Ympäristölautakunta
Pöytäkirja 19.03.2020/Pykälä 21

Ympäristölautakunta

§ 21

19.03.2020

 

Maa-aineslupa kalliokiven ottotoimintaan sekä ympäristölupa louhinnalle ja murskaukselle, Metsähallitus, Vieremä

 

245/11.01.00/2019

 

Ymplk 19.03.2020 § 21

 

 

Valmistelija: ympäristönsuojelutarkastaja Maarit Walta,

p. 0400 144 453

 

1. ASIA

 

Maa-aineslain 4 §:n mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen ja ympäristönsuojelulain 27 §:n mukainen ympäristölupa kiviaineksen louhinnalle ja murskaukselle, Vieremä.

 

Käsitellään maa-aineslain 4 a §:n ja ympäristönsuojelulain 47 a §:n mukaisesti samalla päätöksellä.

 

2. HAKIJA

 

Metsähallitus

Urheilukatu 3 A

81700 LIEKSA

 

Yhteyshenkilö: Ilmo Heikkinen, puh.0400 183 174, sähköposti: ilmo.heikkinen@metsa.fi

 

Y-tunnus: 0116726-7

 

3. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

 

Maa-aineslupaa haetaan kalliokiven ottotoimintaan ja ympäristölupaa kiviaineksen louhinnalle ja louheen murskaamiselle 10 vuodeksi. Hakemuksen mukainen toiminta sijaitsee Vieremän Nissilän kylässä Vieremän valtionmaa-nimisellä tilalla (925-893-1-28). Kiinteistön omistaa Suomen valtio. Kyseessä on uusi toiminta.

 

Koordinaatit (ETRS-TM35 FIN): 497779 itä, 7091247 pohjoinen

 

4. ASIAN VIREILLETULO

 

Hakemus on tullut vireille 5.4.2019 ja sitä on täydennetty 31.10.2019 saapuneella täydennyksellä.

 

5. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

 

Maa-aineslain (MAL 555/1981) 4 §:n mukaan maa-ainesten ottamiseen on oltava lupa.

 

Maa-ainesten ottamista koskevan lupa-asian ratkaisee kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain (64/1986, KYHL) mukainen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen (MAL 7 §).

 

Ympäristönsuojelulain (527/2014) liitteen 1, taulukon 2, kohtien 7 c) ja 7e) mukaan kivenlouhimo ja murskaamo, joiden toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää, edellyttävät ympäristöluvan.

 

Ympäristönsuojeluasetuksen (VnA 713/2014) 2 §:n 1 momentin kohtien 6 a) ja 6 b) mukaisesti edellä mainittujen toimintojen lupaviranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

 

MAL 4 a § ja YSL 47 a §:n mukaan maa-ainesten ottamista koskeva lupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristölupahakemus on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana.

 

6. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

 

Alueella ovat voimassa Pohjois-Savon maakuntakaava 2030, Pohjois-Savon tuulivoima-maakuntakaava ja Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava 2030. Suunniteltu ottoalue sijoittuu maakuntakaavassa virkistys- ja matkailuvyöhykkeelle, jonka suunnittelumääräyksen mukaan vyöhykkeen kehittämisessä ja maankäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueen virkistysmahdollisuudet ja suojelualueverkoston ekologisesti

kestävä hyödyntäminen. Maa-ainesalueelle ei sijoitu muita kaavamerkintöjä. Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Alueella ei ole yleis- tai asemakaavaa.

 

7. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

 

Toiminta-alue sijoittuu Vieremän kunnan Nissilän kylässä kiinteistöllä Vieremän valtionmaa (925-893-1-28). Tilan koko pinta-ala on 5297 ha ja ottamisalueen pinta-ala on 5,8 ha. Alue sijoittuu Vieremän keskustaajamasta linnuntietä noin 23 km pohjoisen suuntaan. Kesämäen maa-ainesalue sijoittuu Itä-Rotimontieltä idän suuntaan erkanevan ja edelleen etelän suuntaan erkanevan metsätien varrelle. Matkaa Itä-Rotimontieltä ottoalueelle on noin 2 km.

 

Alue sijaitsee metsätalousvaltaisella alueella. Maa-ainesalue ja sitä ympäröivät alueet ovat pääosin havupuuvaltaista sekametsää. Aluetta ympäröivät myös helppokulkuiset suot. Kesämäen maa-ainesalueen toiminta ei tule muuttamaan merkittävästi alueen lähi- tai kaukomaisemaa. Suunniteltu toiminta-alue koostuu 5,8 ha kokoisesta ottamisalueesta, jonka kaivu- ja louhinta-alue on 1,3 ha. Alueella on metsäautoteiden verkko. Suunnitellulla ottamisalueella on tehty ensiharvennushakkuu v. 2013. Metsähallituksen järjestelmissä ei ole merkintöjä erityisen tärkeistä elinympäristöistä lähialueella.

 

Suunniteltu ottoalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue (Mammonkangas (892510), 1-luokan pohjavesialue) sijaitsee länsilounaassa 3 kilometrin etäisyydellä ottoalueen rajasta. Ottamisalueella tai sen lähialueilla ei ole Metsähallituksen järjestelmissä tai peruskartassa merkitty lähteitä. Lähimpään karttaan merkittyyn lähteeseen on ottamisalueelta matkaa 2 kilometriä. Kupulanlahden alueella on Nissilän vesiosuuskunnan vesijohtoverkoston toiminta-alue, lähimmistä kaivoista ei ole tietoa.

 

Alle 500 m etäisyydellä suunnitellusta toiminta-alueesta ei sijaitse vakituisesti asuttuja kiinteistöjä eikä vapaa-ajan kiinteistöjä. Hankkeen lähialue on harvaan asuttua metsätalousvaltaista aluetta. Lähin vakituinen asunto (925-410-3-58 Hirvimäki) sijaitsee pohjoisessa noin 1,8 kilometrin etäisyydellä suunnitelma-alueelta ja seuraavaksi lähimpiin vakituisiin asuntoihin on yli 2 kilometriä matkaa (länsi ja eteläsuuntaan). Kaikki lähimmät vapaa-ajan asunnot sijaitsevat noin 2 kilometrin etäisyydellä suunnittelun ottoalueen rajasta.

 

Lähimmät vesistöt ovat molemmat noin 1,8 kilometrin etäisyydellä etelässä ja lounaassa sijaitsevat Marttisenjärven Kesälahti ja Kaatiainen. Toiminta-alue sijoittuu Vuoksen vesienhoitoalueen (04) Salahmin järven (04.54) Marttisenjoen valuma-alueella (04.549).

 

Ottoalueen läheisyydessä ei sijaitse herkästi häiriintyviä kohteita kuten kouluja, päiväkoteja tai hoitolaitoksia.

 

Suunnittelualueella tai sen vaikutusalueella ei ole luonnonsuojelualueita eikä Natura 2000-verkostoon kuuluvia alueita. Ottamisalueella tai sen läheisyydessä ei ole Metsälain 10§:n mukaisia erityisen arvokkaita elinympäristöjä. Alueella ei ole myöskään muinaismuistoja tai rakennusperintökohteita. Lähin muinaismuistokohde (Mammonkangas 1) sijaitsee noin 4,5 kilometrin etäisyydellä kaakossa ottoalueelta. Lähin luonnonsuojelualue ja Natura2000-alue (Kaatiainen FI0600055) sijaitsee noin 1,8 km etäisyydellä lounaassa.

 

Ottamissyvyys alueella on noin korkeimmillaan noin 13 metriä. Alin ottotaso on +183,5 (N2000). Ottotaso on korkeimmillaan suunnitellun ottoalueen keskellä mahdollisten 2 ja 3 vaiheiden rajalla. Pohjaveden pinnantason määrittämiseksi ottoalueelle voidaan asentaa pohjavesiputki, ellei kallio estä sen asentamista.

8. LAITOKSEN TOIMINTA

 

8.1 Yleiskuva toiminnasta

 

Ennen toiminnan aloittamista ottoalue merkitään maastoon ja alin louhintataso tullaan merkitsemään pysyvin korkomerkinnöin. Alueen pintamaat sekä puusto poistetaan vaiheittain ottamisen edetessä. Kaikki alueen maa-ainesten ja pintamaiden varastointi sekä muu maa-ainesalueen toiminta tapahtuu ottamisalueen rajojen sisäpuolella. Varsinainen maa-aineksen irrotus tapahtuu ottoalueen rajojen sisäpuolella. Ottotoiminta aloitetaan ottoalueen itäpuoleisesta reunasta. Ottoalue on suunniteltu vaiheistettavan

kolmeen vaiheeseen, mutta nyt haetaan lupaa vain vaiheelle 1.

 

Ensin louhittavan alueen pintamaat poistetaan ja kallio louhitaan poraamalla ja räjäyttämällä. Alueella kiviainesta rikotetaan ja murskataan. Lisäksi alueella toimintaan kuuluu murskeen varastointi, kuormaus ja kuljetus.

 

Alueelle haetaan maa-ainesten ottolupaa yhteensä 40 000 m3ktr ottomäärälle 5,8 hehtaarin ottamisalueelta, josta ottoalue (kaivu- ja louhinta-alue) on 1,3 ha sekä ympäristölupaa kallion louhintaan ja murskaukseen. Alueelta ei ole aikaisemmin otettu maa-aineksia.

 

Ottamissyvyys alueella on noin korkeimmillaan noin 13 metriä. Alin ottotaso on +183,5 (N2000), jos pohjaveden pinta havaitaan ottotoiminnan edetessä, alin ottotaso määritellään mitatun pohjavesipinnan mukaan eikä louhintaa suoriteta ympäröivän alueen maaperän pohjaveden pinnan alapuolelta.

 

Kesämäen maa-ainesalueelle liikennöidään Nissiläntieltä koillisen suuntaan erkanevaa Kylmäpurontietä ja edelleen Itä-Rotimontietä. Itä-Rotimontieltä jatketaan idän suuntaan erkanevan ja edelleen etelän suuntaan erkanevaa metsätietä. Matkaa Itä-Rotimontieltä ottoalueelle on noin 2 kilometriä.

 

8.2 Louhinta ja murskaus

 

Kallion louhinnan vaiheita ovat kallionporaus, kiviaineksen irrottaminen räjäyttämällä ja tarvittaessa räjäytetyn louheen pienentäminen (rikottaminen). Louhittavalta alueelta poistetaan pintamaat, jotka varastoidaan maisemointia varten ottamisalueen rajojen sisäpuolella. Louhintaa tehdään noin 3-4 vuoden välein. Yksi louhintajakso kestää noin 1-2 viikkoa kerrallaan. Louhintajaksolla louhitaan noin 20 000-30 000 t (6 000 - 12 000 m3) kiinteää kalliota, mahdollisesti useammalla räjäytyksellä. Koska etäisyys lähimpään melulle alttiiseen kohteeseen on yli 500 metriä, ei Vna 800/2010 aseta toiminnalle aikarajoitteita. Louhintaa ja murskausta tehdään ympärivuoden.

 

Kesämäen maa-ainesalueella kulloinkin louhintatyöhön valittu urakoitsija laatii alueelle louhintasuunnitelman ja valitsee louhinnassa käytettävän räjähdysaineen. Tavallisesti räjähdysaineena käytetään pääasiassa emulsioräjähdysaineita (esim. Kemiitti). Emulsioräjähdysaine tarvitsee syttyäkseen räjäyttimen, jona voidaan käyttää erilaisia patruunoita (esim. Redex, Fordyn tai Kemix). Räjäytysainetta käytetään noin 600 - 1000 g/m3 kiveä (220 - 360 g/t) kohti, jolloin räjähdysaineiden keskimääräinen vuosikulutus on noin 2,6 - 4,3 t. Räjähdysaineiden menekki on riippuvainen mm. kallion laadusta ja räjähdysaineesta. Räjähdysaineita ei varastoida alueella, vaan ne tuodaan paikalle vasta panostuksen alkaessa.

 

Kokonaisottomäärä on 40 000 m3ktr (sis. pinta- ja irtomaat). Ottamisaika on 10 vuotta ja vuosittain louhittavan ja murskattavan kiviaineksen määrä on noin 4 000 m3ktr. Vuosittaiseen ottomäärään vaikuttaa kiviaineksen kysyntä, jolloin ottotoiminnassa voi olla vuosia jolloin alueelta otetaan enemmän ja vuosia jolloin ottotoiminta on vähäisempää. Alueella louhittaisiin ja murskattaisiin 10 vuoden aikana yhteensä noin 112 000 tonnia kiviainesta.

 

Louhinnassa käytettävien työkoneiden; poravaunun ja kaivinkoneen kevyt polttoöljy varastoidaan työmaakäyttöön tarkoitetuissa siirrettävissä ja lukittavissa kaksoisvaippasäiliöissä (yhden säiliön tilavuus esimerkiksi noin 3 000 l), jotka on varustettu lapon- ja ylitäytönestimillä.

 

Louhinnassa ja murskauksessa käytetään hakemuksen mukaan seuraavia raaka-aineita:

 

Kalliomurske

Keskimääräinen kulutus (t/a) 11 200

Maksimikulutus (t/a) 30 000

 

Räjähdysaineet

Keskimääräinen kulutus (t/a) 3,5

varastointitilavuus (t) ei varastoida alueella

 

Kevyt polttoöljy

Keskimääräinen kulutus (t/a) 12

Maksimi kulutus (t/a) 16

Maksimi varastointitilavuus (t) 9

 

Voiteluaineet

Keskimääräinen kulutus (t/a) 0,2

Maksimi kulutus (t/a) 1

 

Kalliosta louhittu ja rikotettu kiviaines murskataan eri kalliokivilajikkeiksi. Kesämäen maa-ainesalueella käytetään aliurakoitsijoiden murskainlaitteistoja. Murskauksessa voidaan käyttää esimerkiksi 2-3 -vaiheista liikkuvaa, Lokotrack-tyyppisestä tela-alustaisesta esimurskaimesta ja aggregaattikäyttöisestä jälkimurskaimesta koostuvaa murskauslaitosta. Esimurskaimena käytettävä telamurskain mahdollistaa murskaimen liikkumisen ottorintauksen mukana, murskattavien massojen liikuttelun sijaan. Esimurskaimelle syöttö voidaan tehdä kaivinkoneella tai pyöräkuormaajalla. Esimurskainta seuraavat yksi tai useampi jälkimurskain sekä seulavaunu. Mikäli Lokotrack-tyyppisiä tela-alustaisia murskauslaitteistoja ei ole saatavissa, käytetään perinteisiä siirrettäviä murskaimia. Alueelle ei sijoiteta pysyvää murskauslaitosta.

 

Kesämäen maa-ainesalueen kalliokiven murskaukselle on tarvetta noin 2-4 vuoden välein, jolloin murskeita tuotetaan noin 20 000-30 000 t kerralla. Tyypillisesti murskausjakso kestää noin 2-4 viikkoa ja murskain tuottaa erilaisia murskeita 700-3 000 t vuorokaudessa. Koska etäisyys lähimpään melulle alttiiseen kohteeseen on yli 500 metriä, ei Vna 800/2010 aseta toiminnalle aikarajoitteita.

Murskauslaitoksen murskaimissa käytetään kevyttä moottoripolttoöljyä. Lokotrack-tyyppinen tela-alustainen esimurskain on tyypillisesti varustettu omalla moottorilla ja jälkimurskaimet ovat aggregaattikäyttöisiä. Murskauksessa käytettävien työkoneiden kevyt polttoöljy varastoidaan työmaakäyttöön tarkoitetuissa siirrettävissä ja lukittavissa kaksoisvaippasäiliöissä (yhden säiliön tilavuus esimerkiksi noin 3 000 l, tyypillisesti Finncont DTD-2990), jotka on varustettu lapon- ja ylitäytönestimillä. Kevyttä polttoöljyä varastoidaan enimmillään noin 9 000 litraa (esimerkiksi kolme 3 000 l:n säiliötä). Näiden lisäksi myös työkoneissa ja murskaimissa on omat polttoainesäiliöt (työkoneiden säiliöt tyypillisesti 300-550 l ja murskainten säiliöt 600-900 l). Voiteluaineet varastoidaan erillisessä lukittavassa kontissa tai tilassa, esim. aggregaattivaunun varastotilassa. Alueella on myös imeytysturvetta tai muuta imeytysainetta. Maaperäsuojaukset tehdään lupaehtojen mukaisesti.

Liikennöinti Kesämäen maa-ainesalueelle tapahtuu pääsääntöisesti arkisin (maanantai-perjantai) klo 6-22 välisenä aikana. Alueen liikennöinti on riippuvainen vuodenajasta ja kiviaineksen kysynnästä. Laskennallinen keskimääräinen liikenne alueelle olisi noin 1 raskas ajoneuvo/päivä, mutta käytännössä kuljetukset eivät ole säännöllisiä, vaan keskittyvät lyhyille ajanjaksoille, jolloin alueelta kuljetetaan kiviainesta pois suurempia määriä. Alueelle liikennöi ko. ajanjaksolla korkeintaan 20 raskasta ajoneuvoa päivässä. Louhinnan ja murskauksen aikana työntekijöiden henkilöautoliikenne lisää liikennöintiä alueelle.

 

8.3 Toiminnassa muodostuvat jätteet

 

Kesämäen maa-ainesalueella muodostuu jätteitä kallioalueelle toimintajaksojen ajaksi tuotavissa tilapäisissä toimisto- ja sosiaalitiloissa sekä mahdollisissa koneiden ja laitteiden pienissä huolloissa. Alueella ei tehdä koneiden suunnitelmallisia, suuria huoltoja tai pesuja. Kaikki alueella mahdollisesti syntyvä sekalainen yhdyskuntajäte kerätään umpinaiseen jäteastiaan ja toimitetaan urakoitsijan toimesta paikallisen jätehuollon toimijalle. Jäteöljyt varastoidaan esimerkiksi 0,5 m3:n lukittavassa kontissa tai tilassa. Mahdollisesti pienissä ja yllättävissä huoltotöissä syntyvät voiteluaineet, akut, öljysuodattimet ja likaantuneet trasselit säilytetään lukittavassa tilassa. Kaikki vaaralliset jätteet toimitetaan urakoitsijan toimesta asianmukaiseen lähimpään vaarallisen jätteen keräyspisteeseen. Mahdollisesti toiminnan aikana vahinkotilanteissa likaantunut imeytysturve tai muu imeytysaine toimitetaan lähimpään pilaantuneiden maiden vastaanottoasemalle asianmukaisesti käsiteltäväksi.

 

Toiminnassa syntyy hakemuksen mukaan seuraavia jätteitä:

 

 

Jäte	Varastointi	Määrä	Toimituspaikka
Sekajäte	jätteenkeräysastia	30 kg/murskaus	paikallinen jätehuollon toimija
Voitelu- ainejäte	0,5 m3:n lukittavassa kontissa/tilassa	30 kg/murskaus	Vaarallisten jätteiden keräys
Kiinteä öljyjäte	Jäteastia, lukitussa tilassa	2 kg/murskaus	Vaarallisten jätteiden keräys

 

Alueelle on laadittu kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelma 22.3.2019. Alueelta muodostuu kaivannaisjätteeksi luokiteltavista jätteistä pintamaita sekä hakkuutähteitä. Pintamaat ja muut alueen raivaamisesta syntyvät sekalaiset maamassat läjitetään ottamisalueelle. Pintamaat hyödynnetään maisemoinnissa. Kaivannaisjätteillä ei ole ympäristövaikutuksia, eikä siten ole tarvetta toteuttaa kaivannaisjätteiden aiheuttaman ympäristön pilaantumisen ehkäiseviä toimenpiteitä. Kesämäen maa-ainesalueella kuorittavia pintamaita arvioidaan olevan keskimäärin noin metrin kerros kallion pinnalla, joten tähän perustuen nyt haettavan luvan mukaisen ottoalueen (vaihe 1) alueelta pintamaita muodostuu yhteensä noin 13 000 m3 ottoalueen kuorittavan pinta-alan ollessa noin 1,3 ha. Lisäksi kaivannaisjätettä syntyy myös varastointialueelta, josta kuorittavia pintamaita on arvioitu irtoavan keskimäärin noin 30 cm:n paksuinen kerros. Näin ollen kaivannaisjätettä (pintamaat sekä hakkuutähteet) syntyy koko ottamisalueelta noin 19 300 m3.

 

9. PÄÄSTÖT JA NIIDEN EHKÄISEMINEN

 

9.1 Päästöt maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin

 

Kesämäen maa-ainesalue ei sijoitu ympäristöhallinnon luokittelemalle pohjavesialueelle, lähimpään vesistöön jää 1 800 metrin suojaetäisyys eikä alueen läheisyydessä ole kaivoja tai lähteitä, ei maa-ainesten otolla arvioida olevan laaja-alaisia vaikutuksia pohja- ja pintaveteen. Maa-ainesten otto voi vaikuttaa paikallisesti kallioalueen pintavalunnan muuttumisen kautta.

 

Alueella voi muodostua pintavesiä, jotka koostuvat sade- ja sulamisvesistä. Suurin osa pintavalunnasta kuitenkin suotautuu kallionruhjeisiin eikä pintavaluntaa normaalitilanteessa juuri havaita. Mikäli pintavaluntaa alueella tapahtuu esimerkiksi runsaiden sateiden vuoksi, alueen pintavedet kulkeutuvat ympäröivään maastoon. Tarvittaessa alueelle voidaan rakentaa selkeytysallas, jonka pohjalle kiintoaines laskeutuu. Vuotuinen sademäärä Ylä-Savossa on 550 - 650 mm. Korkeilla alueilla ja Karjalanselällä sademäärä on vaihteluvälin ylärajalla, joten tämän suunnitellun ottamisalueen sademäärä lienee luokkaa 650 mm/vuosi.

 

Louhintaa suoritetaan ympäröivän alueen pohjavedenpinnan yläpuolella, joten louhinnalla ei siten katsota olevan vaikutusta alueen pohjaveteen. Pohja- ja pintaveden sekä maaperän pilaantuminen on mahdollista ainoastaan sellaisten onnettomuuksien yhteydessä, joissa poltto- tai voiteluaineita pääsee vuotamaan maahan. Polttoainesäiliöt ovat lukittavia, kaksoisvaipallisia ja lapon- ja ylitäytönestimillä varustettuja. Voiteluaineita varastoidaan alueella lukittavassa tilassa esimerkiksi aggregaattivaunun varastotilassa. Hakija katsoo, että riski poltto- ja voiteluaineiden pääsystä maaperään varastoinnin aikana on erittäin pieni, sillä säiliöiden kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Poltto- ja voiteluaineita voi päästä maaperään ainoastaan työkoneiden onnettomuuksien yhteydessä, jolloin vuodon sattuessa ryhdytään välittömästi toimenpiteisiin, joilla vuoto torjutaan sekä maaperä puhdistetaan. Alueelle varataan riittävä määrä imeytysturvetta, -mattoa tai muuta imeytysainetta mahdollisen maaperään kohdistuvan öljyvahingon torjumiseksi. Työkoneiden mahdolliset onnettomuudet ovat kuitenkin pienialaisia eivätkä aiheuta mittavia tuhoja ympäristölleen.

 

Murskauksessa käytettävien työkoneiden kevyt polttoöljy varastoidaan työmaakäyttöön tarkoitetuissa siirrettävissä ja lukittavissa kaksoisvaippasäiliöissä (yhden säiliön tilavuus esimerkiksi noin 3 000 l, tyypillisesti Finncont DTD-2990), jotka on varustettu lapon- ja ylitäytönestimillä. Kevyttä polttoöljyä varastoidaan enimmillään noin 9 000 litraa (esimerkiksi kolme 3 000 l:n säiliötä). Voiteluaineet varastoidaan erillisessä lukittavassa kontissa tai tilassa, esim. aggregaattivaunun varastotilassa. Alueella on myös imeytysturvetta tai muuta imeytysainetta. Tukitoiminta-alueen rakenne toteutetaan lupamääräysten mukaisesti.

 

Räjähdysaineita ei varastoida alueella, vaan ne tuodaan alueelle vasta panostuksen alkaessa.

 

9.2 Päästöt ilmaan

 

Kesämäen maa-ainesalueella pölyä syntyy kalliokiven louhinnassa, murskauksessa ja seulonnassa sekä valmiiden tuotteiden lastauksessa. Myös kallioalueen sisäinen työmaaliikenne ja ulkopuolinen kuljetusliikenne voivat aiheuttaa tietyissä sääolosuhteissa pölypäästöjä. Suurin osa kiviainestuotannon pölypäästöistä on halkaisijaltaan yli 10 µm kokoluokkaa, jotka laskeutuvat lähelle päästökohdetta. Murskauslaitos sekä kaikki työkoneet tuottavat myös kaasumaisia päästöjä.

 

Kallionporauksen pöly on hienojakoista, joten tarvittaessa pölypäästöjen vähentämiseksi porausvaunun pölynkeräyslaitteistoa ei tyhjennetä räjäytyspaikoille. Louhinnan ja lastauksen pöly on sen sijaan suurijakoista, eikä leviä haitallisesti ympäristöön. On huomattava, että toiminta alueella on jaksottaista (keskimäärin 2-8 viikkoa 2-4 vuoden välein) ja etäisyys lähimpään asuinrakennukseen on noin 1,8 kilometriä. Lisäksi ottoalueen ja asuinrakennusten välillä maastonmuodot ja puusto toimivat pölyn leviämistä lieventävinä tekijöinä.

 

Kiven murskauksen pölypäästöjä voidaan vähentää laitosten sijoitusratkaisuilla ja teknisillä toimilla. Kiven louhinnan tekniset toimet ovat em. murskaimen pölyävien vaiheiden kotelointi sekä poravaunun pölynerotinlaitteisto. Murskatun kiviaineksen pölyämistä vähennetään säätämällä kiviaineksen putoamiskorkeutta ja tarvittaessa kastelemalla murskekasoja. Alueen syrjäisen sijainnin vuoksi alueen pölynsidonnalle ei oleteta olevan tarvetta.

 

Alueella työskentelee tarvittaessa lastaustehtävissä pyöräkone, jonka vuosittaiseksi työmääräksi on arvioitu 80 h/a. Alueella työskentelee murskauksen aikana kaivinkone (rikotus ja esimurskaimelle syöttö) ja pyöräkone (valmiin murskeen kuormaus varastoon), joiden molempien työajaksi on arvioitu 72 h/vko. Esi- ja jälkimurskaimen käyttöajaksi on arvioitu yhteensä noin 72 h/vko. Lähtötietoina olevan TYKO työkoneiden päästömallin tiedot kuvaavat Suomessa keskimäärin käytössä olevien työkoneiden tietoja. Valtioneuvoston asetuksen polttomoottoreiden pakokaasu- ja hiukkaspäästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (127/2014) mukaisesti asteittain kiristyneet markkinoille luovutettujen työkoneiden typpihyväksynnän edellytyksenä olleet päästöjen raja-arvot eivät laskelmissa välttämättä vielä näy. Näin ollen urakoitsijoilla käytössä olevan kaluston uusiutuessa, myös tiukentuneet raja-arvot vaikuttavat vuosittaisiin ilmapäästöihin pienentävästi, erityisesti typenoksidien (NOx) osalta.

 

Taulukko 1. Päästöt ilmaan

 

Päästö päästö (t/murskaus)

Hiukkaset 0,013

Typen oksidit (Nox) 0,29

Rikkidioksidi (SO2) 0,00019

Hiilidioksidi (CO2) 64,9

Hiilimonoksidi 0,28

Hiilivedyt 0,052

Metaani 0,004

Dityppioksidi 0,0011

 

9.3 Melu

 

Yksi louhinta- ja murskaustoiminnan merkittävimmistä lähialueen ihmisiin kohdistuvista vaikutuksista on melu. Ympäristömelu on vain harvoin terveydelle haitallista, mutta se voi vaikuttaa ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen. Kesämäen maa-ainesalueella melua syntyy kalliokiven louhinnassa (poraus, räjäytykset, rikotus) ja murskauksessa sekä lastauksessa. Myös kallioalueen liikenne (pyörä- ja kaivinkoneet sekä raskasliikenne) aiheuttavat melua, mutta vähäisemmässä määrin kuin edellä mainitut toiminnot. Toiminnan merkittävin melunlähde on kuitenkin kallionporaus, joka suoritetaan usein ympäröivää maastoa korkeammalta, jolloin porausmelu leviää hetkellisesti ympäristöön. Räjäytysten aiheuttama melu sen sijaan on lyhytkestoista ja kertaluonteista.

 

Hakemuksessa ilmoitetut eri työkoneiden lähtömelutasot ovat: poravaunu 121 dB, rikotus 123 dB ja murskaus 122 dB.

 

Ympäristömelun häiritsevyyden arvioinnissa käytetään melun A-painotettua keskiäänitasoa. Valtioneuvoston päätös (993/1992) melutason ohjearvoista antaa asumiseen käytettäville alueille päiväajan (7-22) ohjearvoksi 55 dB (melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso)) ja loma-asumiseen käytettäville alueille 45 dB (A). Melun etenemistä kallioalueelta rajoittavat maastonmuodot ja muut mekaaniset esteet, sää- ja keliolosuhteet sekä puusto ja muu kasvillisuus.

 

Kesämäen maa-ainesalueen lähin häiriintyvä kohde sijaitsee noin 1 800 m:n etäisyydellä ottoalueesta. Melun syntyä ja syntyneen melun etenemistä pyritään ehkäisemään eri tavoin. Melun syntyä voidaan vähentää laitteiston kunnossapidolla ja säännöllisillä huolloilla. Myös laiteteknisillä ratkaisuilla (esimerkiksi esimurskaimen syötin ja pääseula ovat kumitettuja) voidaan vähentää melun syntyä. Kaiken kaikkiaan louhinta- ja murskaustoiminnassa pyritään käyttämään alalla yleisesti käytössä olevaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

 

9.4 Tärinä

 

Kesämäen maa-ainesalueen kallion räjäytysten aiheuttama tärinä leviää hetkellisesti alueen lähiympäristöön havaittavasti. Tärinän leviämiseen vaikuttavat maa- ja kallioperän ominaisuudet, kuten maalaji. Laajimmalle alueelle tärinä leviää pehmeissä maalajeissa (esim. savi). Tärinän mittaamisessa sekä ihmisen kokemana että rakenteiden vaurioitumiskriteereiden kannalta värähtelyliikettä kuvaavana fysikaalisena suureena käytetään heilahdusnopeutta, jonka yksikkö on [mm/s]. Maa- ja kallioperässä värähtelyaalto menettää energiaansa etäisyyden kasvaessa ja tämä havaitaan heilahdusnopeusarvon pienenemisenä.

 

Ihmisen alttius erilaisille tärinäkokemuksille on hyvin yksilökohtainen, mutta yleisesti 5-10 mm/s heilahdusnopeus havaitaan, 10-20 mm/s koetaan epämiellyttävänä ja 20-35 mm/s häiritsevänä. Räjäytysten aiheuttamaan tärinään voidaan vaikuttaa panostusteknisin keinoin. Jokaisesta louhinnasta laaditaan räjäytyssuunnitelma.

 

Lähimpään asutukseen on matkaa ottoalueelta lähimmillään 1800 metriä.

 

9.5 Liikenne

 

Kesämäen maa-ainesalueelle liikennöidään Nissiläntieltä koillisen suuntaan erkanevaa Kylmäpurontietä ja edelleen Itä-Rotimontietä. Itä-Rotimontieltä jatketaan idän suuntaan erkanevan ja edelleen etelän suuntaan erkanevaa metsätietä. Matkaa Itä-Rotimontieltä ottoalueelle on noin 2 kilometriä. Nissiläntien keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) Kylmäpurontien risteyksen kohdalla vuonna 2017 oli 58 ajoneuvoa, joista 5 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa.

Liikennöinti Kesämäen maa-ainesalueelle tapahtuu pääsääntöisesti arkisin (maanantai-perjantai) klo 6-22 välisenä aikana. Alueen liikennöinti on riippuvainen vuodenajasta ja kiviaineksen kysynnästä. Kesämäen maa-ainesalueen keskimääräinen vuotuinen ottomäärä on noin 4 000 m3ktr. Murskeeksi murskattuna ko. määrän kuljettamiseen tarvittaisiin noin 380 kasettikuormaa. Näin ollen laskennallinen keskimääräinen liikenne alueelle olisi noin 1 raskas ajoneuvo/päivä. Käytännössä kuljetukset eivät ole säännöllisiä, vaan keskittyvät lyhyille ajanjaksoille, jolloin alueelta kuljetetaan kiviainesta pois suurempia määriä. Alueelle liikennöi ko. ajanjaksolla korkeintaan 20 raskasta ajoneuvoa päivässä. Louhinnan ja murskauksen aikana työntekijöiden henkilöautoliikenne lisää liikennöintiä alueelle.

 

9.6 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), ympäristön kannalta parhaat käytännöt (BEP) ja energiatehokkuus

 

Kesämäen maa-ainesalueen toiminnassa pyritään käyttämään uusinta ja parasta mahdollista tekniikkaa mahdollisuuksien mukaan.

 

Murskauslaitoksissa uusimpien mallien valinnalla voidaan vähentää toiminnan mahdollisesti aiheuttamia melu- ja pölypäästöjä. Työkoneissa uusimpien mallien valinnalla voidaan vähentää syntyviä ilmapäästöjä, sillä valtioneuvoston asetuksen polttomoottoreiden pakokaasu- ja hiukkaspäästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (127/2014) mukaisesti tyyppihyväksynnän edellytyksenä olevat päästöjen raja-arvot markkinoille luovutettujen työkoneiden osalta ovat kiristyneet asteittain vuosien 2006 ja 2014 välillä.

 

Metsähallitus käyttää ISO 14 001 standardiin perustuvaa ympäristö- ja laatujärjestelmää, jonka avulla kartoitetaan ja hallitaan koko liikelaitoksen ympäristövaikutuksia. Jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti ympäristöjärjestelmän toimivuutta seurataan säännöllisesti ulkoisten ja sisäisten auditointien sekä palautejärjestelmän avulla.

 

10. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN

 

Hakijan mukaan toiminnalla ei ole vaikutusta luontoon ottamisalueen ulkopuolella.

 

Toiminnasta ei aiheudu vesistövaikutuksia eikä alueella synny jätevesiä. Vaikutukset pintavesiin arvioidaan paikallisiksi ja alueelle rakennetaan tarvittaessa selkeytysallas. Toiminta-alue ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle ja kiviaineksen ottaminen tapahtuu pohjavesipinnan yläpuolelta.

 

Kalliokiven ottotoiminnalla on aina vaikutuksia alueen lähi- ja kaukomaisemakuvaan. Ottotoiminnan myötä lähimaisema muuttuu, mutta maisemoinnin jälkeen alue palautuu maastonmuotoja lukuun ottamatta nykyisenkaltaiseksi metsämaaksi. Kesämäen maa-ainesalueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei sijoitu valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaiksi luokiteltuja maisema-alueita. Suunniteltu ottamisalue kohoaa muuta ympäristöään korkeammalle, joten näin ollen ottamistoiminta voi näkyä osittain kaukomaisemakuvassa.

 

Kesämäen maa-ainesalueelle ei sijoitu luonnonsuojelualueita tai Natura 2000 -verkostoon kuuluvia alueita. Koska maa-ainesalueen välittömään läheisyyteen ei sijoitu luonnonsuojelualueita, ei kalliokiven ottotoiminnalla katsota olevan haitallisia vaikutuksia alueen luontoarvoihin eikä sen arvioida aiheuttavan merkittäviä muutoksia lähialueen luonnonoloissa.

 

Edellä mainitut seikat huomioiden voidaan arvioida, että kalliokiven ottotoiminta Kesämäen maa-ainesalueella ei tule aiheuttamaan MAL 3.1 §:ssä mainittuja:

1) kauniin maisemakuvan turmeltumista; 2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista; tai 3) huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa.

 

11. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU

 

Louhinta- ja murskausjaksojen aloittamisesta ja lopettamisesta ilmoitetaan tarvittaessa ympäristölupaviranomaiselle. Ottotoiminnasta raportoidaan maa-aineslain (555/1981) 23a §:n mukaisesti vuosittaiset ottomäärät lupaviranomaiselle NOTTO-rekisteriin sähköisellä lomakkeella. Toiminnan ympäristövaikutuksia (mm. melu, pöly, tärinä) tullaan tarkkailemaan lupaviranomaisen määrittämässä laajuudessa.

 

12. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN

 

Mahdollisen poikkeustilanteen ja onnettomuusriskin aiheuttavat louhintatyöt, erilaisten poltto- ja voiteluaineiden louhinnan ja murskauksen aikainen varastointi, työkoneiden vuotamisriski sekä murskainten mahdolliset tulipalot. Poltto- ja voiteluaineiden louhinnan ja murskauksen aikaisen varastoinnin sekä työkoneiden mahdollisia vuotoja pyritään ehkäisemään edellä kuvatuin ratkaisuin; polttoainesäiliöt ja tankkauspistoolit on varustettu lukituksella sekä ylitäytönestimillä. Polttoaineita varastoidaan alueella vain louhinnan ja murskauksen aikana. Räjähteitä alueella ei varastoida lainkaan. Murskainten toimintahäiriöitä ja muita onnettomuuksia pyritään estämään säännöllisellä huollolla sekä tarkkailuilla.

 

Poikkeustilanteissa työkoneet tai murskaimet pysäytetään vian määrittämistä ja korjaamista varten. Mikäli kyseessä on jonkin nestemäisen aineen vuoto, aloitetaan torjuntatoimet välittömästi. Lisävuoto estetään ja vuotanut aine imeytetään imeytysaineeseen tai -mattoon. Mahdollisesti pilaantunut maa-aines poistetaan ja toimitetaan likaantuneen imeytysaineen kanssa pilaantuneiden maiden vahinkokentälle käsiteltäväksi. Kaikista onnettomuuksista ilmoitetaan Pohjois-Savon pelastuslaitokselle, Vieremän ympäristölupaviranomaiselle sekä Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Pienet määrät pilaantunutta maa-ainesta/öljynimeytysainetta varastoidaan läpäisemättömän muovin päällä ja suuremman määrän ollessa kyseessä, urakoitsija kuljettaa sen heti asianmukaiseen käsittelylaitokseen.

 

Koska alue on vartioimaton, alueella on ilkivallan tai väärinkäytön riski. Tarvittaessa alueen tulotielle voidaan asentaa lukittava portti tai puomi. Tahaton pääsy alueelle sekä mahdollinen ihmisten tai eläinten tipahtaminen ottorintauksesta estetään ottorintauksen kiertävällä aidalla ja huomiokylteillä.

 

13. ALUEEN MAISEMOINTI JA JÄLKIHOITOTYÖT

 

Kesämäen maa-ainesalueelle muodostuvat kallioseinämät louhitaan kalteviksi/portaittain leikkauspiirustusten mukaisesti luiskan kaltevuudella 1:2,5. Tarvittaessa jyrkkien rintausten yläosiin rakennetaan aidat turvallisuuden varmistamiseksi. Kallioalueen pohja tasataan ja muotoillaan siten, ettei alueelle pääse muodostumaan pintavesilammikoita. Kallioalueen pohjan muotoilussa käytetään mm. ylijäämämaamassoja.

 

Mikäli alueen jälkikäyttö on metsätalous, tasatun ja muotoillun pohjakerroksen päälle muodostetaan kasvualusta noin 5-10 cm:n paksuisella orgaanista ainesta sisältävällä pintamaalla biologisesti aktiivisen pintakerroksen luomiseksi. Mikäli riittävää pintakerrosta ei saada muodostettua alueelle läjitetyistä pintamaista, tuodaan orgaanista pintamateriaalia tarvittaessa muualta. Tällöin varmistetaan, että materiaali on puhdasta ja soveltuu kasvualustaksi. Pintamateriaali pyritään sekoittamaan pohjakerrokseen, sillä sekoittamaton pintamaa on altis eroosiolle. Pohjakerroksen ja pintamaan muodostamisen jälkeen alue jätetään metsittymään luontaisesti. Humuskerroksen ja kasvillisuuden kehitystä seurataan ja huonosti metsittyneitä alueita täydennetään tarvittaessa istutuksin tai kylvöin. Maa-ainestenoton päätyttyä kallioalueesta muodostuu maisemoinnin jälkeen lähes viereisten alueiden kaltaista metsämaata, joten kaukomaisemakuva palautuu maastonmuotoja lukuun ottamatta entisenkaltaiseksi. Alueen maisemoinnin toteutus tarkistetaan maa-aineslupaviranomaisen kanssa kallioalueen elinkaaren loppupuolella esimerkiksi maastokatselmuksessa.

 

14. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

 

14.1 Lupahakemuksesta tiedottaminen

 

Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu Miilu-lehdessä 15.1.2020. Lisäksi vireilläolokuulutus on ollut Vieremän kunnan ja Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän sähköisellä ilmoitustaululla ja on lähetty postitse lähialueelle sijoittuvien kiinteistöjen omistajille. Hakemusasiakirjat ja kuulutus ovat olleet nähtävillä Vieremän kunnan ja Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän sähköisellä ilmoitustaululla 16.1.- 14.2.2020.

 

14.2 Lausunnot

 

Vieremän kunnanhallitus on lausunut 4.2.2020 saapuneessa lausunnossaan mm. seuraavaa:

" Kunnanhallitus toteaa lausuntonaan, että Vieremän kunnalla ei ole huomautettavaa Kesämäen maa-aines- ja ympäristölupahakemukseen."

 

Pohjois-Savon liitto on lausunut 15.1.2020 saapuneessa lausunnossaan mm. seuraavaa:

"Pohjois-Savon liitolla ei ole maakuntakaavoituksen näkökulmasta maa-aines- ja ympäristölupahakemuksesta huomautettavaa."

 

Kuopion kulttuurihistoriallinen museo on lausunut 31.2.2020 saapuneessa lausunnossaan mm. seuraavaa:

"Museo on tutustunut lupahakemukseen liittyviin asiakirjoihin ja antaa lausuntonsa arkeologisen kulttuuriperinnön osalta.

 

Suunnittelualueella ei käytettävissä olevan tiedon perusteella sijaitse muinaismuistolain nojalla suojeltuja kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita kulttuuriperintökohteita. Lähin tunnettu kiinteä muinaisjäännös jää hankealueesta noin 4,6 km päähän lounaaseen.

 

Kuopion kulttuurihistoriallisella museolla ei ole huomautettavaa lupahakemukseen ja ottosuunnitelmiin."

 

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän terveysvalvontapalvelut on lausunut 17.2.2020 saapuneessa lausunnossaan mm. seuraavaa:

"Toiminta ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle.

 

Hakemuksen perusteella melu, tärinä ja pölyhaitat lähimmässä häiriintyvässä kohteessa oletetaan vähäisiksi. Etäisyys lähimpään asuinkiinteistöön on hakemuksen mukaan noin 1800 metriä.

 

Mikäli toiminnasta epäillään aiheutuvan meluhaittaa, tulisi toiminnanharjoittaja velvoittaa selvittämään melutaso mittauksin häiriintyvissä kohteissa. Pölynhallinta tulee ottaa huomioon ja velvoittaa toiminnanharjoittajaa käyttämään tarvittaessa teknisiä ratkaisuja ja kastelua pölyn leviämisen ehkäisemiseksi.

 

Ympäristöterveysvalvonnalla ei ole hakemuksista muuta huomautettavaa."

 

Pohjois-Savon ELY-keskus ei ole antanut lausuntoa määräaikaan mennessä.

 

14.3 Muistutukset ja mielipiteet

 

Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä.

 

14.4 Vastine

 

Hakija on antanut mm. seuraavan sisältöisen vastineensa lausuntoihin 24.2.2020:

"Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän terveydensuojeluviranomainen, lausunto 17.2.2020:

lähimpään asuinkiinteistöön on matkaa n. 1800 metriä. Asuinkiinteistön ja toiminta-alueen väliin jää puustoinen ja maastoltaan vaihteleva alue, joka vaimentaa melua ja on vähentämässä pölyn leviämistä asuinkiinteistön suuntaan. Murskauksen aikaisen pölyhaitan ehkäisyssä on mahdollista käyttää myös kastelua."

 

Valmistelijan päätösehdotus:

 

15. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

Ympäristölautakunta myöntää 10 vuodeksi Metsähallitukselle maa-aineslain 4 a §:n mukaisen luvan maa-ainesten ottoon (kokonaisottomäärä 40 000 k-m3 ja vuotuinen ottomäärä 4 000 k-m3) tilalta Vieremän valtionmaa (925-893-1-28) ottamissuunnitelman (saapunut 5.4.2019) mukaiselle ottamisalueelle sekä ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan louhintaan ja murskaukseen.

 

Hakemuksessa ja ottamissuunnitelmassa mainitun lisäksi on noudatettava seuraavia määräyksiä:

 

16. LUPAMÄÄRÄYKSET

 

Yleiset lupamääräykset

 

1. Ennen toiminnan aloittamista alueella on pidettävä aloitustarkastus, jossa käydään läpi lupaan liittyvät asiat.

 

2. Ottoalue on merkittävä maastoon niin, että alueen rajat ja alin ottotaso ovat nähtävissä koko ottamistoiminnan ajan. Alimman ottotason merkinnät tulee olla ainakin niissä paikoissa, mistä kulloinkin otetaan. Oton aikana jyrkät ottorintaukset on merkittävä selvästi ja alueella liikkujia on varoitettava kyltein. Ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle on estettävä tarvittaessa puomilla tai vastaavalla järjestelyllä.

 

3. Alin ottotaso on +183,50 m (N2000). Pohjaveden ylimmän havaitun tason ja alimman ottotason väliin tulee jäädä vähintään 1 m paksuinen häiriintymätön suojamaakerros. Pohjaveden asemaa muuttavaa kaivua tai ottotason (+183,50 m (N2000)) alapuolisia massanvaihtoja ei sallita.

 

Perustelut: Määräykset 1 - 3 ovat tarpeen tiedonkulun varmistamiseksi ja valvonnan mahdollistamiseksi. Alkutarkastus on tarpeen pitää, jotta varmistutaan, että luvan määräykset ovat selvillä ja määräysten mukaiset toimet on tehty ennen ottotoiminnan jatkamista. Ottamisalueen merkintävaatimuksen tarkoituksena on varmistaa, että ottotoiminta pysyy suunnitelluissa rajoissa. Lisäksi se helpottaa ottamistoiminnan valvontaa ja seurantaa. Jyrkät ottorintaukset on merkittävä kunnolla maastossa liikkuvien turvallisuuden vuoksi. (MaL 11 §, MaA 2 §)

 

4. Kallion louhintaa, rikotusta, murskausta ja tuotteiden kuormausta ja kuljetusta saa tehdä ympäri vuoden. Toimintaa voidaan harjoittaa hakemuksessa esitetyn mukaisesti, eikä päivittäisiä aikarajoitteita ole.

 

Perustelut: Toiminta sijoittuu yli 500 metrin päähän melulle alttiista kohteista, joten toiminnassa ei ole tarpeen noudattaa Valtioneuvoston asetuksen (800/2010) aikarajoja. (YSL 52 §, NaapL 17 §, Vna 800/2010 8 §, MaL 11 §)

 

5. Kivenmurskaamotoiminnan jokaisen toimintajakson käynnistymisestä ja kestosta on ilmoitettava etukäteen (vähintään viikkoa ennen) kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Samalla on myös ilmoitettava louhinta- ja murskaustyöstä vastuussa olevan tahon yhteystiedot.

 

Perustelut. Haitalliset ympäristö-, terveys- ja viihtyisyysvaikutukset on estettävä ennalta tai, jos se ei ole mahdollista, niin haitat on minimoitava ja torjuntatoimet on aloitettava mahdollisimman joutuisasti. Ilmoittaminen viranomaisille on tarpeen tiedonkulun varmistamiseksi sekä valvonnan ja viranomaisen ohjeiden antamisen mahdollistamiseksi. (YSL 6-7, 16-17, 52, 66, 133 ja 134 §, VNa 800/2010 12 §)

 

Melu, tärinä, hiukkaset ja pöly

 

6. Toiminnan tulee tapahtua siten, että se aiheuttaa mahdollisimman vähän melua ympäristöön. Murskauslaitteisto on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Varastoitava louhe ja murskeen varastokasat tulee sijoittaa siten, että ne toimivat meluesteinä lähiasutuksen suuntaan.

 

Koneiden ja laitteiden kunnossapidosta on huolehdittava. Toiminta-alueella siirtokuljetusmatkat on suunniteltava mahdollisimman lyhyiksi.

 

7. Toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa asumiseen käytettävillä alueilla ulkona ylittää päiväajan (klo 7-22) keskiäänitasoa LAeq 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla toiminnasta aiheutuva päiväajan (klo 7-22) keskiäänitaso (LAeq) ei saa ylittää 45 dB eikä yöohjearvoa 40 dB. Mikäli toiminnasta epäillään aiheutuvan meluhaittaa, tulee toiminnanharjoittajan selvittää melutaso mittauksin häiriintyvässä kohteessa. Mittausten tekijällä tulee olla riittävä kokemus ja asiantuntemus melumittauksista. Mittaustulokset tulee toimittaa luvan valvojalle. Jos melu sisältää iskumaista tai kapeakaistaista melua, mittaustulokseen on lisättävä 5 dB ennen sen vertaamista asetettuun raja-arvoon.

 

Perustelut: Määräyksessä on annettu raja-arvot melutasolle, joka toiminnasta saa aiheutua ilman, että se aiheuttaisi terveyshaittaa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Melutasorajat perustuvat asetukseen 800/2010, jossa melutason ohjearvot on säädetty raja-arvoiksi. Melumittaukset ovat tarpeen, jotta saadaan selville toiminnan melutaso, jos sen epäillään ylittyvän. Mittaustulosten perusteella voidaan arvioida tarvetta lisätä meluntorjuntatoimia tai muuttaa toimintaa muutoin. Mittaustulosten luotettavuuden kannalta on tarpeen, että mittauksista vastaa ulkopuolinen taho, jolla on riittävät edellytykset mittausten tekemiseen. (YSL 6-7, 8, 49, 52 ja 62 §, VNp 993/1992, VNa 800/2010 7 ja 13 §, MaL 11 §, MaA 2 §)

 

8. Räjäytysten aiheuttama tärinä ei saa aiheuttaa ympäristön rakennusten ja rakennelmien vaurioitumista. Luvan haltijan tulee ennen toiminnan aloittamista tarvittaessa selvittää räjäytyksistä aiheutuvan tärinän johtavuus sekä selvittää lähikiinteistöjen katselmustarvetoiminnan eri aikoina ja varmistaa sopivien räjähdysaineiden ja niiden määrien käyttö. Mikäli toiminnasta epäillään aiheutuvan tärinästä syntyviä haittoja, tulee toiminnanharjoittajan selvittää tärinän voimakkuus mittauksin häiriintyvässä kohteessa. Mittausten tekijällä tulee

olla riittävä kokemus ja asiantuntemus tärinämittauksista.

Mittaustulokset tulee toimittaa luvan valvojalle.

 

Perustelu: Määräys on tarpeen tärinästä aiheutuvien haittojen ennalta ehkäisemiseksi ja haittojen vähentämiseksi. Määräys on annettu omaisuudelle mahdollisesti syntyvien vahinkojen selvittämiseksi. Ympäristön pilaantumisesta ei ympäristönsuojelulain mukaan saa aiheutua vahinkoa tai haittaa omaisuudelle. Tärinämittaukset ovat tarpeen, jotta saadaan selville laitoksesta aiheutuvan tärinän voimakkuus, jos sen epäillään aiheuttavan haittaa. Mittaustulosten perusteella voidaan arvioida tarvetta lisätä tärinän leviämisen torjuntatoimia tai muuttaa toimintaa muutoin. Mittaustulosten luotettavuuden

kannalta on tarpeen, että mittauksista vastaa ulkopuolinen taho, jolla on riittävät edellytykset mittausten tekemiseen. Otto-alueen (louhinta) etäisyys lähimpään asuinrakennukseen on noin 1,8 kilometriä. (YSL 52, 62 §, NaapL 17, 18 §)

 

9. Toiminnasta aiheutuvien hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuus ulkoilmassa alueilla, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä, ei saa ylittää vuorokausikeskiarvona 50 µg/m3. Mikäli toiminnasta epäillään aiheutuvan ilmalaadun heikentymistä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa, tulee toiminnanharjoittajan luvanvalvojan määräyksestä selvittää hiukkaspitoisuusmittauksin toiminnasta aiheutuvan pölyn leviäminen toimintajaksojen aikana. Hiukkaspitoisuuksien mittaussuunnitelma tulee toimittaa etukäteen luvanvalvojalle hyväksyttäväksi. Mittausten tekijällä tulee olla riittävä kokemus ja asiantuntemus mittauksista. Mittaustulokset tulee toimittaa luvanvalvojalle.

 

10. Pölylähteet on teknisten mahdollisuuksien mukaan sijoitettava toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Kallion porauksessa on käytettävä pölynsidontalaitteistolla varustettua poravaunua tai muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kuormattavan ja murskauslaitteiston kuljettimelta varastokasaan putoavan kiviaineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi, kiinnittämällä murskauslaitteiston kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

 

Perustelut: Määräyksillä 9 - 10 varmistetaan, että toiminnan aiheuttamasta pölystä ei aiheudu lähikiinteistöillä terveyshaittaa tai kohtuutonta viihtyvyyshaittaa. Mittaustulosten perusteella voidaan arvioida tarvetta lisätä pölyntorjuntatoimia tai muuttaa toimintaa muutoin. Pölyntorjunnan on oltava tehokasta myös ajanjaksoina, jolloin veden käyttäminen pölyntorjunnassa ei ole mahdollista. (YSL 8, 17, 49, 52 ja 62 §, NaapL 18 §, VNa 800/2010 4, 5 ja 13 §, MaL 11 §, MaA 2 §)

 

Maaperän sekä pohja- ja pintavesien suojaaminen

 

11. Alueelle ei saa tuoda muualta maa-aineksia ilman valvontaviranomaisen suostumusta.

 

12. Toiminnasta ei saa aiheutua pohjaveden ja maaperän pilaantumisen vaaraa. Haitta-aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen.

 

13. Tukitoiminta-alueiden maarakenteet on tiivistettävä siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty. Poltto- ja voiteluaineiden sekä kemikaalien varastointi- ja käsittelyalueiden on oltava nesteitä läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja.

 

14. Työkoneiden ja aggregaatin polttoainesäiliöt ja -putket on sijoitettava suoja-alueille. Suojarakenteeksi käy 50 cm paksu savesta tai siltistä rakennettu tiivis maakerros tai 0,5 mm vahvuinen polttoainetta kestävä muovi, jonka päälle tulee 20 cm:n maakerros tai muu vastaava tiivis rakenne sekä varustaa reunakorokkeella tai vastaavalla. Suoja-alueiden alapuolinen perusmaa on tasattava ja siitä on poistettava sellaiset kivet, jotka voisivat rikkoa muovin.

 

Suoja-alueet tulee rakentaa riittävän laajaksi, jotta vahinkotilanteessa öljyt ja kemikaalit on mahdollista kerätä talteen. Polttoainesäiliöiden suoja-alueen (reunakorokkeen tai -vallin sisäpuolisen alueen) on ulotuttava vähintään metrin etäisyydelle alueilta, joilla käsitellään (mukaan lukien muun muassa säiliöiden täyttöletkut) tai joilla varastoidaan polttoaineita. Suojarakenteet on pidettävä kunnossa ja niiden kunto on tarkistettava päivittäin.

 

15. Murskausaseman öljyä sisältävät alueet tulee suojata vähintään 50 cm paksulla tiiviillä maa-aineskerroksella (savi tai siltti) tai vastaavalla. Suoja-alueet on varustettava reunakorokkeella tai -vallilla. Suoja-alueen tulee olla niin laaja, että vuodot maaperään eivät ole mahdollisia.

 

16. Polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä. Kaikissa käytettävissä polttoainesäiliöiden jakelulaitteistoissa tulee olla ylitäytönesto ja laponesto. Säiliöiden täyttöputket ja jakelulaitteet on oltava lukittuna, kun alueella ei työskennellä. Säiliöiden täytöt on tehtävä valvotusti.

 

17. Koneiden huoltotoimenpiteet tulee pääsääntöisesti tehdä muualla kuin toiminta-alueella. Mikäli alueella on tarpeen tehdä koneiden huoltoja, tulee käyttää imeytysmattoja tai vastaavia alustoja, jotka estävät polttonesteiden pääsyn maaperään. Alueella ei saa tarpeettomasti säilyttää koneita tai laitteita.

 

18. Voiteluaineet ja muut ympäristölle vaaralliset aineet on varastoitava tiiviissä astioissa katetussa tilassa, jonka lattia on tiivis ja voiteluaineita kestävä ja joka on varustettu korotetuilla reunoilla siten, että vuodot eivät pääse maaperään ja ne voidaan kerätä talteen. Asiattomien pääsy varastoon on estettävä lukitsemalla varasto silloin, kun alueella ei ole toimintaa. Voiteluaineiden tilapäinenkin varastointi suojaamattomalla paikalla on kielletty.

 

Perustelut: Määräykset 11 - 18 ovat tarpeen maaperän sekä pohja- ja pintaveden pilaantumisen estämiseksi. Koneiden ja ajoneuvojen huoltojen yhteydessä, polttonesteitä varastoitaessa, polttoainesäiliöitä täytettäessä tai ajoneuvoja ja työkoneita tankatessa maahan voi päästä valumaan aineita, jotka pilaavat maaperää ja aiheuttavat pohjaveden pilaamisvaaran. Myös voiteluaineita ja muita kemikaaleja voi päästä maaperään ja pohjaveteen, jos niitä ei varastoida tiivispohjaisessa varastossa (YSL 7, 8, 16, 17, 19 ja 52 §, VNa 800/2010 9 §)

 

19. Ottotoiminta on toteutettava niin, että sade- ja valumavedet eivät pääse merkittävässä määrin lammikoitumaan alueelle. Toiminta-alueelta tulevat sade- ja hulevedet tulee johtaa maastoon tarvittaessa laskeutusaltaan kautta.

 

Perustelu: Määräyksellä varmistetaan, että louhosalueen sade- ja sulamisvesistä ei aiheudu ympäristön pilaantumista. Toiminta-alueelta tulevista sade- ja sulamisvesistä voi aiheutua haittaa laskuojien ja lähivesistön vedenlaadulle. Laskeutusaltaan tarve ratkaistaan toiminnan valvonnan yhteydessä. (YSL 7, 8, 16, 17 ja 52 §, VNa 800/2010 10 §)

 

Jätehuolto

 

20. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätehuolto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu ympäristön roskaantumista, maaperän pilaantumista eikä haittaa terveydelle eikä ympäristölle. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on kerättävä erilleen muista jätteistä ja toimitettava luvan omaavaan vastaanottopaikkaan Jätteitä ei saa polttaa eikä haudata.

 

21. Vaaralliset jätteet on säilytettävä suljetussa ja katetussa tilassa erillään muista jätteistä ja toisistaan, niiden säilytykseen soveltuvissa varoaltain varustetuissa astioissa tai tiiviillä reunakorokkein varustelulla alustalla niin, että vuototilanteissa vaaralliset jätteet saadaan kerättyä talteen. Jäteastioissa tulee olla merkintä jätteiden laadusta ja vaarallisuudesta.

 

22. Kertyneet jätteet on toimitettava alueelta pois jokaisen toimintajakson päätyttyä käsiteltäväksi luvan omaavaan laitokseen. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenee niiden määrä, laatu sekä toimitusaika ja -paikka. Vaarallisia jätteitä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenee valtioneuvoston jätteistä antaman asetuksen (179/2012) mukaiset tiedot.

23. Toiminta-alueella syntyvät käymäläjätteet on käsiteltävä asianmukaisesti.

 

Perustelut: Määräyksillä 20 - 23 vähennetään pohjaveden ja maaperän pilaantumisriskiä sekä ehkäistään roskaantumista (YSL 7, 8, 16, 17, 52, 58 ja 66 §, JäteL 8, 12-13, 15-17, 72-73, 118-121 §, Jäteasetus (Vna 179/2012) 7-9, 11, 17, 20 §, VNa 800/2010 11 §, MaL 11 §, MaA 2 §)

 

24. Luvan saajan on noudatettava toimintaan liittyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa (päivätty 22.3.2019). Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava valvovalle viranomaiselle.

 

Perustelut: Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen käsittelemiseksi asianmukaisesti. (YSL 114 §, MaL 5 a §)

 

Häiriö- ja poikkeustilanteet sekä toiminnan tarkkailu ja raportointi

 

25. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa tekniikan kehittymistä ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi varauduttava ottamaan käyttöön toiminnan kannalta parhaan tekniikan mukaisia mahdollisimman kehittyneitä ja tehokkaita laitteita sekä työmenetelmiä.

 

26. Luvan haltijalla tulee olla toimintasuunnitelma vahinkotapausten varalle. Vahinkotapauksista, kuten poltto- tai voiteluainevuodoista, on välittömästi ilmoitettava valvovalle viranomaiselle, pelastusviranomaiselle ja Pohjois-Savon ELY-keskukselle. Ympäristöön päässeet polttoaineet ja muut ympäristölle haitalliset aineet on kerättävä välittömästi talteen. Öljyvuotojen varalta on oltava käytössä imeytysainetta ja suojattu säilytyspaikka öljyyntyneelle maa-ainekselle. Alueella tulee olla varattuna koko ajan öljyn torjuntaan tarkoitettua imeytysainetta. Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminta-alueella on oltava riittävä alkusammutus- ja vuotojen torjuntakalusto. Laitteiden läheisyydessä on oltava hätäkytkimet sekä ohjeet menettelystä vuotoja tulipalotapauksissa. Ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle tulee tarvittaessa estää.

 

Perustelut: Ympäristönsuojelulain 5 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista ja -riskeistä. (YSL 6, 7, 8, 14, 15, 16, 17, 52, 53, 62, 64, 65 ja 66§)

 

27. Mikäli toiminnasta epäillään aiheutuvan pohjaveden pilaantumista, tulee toiminnanharjoittajan luvanvalvojan määräyksestä selvittää laatunäyttein pohjaveden laatu uudesta asennettavasta pohjaveden tarkkailuputkesta. Näytteiden ottosuunnitelma tulee toimittaa etukäteen luvanvalvojalle hyväksyttäväksi. Näytteiden ottajalla ja tutkijalla tulee olla riittävä kokemus ja asiantuntemus tutkimuksista.

 

Tarkkailusta on pidettävä kirjaa. Tarkkailun tuloksista on raportoitava valvovalle viranomaiselle ja Pohjois-Savon ELY-keskukselle.

 

Perustelut: Määräyksellä varmistetaan, että toiminta ei ole vaikuttanut haitallisesti pohjaveden pinnankorkeuteen tai laatuun. Ympäristönsuojelulain 5 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista ja -riskeistä. (YSL 6, 7, 8, 14, 15, 16, 17, 52, 53, 62, 64, 65 ja 66§)

 

28. Luvan saajan on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä toimitettava valvovalle viranomaiselle laitoksen edellistä vuotta koskeva raportti, josta käyvät ilmi seuraavat tiedot:

 

- Räjäytysten määrät ja päivämäärät

- Murskauslaitoksen toimintapäivät ja kokonaiskäyttötunnit

- Tiedot tuotteiden määristä

- Käytettyjen polttoaineiden sekä pääraaka-aineiden määrät

- Toimenpiteet melu- ja pölyhaittojen ehkäisemiseksi

- Jätteiden määrä, varastointitapa ja toimituspaikat

- Tiedot mahdollisista häiriötilanteista ja niiden aikana syntyneistä päästöistä.

 

Yhteenvedon perusteena oleva kirjanpito on säilytettävä vähintään kolme vuotta.

 

Perustelut: Määräyksillä 25 - 28 ehkäistään haitallisia ympäristövaikutuksia. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja sen mukaan käytettävä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (YSL 6-7, 16, 17, 52, 53, 66, 133 ja 134 §, VNa 800/2010 12 §, MaL 11§, MaA 2 §)

 

Raportointi- ja kirjanpitomääräykset ovat tarpeen valvontaa varten. (YSL 8 ja 62 §, JäteL 12, 118-119 §, JäteA 20 §)

 

29. Luvan haltijan on ilmoitettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä edellisenä vuonna otetut maa-ainesmäärät ja laatu lupaviranomaiselle Notto-tietokantaan.

 

Perustelut: Luvan haltijan on maa-aineslain 23 a §:n mukaisesti ilmoitettava lupaviranomaiselle edellisenä vuonna otettujen maa-ainesten määrä ja laatu. (MaL 11, 23 §, MaA 9 §)

 

30. Ainesten ottamisen valvonnasta veloitetaan vuosittain tarkastusmaksu, jonka suuruus perustuu kunakin vuonna voimassa olevaan maa-ainestaksaan. Vuotuiseen ottomäärään perustuvassa valvontamaksussa vuotuisena ottomääränä käytetään 4 000 m3-k.

 

Perustelut: Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän asiakasmaksujen 2020 mukainen valvontamaksu määräytyy seuraavasti: Arvioidun vuotuisen ottomäärän mukaan 0,035 €/m3, kuitenkin vähintään 180 €.

 

Toiminnan lopettaminen

 

31. Toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta lopettamisesta tai toiminnan oleellisesta muuttumisesta on hyvissä ajoin ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikäli maa-ainesten ottotoiminnan yhteydessä ilmenee jotain sellaista, mikä estää maa-ainesten oton hyväksyttyjen suunnitelmien mukaisesti, luvan haltijan on viipymättä ilmoitettava asiasta valvovalle viranomaiselle. Tätä lupaa ei voida siirtää kolmannelle osapuolelle ilman lupaviranomaisen hyväksyntää.

 

32. Ottotoiminnan jälkeen alue on siistittävä niin, että sinne ei jää jätettä, romua tai muuta sinne kuulumatonta ainetta tai tavaraa. Mahdolliset varastokasat on sijoitettava alueelle siten, että ne eivät estä alueen jälkihoitoa. Mikäli alueelle ei esitetä hyväksytysti muuta käyttötarkoitusta, on alue palautettava metsämaaksi siementämällä ja istuttamalla puusto. Ottorintaukset tulee porrastaa turvallisuuden vuoksi tai yli 10 metrin seinämät tulee aidata pysyvällä esim. teräsverkkoaidalla. Jos toiminta alueella ei jatku enää tämän lupakauden jälkeen, tulee luvan haltijan esittää 31.12.2029 mennessä maa-ainesviranomaiselle hyväksyttäväksi lopullinen, yksityiskohtainen alueen jälkihoitosuunnitelma.

 

33. Päätös on voimassa 10 vuotta, 30.6.2030 saakka. Alue tulee olla kokonaisuudessaan maisemoitu viimeistään luvan päättymispäivämäärään mennessä. Maisemointitöiden suorittamisesta tulee tehdä ilmoitus ympäristölautakunnalle lopputarkastuksen pitämiseksi.

 

Perustelut: Määräykset 31 - 33 ovat tarpeen tiedonkulun varmistamiseksi ja valvonnan mahdollistamiseksi. Alueen siistimisellä ehkäistään roskaantumista. Luvassa hyväksytään pääpiirteet alueen maisemoimiseksi oton jälkeen. Yksityiskohtainen suunnitelma on esitettävä viranomaiselle ennen lopullista maisemointia, jotta mm. alueen turvallisuus louhintatoiminnan jälkeen voidaan varmistaa. Siinä hyväksytään myös mm. alueen metsittämiseen liittyvät suunnitelmat. Samalla varmistetaan myös, että toiminnan vaikutukset maisemaan jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Maisemoinnista ilmoittaminen on tarpeen töiden suorittamisen valvomiseksi. (YSL 52, 94 ja 170 §, JäteL 72 §, MaL 10 - 11§, 13 - 14 §, MaA 7 - 8 §)

 

17. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN

 

Lausunnoissa ja muistutuksessa esitetyt seikat on huomioitu soveltuvin osin lupamääräyksissä. Vastauksessa otetaan kantaa lausunnossa ja muistutuksessa olleisiin ympäristölupaan liittyviin asioihin.

 

17.1 Vastauksen lausuntoihin

 

Vieremän kunnanhallituksen lausunto:

Ei vastattavaa.

 

Pohjois-Savon liiton lausunto:

Ei vastattavaa.

 

Kuopion kulttuurihistoriallisen museon lausunto:

Ei vastattavaa.

 

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristöterveysvalvonnan lausunto:

Lupamääräykset 6-7 on annettu meluhaittojen estämiseksi.

 

Lupamääräykset 9-10 on annettu pölyhaittojen estämiseksi

 

18. LUVAN VOIMASSAOLO

 

Lupa on voimassa 10 vuotta, eli 30.6.2030 saakka.

 

Perustelut: Maa-aineslupa ja ympäristölupa on haettu 10 vuodeksi. MAL 4a §:n ja YSL 47a §:n mukaisesti samaa hanketta koskevat maa-aines- ja ympäristölupa on käsiteltävä yhdessä ja päätettävä samalla päätöksellä. MAL 4a §:n ja YSL 47a §:n mukaisen luvan voimassaoloon sovelletaan MAL 10 §:n mukaista voimassaoloa. Lupa voidaan myöntää 10 vuodeksi.

 

19. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT

 

19.1 Maa-aineslain mukaiset perustelut

 

Luvan myöntämisen edellytykset

 

Maa-aineslain (555/1981) 6 §:n mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos ottaminen ei ole ristiriidassa 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa ja jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus.

 

Maa-aineslain 3 §:ssä säädetään ainesten ottamisen rajoituksista.

 

Maa-ainesten ottamisesta ei saa aiheutua 1) kauniin maiseman kuvan turmeltumista, 2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, 3) huomattavia tai laajalle ulottuvia muutoksia luonnonolosuhteissa tai 4) tärkeän tai muun vedenhankintaan soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa. Asemakaavan tai oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella on lisäksi katsottava, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Maa-aineksia ei saa ilman erityistä syytä ottaa meren tai vesistön rantavyöhykkeeltä, ellei aluetta ole asemakaavassa tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa osoitettu tätä tarkoitusta varten.

 

Yleiset perustelut lupapäätökselle

 

Maa-ainesten ottamiseen Vieremän valtionmaa-kiinteistöllä on esitetty asianmukainen ottamissuunnitelma (saapunut 5.4.2019) jossa on tarvittavassa laajuudessa esitetty alueella vallitsevat luonnonolosuhteet, otettavan kiviaineksen määrä ja laatu sekä ottamistoiminnan vaikutukset ympäristöön ja luonnonolosuhteisiin.

 

Ottamistoiminta Vieremän valtionmaa -kiinteistöllä ei ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Kun toiminnassa noudatetaan ottamissuunnitelmassa esitettyä ja lupamääräyksissä vaadittuja suojaustoimia ei toiminta aiheuta vaaraa pohjavedelle, asutukselle tai ympäristölle. Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 ottamisalue sijoittuu virkistys- ja matkailuvyöhykkeelle, mutta Pohjois-Savon liitto ei ole lausunnossaan tuonut ilmi, että kaavamerkinnällä olisi vaikutusta luvan myöntämiseen. Alueella ei ole kuntatason kaavoja (asemakaava, yleiskaava). Alueella ei ole tiedossa uhanalaisia eläin- tai kasvilajeja tai erityisiä luonnonarvoja eikä sen välittömään läheisyyteen sijoitu luonnon- suojelualueita tai Natura 2000-verkostoon kuuluvia alueita. Suunnitellussa laajuudessa (ottoalue 1,3 ha, ottamismäärä 10 vuoden aikana 40 000 k-m3) ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää vähäiseksi, kun ottaminen toteutetaan ottamissuunnitelman ja lupamääräysten mukaisesti. Maa-ainekset otetaan alueelta mahdollisimman tehokkaasti.

 

Alue ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle.

 

Alle 500 m etäisyydellä suunnitellusta toiminta-alueesta ei sijaitse vakituisesti asuttuja kiinteistöjä eikä vapaa-ajan kiinteistöjä. Lähin vakituinen asunto sijaitsee pohjoisessa noin 1,8 kilometrin etäisyydellä suunnitelma-alueesta. Kaikki lähimmät vapaa-ajan asunnot sijaitsevat noin 2 kilometrin etäisyydellä suunnittelun ottoalueen rajasta. Suunniteltu ottoalue sijaitsee metsätalousvaltaisella alueella. Ottoalueen ja asutuksen väliin jää metsää, mikä estää alueen näkymisen asutukseen.

 

Asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä maa-ainesten ottaminen ole ristiriidassa maa-aineslain 6 §:ssä säädettyjen luvan myöntämisen edellytysten kanssa. Lupa voidaan näin ollen myöntää.

 

19.2 Ympäristönsuojelulain mukaiset perustelut

 

Lupaharkinnan perustelut

 

Ympäristönsuojelulain 48 §:n 2 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 49 §:n mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 16 - 18 §:ssä kiellettyä seurausta (maaperän ja pohjaveden pilaamiskielto) 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

 

Ympäristönsuojelulain 12 §:n mukaan luvanvaraista toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Lisäksi alueella, jolla on voimassa maakuntakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on katsottava, ettei toiminnan sijoittaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä ympäristönsuojelulain 11 §:ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 11 §:n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja, että pilaantumista voidaan ehkäistä.

 

Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat.

 

Ympäristönsuojelulain 52 §:n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi: 1) päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta, päästöpaikan sijainnista; 2) maaperän ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemisestä; 3) jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä; 4) toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa; 5) toiminnan lopettamisen jälkeisestä alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä sekä muista toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista; 6) muista toimista, joilla ehkäistään tai vähennetään ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan.

 

Ympäristöluvan myöntämisen edellytykset

 

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta voi myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukainen kalliokiviaineksen louhinta- ja murskaustoiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti, kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä.

 

Alueen kaavoitus ei aseta estettä luvan myöntämiselle. Ottoalueen ympäristö on metsätalousmaata. Ottoalueen läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita. Alueella ei ole tiedossa uhanalaisten, harvinaisten tai erityistä suojelua vaativien eliölajien esiintymiä tai vastaavia luontotyyppejä. Ottoalueella ei ole rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita.

 

Toiminta ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Hakemuksessa ja lupamääräyksissä esitettyjä pohjaveden pilaantumisen estämiseksi tehtävien toimien mukaisesti toimittaessa, ei toiminnasta aiheudu ympäristönsuojelulain 17 §:ssä kiellettyä seurausta. Koska ottoalueelta on yli 500 m lähimpiin häiriintyviin kohteisiin ja niiden mahdollisiin talousvesikäytössä oleviin kaivoihin, ei lupapäätöksessä ole tarpeen antaa määräyksiä kaivojen vedenlaadun tarkkailusta.

 

Lähimmät häiriintyvät kohteet, vakituiset asunnot sijaitsevat lähimmillään noin 1,8 kilometrin etäisyydellä louhinta-alueesta. Lähimmät vapaa-ajan asuinrakennukset sijaitsevat noin 2 kilometrin metrin etäisyydellä louhinta-alueesta. Ns. muraus-asetuksen (Vna 800/2010) vähimmäisetäisyysvaatimus (300 m) täyttyy ja louhinnan sijoittuminen alueelle on mahdollista.

 

Lupamääräyksissä on kiinnitetty erityisesti huomiota toiminnasta lähialueelle aiheutuvien kohtuuttomien melu-, pöly-, hiukkas- ja tärinähaittojen sekä pinta- ja pohjaveden sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseen. Meluhaittojen ehkäisemiseksi on annettu määräys enimmäismelutasosta sekä melun mittaamisesta mikäli epäillään melutason ylittyvän. Pöly- ja hiukkashaittojen ehkäisemiseksi on annettu määräys pölyntorjuntatoimista sekä pölynleviämisen mittaamisesta tarvittaessa. Tärinästä aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi varmistamiseksi on annettu määräys tärinämittauksista sekä lähikiinteistöjen katselmuksista. Pintavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi on annettu määräys toiminta-alueelta tulevien sade- ja hulevesien käsittelystä tarvittaessa laskeutusaltaassa. Alueet, joilla käsitellään tai varastoidaan maaperän pilaantumista aiheuttavia aineita, on määrätty suojattavaksi öljyä pidättävillä rakenteilla.

 

Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. Toimittaessa hakemuksessa esitetyn ja tämän luvan määräysten mukaisesti toiminnan voidaan katsoa olevan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista toiminnan sijaintipaikan olosuhteissa. Annettujen lupamääräysten mukaan toimintaa tai siihen liittyviä suojaustoimenpiteitä on myös mahdollista tarkistaa tai muuttaa, jos mittaustulosten perusteella havaitaan siihen tarvetta.

 

Kun otetaan huomioon toiminnasta aiheutuvien päästöjen ehkäiseminen ja rajoittaminen, toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden vaarantumista, yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista ympäristössä tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla. Edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa.

 

Lähimmät vesistöt ovat molemmat noin 1,8 kilometrin etäisyydellä sijaitsevat Marttisenjärven Kesälahti ja Kaatiainen. Toiminta-alue sijoittuu Vuoksen vesienhoitoalueen (04) Salahmin järven (04.54) Marttisenjoen valuma-alueella (04.549). Päätöksen mukainen toiminta annetut lupamääräykset huomioiden ei ennalta arvioiden vaaranna Vuoksen vesienhoitoaluetta koskevan vesienhoitosuunnitelman pinta- ja pohjavesiä koskevia tavoitteita (Laki vesienhoidon järjestämisestä 1299/2004).

 

20. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN

 

Jos asetuksella annetaan tätä lupaa ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta noudatettava. (YSL 70 §)

 

21. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

 

Tämä päätös on lainvoimainen 1.5.2020, jos päätökseen ei haeta muutosta.

 

22. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET

 

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Ympäristönsuojeluasetus (713/2014)

Jätelaki (646/2011)

Jäteasetus (Vna 179/2012)

Laki eräistä naapuruussuhteista (NaapL 26/1920)

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010)

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (38/2011)

Valtioneuvoston asetus räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta (644/2011)

 

Ratkaisu on tehty vireilletuloajankohtana voimassa olleen lainsäädännön mukaisesti.

 

23. KÄSITTELYMAKSU

 

Maa-ainesten ottosuunnitelman tarkastamisesta sekä louhinnan ja murskauksen ympäristöluvan käsittelystä peritään 2535 €:n maksu.

 

Perustelut: Hakemus on tullut vireille 5.4.2019.

 

Luvan saajalta peritään Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän asiakasmaksujen 2019 mukaisesti ottamissuunnitelman tarkastusmaksu 250 € + 0,009 €/ hakemuksen mukainen otettava maa-ainesmäärä m3 ja lisäksi louhinnan ja murskauksen ympäristölupahakemuksen käsittelystä 1925 €.

 

(250 € + 0,009 €/m3 * 40 000 m3 + 1925 € = 2 535 €)

 

Kuulutuskustannukset peritään todellisten kulujen perusteella.

 

24. VAKUUDET

 

Hakijan tulee toimittaa MaL 12 §:n mukainen 8 500 € suuruinen hyväksyttävä vakuus lupamääräysten noudattamiseksi Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunnalle. Vakuuden on oltava voimassa 12 kk luvan päättymisen jälkeen, eli 30.6.2031 saakka.

 

Vakuudeksi hyväksytään vakavaraisen kotimaisen rahoituslaitoksen pankkitakaus, takaussitoumus tai talletustodistus hyväksytään, mikäli siitä annetaan samanaikaisesti tilinomistajan allekirjoittama panttaussitoumus ja rahoituslaitoksen allekirjoittama kuittaamattomuustodistus.

 

Vakuus on toimitettava ympäristölautakunnalle ennen ottotoiminnan aloittamista. Vakuuden arvoa voidaan tarkistaa kolmen vuoden välein niin, että se vastaa hintatason muutoksia.

 

Vakuuden määrä perustuu Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän asiakasmaksuihin 2020. Laskuperuste on ottoalueen pinta-ala (1,3 ha * 5 000 €/ha) ja kokonaisottomäärä (40 000 k-m3 * 0,05 €/k-m3) = 6 500 €+ 2 000 € = 8 500 €.

 

25. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

 

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä tiedottaa päätöksen antamisesta julkaisemalla kuulutuksen ja päätöksen kuntayhtymän verkkosivuilla: www.ylasavonsote.fi

 

Tieto kuulutuksesta julkaistaan myös Vieremän kunnan verkkosivuilla. Kuulutus julkaistaan Miilu -lehdessä.

 

25.1 Päätös

Ympäristönsuojelulain 85 §:n mukaan ympäristölupapäätös on toimitettava luvan saajalle ja niille, jotka ovat sitä erikseen pyytäneet sekä valvontaviranomaisille ja asiassa yleistä etua valvoville viranomaisille. Päätös toimitetaan seuraaville:

 

- Metsähallitus

- Pohjois-Savon ELY-keskus /ympäristövastuualue

- Vieremän kunnanhallitus

- Ympäristönsuojelun tehtäväalue/Iisalmen toimipiste

 

25.2 Tieto päätöksestä

 

Ympäristönsuojelulain 85 §:n mukaan ympäristölupapäätöksen antamisesta on lisäksi ilmoitettava niille, jotka ovat tehneet muistutuksen asiassa tai ovat ilmoitusta erikseen pyytäneet sekä niille joille ympäristönsuojelulain 44 §:n 1 momentin mukaan annettu lupahakemuksesta erikseen tieto.

 

Tieto päätöksestä toimitetaan seuraaville:

- niille, joille on annettu erikseen tieto lupahakemuksesta

- muistuttajat

 

26. PÄÄTÖKSEN ANTOPÄIVÄ, JULKAISUPÄIVÄ JA PÄÄTÖKSEN TIEDOKSISAANTIPÄIVÄ

 

Päätöksen antopäivä on 24.3.2020

Kuulutuksen julkaisupäivä on 24.3.2020

 

Päätöksen tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä

(7.) päivänä päätöksen julkaisemisajankohdasta eli 31.3.2020.

 

27. MUUTOKSENHAKU

 

Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hallinto-

oikeuteen. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä

(30) päivää tämän päätöksen tiedoksisaannista sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 30.4.2020.

 

Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle osoitteeseen PL 204, 65101 VAASA. Valitusosoitus on liitteenä.

 

Ympäristöjohtajan päätösehdotus:

 

Ympäristölautakunta myöntää 10 vuodeksi Metsähallitukselle maa-aineslain 4 a §:n mukaisen luvan maa-ainesten ottoon (kokonaisottomäärä 40 000 k-m3 ja vuotuinen ottomäärä 4 000 k-m3) tilalta Vieremän valtionmaa (925-893-1-28) ottamissuunnitelman (saapunut 5.4.2019) mukaiselle ottamisalueelle sekä ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan louhintaan ja murskaukseen valmistelijan ehdotuksen mukaisesti.

 

Päätös:

 

Päätösehdotus hyväksyttiin.