle otetaan vastaan risuja ja oksia kunnan alueelta. Kantoja tai rakennusjätettä ei oteta vastaan. Risut toimitetaan maankaatopaikalle pääasiassa peräkärryillä ja niiden vastaanotto tapahtuu kartan osoittamilla alueilla. Risut siirretään kunnan toimesta omalle alueelleen kuivumaan vuodeksi, jonka jälkeen ne haketetaan. Risut ja oksat haketetaan ja hyödynnetään biopolttoaineena. Haketus tapahtuu 1 - 2 vuoden välein.

 

Vuosittainen tuontimäärä on enintään noin 2000 m3 eli noin 200 tonnia ja kerrallaan varastoitava määrä on enintään 4000 m3 eli noin 400 tonnia. Varastointialueen pinta-ala on 1700 m2. Puujätteen varastointi- ja käsittelypaikan tiedot käyvät ilmi hakemuksen liitteenä toimitetusta asemapiirroksesta.

 

4.4. Haravointi- ja puutarhajäte

 

Puutarhajätteinä otetaan vastaan ruohoa, naatteja, puiden lehtiä ja muuta niihin verrattavaa pihan ja puutarhan hoidossa syntyvää eloperäistä jätettä kunnan alueen talouksilta. Puutarhajäte toimitetaan maankaatopaikalle pääasiassa peräkärryillä. Puutarhajätteen vastaanotto tapahtuu liitekartan osoittamilla alueilla, josta se siirretään kompostoitumaan omalle alueelleen. Kompostointi tapahtuu aumakompostoimalla. Kompostointiaika puutarhajätteelle on noin 3 vuotta. Kompostoitumisen aikana puutarhajätettä käännetään noin kerran vuodessa. Puutarhajätteen alle ei ole tarvetta tehdä tiivisrakenteita lähimpään vesistöön olevan suuren välimatkan takia.

 

Kompostoitunut jäte hyödynnetään kunnan alueella maanparannusaineena. Lisäksi sitä voidaan käyttää maankaatopaikan maisemointiin 2700 m3 (2300 tonnia) suunnitelmapiirrosten mukaisesti.

 

Puutarhajätteen vuosittainen tuontimäärä on enintään noin 50 m3 eli 9 tonnia. Suurin varasto on 500 m3 eli 90 tonnia. Varastointialueen pinta-ala on 500 m2. Haravointi- ja puutarhajätteen varastointipaikan tiedot käyvät ilmi hakemuksen liitteenä toimitetusta asemapiirroksesta.

 

4.5 Tiili- ja betonijäte

 

Kohteessa käsitellään vain puhdasta betoni- ja tiilijätettä, öljyistä tai haitta-aineita sisältäviä jäteitä ei käsitellä. Jäte koostuu sekä yksityisten, että kunnan omien työmaiden purettavien rakennusten tai sen osien betoni- ja tiilirakenteista. Tiili- ja betonijätettä voidaan ottaa vastaan myös yrityksiltä, jos alueen rakennekerroksiin tarvitaan enemmän materiaalia.

 

Tiili- ja betonijäte kuljetetaan alueelle pääosin kuorma-autoilla ja peräkärryillä. Jäte läjitetään sille tarkoitetulle paikalle. Betonijätelohkareet murskataan 90mm ja 150mm jakeeseen. Suurikokoiset kappaleet sisältävät raudoituksessa käytettyä metallia, joka erotellaan murskauksissa betonijätteestä ja toimitetaan hyötykäyttöön. Betonin murskaamisen suorittaa yksityinen yrittäjä. Työ tehdään normaalin työajan puitteissa klo 07,00 - 16.00 arkipäivisin. Murskauksen aiheuttaman melutason 10 metrin etäisyydellä murskauspaikasta arvioidaan olevan 80-90 dB. Näin ollen murskauksen aiheuttama melutaso 900 metrin etäisyydellä on alle 50 dB. Murskauksia tehdään 1 - 3 vuoden välein siten, että betonijätteen varastointiaika alueella on alle kolme vuotta.

 

Varastoalueella hyötykäytettävä betonijätteen ympäristökelpoisuus tutkitaan liukoisuustesteillä ja PAH-, PCB ja öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuusanalyyseillä. Ympäristökelpoisuuden lisäksi betonimurske täyttää MARA-asetuksen mukaiset vaatimukset kellumattomien ja kelluvien epäpuhtauksien määrissä. Betonimurskeelle tehdään pitoisuus- ja liukoisuustestin lisäksi standardin EN 933-11 mukainen uusiokiviaineksen osa-aineiden luokittelutesti. Varastoalueella hyödynnettävä betonijäte täyttää MARA-asetuksen vaatimukset peitettävälle jätteelle, paitsi että MARA-asetuksesta poiketen maksimipalakokona alimmassa täyttökerroksessa tullaan käyttämään 150 mm betonimursketta maarakenteen korkeamman kantavuuden saavuttamiseksi.

 

Hyötykäyttöön kelpaava MARA-asetuksen sallitut pitoisuus- ja liukoisuusrajat alittava murskattu betonijäte käytetään alueen rakentamiseen tai voidaan toimittaa asetuksessa hyväksyttyihin paikkoihin.

 

Betonimursketta hyödynnetään alueen rakenteissa noin 10 000 m2 alalla, ja hyödyntämiselle haetaan lupaa tässä ympäristölupahakemuksessa. Rakennettavat alueet ja niiden rakennekerrokset tehdään liitteenä toimitetun suunnitelman mukaisesti. Rakennekerrosten paksuudet vaihtelevat nykyisen maanpinnan ja suunnitellun korkeusaseman mukaan.

 

Alin täyttökerros tehdään 150 mm betonimurskeella, maaperän kantavuuden parantamiseksi. Sen paksuus maanpinnan tason mukaisesti ja on enintään 1500 mm. Rakennekerroksen ylempi täyttökerros tehdään 90 mm betonimurskeella ja sen paksuus on 300 - 400 mm. Alueen 100 mm pintakerros tehdään 0 - 32 mm kalliomurskeella. Rakennekerrosten täyttö tehdään kerroksittain tiivistäen. Alueen tuleva pinnan korko on noin +131.0. Alueen täyttöön arvioitu betonimurskan menekki on noin 20 600 tonnia.

Betoni- ja tiilijätettä tuodaan alueelle vuodessa enintään 800 tonnia. Tiili- ja betonijätteelle varattu varastoalue on kooltaan 960 m2 ja alueelle mahtuu varastoitavaksi noin 2400 tonnia tiili- ja betonijätettä. Betoni- ja tiilijätteen varastointi- ja käsittelypaikan tiedot sekä hyödyntämispaikat alueella käyvät ilmi hakemuksen liitteenä toimitetusta asemapiirroksesta ja muista suunnitelmapiirroksista.

 

4.6 Asfalttijäte

 

Alueelle voidaan ottaa vastaan asfalttimursketta kunnan alueen työmailta. Asfalttimurske varastoidaan omalla alueellaan, ja se voidaan hyödyntää alueen ajoväylien pintarakenteissa sekä varastoalueiden pintarakenteissa, joiden. kulutuskerrokseen käytetään jäteasfalttia Tiehallinnon julkaisun Asfaltin uusiokäyttö tierakentamisessa, mukaisesti. Asfalttijätettä käytetään ajoteiden pintakerroksiin ja varastoalueiden pintakerroksiin suunnitelmapiirustuksen mukaisesti 9500 m2 alalle noin 760 m3. Alueella käytettävän asfalttijätteen paino on 1140 tonnia.

 

Asfalttimursketta tuodaan alueelle vuosittain 0 - 400 m3 eli enintään 600 tonnia. Suurin varastomäärä on 1200 m3 eli 1800 tonnia. Varastointialueen pinta-ala on 470 m2, Asfalttijätteen varastointi- ja käsittelypaikan tiedot käyvät ilmi hakemuksen liitteenä toimitetusta asemapiirroksesta.

 

4.7 Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltaminen ja alan asiantuntemus

 

Hakemuksessa ilmoitetaan, että huomioiden maankaatopaikan toiminnan laatu ja edellä kuvatut käytettävät menetelmät edustavat parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) sekä ympäristön kannalta parhaan käytännön soveltamista (BEP).

 

4.8 Esitys vakuudesta

 

Hakija esittää, että jätteenkäsittelypaikalle otetaan pankin antama vakuus tai pantattu tili noin 40 000 eurolle, jolla voidaan kattaa maankaatopaikan jälkihoito sekä alueelle varastoitavien muiden jätteiden käsittely.

 

5 TIEDOT TOIMINNAN TARKKAILUSTA

 

5.1 Toiminnan valvonta ja raportointi

 

Maankaatopaikalle saa tuoda vain puhtaita maa-aineksia. Massoja tarkkaillaan aistinvaraisesti. Maa-ainesten puhtaus ratkaistaan ensisijaisesti aineksen lähtöpaikan perusteella.

 

Tulokset raportoidaan Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen ja Pielaveden ympäristönsuojeluviranomaiselle heti raportin valmistuttua. Toiminnan päättyessä tai muuttuessa oleellisesti tarkkailun tarve arvioidaan uudelleen.

 

Alueelle tuotavien maamassojen määrää seurataan mittaamalla/arvioimalla tuodut massat kuormakohtaisesti. Kuorma-asiakirjat säilytetään kunnanvirastolla. Kuormakirjoista ilmenee maa-ainesten paino, laatu, alkuperä, tuontipäivämäärä ja tuoja. Kuormakirjoista lasketaan vuoden aikana tuotujen jätteiden määrät lajikohtaisesti. Vuosiraportointi tehdään YLVA-ohjelman kautta.

 

Täytön rakenteita ja sen painumia, sortumia, liukumia tai muita vastaavia tarkkaillaan säännöllisesti sekä maankaatopaikan täytön, että jälkihoidon aikana. Tarvittaessa ryhdytään korjaaviin toimenpiteisiin.

 

5.2 Päästötarkkailu ja vesistötarkkailu

 

Maankaatopaikan päästötarkkailu toteutetaan tarkkailemalla pintavesien laatua. Vesinäytteet tarkkailua varten otetaan kerran vuodessa. Jos seurannassa ei ilmene raja-arvoja ylittäviä pitoisuuksia esitetään tarkkailun harventamista 1 krt/3vuotta. Pintavesien tarkkailu tehdään maankaatopaikan eteläpuolella sijaitsevasta ojasta, asemapiirustukseen merkitystä paikasta. Näytteistä analysoidaan rauta, lämpötila, pH, sähkönjohtavuus, sameus, kiintoaine, kemiallinen hapen kulutus, ammonium, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, sinkki ja kloridi. Öljyhiilivetyindeksi tutkitaan tarvittaessa, jos on epäilys sattuneesta vahingosta tai paikalle tuoduista saastuneista maista.

 

6 TOIMINNAN PÄÄSTÖT JA JÄTTEET SEKÄ NIIDEN RAJOITTAMINEN

 

6.1 Päästöt maaperään ja vesistöön

 

Maankaatopaikkatoiminnan vaikutukset ilmanlaatuun, maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin ovat vähäiset, sillä maankaatopaikalle läjitettävät maa-ainekset ovat pilaantumattomia. Päästöt vesistöön aiheutuvat sateen ja sulamisvesien maa-aineksesta irrottamasta aineksesta.

 

Läjitys toteutetaan siten, etteivät valumavedet lammikoidu täyttöalueelle tai sen reunoille. Maankaatopaikan valumavedet johdetaan kallistuksin alueen eteläpuolella sijaitsevaan ojaan.

 

Alueen ajoväylien ja varastoalueiden alla voidaan käyttää pintakerroksena asfalttimursketta, joka tiivistyttyään vähentää irtoaineksen kulkeutumista pintavesiin.

 

6.2 Päästöt ilmaan

 

Ennalta arvioiden alueelta ei aiheudu pölyhaittoja ympäristöön. Läjitettävä maa-aines voivat kuivina aikoina aiheuttaa pölyämistä, mutta se ei aiheuta haittaa lähimmälle asutukselle.

 

Alueella tapahtuvan liikennöinnin aikaansaama pölyäminen on lyhytkestoista ja paikallista. Lisäksi aluetta ympäröivä puusto ehkäisee pölyn leviämistä lähiympäristöön.

 

6.3 Melu ja tärinä

 

Alueen toiminnoista aiheutuu melua lähinnä kuljetuskaluston ja työkoneiden liikennöinnistä. Melu ajoittuu normaalityöaikaan arkipäivisin klo 7-19.

 

Lisäksi melua aihetuu tiili- ja betonijätteen muskauksesta sekä risujen haketuksesta maksimissaan kerran vuodessa yhden arkipäivän ajan klo 7 - 16.

 

6.4 Toiminnassa muodostuvat jätteet

 

Mahdolliset alueelle tuodut luvanvastaiset materiaalit toimitetaan tuojan kustannuksella asianmukaiseen käsittelyyn, ellei tuoja poista materiaaleja itse. Satunnaiset alueelle tulevat jätekappaleet kerätään pois ja kuljetetaan Ylä-Savon jätekeskukselle.

 

Betonin suurikokoiset kappaleet sisältävät raudoituksessa käytettyä metallia, joka erotellaan betonijätteestä ja toimitetaan hyötykäyttöön.

 

Mikäli maankaatopaikalle päätyy pilaantuneita maa-aineksia, poistetaan ne alueelta viipymättä.

 

7 TIEDOT TOIMINNAN VAIKUTUKSISTA YMPÄRISTÖÖN

 

7.1 Vaikutukset luonnonsuojeluarvoihin

 

Maakaatopaikan laajennuksessa menetetään tavanomaista kangaskasvillisuutta. Puusto on alueelta poistettu jo aiemmin. Maankaatopaikan toiminnalla ei ole vaikutusta läheisen luonnonsuojelualueen suojeluarvoihin, sillä laajennusalue sijaitsee etäällä suojelualueista.

 

7.2 Vaikutukset maaperään sekä pohja- ja pintavesiin

 

Maankaatopaikalle tuodaan vain puhtaita maa-aineksia, joten toiminnasta ei aiheudu haitallisia vaikutuksia maaperään tai pohja- ja pintavesiin. Suotovedet johdetaan alueen eteläpuoleiseen ojaan.

 

7.4 Vaikutukset ilmanlaatuun ja meluvaikutukset

 

Toiminnasta ei arvioida aiheutuvan merkittäviä pöly- ja meluvaikutuksia. Toiminnan meluvaikutukset syntyvät alueelle tulevasta kuorma-autoliikenteestä ja alueen työkoneiden liikenteestä. Liikennöinti alueelle tapahtuu kantatie 77 kautta. Toiminnasta aiheutuva liikenne ei lisää merkittävästi alueen liikenteestä muutoin aiheutuvia haittoja.

 

Toiminnan aiheuttamat pöly- ja meluvaikutukset lähikiinteistöillä ovat olemattomat, sillä aluetta ympäröivä tiheä metsämaasto ehkäisee tehokkaasti melun ja pölyn leviämistä lähimmän asutuksen suuntaan. Lisäksi etäisyyttä lähimpään asutukseen on noin 940-960 metriä.

 

7.5 Melun ja tärinän vaikutukset

 

Toiminnasta aiheutuva melu ei aiheuta haittaa lähimmälle asutukselle, koska matkaa lähimpään asuntoon on yli 900 metriä. Lisäksi välissä on metsää, joka myös estää melun leviämistä. Tärinä ei aiheuta haittaa ympäristölle.

 

8 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN

 

8.1 Riskinarviointi ja varautuminen

 

Yleisesti alueen toimintaan liittyviä riskejä ovat kuljetuksista aiheutuvat riskit, työkoneiden ja autojen öljyvuodot sekä läjitysalueen pölyäminen. Maanläjitysalueen toiminnan aikaisia riskejä ovat täyttökerrosten liukumat ja sortumat sekä poikkeamat läjitettävien maa-aineksien puhtaudessa.

 

8.2 Toimet onnettomuuksien estämiseksi

 

Liukumia ja sortumia pyritään ennalta ehkäisemään täyttötekniikan suunnittelulla sekä työteknisin ohjein. Mahdolliset vauriot ja painumat korjataan välittömästi. Öljyvuotoja pyritään vähentämään kaluston hyvällä kunnossapidolla ja säännöllisillä huolloilla. Maankaatopaikalla työskentelevien tulee aistinvaraisesti tarkkailla alueelle tuotavien maa-aineksien laatua ja ilmoittaa poikkeavista havainnoista. Pölyämistä ehkäistään tarvittaessa kastelemalla tai suolaamalla.

 

8.3 Toimet onnettomuuksien ja häiriötilanteiden aikana

 

Mikäli maankaatopaikalle päätyy pilaantuneita maa-aineksia, poistetaan ne alueelta viipymättä. Vuotoina maaperään päässeet polttoaineet ja muut vaaraa aiheuttavat aineet imeytetään viipymättä sopivaan imeytysaineiseen, jota on jatkuvasti saatavilla maankaatopaikalla.

 

9 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

 

9.1 Lupahakemuksen täydennykset

 

Hakemusta on täydennetty 14.02.2020 saapuneilla lisäselvityksillä sekä 27.03.2020 saapuneilla lisäselvityksillä. Lisäselvitykset on liitetty asiakirjoihin.

 

9.2 Lupahakemuksesta tiedottaminen

 

Hakemuksesta on kuulutettu Pielaveden kunnan internetsivuilla 19.02.2020 - 27.03.2020. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 19.02.2020 ilmestyneessä Pielavesi-Keitele lehdessä. Kuulutuksesta on lisäksi annettu tieto erikseen niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Lista asianosaisista käy ilmi asiapapereista.

 

9.3 Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset

 

Tarkastuksia, neuvotteluja tai katselmuksia ei ole järjestetty. Alueeseen on käyty tutustumassa ennen, kuin hakemus jätettiin lautakunnalle.

 

9.4 Lausunnot

 

Pielaveden kunnan terveydensuojeluviranomaiselta pyydetty lausunto saapui 27.03.2020. Terveysvalvonta esittää lausunnossaan, että kunnan maankaatopaikan ja hyötyjätteiden käsittelystä ei saa aiheutua terveyshaittaa alueen vaikutuspiirissä sijaitseviin talousvesikaivoihin, lähteisiin, puroihin ja vesistöihin sekä vesistöihin johtaviin avo-ojiin, jotta ei pilata vesistöjen vesiä ja mahdollisten lähistöllä olevien talousvesikaivojen talousveden laatua, ja näin aiheuteta terveyshaittaa veden välityksellä.

 

Puutarhajätteen mahdollisesti sisältämien torjunta-aineiden pitoisuuksien, konsentroituminen ja kulkeutuminen maaperässä/vesissä tulee arvioida tai kieltää kokonaan sellaisten puutarhajätteiden tuonti, joissa käytettyjen torjunta-aineiden varoajat ovat vielä voimassa. Toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan, ettei hänen toimintansa lisää haittaeläinkantaa alueella. Haittaeläinten pääsy ravinnonlähteisiin ja pesiminen läjitysalueella tulee estää. Rakennusjätteiden sisältämien vaarallisten aineiden olemassaolo tulee tiedostaa ja terveydelle vaarallisia kemiallisia rakennusaineita sisältäviä purkujätteitä ei tule sallia läjitykseen.

 

Ylijäämämaiden puhtaus/terveellisyys tulee varmistaa, ettei läjitetä saastuneita tai kemiallisilla aineilla pilaantuneita maa-aineksia, joista voi aiheutua terveyshaittaa. Läjityksistä aiheutuva vesistöjen kuormitus ja pohjaveden pilaantumisriski tulee minimoida parhaalla käytössä olevalla tekniikalla.

 

Toiminnasta ei saa aiheutua toiminta-alueen vaikutuspiirissä olevien alapuolisen vesistön uimaveden (sosiaali- ja terveysministeriön asetus pienten yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta STMa 354/2008) sekä elintarvikkeiden pintakasteluun käytettävän veden laatu (maa- ja metsätalousministeriön asetus alkutuotannolle elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi asetettavista vaatimuksista MMMa, 134/2006). Vesien tulee pysyä asetusten mukaiset laatusuositukset ja -vaatimukset täyttävinä. Alueen pintamuotoilu tule huomioida siten, että alueelle ei pääse muodostumaan lammikoita, jotka houkuttelevat alueelle lintuja esim. lokkeja. Toiminnassa mahdollisesti sattuneiden vahinkojen varalta täytyy varautua kartoittamaan, tutkimaan ja selvittämään vahingon suuruus ja mahdolliset terveyshaitat. Tarvittaessa tulee ottaa vesinäytteitä.

 

Toiminnasta aiheutuvasta liikenteestä lähiasutukselle mahdollisesti aiheutuvaa terveydellistä haittaa aiheuttavat toiminnot ja päästöt tulee tehdä siten, että haitta saadaan mahdollisimman vähäiseksi ja lyhytkestoiseksi. Toiminta-aika tulisi valita siten, että pöly, melu ja haju eivät kulkeudu asutukseen päin. Alueella syntyvä melu ei saa ylittää VNp 993/92 mukaisia yleisiä melutason ohjearvoja lähimmänkään asutuksen piirissä.

 

9.5 Muistutukset ja mielipiteet

 

Hakemuksesta ei ole tehty muistutuksia tai esitetty mielipiteitä.

 

9.6 Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakijalta on pyydetty vastine asiassa. Pielaveden kunta ilmoitti 06.04.2020 saapuneessa sähköpostissa, että kunta ei anna vastinetta lausunnosta.

 

Valmistelijan päätösehdotus:

 

10 YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

 

Ympäristölautakunta myöntää Pielaveden kunnalle ympäristöluvan hakemuksen mukaiseen toimintaan Pielaveden kunnan alueella sijaitsevalle tilalle 595-422-5-70. Tämä päätös korvaa lainvoiman saatuaan Pohjois-Savon ympäristökeskuksen 30.10.1997 antaman päätöksen Dnro 0696 Y 0198-121.

 

Toiminnassa on noudatettava hakemusta ja jäljempänä olevia lupamääräyksiä.

 

10.1 Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin

 

Pielaveden kunnan terveysvalvontaviranomaisen lausunnossa esitetään erilaisten terveyshaittojen torjumiseksi tarvittavia toimenpiteitä. Lausunnossa esitetyt asiat on otettu huomioon lupahakemuksessa ja ympäristölupapäätöksessä. Päätöksessä annettavien määräysten arvioidaan olevan riittäviä estämään toiminnasta mahdollisesti aiheutuvat terveys- ja ympäristöhaitat. Jätteiden käsittelytoiminta sijoittuu alueelle, jonka läheisyydessä ei sijaitse talousvesikaivoja, lähteitä eikä järviä. Matka lähimpään asutukseen on pitkä, josta syystä lähimmälle asutukselle ei arvioida aiheutuvan haittoja toiminnan melusta tai pölystä. Puutarhajätteen mukana mahdollisesti tulevien torjunta-ainejäämien arvioidaan häviävän jätteen kompostoinnissa. Alueen siisteydestä ja huollosta annetaan määräykset lupapäätöksessä, joita noudattamalla haittaeläinten lisääntymistä alueella estetään riittävällä tavalla. Päätöksessä on myös määräykset poikkeuksellisiin tilanteisiin varautumisesta.

 

10.2 Lupamääräykset

 

1 Alueella vastaanotettavat jätteet ja niiden käsittely

 

Maankaatopaikalle sijoittaa rakennustoiminnassa muodostuvia puhtaita ylijäämämaita (jäteluokka 17 05 04) yhteensä 60 000 tonnia hakemuksessa esitettyjen suunnitelmien mukaisesti. Lisäksi alueelle saa ottaa vastaan ja käsitellä muita jätteitä yhteensä enintään 1610 tonnia vuodessa sekä välivarastoida niitä kerrallaan enintään 4700 tonnia seuraavasti:

 

- betoni- ja tiilijäte (170101/170102) vastaanotto 800 t/a ja maksimivarasto 2400 t

- asfalttijäte (170302) vastaanotto 600 t/a ja maksimivarasto 1800 t

- puutarhajäte (200201) vastaanotto 9 t/a ja maksimivarasto 90 t

- risut (200201) vastaanotto 200 t/a ja maksimivarasto 400 t

 

Muu alueelle tuotu jäte on viipymättä poistettava ja toimitettava paikkaan, jonka ympäristöluvassa vastaavan jätteen vastaanotto on hyväksytty tai vaihtoehtoisesti jäte on palautettava jätteen haltijalle.

 

Toiminnassa muodostuvia hyödyntämiskelpoisia jätteitä saa varastoida alueella enintään kolme vuotta ennen niiden hyödyntämistä tai esikäsittelyä. Hyödyntämiseen kelpaamatonta jätettä saa varastoida enintään vuoden.

 

Jätteiden varastoinnista ja käsittelystä ei saa aiheutua ympäristön roskaantumista, pilaantumisvaaraa maaperälle, pinta- taikka pohjavesille eikä muutakaan vaaraa ympäristölle tai terveydelle. Jätteet on varastoitava erillään toisistaan ja niitä ei saa sekoittaa keskenään. Uusiokäyttöön kelpaavat aineet on kerättävä erilleen ja varastoitava siten, että ne voidaan mahdollisuuksien mukaan uusiokäyttää. Jätteet ja niistä valmistetut murskeet ja hakkeet on varastoitava niin, että varastoinnista ei aiheudu häiriötä naapureille. Alueen yleisestä siisteydestä on huolehdittava jatkuvasti.

 

Jätteen kuljetukset laitokselle ja sieltä pois on tehtävä niin, että kuormauksesta tai kuljetuksista ei aiheudu pölyämistä, roskaantumista eikä muuta vaaraa tai haittaa ihmisille ja ympäristölle. Kuormat on tarvittaessa peitettävä kuljetuksen ajaksi. Jätteenkuljetusten suorittajien tulee olla merkittynä jätehuoltorekisteriin.

 

Perustelu

 

Kaatopaikkoihin sovelletaan valtioneuvoston antamaa kaatopaikkoja koskevaa asetusta (331/2013). Asetusta ei sovelleta paikkaan, jonne sijoitetaan vain pilaantumatonta maa-ainesjätettä tai kaivannaisjätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (190/2013) soveltamisalaan kuuluvaa jätettä.? Maankaatopaikalle ei ole esitetty rakennettavaksi valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen mukaisia pohja- ja pintarakenteita eikä kaatopaikan hoitoa ole muutoinkaan suunniteltu kaatopaikkapäätöksen mukaisesti. Näin ollen maankaatopaikalle saa sijoittaa vain puhtaita ylijäämämaita.

 

Jätteiden käsittely alueella ei aiheuta haittaa tai vaaraa ympäristölle, kun toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Jätteet otetaan vastaan rajatulla alueella, jossa ne lajitellaan ja siirretään jatkokäsittelyyn tai ko. aineelle tarkoitettuun varastoon. Päätöksessä on hyväksytty vastaanotettavat jätteet hakemuksen mukaisesti. Enimmäismäärien rajaamisella varmistetaan vakuuden riittävyys.

 

Varastoalue on tarkoitettu vain näiden jätteiden varastointiin ja käsittelyyn. Varastoinnista aiheutuvien ympäristöhaittojen estämiseksi on huolehdittava, että alueella ei varastoida muita jätteitä, jotka voisivat pilata alueen maaperää. Muut alueelle tuodut jätteet on alueen maaperän pilaantumisvaaran ja roskaantumisvaaran vuoksi viipymättä poistettava alueelta ja toimitettava luvan saaneeseen paikkaan käsiteltäväksi.

 

Kierrätettävän materiaalin vaihtumisen varmistamiseksi sekä varastointiajan rajoittamiseksi on annettu lupamääräys jätteiden säännöllisestä poiskuljettamisesta. Laitoksella ei saa pitää varastokasoja (yli kolmen vuoden varastointiaika), jotka voidaan luokitella kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (331/2013) 3 §:n mukaan luokitella kaatopaikaksi.

 

Jätelain 13 §:n mukaan jätteestä ja jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, roskaantumista, yleisen turvallisuuden heikentymistä taikka muuta näihin rinnastettavaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta. Päätöksessä on annettu määräyksiä em. haittojen ehkäisemisestä ja lisäksi on annettu määräyksiä jätteen kuljetuksesta.

 

2 Betoni- ja tiilijätteen sekä risujen murskaus

 

Murskauslaitteistot on sijoitettava hakemuksessa ilmoitettuihin paikkoihin. Murskaus on tehtävä hakemuksen mukaisesti arkipäivisin (ma-pe) klo 07.00 - 16.00 välisenä aikana.

 

Murskauksen aiheuttamaa pölyämistä on tarvittaessa vähennettävä kastelemalla tai murskauslaitteiden koteloinneilla.

 

Perustelu

 

Murskauslaitteistot ja niiden sijoituspaikka huomioiden on arvioitu, että toiminasta aiheutuva keskimääräinen äänitaso jää selvästi päätöksessä määrättyä 55 dB:n äänitasoa alemmaksi lähimpien asuinrakennusten kohdalla ottaen huomioon pitkä välimatka asutukseen. Pölyn leviämisen ehkäisemisestä on annettu yleiset määräykset.

 

3 Betoni-, tiili- ja asfalttijätteen hyödyntäminen

 

Betoni- ja tiilijäte on hyödynnettävä maarakentamisessa valtioneuvoston asetuksen 843/2017 mukaisesti tai vaihtoehtoisesti toimitettava laitokseen, joka on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanottoon ja hyödyntämiseen. Jätteen laatu on tutkittava asetuksessa 843/2017 säädetyllä tavalla ennen jätteen hyödyntämistä maarakentamisessa. Tutkimustulokset on säilytettävä jätekirjanpidossa ja asiakirjat on pyydettäessä esitettävä lupapäätöksen valvojalle.

 

Laitoksella saa käyttää hakemuksen mukaisesti noin 20 600 tonnia betoni- ja tiilijätettä toiminta-alueen rakentamiseen. Laitosalueella hyödynnettävän jätteen on täytettävä MARA-asetuksen (843/2017) vaatimukset teollisuus ja varastorakennuksen pohjarakenteelle muutoin, paitsi jätteen palakoon osalta. Betonijätteen palakoko saa olla 150 mm pohjakerroksessa. Alueelle sijoitettava betonijäte on peitettävä 100 mm murskesorakerroksella. Betoni- ja tiilijätettä, joka ei täytä asetuksen 843/2017 vaatimuksia teollisuus ja varastorakennuksen pohjarakenteelle, ei voida käyttää varastoalueen rakentamiseen. Kyseinen jäte on toimitettava muuhun hyväksyttyyn hyödyntämispaikkaan.

 

Asfalttijäte on hyödynnettävä maarakentamisessa valtioneuvoston asetuksen 843/2017 mukaisesti tai vaihtoehtoisesti toimitettava laitokseen, joka on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanottoon ja hyödyntämiseen. Toiminta-alueella saa käyttää hakemuksen mukaisesti ajoteiden ja varastoalueiden pintakerroksiin noin 1140 tonnia asfalttijätettä.

 

Perustelu

 

Päätöksessä annetaan yleismääräykset. betoni- ja tiilijätteen sekä asfalttijätteen hyödyntämisestä maarakentamiseen.

 

Betoni- ja tiilijätteen sekä asfalttijätteen hyödyntäminen toiminta-alueen rakentamisessa hyväksytään hakemuksen mukaisesti. Hakija on ilmoittanut hyödynnettävän betoni- ja tiilijätteen täyttävän MARA-asetuksen haitallisten aineiden raja-arvot ja muut laatuvaatimukset peitetylle rakenteelle. Tästä syystä ympäristölupapäätökseen ei ole asetettu vaatimuksia alueen päällystämiselle eikä myöskään ole annettu määräyksiä ympäristövaikutusten seuraamisesta. Jos alueella halutaan hyödyntää maarakentamisessa em. vaatimuksista poikkeavaa betoni- ja tiilijätettä, on tehtävä hakemus ympäristölupapäätöksen muuttamisesta.

 

4 Alueen hoito ja valvonta sekä muut toimet pilaantumisen ehkäisyssä

 

Alueen ja sen ympäristön siisteyttä on valvottava ja käsittelyalue sekä sen ympäristö on tarvittaessa puhdistettava. Pölyämisen vähentämiseksi käsittelyaluetta on tarvittaessa puhdistettava tai pölyäminen on muutoin estettävä.

 

Toiminta alueella on tehtävä siten, että toiminnan aiheuttama jatkuva samanarvoinen äänitaso (Leq) ei ylitä lähimpien asuntojen kohdalla klo 7.00 - 22.00 välisenä aikana tasoa 55 dBA ja klo 22.00 - 07.00 välisenä aikana tasoa 50 dBA.

 

Alueelle tulee olla nimettynä hoitaja, joka vastaa koko alueen toiminnasta ja alueelle tulevien jätteiden laaduntarkkailusta. Hoitajan tulee olla selvillä ympäristölupapäätöksestä ja sen määräyksistä. Hoitajan ja hänen sijaisensa nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava ympäristölupaa valvovalle viranhaltijalle.

 

Toiminnanharjoittajan tulee seurata toimialan kehitystä ja olla riittävästi selvillä alan parhaan taloudellisesti käyttökelpoisen tekniikan (BAT) kehittymisestä ympäristönsuojelutoimenpiteenä. Tekniikka on otettava käyttöön erikseen sovittavien siirtymäaikojen puitteissa, mikäli se soveltuu laitoksen toimintaan.

 

Perustelu

 

Asianmukaisella valvonnalla varmistetaan, että alueelle ei tuoda sinne kuulumatonta tavaraa tai muuta ainesta. Valvonnalla varmistetaan myös, että toiminnasta ympäristöön aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäinen eikä alue roskaannu. Määräys toiminta-alueen pölyämisen vähentämisestä on annettu pölystä aiheutuvan terveys- ja viihtyvyyshaitan ehkäisemiseksi.

 

Lupapäätöksessä on annettu yleismääräys melutasosta lähimpien asuntojen kohdalla. Meluselvitysvelvollisuutta ei määrätty, koska toiminnan melutason arvioidaan olevan päätöksen rajojen mukainen. Tärinää koskevia määräyksiä ei ole annettu, koska toiminta ei aiheuta niin suurta tärinää, että sen rajoittaminen olisi tarpeen.

 

Jäteasetuksen mukaan jätteiden käsittelypaikan asianmukaista käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan tarkkailua varten on määrättävä näistä tehtävistä vastuussa oleva hoitaja. Kun vastaava hoitaja vaihtuu, tulee muutoksesta ilmoittaa viipymättä lupapäätöstä valvovalle viranhaltijalle.

 

Toiminnanharjoittajalla on selvillä olovelvollisuus toimintansa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittyessä voi olla mahdollista vähentää päästöjä merkittävästi ilman kohtuuttomia kustannuksia, jolloin tekniikan käyttöönotto on perusteltua.

 

5 Toiminnassa syntyvien jätejakeiden käsittely ja toimitukset

 

Toiminnassa syntyvät jätejakeet tulee lajitella ja varastoida kiinteistöllä erikseen siten, että niistä ei aiheudu roskaantumista tai muuta haittaa ympäristölle sekä toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn. Jätteet tulee ensisijaisesti käyttää uudelleen ja toissijaisesti hyödyntää materiaalina tai muutoin esimerkiksi niiden energia hyödyntämällä.

 

Perustelu

 

Jätelain 29 §:n mukaan jätteen saa luovuttaa sellaiselle jätteen vastaanottajalle, jolla on jätelain mukaisen jäterekisterin mukaan oikeus ottaa vastaan kyseistä jätettä. Jätelain mukaan jäte on uudelleen käytettävä ja toissijaisesti kierrätettävä. Jos kierrätys ei ole mahdollista, jäte on hyödynnettävä muutoin esimerkiksi hyödyntämällä energiana. Mikäli hyödyntäminen ei ole mahdollista, jäte on loppukäsiteltävä.

 

6 Poikkeuksellisiin tilanteisiin varautuminen

Laitoksella on oltava laitoksen toiminnan ja laajuuden mukainen riittävä alkusammutuskalusto ja riittävästi sopivaa imeytysmateriaalia, jolla mahdolliset vuodot voidaan kerätä talteen ja estää niiden joutuminen viemäriin tai maaperään. Käytetty imeytysmateriaali on toimitettava käsiteltäväksi vaarallisena jätteenä.

 

Suunnitelma tulipalojen ja onnettomuustilanteiden estämiseksi sekä toimintaohjeeksi mahdollisissa vahinko- ja onnettomuustilanteissa on laadittava ja pidettävä ajan tasalla.

 

Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa on viivytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin päästöjen estämiseksi ja päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi. Lisäksi tapahtuman toistumisen estämiseksi ja laitteistojen kunnostamiseksi on tehtävä tarpeelliset toimenpiteet. Poikkeuksellisista ympäristöpäästöistä sekä niihin vaikuttavista tapahtumista on viipymättä ilmoitettava Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja ympäristölautakunnalle.

 

Perustelu

 

Lupapäätöksessä on annettava tarpeelliset määräykset toiminnasta häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa. Varautumalla poikkeustilanteisiin henkilökuntaa kouluttamalla ja tarpeellisilla torjuntaan käytettävillä aineilla, voidaan onnettomuustilanteessa aloittaa tarvittavat toimet nopeasti ja siten vähentää onnettomuudesta aiheutuvaa ympäristön pilaantumista.

 

Lupamääräyksessä vaaditun suunnitelman perusteella voidaan varmistua, että luvan saaja on valmistautunut riittävällä tavalla vahinko- ja onnettomuustilanteisiin.

 

Viranomaisten tiedonsaannin varmistamiseksi ja valvonnan toteuttamiseksi on tarpeellista ilmoittaa poikkeavista tilanteista sekä häiriötilanteista. Välittömät torjuntatoimet ovat tarpeen, jotta minimoidaan ympäristölle aiheutuvat haitat.

 

7 Kirjanpito-, tarkkailu- ja raportointimääräykset

 

Alueella tapahtuvaa toimintaa sekä toiminnan päästöjä ja ympäristövaikutuksia on tarkkailtava ja niistä on pidettävä kirjaa. Kirjanpitoon on sisällytettävä tiedot syntyneen, kerätyn, kuljetetun, välitetyn tai käsitellyn jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä ja toimituspaikasta sekä jätteen kuljetuksesta ja käsittelystä. Jätteet on luokiteltava valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) liitteen 4 mukaisesti. Tietoja on säilytettävä kirjallisesti tai sähköisesti 6 vuotta.

 

Toiminnasta pidettävään käyttöpäiväkirjaan on merkittävä ainakin seuraavat asiat:

 

- vastaanotettujen jätteiden lajit, määrät, alkuperä ja vastaanottoaika

- betonijätteen ja risujen murskausajankohdat

- laitokselle tulleiden ei hyväksyttyjen materiaalien määrä, laatu ja toimituspaikka

- vuoden vaihteessa varastossa olevien jätteiden määrät

- toiminnassa muodostuneiden loppusijoitukseen vietyjen jätteiden määrät

- toiminnassa tapahtuneet häiriöt ja poikkeukselliset tilanteet sekä tehdyt korjaustoimet

 

Jätteenkäsittelypaikalta johdettavan veden laatua on tarkkailtava täyttöalueelta lähtevästä laskuojasta hakemuksen mukaisesti kerran vuodessa. Näytteet on otettava kerran vuodessa kevät- tai syysylivirtaamakautena ja tutkittava voimassa olevan SFS-standartin mukaisesti. Seurannan tulokset on toimitettava lupapäätöksen valvojalle heti niiden valmistuttua. Lupapäätöksen valvoja voi hakemuksesta harventaa näytteenottotiheyttä, jos riittävän pitkän tarkkailun tulosten perusteella havaitaan toiminnan vaikutusten olevan vähäisiä.

 

Tarkkailua ja kirjanpitoa koskeva yhteenvetoraportti on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä ympäristölautakunnalle ja Pohjois-Savon ELY-keskukselle. Raportissa on esitettävä vuosiyhteenveto käyttöpäiväkirjaan merkityistä tiedoista. Tiedot tulee toimittaa ympäristöhallinnon käytössä olevien ohjeiden mukaisesti.

 

Perustelu

 

Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toimintansa päästöistä ja ympäristövaikutuksista. Jätelaissa on määrätty mitä tietoja kirjanpitoon on jätteistä esitettävä, kirjanpidon säilyttämisestä ja velvollisuudesta pitää kirjaa jätteistä. Jätelaissa on myös määrätty seuranta- ja tarkkailuvelvollisuudesta.

 

Ympäristönsuojelu- ja jätelain nojalla valvontaviranomaisilla on oikeus saada toiminnan valvontaa varten tietoja. Jätelain mukaan toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa toiminnassa syntyneistä jätteistä, niiden välivarastoinnista, toimituspaikoista ja käsittelystä. Vuosiyhteenvedon ja -raportin toimittaminen sekä vesitutkimusten tulosten toimittaminen ovat tarpeen toimintaan liittyvien ympäristönsuojelun kannalta olennaisten tietojen saamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi.

 

8 Maankaatopaikan jälkihoito

 

Maankaatopaikka tai sen osa on jälkihoidettava sitä mukaa, kun täyttö etenee. Jälkihoitotöihin kuuluu täyttöalueen pinnan muotoilu sekä hakemuksen mukainen maisemointi istutuksineen heti, kun kukin osa-alue on valmistunut.

 

Käytöstä poistettu maankaatopaikka on pidettävä kunnossa rakenteineen. Alueen tilaa ja rakenteiden kuntoa on seurattava säännöllisin tarkastuksin. Havaitut rakennevauriot on korjattava viipymättä.

 

Perustelu

 

Ympäristöhaittojen, kuten pölyämisen ja vesistöön kohdistuvan kiintoainekuormituksen vähentämiseksi jälkihoitamaton kaatopaikka-alue tulee pitää mahdollisimman pienenä. Jälkihoidettua aluetta tulee tarkkailla jatkuvasti ja mahdolliset vauriot on korjattava viipymättä. Kaatopaikan jälkihoidossa tulee ottaa huomioon kaatopaikasta aiheutuva vaara sekä haitta terveydelle ja ympäristölle 30 vuotta sen jälkeen, kun kaatopaikka on poistettu käytöstä.

 

9 Toiminnan muuttamiseen ja lopettamiseen liittyvät määräykset

 

Toiminnan olennaisista muutoksista tai toiminnan pitkäaikaisesta keskeyttämisestä on hyvissä ajoin, viimeistään kolme kuukautta ennen niiden toteuttamista, tehtävä ilmoitus lupapäätöksen valvojalle.

 

Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava viimeistään kuusi (6) kuukautta aiemmin ympäristölautakunnalle. Luvan haltijan tulee esittää ympäristölautakunnan hyväksyttäväksi yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimenpiteistä ja lopettamisen jälkeisestä tarvittavasta ympäristön tilan tarkkailusta.

 

Perustelu

 

Toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista, toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on tehtävä ilmoitus. Ilmoituksen perusteella lupapäätöksen valvoja voi tarkastella muutosten vaikutusta ympäristöön ja laitoksen lupamääräyksiä sekä arvioida vastaako ilmoitettu toiminta ympäristöluvan lupamääräyksiä.

 

Toiminnan lopettamisesta tulee ilmoittaa ympäristölautakunnalle riittävän ajoissa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä, että viranomainen voi tarkistaa lopettamiseen liittyvien toimien riittävyyden.

 

10 Vakuuden asettaminen

 

Hakijan on toimitettava ympäristölautakunnalle ennen toiminnan aloittamista 40 000 euron pankkitakaus, pankkitalletus tai muu vastaava vakuus. Vakuuden antajan on oltava luotto-, vakuutus- tai muu ammattimainen rahoituslaitos, jolla on kotipaikka Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. Takausvakuutuksella on oltava niin sanottu "on first demand" -takuu, jonka yksilöidyn euromäärän takuun antaja on velvollinen suorittamaan edunsaajalle sen ensimmäisestä vaatimuksesta. Ympäristölautakunta voi tarvittaessa muuttaa vakuuden suuruutta.

 

Perustelu

 

Jätteen hyödyntämis- ja käsittelytoiminnan harjoittajalle on asetettava toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annetut määräykset huomioon ottaen riittävä vakuus tai esitettävä muu vastaava järjestely asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi.

 

Toimenpiteisiin vakuuden realisoimiseksi voidaan ryhtyä, jos luvan saaja ei asianmukaisesti huolehdi sille ympäristönsuojelulaista sekä tästä lupapäätöksestä johtuvista jätehuolto-, tarkkailu- sekä muista toiminnan lopettamisesta tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamisesta.

 

Vakuus vapautetaan hakemuksesta, kun luvan saaja on täyttänyt sille ympäristönsuojelulaissa säädetyt ja tässä luvassa määrätyt velvoitteet. Hakemus vakuuden vapauttamisesta on tehtävä toimivaltaiselle lupaviranomaiselle.

 

11 PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT

 

11.1 Luvan perusteet

 

Laitoksen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitulle toiminnalle asetetut vaatimukset ja vaatimukset, mitkä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

 

Kyseessä on olemassa oleva toiminta. Laitoksen toiminta ei aiheuta terveyshaittaa, ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä vesistön, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista vaikutusalueella tai kohtuutonta rasitusta naapureille. Toiminta-alueella ei ole voimassaolevaa asemakaavaa. Laitoksen vaikutusalueella ei ole suojelualueita eikä luokiteltuja pohjavesialueita.

 

Ympäristöluvassa on annettu määräykset muun muassa jätteiden käsittelystä ja varastoinnista, toiminnassa aiheutuvien roskaantumishaittojen estämisestä sekä jätehuollon järjestämisestä. Lisäksi luvassa on annettu määräyksiä toiminnan tarkkailusta sekä raportoinnista ja toiminnalle on määrätty asetettavaksi vakuus.

 

11.2 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen

 

Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 70 §:n nojalla.

 

12 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN

 

Lupa on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on haettavaa ympäristölupa.

 

13 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

 

Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman.

 

14 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

 

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6-8, 11, 14, 16-17, 27, 42 - 44, 49, 52 - 53, 58, 59, 60, 61, 62, 70, 83 - 85, 87, 94 ja 170 § sekä liite1 taulukon 2 kohta 13 f

Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 2, 3, 4, 6 ja 11 - 15 §

Jätelaki (17.8.2011/646) 5, 6, 8, 12, 13, 15, 118, 119, 120, 121 ja 141 §

Jäteasetus (19.4.2012/179) 2, 4, 7, 12, 13, 20, 22, 23 ja 24 §

 

15 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

 

Hakijalta peritään ympäristöluvan käsittelymaksua 3300 euroa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän yhtymähallituksen päätöksen 3.12.2019 (§ 194) mukaisesti.

 

Maksu peritään kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksan maksutaulukossa mainitun jätteiden hyödyntämistoiminnan (muu jätteiden ammattimainen tai laitosmainen hyödyntäminen tai käsittely) mukaisena.

 

16 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

 

16.1 Päätös

 

Ympäristönsuojelulain 85 §:n mukaan ympäristölupapäätös on toimitettava hakijalle ja niille, jotka ovat päätöstä erikseen pyytäneet, sekä valvontaviranomaisille ja asiassa yleistä etua valvoville viranomaisille. Päätös toimitetaan seuraaville:

 

Pielaveden kunta

Pohjois-Savon ELY-keskus

Pielaveden kunnanhallitus

Pielaveden rakennusvalvontaviranomainen

 

16.2 Tieto päätöksestä

 

Ympäristönsuojelulain 85 §:n mukaan ympäristölupapäätöksen antamisesta on lisäksi ilmoitettava niille, jotka ovat tehneet muistutuksen asiassa tai ovat ilmoitusta erikseen pyytäneet sekä niille, joille on 44 § 1 momentin mukaan annettu lupahakemuksesta erikseen tieto. Tieto päätöksestä (kuulutus) toimitetaan asiapapereissa olevan listan mukaisesti naapureille.

 

16.3 Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä

 

Päätös julkaistaan Pielaveden kunnan internetsivuilla.

 

17 PÄÄTÖKSEN ANTOPÄIVÄ, JULKAISUPÄIVÄ JA PÄÄTÖKSEN TIEDOKSISAANTIPÄIVÄ

 

Päätöksen antopäivä on 6.5.2020 ja kuulutuksen julkaisupäivä on 6.5.2020. Päätöksen tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä (7.) päivänä päätöksen julkaisemisajankohdasta eli 13.5.2020.

 

18 MUUTOKSENHAKU

 

Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen tiedoksisaannista sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 12.6.2020.

 

Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle

osoitteeseen PL 204, 65101 VAASA. Valitusosoitus on liitteenä.

 

Ympäristöjohtajan päätösehdotus:

 

Ympäristölautakunta myöntää Pielaveden kunnalle ympäristöluvan hakemuksen mukaiseen toimintaan Pielaveden kunnan alueella sijaitsevalle tilalle 595-422-5-70 valmistelijan ehdotuksen mukaisesti. Tämä päätös korvaa lainvoiman saatuaan Pohjois-Savon ympäristökeskuksen 30.10.1997 antaman päätöksen Dnro 0696 Y 0198-121.

 

Päätös:

 

Päätösehdotus hyväksyttiin.